Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 10

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Newton/Leibniz - saiteilla virhe!

Avatkaapa Newtonia käsittelevä saitti ja sitten verratkaa Leibniziin. Siellä on erikoinen virhe; Molemmissa on sama kuva yhdestä ja samasta henkilöstä.

Ainakin artikkeleissa Gottfried Leibniz ja Isaac Newton on eri kuvat, täsmennätkö mistä on kyse? --Harriv 25. joulukuuta 2009 kello 15.30 (EET)

Newton-artikkelissa on Leibnizin kuva, mutta kuvateksti kyllä kertoo kuka on kyseessä. --Otrfan 25. joulukuuta 2009 kello 15.33 (EET)

Tauno Pasanen ja Pihtiputaan laukaukset

Olen sekä Wikipedian artikkelin että Mikko Niskasen elokuvan Kahdeksan surmanluotia pohjalta ihmetellyt seuraavaa:

Miten on mahdollista, että lintukiväärillä, joka pitää kaiketi ladata uudelleen joka laukauksen jälkeen, pystyy yksi mies ampumaan neljä poliisimiestä, joilla jokaisella on mukanaan sarjatulivalmiudessa oleva Suomi-konepistooli? Pelkäsikö poliisi sivullisten haavoittumista ja jätti siksi aseensa käyttämättömiksi? 81.17.199.19 26. joulukuuta 2009 kello 01.07 (EET)

Kysymys Helsingin kaupunginosien nimien käännöksistä

Joku on mennyt luomaan englanninkieliseen Wikipediaan tynkäartikkelit jokaikisestä Helsingin kaupunginosasta tai osa-alueesta, joita siellä ei ennestään ole. Kysymykseni koskee artikkeleita en:Pitäjänmäen teollisuusalue, en:Roihupellon teollisuusalue ja en:Nordsjön kartano. Kuuluuko näiden nimien olla englanniksi täsmälleen samat kuin suomeksi? Ruotsiksihan ne ovat "-industriområde" ja "-gård", mutta moni muukin suomalainen paikannimi on ruotsiksi jotain erilaista, mutta englanniksi suora kopio suomenkielisestä nimestä. 88.114.95.29 26. joulukuuta 2009 kello 03.00 (EET)

Vähän vaikuttaisi, että niiden pitäisi olla englanniksi jotain muuta siten kuin ruotsiksikin (joskaan en osaa sanoa mitä, ellei löydy jo valmiiksi oikein käännettyjä paralleeleja).--Urjanhai 26. joulukuuta 2009 kello 03.21 (EET)

Taikka itse asiassa tuon Nordsjön kartanon ehkä voisikin jättää kääntämättä silloin kun se on kaupunginosan nimenä, enkä nyt ole aivan varma noista teollisuusalueistakaan. Keskustelua suomalaisista nimistä en-wikipediassa muuten käydään parhaillaan myös Kielenhuolto-kahvihuoneessa, ja siellä on esitetty joitakin linkkejä, joista voisi etsiä vastauksia ehkä tähänkin ja siellä linkitetyissä en-wikin keskusteluissa on myös linkitetty en-wikin nimistöohjeita.--Urjanhai 29. joulukuuta 2009 kello 15.13 (EET)

Malline: -en-wikipediassa

Eli milläs nimellä nuo malline: -alut löytyvät eng. WP:stä?-Henswick- Sermo? 26. joulukuuta 2009 kello 15.00 (EET)

Selvisi jo :)-Henswick- Sermo? 26. joulukuuta 2009 kello 15.08 (EET)

Yhdysvaltojen väestönlaskenta

Arvioita milloin vuoden 2010 väestönlaskenta ehtii Kaliforniaan asti. Pitäisi kyseisestä osavaltiosta tehdä esitelmä maaliskuu loppuun mennessä ja tuo tieto toisi paljon tarkemman lukeman kuin edellinen vuoden 2000 laskenta.-Henswick- (Entinen Hene_133, nimi muutettu) 9. joulukuuta 2009 kello 14.49 (EET)

Väestönlaskennan tiedonkeräys ei edes ole valmis ennen heinäkuuta 2010. [1] Näyttäisi itse asiassa siltä, että vuoden 2000 tuloksia julkistettiin vasta vuodesta 2001 alkaen. [2] Täältä löytyy kuitenkin tuore arvio Kalifornian väkiluvusta. --PeeKoo 30. joulukuuta 2009 kello 21.11 (EET)

Koeputkihedelmöitys

Voidaanko munasolu hedelmöittää toisella munasolulla, jolloin alkio olisi aina naispuolinen? --192.130.139.18 18. joulukuuta 2009 kello 15.13 (EET)

Ei—Aku506  18. joulukuuta 2009 kello 17.29 (EET)

Siittiöitä voidaan erotella "sukupuolen" mukaan, joten jälkeläisen sukupuoli on mahdollista varmistaa melko varmasti näin. Kahden munasolun perimien yhdistäminen menisi kloonauksen puolelle. Pitke 19. joulukuuta 2009 kello 00.17 (EET)

Mitä erikoista siittiön dna:ssa on verrattuna munasolun dna:han? Vai kuljettaako siittiö munasoluun dna:n lisäksi myös jotain viestiainetta, joka käynnistää alkionkehityksen? JT --192.130.139.18 30. joulukuuta 2009 kello 13.06 (EET)

Kirjoitan nyt sen, mitä hatarasti muistan viimevuotiselta luennolta. Siittiöissä on blokattuina tietyt geenit ja munasoluissa tietyt, joten tarvitaan sekä siittiön että munasolun sisältämä perintöaines, jotta alkio kehittyisi elinkelpoiseksi (=kaikki tarpeelliset geenit ekspressoituvat). --PeeKoo 30. joulukuuta 2009 kello 21.34 (EET)

Jep, siittiön ja munasolun dna:n metylaatio on erilainen, josta johtuu em. tiettyjen geenien toimimattomuus ja toisten toimiminen eri tavalla eri soluissa. Metylaatio voidaan kyllä kokonaan purkaa koeputkessa, mutta uudelleen koodata sitä ei voida niin, että munasoluun saataisiin rakennettua siittiön geeniekspressio tai päinvastoin. --albval (keskustelu) 30. joulukuuta 2009 kello 22.08 (EET)

Käännösapua latinaan part 2

Anteeksi että saastutan kahvihuoneen ja pakkaan sisällön sivulauseisiin, mutta sattuuko kukaan tietämään mitä on "todista se" (tms.) latinaksi? Kommentin jätti Aku506 (keskustelu – muokkaukset)

No, todistaa-verbistä käynee wikt:en:demonstro, siitä imperatiivi dēmonstrā. Jos se pronomini välttämättä halutaan mukaan, niin "demonstra id", kenties. --PeeKoo 30. joulukuuta 2009 kello 22.22 (EET)

Latvialaiset henkilönnimet

Onko todellakin niin, että kaikki latvialaiset etu- ja sukunimet päättyvät s-kirjaimeen? Mikä siihen on syynä? 81.17.199.19 19. joulukuuta 2009 kello 20.55 (EET)

Anna Zigure on ensimmäinen mieleen tuleva vastaesimerkki. Luokka:Latvialaiset henkilöt sisältää muitakin. --Tappinen 19. joulukuuta 2009 kello 21.03 (EET)

Miesten nimet päättyvät s:ään, naisten nimet e:hen tai a:han. Ainakin liettuassa on lisäksi naimisissa oleville ja naimattomille naisille eri pääte nimessä, mutta en tiedä, onko latviassa.--Urjanhai 19. joulukuuta 2009 kello 21.16 (EET)

Mutta tosi yleistä tuo s-loppuisuus Latviassa on? Esimerkiksi jääkiekon viime mm-kisoissa koko Latvian joukkue oli etu- ja sukunimiltään pelkästään s-loppuista. 81.17.199.19 19. joulukuuta 2009 kello 21.05 (EET)

Vähintään yhtä mielenkiintoista on, että Latviassa käännetään muunmaalaiset nimet omaan kieleen sopiviksi. Esimerkisi George W. Bush on latviaksi Džordžs V. Bušs. --Quinn 19. joulukuuta 2009 kello 21.10 (EET)

Lienee siis jonkinlainen kielen ominaisuus. Vrt. Latvian kieli. --Urjanhai 19. joulukuuta 2009 kello 21.16 (EET)

-s on latviassa maskuliinisanojen yksikön nominatiivin sijapääte. Sama pääte esiintyy myös vieraskielisissä nimissä. --Hippophaë 3. tammikuuta 2010 kello 02.25 (EET)

Hei! Taitaapa olla Liettuankin kohdalla samoin!81.17.199.19 19. joulukuuta 2009 kello 21.21 (EET)

Näin on, paitsi että suositaan erotukseksi latviasta -as -päätettä. Vrt. lt:Maunas Koivistas (ja Urhas Kekonenas).--Urjanhai 19. joulukuuta 2009 kello 21.40 (EET)

Ruotsinkieliset kadunnimet

Tulisiko ruotsinkieliset kadunnimet kääntää suomeksi? Tuli tuossa mieleen edellisiä kysymyksiä ja vanhoja ruotsin työkirjoja selatessa mieleen... :)-Henswick- Sermo? 30. joulukuuta 2009 kello 22.16 (EET)

Ei, paitsi jos kadulla on jo valmiiksi suomenkielinen nimi. Esim 1:Artikkelissa puhutaan Helsingissä sijaitsevasta "Aleksis Kivis gatan":ista jolle on jo olemassa suomenkielinen nimi. Nimi muutetaan muotoon: "Aleksis Kiven katu". Esim2: Kyseessä on: Exempel gatan Ruotsissa, tai Suomessa jollain täysin ruotsinkielisellä alueella. Nimi pidätään samassa muodossa eikä käännetä "Esimerkkikaduksi".

Eli ruotsissa sijaitsevia katuja ei tule kääntää suomeksi?-Henswick- Sermo? 31. joulukuuta 2009 kello 16.27 (EET)

Ei ilmeisestikään, eikä myöskään yksikielisesti ruotsinkielisten kaupunkien (kuten Maarianhamina) kadunnimiä Suomessa. Suomen kunnathan on jaettu yksikielisiin, joissa kadunnimet ovat vain joko suomeksi tai ruotsiksi, ja kaksikielisiin, joissa ne ovat molemmilla kielillä, enemmistökieli kyltissä ylimmäisenä. Näistä kuntien kielisuhteista taas varmaan löytyy lista jostain (ainakin kielenhuoltokahvihuoneen hiljattaisessa keskustelussa vilahti yksi linkki).--Urjanhai 31. joulukuuta 2009 kello 16.41 (EET)

Jaa, tämähän olikin jo yllä sanottu. Eli ei mitään.--Urjanhai 31. joulukuuta 2009 kello 16.43 (EET)

Aijaa, yleisesti kyllä niitä on käännetty. Esimerkiksi on helppo puhua Leninin- tai Kirovinkadusta, kuin useasti Venäjän tapauksessa puhutaan. Jos Googlataankin, niin kyllä suomenkieliset kadunnimet ovat suosiossa. Pitää kai sitten alkaa epäluontevasti puhumaan "Prospekt Leninalla tapahtui sitä ja tätä.." --Pottier 1. tammikuuta 2010 kello 14.53 (EET)

Varsinkin aiemmin esimerkiksi yhdysvaltalaisten kadunnimien kääntäminen oli aivan tavallista, samoin venäläisten. Mutta suunta taitaa olla niin että yhä vähemmän käännetään. Ainakin artikkelinnimenä pitää olla alkukielinen, mutta ihan kategorisesti en tekstissä kieltäisi. Riipppuu vähän. --Ulrika 1. tammikuuta 2010 kello 14.59 (EET)

No, ehkä tässä voi noudattaa harkintaa, varsinkin jos on tunnettuja katuja, joista ehkä on myös käytetty suomenkielistä nimitystä. --Urjanhai 1. tammikuuta 2010 kello 15.03 (EET)

Pääsääntöhän on se, että nimiä ei käännetä, ellei nille ole jo kääntänyt jokin "virallinen taho", tai esimerkiksi yritys itse. Toki on olemassa myös poikkeuksia, kuten esimerkiksi Hampuri. Jos on olemassa vakiintunut suomenkielinen nimi, käytetään sitä. —Aku506  2. tammikuuta 2010 kello 15.27 (EET)

Viittaukset

Hei,

Tein artikkeliin lähdeviittauksen, joka onnistui. Sen sijaanen saanut toimimaan sitä pelkällä ref=name -merkinnällä ja jouduin toisamaan koko viiitteen. Missähän vika, omasta mielestäni kopion koko merkinnän ohjekirjasta. Muokkasin artikkelia viestintä. --Taimisinikka 3. tammikuuta 2010 kello 13.56 (EET)Taimisinikka

name:n ympärillä olleet hipsut olivat eri kohdissa erilaisia, kun ilmeisesti osan kopioit ja osan näpyttelit. Ainakin yksi kokeilemani korjaus onnistui, kun muutin hipsut samanlaisiksi. --Lax 3. tammikuuta 2010 kello 14.07 (EET)

Ja toinen mahdolisuus, että olit lisännyt tagin muodossa <ref name="Carey"/> kun olisi pitänyt olla tagin sisällä välilyönti näin: <ref name="Carey" />?--Urjanhai 3. tammikuuta 2010 kello 14.10 (EET)

Välilyönnin puuttuminen ei vaikuta asiaan (kokeilin). --Lax 3. tammikuuta 2010 kello 15.04 (EET)

kiitos, ongelma ratkesi, virhe oli hipsujen (lainausmerkkien) erimuotoisuudessa. Kommentin jätti Taimisinikka (keskustelu – muokkaukset)

Eilisen 24 & mainoskatkot

Kuvittelenko vain, vai tuliko eilisen 24:ssä todella kolme mainoskatkoa?-Henswick- Sermo? 5. tammikuuta 2010 kello 12.00 (EET)

En tiedä liittykö asiaan, mutta laki taisi muuttua vuodenvaihteessa:[3] --Otrfan 5. tammikuuta 2010 kello 12.08 (EET)

Tiedostot katoavat itsestään tietokoneelta

Mistä lienee kysymys? Kauhukseni huomasin, että vanhasta pöytäkoneestani (n. 12-vuotias Win98SE) on pienellä aikaa kadonnut suurin osa sisällöstä - omissa tiedostoissa on ollut melkoinen määrä alakansioita, nyt 7 kpl. Ainakin valokuvat ja kirjearkistot ovat hävinneet kokonaan. Lokakuussa vielä latasin tänne Hammarlandin kirkon kuvan, eli kuvat olivat tuolloin vielä tallella. Näyttäisi että hävikki olisi suurinta pari kolme vuotta sitten asennetulla lisäkovalevyllä - Maxtor 40 gigaa (ko merkki on kuulemma jotenkin konfliktiherkkä). Olen käyttänyt konevanhusta muutamaan isoon kirjoitusprojektiin - sillä on mukava kirjoittaa notepad-tiedostoja, ja Win98-haku toimii tosi miellyttävästi tekstien kanssa.

Eli voiko tuossa tehdä jotain ja voisiko joku taitava nörtti pelastaa tilanteen? Tärkeimmät kirjoitukset olivat tallessa (ainakin pääkansiot). Mutta, en nyt uskalla avata konetta, enkä sulkea jos olen avannut. Se aika pitkään viime aikoina on valittanut aina avatessa 'ei suljettu oikealla tavalla, tiedostoissa voi olla virheita ja scandisk tarkistaa levyn pintaa'. Koko ajan suuremmassa määrässä tiedostoja on sitten alkanut olla sen mukaan vikaa. En kiinnittänyt tuohon huomiota ennen kuin nyt kun huomasin suuren osan sisällöstä hävinneen.--BluePuddle 2. tammikuuta 2010 kello 00.37 (EET)

Hyvin mahdollisesti photorec pelastaa. --91.145.72.65 5. tammikuuta 2010 kello 09.07 (EET)

Jos tiedostot on arvokkaita eikä usko omiin tai kaverin taitoihin ole riittävä, niin kannattaa kääntyä jonkun alan asiantuntijayrityksen puoleen. Googlella löytyy esimerkiksi:

• http://www.drf.fi/index.php?page=tietojenpalautus
• http://www.ibas.fi/
• http://ahlbergdata.fi/tietojen-palautus/tietojen_palautus?gclid=COOPlc_YkJ8CFYOOzAodZmexMw

--Harriv 6. tammikuuta 2010 kello 23.23 (EET)

Kuvankaappauksen tiedot

Eli olen lataamassa kuvankaappausta Vesuri Productionsin elokuvasta Kuolleiden Talvi. Miten tuo "Käyttökohde" tulee ilmoittaa ja onko jotain muuta muistettavaa? Tiedot näyttävät tällä hetkellä kutakuinkin tältä:

{{Tiedoston tiedot

• | Kuvaus = Kuvankaappaus elokuvan "Kuolleiden Talvi" -trailerista.
• | Lähde = http://www.vesuri.fi/elokuvat/kuolleidentalvi_traileri.htm
• | Päiväys =
• | Tekijä =
• | Tekijänoikeuksien haltija = Vesuri Productions
• }}

-Henswick- Sermo? 6. tammikuuta 2010 kello 14.40 (EET)

Nuo ovat virheelliset tiedot. Tekijä on aina luonnollinen henkilö. Vesuri Productions on tekijänoikeuksien haltija. Eikä päivämäärän kuulu laittaa tätä päivämäärää. --Dealteeafa 6. tammikuuta 2010 kello 15.13 (EET)

Jollain vielä neuvoa käyttökohde-parametrin täyttämiseksi?-Henswick- Sermo? 6. tammikuuta 2010 kello 17.17 (EET)

Kun olet tallentanut tiedoston, muuta käyttöoikeus-osiosta esimerkiksi {{Kansikuva/Videotallenne}} muotoon {{Kansikuva/Videotallenne|Kuolleiden talvi}} lisäämällä tiedostoa käyttävän artikkelin nimi putkimerkin jälkeen. — str4nd ⇌ 6. tammikuuta 2010 kello 23.28 (EET)

Bt-toksiinien vaikutusmekanismista ristiriitaista tietoa

Olen kirjoittanut Bt-toksiinit-artikkeliin lähteistettynä toksiini(e)n vaikutuksesta hyönteisiin. Lähde käsittelee Bt-toksiinigeeniä, joten sen johdannosta löytyi (oletettavasti luotettavaa) tietoa mekanismista:

Bt-myrkky on kiteinen proteiini, joka hyönteisen elimistössä hajoaa ja imeytyy, niin että elimistöön päätyy pienempiä, liukoisempia kiteitä, jotka vahingoittavat epiteeliä ja aiheuttavat tulehdusta, nälkiintymisen ja kuoleman hyönteiselle.

Kuitenkin toinen oletettavasti luotettava lähde Duodecim kertoo uusimmassa numerossaan, että vaikutusmekanismi olisi suolatasapainon järkkyminen johtuen toksiinin sitoutumisesta spesifiseen reseptoriin hyönteisen toukan suolen seinämässä. Artikkeli puhuu yksikössä "Bt-toksiinista". Artikkeli käsittelee yleisesti geenimanipuloituja elintarvikkeita, ja Bt-toksiinista on vain tällainen "pikkumaininta".

Ovatko nämä kaksi tietoa itse asiassa vain näennäisesti ristiriitaiset? Voisi ajatella, että artikkeliin kirjoittamani epiteelin vahingoittuminen viittaa juuri suolen epiteeliin, mutta kuinkas käyttämäni lähteen väite toksiinin hajoamisesta ja elimistöön päätymisestä? --PeeKoo 6. tammikuuta 2010 kello 16.09 (EET)

Kekkonen Koiviston vieraana?

Kun Kekkonen siirtyi eläkkeelle presidentin virasta, tuli hänen tilalleen Mauno Koivisto. Kävikö Kekkonen vieraana Linnan juhlissa Koiviston kaudella? Ja jos kävi, niin montako kertaa ja minä vuosina? 80.186.38.65 6. tammikuuta 2010 kello 19.14 (EET)

Tämä on nyt ihan mutu-tietoa, mutta uskoisin että ei käynyt. Urkki oli ns. huonossa hapessa eikä esiintynyt julkisuudessa sen jälkeen, kun joutui eroamaan presidentin virasta.--Tanár 6. tammikuuta 2010 kello 21.22 (EET)

Nopanheitto

Kun noppaa heitetään toistuvasti ja merkitään ennen heittokertaa n vielä esiintymättömien silmälukujen (1-6) lukumäärää r(n), niin todennäköisyys saada tulevalla heitolla uusi silmäluku on r(n)/6. Tämä on kai sama kuin jäljellä olevien silmälukujen keskimääräinen väheneminen, ts. r(n+1) = r(n) - r(n)/6 = 5/6 r(n). Kun nyt alkuarvo r(0)=6, niin saadaan tuosta differenssiyhtälöstä eksponentiaalinen väheneminen 6, 5, ... 0.56, 0.47 ... Koska viimeiset luvut eivät ole kokonaislukuja, niin tulkitsen siten, että keskimäärin neljästoista heitto täydellistää kokoelman, koska 0.47 on lähempänä nollaa kuin ykköstä. Onko tällaisten differenssi- tai differentialiyhtälöiden käyttö miten yleistä tarkasteltaessa satunnaisprosessin keskimääräistä kulkua? Jos taas halutaan tutkia keskiarvon sijasta mitkä ovat tyypillisimmät heittomäärät, niin laskin Top 3:ksi 11, 10 ja 12. Tuuntui olevan melko työlästä laskea todennäköisyys että prosessi päättyy tietyllä heittokerralla n, etenkin jos n on suuri. Itse olin laskevinani, että jos noppaa heitetään 11 kertaa niin silmälukukokoelma täydellistyy viimeisellä heitolla 30 618 000 tapauksessa 362 797 056:sta (= 6^11) eli noin 8% on tuo todennäköisyys. Onko noiden suotuisten tapausten laskemiseen yleispätevää kaavaa? JTurunen --192.130.139.18 7. tammikuuta 2010 kello 12.29 (EET)

Kun noppaa on heitetty n kertaa, erilaisia saatujen silmälukujen jonoja on kaikkiaan 6ⁿ kpl. Näistä on 5^n kpl sellaisia, joissa numero 1 ei esiinny kertaakaan, samoin $5^{n}$ sellaista, joissa numero 2 ei esiinny kertaakaan jne. Mutta osa näistäkin on päällekkäisiä, sillä on myös $4^{n}$ sellaista, joissa ei esiinny numeroa 1 eikä numeroa 2, ja tällaisia lukupareja on kaikkiaan 15 kpl, sekä vastaavasti 20 kolmikkoa, 15 neljän numeron yhdistelmää ja 6 viiden numeron yhdistelmää, jotka kaikki voivat jollakin todennäköisyydellä jäädä esiintymättä. Tästä seuraa, että yhdistelmiä, joissa ainakaan kaikki numerot eivät esiinny, on $6\cdot 5^{n}-15\cdot 4^{n}+20\cdot 3^{n}-15\cdot 2^{n}+6$. Eli todennäköisyys, että vielä n heiton jälkeen ainakin yksi numero on jäänyt esiintymättä, on ${\frac {6\cdot 5^{n}-15\cdot 4^{n}+20\cdot 3^{n}-15\cdot 2^{n}+6}{6^{n}}}$

Laskin tämän todennäköisyyden arvoja Excelillä eri n:n arvoille. Kun n on pienempi kuin 6, saadaan (tietysti) arvo 1, eli tällöin on varmaa, että on ainakin yksi luku, joka ei ole esiintynyt. Mutta sen jälkeen se alkaa nopeasti pienentyä, ja esimerkiksi n:n arvoilla 11, 12, 13, 14 ja 15 tämä todennäköisyys on noin 0,64, 0,56, 0,49, 0,41 ja 0,36. Ja kahden peräkkäisen tällaisen luvun erotus on tietysti todennäköisyys sille, että "sarja täydellistyy" juuri n:nnellä heitolla. -KLS 7. tammikuuta 2010 kello 13.06 (EET)

Taika-Jim ja Cora

Siirretty sivulta Keskustelu:Taika-Jim. –Ejs-80 9. tammikuuta 2010 kello 19.25 (EET)

Moro! Kysyin jo aikaisemmin, muistaako kukaan aikoinaan joskus -50 luvun lopulla ja -60 luvun alussa "Seura" ta "Viikko" lehdessä esiintynyttä naisfiguria "Cora"? Tummantukkainen, hyvännäköinen, vosi olla esim. eräänalainen Modesty Blaisen tai "Xenan" esiäiti... 9. tammikuuta 2010 kello 19.20 (EET) Mortti Kommentin jätti 93.106.252.129 (keskustelu – muokkaukset) 9. tammikuuta 2010 kello 19.20

En muista :), mutta tarkoittaisitkohan tätä: [4], ja se on ollut Avussa [5] --Ulrika 9. tammikuuta 2010 kello 20.02 (EET)

Valinnan vaikeus

Henkilölle esitetään satunnaisessa järjestyksessä erilaisia palkkatarjouksia ja kulloinkin esillä oleva tarjous on joko hyväksyttävä tai hylättävä ja edettävä seuraavaan. Miten olisi toimittava, että hyväksytty tarjous olisi mahdollisimman hyvä ja helpottaisiko valintaa jos tarjousten lukumäärä tunnetaan ennakolta? JTurunen --192.130.139.18 7. tammikuuta 2010 kello 12.38 (EET)

Väittäisin että valintaa helpottaa tarjousten määrän tietäminen ennakolta. Tällöin henkilö voi hylätä ensimmäiset 10-20 % tarjouksista ottaakseen selville millä alueella palkkatarjoukset liikkuvat. Mahdollisimman hyvän tarjouksen saamisen strategiassa pitää myös ottaa huomioon se, jakautuvatko tarjoukset tasaisesti skaalalle vai onko niissä jokin luonnollinen jakauma (esim. normaalijakauman loppupuolikas, kun alkupuolen "katkaisee" esim. lakisääteinen tai moraalinen minimipalkkaraja). Jos oletetaan, että 100 tarjouksesta 20 hylättyään henkilö voi arvata palkkojen jakauman jonkinlaisella tarkkuudella, ja tarjousten jakautuminen tunnetaan (tai voidaan hylättyjen tarjousten perusteella päätellä jollain tarkkuudella), voidaan laskea todennäköisyyksiä.

Inhimillisestä näkökulmasta katsoen suosittelisin käyttämään 10-20 prosenttia tarjouksista tarjousten suuruusskaalan määrittämiseen, ja sen jälkeen päättämään huolella tavoitetason, jolla haluaa palkkansa olevan. Kun tälle tasolle yltävä tarjous tulee, se on sitten otettava. Tässäkin auttaa jos tarjousten jakauma tunnetaan tai voidaan päätellä. Pitke 7. tammikuuta 2010 kello 13.31 (EET)

Kävin juuri palauttamassa kirjastoon H.W. Lewisin kirjan Miksi heittää lanttia?, jossa pohdittiin mm. tuota ongelmaa... Itse en vain enää muista mitä tulokseksi tuli.-Henswick- Sermo? 7. tammikuuta 2010 kello 19.36 (EET)

Jos tarjousten määrää ei tiedetä tai se on korkeintaan 2, valitse ensimmäinen. Muuten tarjous kannattaa valita, jos todennäköisyys, että lopuissa on ainakin yksi suurempi tarjous on pienempi kuin 50%. Tämän voi selvittää kun tietää tarjousten jakauman. --ML 9. tammikuuta 2010 kello 14.08 (EET)

Kiitos mielenkiinnosta! Tarkastelen tässä itsekin yksinkertaisimmat tapaukset. Jos tarjouksia olisi kaksi, niin kannattaisi tosiaan valita ensimmäinen koska tällöin säästyisi aikaa, joka on tunnetusti rahaa. Olkoon nyt tarjouksia kolme, vaikkapa a=1, b=2 ja c=3, ja nämä esitetään satunnaisessa järjestyksessä. Jos valitaan ensimmäinen, niin odotettavissa oleva palkka on (1+2+3)/3 = 2. Jos edetään toiseen tarjoukseen ja tämä on suurempi kuin ensimmäinen, niin tilanne on joku seuraavista: a b c, a c b, b c a. Valitsemalla nykyinen tarjous saadaan (2+3+3)/3 = 2 2/3. Jos katsotaan vielä viimeinen tarjous, niin tämän odotusarvo on (3+2+1)/3 = 2. Kannattaa siis valita toinen tarjous. Samoin voidaan päätellä, että jos toinen tarjous on pienempi kuin ensimmäinen, niin kannattaa valita viimeinen. Vastaavasti voidaan kai pähkäillä tapauksia, joissa on useampia tarjouksia. Ideana on se, että kaikista mahdollisista tapauksista poistetaan ne, jotka ovat ristiriidassa jo havaitun jonon kanssa. JTurunen --85.156.188.218 11. tammikuuta 2010 kello 20.31 (EET)

"Häjy" tai "puukkojunkkari" englanniksi?

Mitä ihmettä on "häjy" tai "puukkojunkkari" englanniksi? Kääntäisin mielelläni artikkelin Antti Isotalosta tai Antti Rannanjärvestä englanniksi, mutta kun kyseisten henkilöiden koko elämässä oli niin olennainen osa, että he olivat näitä häjyjä ja puukkojunkkareita, en tiedä miten sen voisi kääntää. 88.114.95.29 10. tammikuuta 2010 kello 23.00 (EET)

Itse suosittelisin että laitat esimerkiksi tuon puukkojunkkarin lainausmerkkeihin (esim. "He nickname in Finland is "Puukkojunkkari", which mean..) ja sen jälkeen selität lyhyesti sanan englanniksi.-Henswick- Sermo? 11. tammikuuta 2010 kello 20.35 (EET)

Kun ilmiö on kansallisesti näin keskeinen, niin luultavasti siitä on jotain joskus kirjoitettu myös englanniksi. Onko esim. netin Suomi-esitelyissä tai alueen matkailusta englanniksi olevissa teksteissä? Seuraava etsittävä on kirjallisuus: Joko matkailuun liittyvä tai Suomen historiaa käsittelevä (mukaanlukien tieteelllisten tutkimusten englanninkieliset tiivistelmät). (Ja katso nyt toki myös netin sanakirjoista.) Jos käännös ulkoisesta lähteestä löytyy, niin se on aina parempi kuin oma, kenties puutteellisella kielitaidolla tehty käännös. Onko esim. tässä lehdessä englanninkielisiä abstrakteja: Ylikangas, Heikki: Puukkojunkkarit: moottoripyörägängien edeltäjiäkö? Nuorisotutkimus 3/1997, s. 41-42. Tai onko Santeri Alkion teosta Puukkojunkkarit käännetty, tutkittu tai esitelty englanniksi? Häjyt (elokuva) näkyy olevan en:The Tough Ones, mutta se on vasta käännös häjyille.--Urjanhai 12. tammikuuta 2010 kello 08.48 (EET)

Elokuvien nimien käännöksien motiivit ovat enemmän kaupallisia kuin kielitieteellisiä ja niihin en erityisemmin viitsisi luottaa.--Joonasl (kerro) 12. tammikuuta 2010 kello 09.13 (EET)

Ilman muuta, joskin tuossa tuo varmaan on lähellä alkuperäistäkin merkitystä.--Urjanhai 12. tammikuuta 2010 kello 09.19 (EET)

Lähinnä tuo on kääntynyt muotoon Kovikset mutta ei kyllä viittaa häjyylyyn millään tapaa. Puukkojunkkareista ehdottomasti pitäisi kyllä saada artikkeli enkkuwikiin, vaikka suoraan suomenkielisellä nimellä. —Tve4 ^(Gblk) 12. tammikuuta 2010 kello 09.23 (EET)

Saamani tiedon mukaan Ylikankaan teosten käännöksissä on käytetty muotoa "The Knife Fighters", ja ruotsiksi se esiintyi jo aikalaistasolla muodoissa "knivjunkare" ja "kniv-herrar" (sv:Knivjunkare). --Ulrika 12. tammikuuta 2010 kello 11.49 (EET)

Jos Heikki Ylikankaan teoksia aihesta on käännetty englanniksi (vaikkapa vain tiivistelmiäkin), niin niistä on varmaan suurta apua ja kannattanee pyrkiä etsimään niitä käsiinsä. Varmaan kyllä myös alkukielinen nimitys olisi mahdollinen (tai mikä ikinä siellä onkaan politiikka, mutta ainakin alkukielisiä termejä siellä näkee eri kielillä), mutta silloinkin joka tapaiksessa käännös on hyvä esittää. Itse asiasssa en tiedä, kumpi olisi en-wikin politiikan mukaan parempi artikkelin nimeksi: käännös vai alkukielinen sana.--Urjanhai 12. tammikuuta 2010 kello 12.52 (EET)

Luokkitapaus osoitti, että jos käännöksen voidaan osoittaa vakiintuneen edes yhden kunnollisen ja tunnetun lähteen voimin, käännöstä pidetään suositeltavampana. Pitke 12. tammikuuta 2010 kello 13.00 (EET)

Ylikankaan teos on varmaankin tämä The knife fighters : violent crime in Southern Ostrobothnia 1790-1825 (alkuteos: Puukkojunkkareitten esiinmarssi) (tieto tosin epäluotettavasta primäärilähteestä, kuten Fennicaa eräässä äänestyksessä luonnehdittiin). --Ulrika 12. tammikuuta 2010 kello 13.02 (EET)

Ja tämmöinenkin löytyy: Five centuries of violence in Finland and the Baltic area / edited by Mirkka Lappalainen. Julkaistu: [Helsinki] : Academy of Finland, 1998 (Hakapaino), Sisältö (mm.): What happened to violence / Heikki Ylikangas ; translation: Gerard McAlester. Ja tämmöinen: Five centuries of violence in Finland and the Baltic area / Heikki Ylikangas, Petri Karonen, and Martti Lehti ; with a foreword by Eric H. Monkkonen. Columbus : Ohio State University Press, cop. 2001. Mutta tuosta ylläolevasta jo luultavasti saadaan sekä otsikko että suuri osa muusta sanastosta.--Urjanhai 12. tammikuuta 2010 kello 13.18 (EET)

Tuolla Sodan ja Rauhan tie -matkailukohteen sivustolla on käytetty termejä "hooligans" (häjyt) ja "knivesmen" (puukkojunkkarit) http://www.netikka.net/mainos-susi/sotajarauha/hajyys-e.htm -tKahkonen 12. tammikuuta 2010 kello 15.31 (EET)

Google Booksissa on tuosta Five centuriesista rajoitettu esikatselu: [6]. Tällainen Ylikankaan teos antaa häjyt=rogues ja taas puukkojunkkarit=knife-fighters: Harmon häjyt ja Kauhavan herra (The rogues of Härmä and the master of Kauhava). Yksi käytetty käännös on "troublemakers" [7]. -tKahkonen 12. tammikuuta 2010 kello 15.46 (EET)

Kun on mahdollisuus valita, niin Ylikankaan käyttämiä, varmasti tieteellisiä käännöksiä kannattanee preferoida, muita voi sitten vaikka käyttää synonyymeinä.--Urjanhai 12. tammikuuta 2010 kello 15.57 (EET)

Nyt on englanninkielisessä Wikipediassa artikkeli puukkojunkkareista: en:Puukkojunkkari. Jos joku keksii artikkelille paremman nimen, niin senhän voi siirtää siihen. Enkkuwikissä näyttääkin olevan jo valmiiksi artikkeli Matti Haapojasta, kirjoitan ehkä myöhemmin artikkelit ainakin Antti Isotalosta ja Antti Rannanjärvestä. 88.114.95.29 12. tammikuuta 2010 kello 20.17 (EET)

Ylikankaan englanniksi käännetyn junkkarikirjan voisit lisätä Bibliographyyn. --Ulrika 12. tammikuuta 2010 kello 20.29 (EET)

Joo, ja kun en wikissä ollaan aktiivisia myös artikkelien nimien suhteen, niin ehkä siihenkin vielä tuleekin kannanottoja (vrt. en:Lake Tuusula ja sen keskustelu), tai jos joku täällä osaa arvioida. Tuon Pitken ylempänä olevan kommentin perusteella sitä voi miettiä.--Urjanhai 12. tammikuuta 2010 kello 20.34 (EET)

Lähde taulukossa

Artikkelissa Alamedan piirikunta menee tuo taulukon lähde pinta-alasta jostain syystä ennen tuota km/2 -merkkiä. Miten saisi siirrettyä sen taakse?-Henswick- Sermo? 9. tammikuuta 2010 kello 13.03 (EET)

Aika kinkkinen paikka. Minäkään en saa siirrettyä sitä lähdemerkintää siihen km/2 merkinnän jälkeen. Yritin katsoa sitä '''en''' wikistäkin, mutta taulukko oli eri tavalla tehty. Pitäisiköhän se koko taulukko tehdä sitten uusiksi vai antaako asian vain olla? --Aleksi.r.96 10. tammikuuta 2010 kello 17.04 (EET)

Suosittelen jättämään viitteet pois taulukosta ja ilmoittamaan samat tiedot viitteineen myös johdannossa. Jos se siis kerran noin paljon häiritsee, ei minulle tuolla ole väliä. – EtäKärppä^khihi 10. tammikuuta 2010 kello 17.06 (EET)

Mallineessa Lääni tuo on toteutettu näpsäkästi, joku mallineiden sielunelämää tunteva voisi ehkä puukottaa Piirikunta-mallinetta toimimaan samoin. --Jukka Kolppanen 15. tammikuuta 2010 kello 00.18 (EET)

Temmeksen enklaavialueet

Temmes-artikkelissa mainitaan, että entisen Temmeksen kunnan enklaavialueet liitettiin joskus aikoinaan Tyrnävän kuntaliitoksen yhteydessä Liminkaan, Lumijokeen ja Rantsilaan. Ainakin Temmekselle kuulunut Kärsämänkylä liitettiin Rantsilalle (nykyiselle Siikalatvalle) ja ainakin Temmeksen taajaman jälkeen kun ajetaan etelään, niin noin 5 kilometriä taajamasta tulee vastaan Limingan kunnan kyltti, joten siitä ainakin päättelisin, että kyseessä olisi Limingalle T:n kuntaliitoksen yhteydessä annettu ex-enklaavialue?. Mutta missä on sijaitsee Lumijoen kunnalle liitetty enklaavialue? --Ville Siliämaa 11. tammikuuta 2010 kello 23.34 (EET)

Ei mitään hajua, mutta isommissa kaupunginkirjastoissa voi olla peruskartan vanhempia painoksia, joista asiaan saattaa löytyä valaistusta.--Urjanhai 12. tammikuuta 2010 kello 08.17 (EET)

Ja minäkö luulin, että täältä olisi asiantuntevaa tietoa löytynyt ;-) Mutta joo, pitääpä suunnistaa isoihin kirjastoihin sitten tästä joskus... :) --Ville Siliämaa 12. tammikuuta 2010 kello 09.54 (EET)

Ja jos kaupunginkirjastossa ei ole, niin myös yliopiston kirjastosta voi kysyä (suurimpien yliopistojen kirjastoilla kun on ns. vapaakappaleoikeus kaikkeen suomeksi painettuun, ja tähän kuuluvat myös kartat, en nyt tosin muista kuuluiko Oulu noihin).--Urjanhai 12. tammikuuta 2010 kello 12.57 (EET)

Kuuluu, osittaisena vuodesta 1960 ja täydellisenä vuodesta 1981. —Tve4 ^(Gblk) 12. tammikuuta 2010 kello 12.59 (EET)

Mmh, oli hassua ajaa aikoinaan Temmeksestä Kestilään. Siinä oli melko monta kunnanrajaa. Varmaan Suomen ennätys tuommoiselle pätkälle. Katsopa samalla tämäkin niin saadaan nippelitietoa johonkin artikkeliin. --Höyhens 14. tammikuuta 2010 kello 19.16 (EET)

Kuuban saari Tyynessä meressä

Haitin järistyksestä tuli mieleen. Jostain luotettavahkon tuntuisesta lähteestä olen joskus ollut käsittävinäni, että Kuuban saari olisi aikoja sitten ollut Keski-Amerikan mantereen länsipuolella ja mannerliikuntojen mukana siirtynyt itäpuolelle. Muistaako kukaan lähdettä tämmöiselle? --Höyhens 14. tammikuuta 2010 kello 19.12 (EET)

Ainakin tällaisessa PBS-televisioverkon jutussa on asiasta maininta: [8]. --PtG 14. tammikuuta 2010 kello 19.39 (EET)

Aika hieno animaatiokin aiheesta: [9]. --PtG 14. tammikuuta 2010 kello 19.45 (EET)

Ranskalaiset viivat & isot alkukirjaimet

Jos ranskalaisilla viivoilla vedetään sanoja (Tai tukisanalistaa tms.), tulisiko tällöin jokaisen ranskalaisen viivan kohdalla olla iso alkukirjain?-Henswick- Sermo? 12. tammikuuta 2010 kello 19.35 (EET)

Kun et ole saanut vastausta kysymykseesi, syynä on varmaan se että lukijat eivät ymmärrä mitä ajat takaa (esim. "vedetään", mitä tarkoitat sillä?). Wikipediassahan vai muualla? Wikipediassa ei käytetä ranskalaisia viivoja. Mutta anna esimerkki, niin katsotaan. --Ulrika 13. tammikuuta 2010 kello 08.39 (EET)

Olettaisin, että Henswick tarkoittaa seuraavaa: (Wikipedian ulkopuolella, ja miksei Wikipediankin pallojen kanssa)

-Kanakeittovalmistepusseja

-pakastenuudeliapupappeja —Aku506  14. tammikuuta 2010 kello 17.45 (EET)

Eli juuri kuten Aku totesi, tarkoitin juuri Wikipedian ulkopuolelta sanojen luetteloimista ranskalaisilla viivoilla.-Henswick- Sermo? 14. tammikuuta 2010 kello 18.40 (EET)

Selvä. Ranskalainen viiva on ndash-viiva, ei yhdysmerkki, ja sen jälkeen tulee välilyönti. Yleensä luettelo tulee pienellä, jos sen edellä on johdantolause, esim.

Kanakeittoon tarvitaan seuraavia aineksia:

– vettä

– kanalientä, joko valmista tai itsetehtyä

– mausteita maun mukaan

– ripaus suolaa

Jos kuitenkin johdantolauseen sijasta on aivan selvä otsikko, ilman kaksoispistettä, silloin kirjoitetaan isolla:

Kanan hoito-ohje

– Rakenna orsi.

– Tee pari pesää.

– Hanki ruoka- ja vesi-astioita.

– Torju ketut.

Ohje on kopsattu kielenhuolto-oppaasta, joten sen pitäisi olla pätevä. --Ulrika 14. tammikuuta 2010 kello 18.51 (EET)

Itse asiassa näissä esimerkeissä on kyseessä ero lueteltavissa asioissa, ei luettelon otsikossa. Alemman luettelon osat kuten ”Rakenna orsi.” ovat virkkeitä, ja virkehän aloitetaan suuraakkosella.

Mutta mitä jos kirjoittaja päättäisikin jättää pisteen pois lueteltavien lauseiden lopusta? Pitäisikö

– Rakenna orsi

– tee pari pesää

– hanki ruoka- ja vesiastioita.

ymmärtää seuraavasti: ”Rakenna orsi, tee pari pesää ja hanki ruoka- ja vesiastioita.” Tällöin vain ensimmäinen lueteltava asia aloittaa virkkeen ja kirjoitetaan suuraakkosella, ja vain viimeinen lopettaa virkkeen ja lopetetaan pisteellä. --PeeKoo 17. tammikuuta 2010 kello 20.06 (EET)

Esimerkissäsi lisäisin pilkut noiden kahden ekan lauseen perään. Mutta näen kyllä eron noissa otsikoissakin. Ensimmäinen johdantolause, jälkimmäinen otsikko. --Ulrika 17. tammikuuta 2010 kello 20.19 (EET)

Kuvat muista wikipedioista

Tähänkö ei löytynyt vastausta?

Onko mitään kätsyä tapaa siirtää (tai käyttää) kuvia muista kansallisista wikipedioista suomen wikipediaan vai onko homma tehtävä käsin? Kyse olisi siis commonsiin sopimattomista kuvista, kuten levynkansista ja muista sitaattioikeudella käytettävistä kuvista. --Zache 23. syyskuuta 2007 kello 20.07 (UTC)

Esim. Cassidy - Songbird.jpg link --Jard 15. tammikuuta 2010 kello 20.20 (EET)

Parasta tehdä se käsin. Pitke 15. tammikuuta 2010 kello 23.36 (EET)

Kiitos vastauksesta, mutta vielä jatkokysymys tällä sivulla. Jos menen osoitteeseen http://commons.wikimedia.org/wiki/Special:Upload niin mitä laitan kohtaan Lisenssi? Jard

Kuvan tallentaminen suomalaiseen Wikipediaan näkyy tapahtuvan tässä osoitteessa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Tallenna, mutta vaatii että on ollut rekisteröitynyt käyttäjä vähintään neljä päivää. Jard

Muille aloittelijoille tiedoksi, että kun olet tallentanut kuvan niin Käyttöoikeus-osiossa täytyy valita [muokkaa] ja merkitä käyttökohde eli artikkelin nimi tähän tapaan: Kansikuva/Äänite|Songbird (Eva Cassidy)

Onko suomalaisessa Wikipediassa tällä hetkellä vain yksi kuva? Nimittäin kun laitan Haku-kenttään alkurimpsun Tiedosto: niin tuloksena on pelkästään tuo Star Wars -juliste. Jard

tällä sivulla näkee kaikki tiedostot. Mitä alkuperäiseen kysymykseen tulee, niin ainakaan vuonna 2007 ei ollut mitään valmista helppoa tapaa siirtää wikipedioiden välillä kuvia. --Zache 16. tammikuuta 2010 kello 14.11 (EET)

CommonsHelper2:een on pyydetty lisättäväksi tuollaista toiminnallisuutta (ks. bugiraportti), mutta ainakaan vielä sitä ei ole toteutettu. --Herra Maka 17. tammikuuta 2010 kello 12.44 (EET)

Kiitos, niinpä näkyy olevan! Etusivun Haku-kenttäkin listaa vaihtoehdot, kun laittaa vielä vähintään tiedoston alkukirjaimen, esim. Tiedosto:C --Jard 16. tammikuuta 2010 kello 16.44 (EET)

secure.wikimedia.org

Vähän kysymyksiä secure.wikimedia.org-sivuista. Miksi niiden kuvat ladataan suojaamattomalla http-protokollalla? Ja miksi esimerkiksi https://secure.wikimedia.org/wikipedia/fi/wiki/Wikipedia:Etusivu sivun reunassa olevat linkit muihin wikipedioihin ovat linkkejä tavallisiin, suojaamattomiin wikipedioihin? 88.148.207.106 16. tammikuuta 2010 kello 10.27 (EET)

Kuvien siirtyminen http:n yli lienee alustan ominaisuus ja mahdollisesti myös kustannuskysymys. Etusivun linkit puolestaan on varmaankin vain lisätty siihen ilman, että oltaisiin pohdittu secure.wikimedia.org:n olemassaoloa. Mitään teknistä syytä siihen etteikö etusivun linkkejä saisi menemään https:n yli ei ole. --Zache 17. tammikuuta 2010 kello 23.20 (EET)

Linnuntunnistuskysymys

Siirretty sivulta Keskustelu:Mustarastas (ja samalla tuli tuo vanhempikin kysymys). --AB 16. tammikuuta 2010 kello 14.12 (EET)

Mikähän on vikana, kun meidän pihalla oleskeleva mustarastas ei ole koskaan laulanut? Jolap 30. maaliskuuta 2008 kello 08.24 (UTC)

kysyn mitä näin? Lintu kuin mustarastas naaras, hyvin tumma kylläkin mutta vatsan höyhenisto oli hyvin tummanpunaisen laikullinen mustan kanssa. silleen viirullinen, mutta hyvin kauniin tummanpunainen (purppuran)¨¨¨¨Kommentin jätti Helenaorvokki (keskustelu – muokkaukset)

Tähän pyysin määritysapua Bongariliiton Lintutiedotus-sivuston Keskustelu-palstalla, jos sen sattuisi joku huomaamaan. --Jard 17. tammikuuta 2010 kello 12.25 (EET)

JYPin "mediakuutiobiisi"

Mikä mahtaa olla sen laulun nimi, joka Hippoksella soi, kun Jypin pelaajia esitellään mediakuutiolla?-Henswick- Sermo? 16. tammikuuta 2010 kello 15.33 (EET)

Kertoma

Kertoma määritellään N! = 1·2·3· ... (N-1)·N. Jos tämä kirjoitetaan loppupäästä alkaen, niin saadaan N! = N(N-1)(N-2)(N-3) ... 2·1. Äkkiä ajatellen tämä näyttäisi olevan muodossa, jota voidaan derivoida N:n suhteen, eli dN!/dN = N!/N + N!/(N-1) + N!/(N-2) + ... Tuota sitten jatkettaisiin kunnes nimittäjä on vielä nollasta poikkeava eli viimeinen tekijä olisi N!/1. Ja vaikka tuo nyt ei derivaatta olisikaan, niin voidaanhan ainakin esittää funktio f(N>0) = N!(1 + 1/2 + 1/3 + ... + 1/N). Onko tämmmöisellä ollut mitään käyttöä matematiikassa ja onko kertomaa vastaavaa jatkuvaa funktiota, joka saisi kokonaislukuarvoilla saman arvon kuin kertoma? JTurunen --80.186.29.178 17. tammikuuta 2010 kello 08.25 (EET)

Kertomaa vastaava jatkuva funktio on gammafunktio. (Funktion argumentissa on yhden yksikön ero.) --Jmk 17. tammikuuta 2010 kello 11.31 (EET)

Nastrup

<siirretty Keskustelu:Shetlanninponi>: MIksi en löydä googlesta tämmöistä ponin rotua kuin nastrup.<33 Kommentin jätti Isildur (keskustelu – muokkaukset)

Ehkei sellaista ole? —Aku506  17. tammikuuta 2010 kello 20.55 (EET)

Ei ole ainakaan näissä listoissa: http://www.imh.org/breeds.php?pageid=8&breed=82&alpha=Five http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_horse_breeds#L-Z --84.231.57.210 17. tammikuuta 2010 kello 23.03 (EET)

Tarkoitatko ehkä knabstrupinhevosta? Pitke 19. tammikuuta 2010 kello 10.29 (EET)

Kaurismäki

Missähän Kaurismäkien elokuvassa oli alkeellinen Duxin levysoitin? Ei muuten mutta kun itselläni oli samanlainen. --85.156.155.212 18. tammikuuta 2010 kello 15.06 (EET)

latinaa

Lueskelin tässä erästä tutkimusta, jonka mottona on latinankielinen lause Si quit bis facerem, te bibo fac dulciter. Sattuuko kenelläkään olemaan tietoa, onko kyseessä joku lentävä lause ja jos, niin mitä se tarkoittaa suomeksi.--Tanár 19. tammikuuta 2010 kello 08.55 (EET)

Hautarunoissa neuvotaan elossa olevia nauttimaan elämästään niin kauan kuin se on mahdollista: Muodossa Si quit bis facere, te bibo fac dulciter esimerkiksi tässä, se voi olla peräisin elämännautiskelija Petroniukselta Trimalkion pidoista, sillä se löytyy ainakin tuolta [10], mutta tutki itse jos haluat perehtyä aiheeseen enemmän. Täsmällistä suomennosta en osaa antaa. Kovin lentävä se tuossa muodossa ei enää ainakaan nykyaikana ole, koska Google-osumia tulee vähän, mutta kyllähän sitä on mukautettu moneen muotoon, jo Raamatussakin.--Ulrika 19. tammikuuta 2010 kello 10.16 (EET)

Poliisit, sotilaspoliisit ja virkamerkit

Pitääkö poliisien ja sotilaspoliisien Suomessa pyydettäessä näyttää virkamerkkinsä/henkilöllisyystodistuksensa? Järkkäreidenhän käsittääkseni tulee näyttää järkkärikortti, joten... :P-Henswick- Sermo? 20. tammikuuta 2010 kello 21.30 (EET)

Googleen "Poliisin virkamerkki" ja löytyy tämä: Virkamerkki on tarvittaessa tai vaadittaessa esitettävä, kun se virkatehtävää vaarantamatta on mahdollista. --Harriv 20. tammikuuta 2010 kello 21.51 (EET)

Sotilaspoliiseilla ei mitään virkamerkkejä kaiketi ole. --ML 20. tammikuuta 2010 kello 22.00 (EET)

Tuleeko sotilaspoliisin silti näyttää jonkinlaista henkilöllisyystodistusta, jos ko. henkilö esimerkiksi haluaa tarkistaa jonkin henkilön repun tms? Meilläpäin sotilaspoliisit on passitettu alaikäisten ilotulitteita valvomaan ja parilta junnulta niitä onkin jo takavarikoitu :P-Henswick- Sermo? 20. tammikuuta 2010 kello 22.04 (EET)

Onko tuo jokin varuskunta- tai sotilasalue? Tuskin sotilaspoliiseilla on yleisesti oikeutta tarkistaa siviileiden reppuja. --ML 20. tammikuuta 2010 kello 22.06 (EET)

Armeijan varuskunta vieressä ja poliisit siellä 30+ kilometrin päässä. En siis tiedä ovatko kyseiset SP:t itse nuo raketit takavarikoineet vai ilmoittelivatko kavereiden henkilötiedot eteenpäin "oikeille" poliiseille, mutta ainakin niitä on osalta lähtenyt :P-Henswick- Sermo? 20. tammikuuta 2010 kello 22.15 (EET)

Epäilen että jos raketit on sotilaspoliisien toimesta takavarikoitu varuskunnan ulkopuolelta, teitä on viilattu linssiin. ;-) --ML 20. tammikuuta 2010 kello 22.17 (EET)

Luulisin, että sotilaspoliiseilla on jokin heidän asemaansa osoittava piirre vaatetuksessa (joko kypärä tai joku käsivarsinauha tms.) Ja kun sotilaspoliisit kiertävät esimerkiksi kaupungilla, niin he varmaan valvovat lähinnä varusmiehiä (ellei sitten jossain ole poikkeuksellisesti sovittu jostain yhteistyöprojektista muiden viranomaisten kanssa vaikkapa ilotulitesäännösten valvomisesta, mutta tällaisesta jo melkein luulisi uutisoitavan paikallisessa mediassa). Ja tietysti sotilaspoliiseja voi kiertää myös varuskunta-alueella tai sen liepeillä. Mutta jos nyt joku varusmies esiintyisi sotilaspoliisina, niin siitä varmastikin ns. häkki heilahtaisi. Eli jos kysyy paikallisesta varuskunnasta, niin asia varmaan selviää suuntaan tai toiseen.--Urjanhai 20. tammikuuta 2010 kello 22.53 (EET)

Eikös jokaisella kansalaisella (sotilaspoliisit mukaanlukien) ole oikeus tehdä siviilipidätys, eli tässä tapauksessa ottaa kavereiden yhteystiedot ylös ja ilmoitella poliisille?-Henswick- Sermo? 21. tammikuuta 2010 kello 15.24 (EET)

Ei varmaan ilotulitteiden hallussapidosta, katso [11]. --Harriv 21. tammikuuta 2010 kello 15.29 (EET)

Yhteystietojen keräilyä ja ilmoittelua ei toisaalta varmasti mitenkään ole rajoitettu. --Harriv 21. tammikuuta 2010 kello 15.30 (EET)

Harrivin linkistä löytyi seuraava teksti:"Lain mukaan jokainen saa ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun rikoksentekijän, jos rikos on lievä luvaton käyttö tai lievä vahingonteko". Voidaanko luvatonta käyttöä tai vahingontekoa soveltaa ilotulitteiden laittomaan hallussapitoon ja ampumiseen julkisella paikalla?-Henswick- Sermo? 21. tammikuuta 2010 kello 15.34 (EET)

Noin pykälistä riippumatta voisi kuvitella, että jos sotilaspoliisipartioon on kuulunut joku kantahenkilökunnan edustaja, niin tällainen kenties olisi voinut ilotulitteita havaittuaan niihin puuttua, ihan noin vain esimerkiksi kansalaisena, sen sijaan varusmiessotilaspoliiisit tuskin tällaiseen juridisesti monimutkaiseen operaatioon arvaisivat ryhtyä (tai mitä heille nyt muitten kuin sotilaitten toimintaan puuttumisesta opetetaankaan tai määrätäänkään, en tiedä).--Urjanhai 21. tammikuuta 2010 kello 15.51 (EET)

Puskaradiosta muuten alunperin kuulin, että joku "kyylämummeli" olisi soittanut poliisille parista junnusta, jotka noita raketteja ampuivat. Tämän jälkeen alkoivat SP:t ajelemaan autoillaan koulujen ym. nuorison käyttämien paikkojen lähellä moneen kertaan päivässä. Olisikohan mahdollista, että poliisit olisivat pyytäneet virka-apua?-Henswick- Sermo? 21. tammikuuta 2010 kello 16.15 (EET)

Asiaa tarkemmin tuntematta kuulostaa hyvinkin mahdolliselta. Jos tällainen juridisesti käy päinsä, niin sehän on mainio tapa vapauttaa varsinaisten poliisien kapasiteettia muihin, kenties kiireellisempiin askareisiin ja samalla saada ilotulitevalvonta kätevästi hoidettua.--Urjanhai 21. tammikuuta 2010 kello 21.47 (EET)

Varsinkin täällä korvessa, jossa lähin poliisiasema 30km päässä :P-Henswick- Sermo? 21. tammikuuta 2010 kello 21.57 (EET)

Tuskinpa niillä siltikään on oikeutta tutkia reppuja. Poliisikin sai ko. oikeuden vasta äskettäin. --ML 22. tammikuuta 2010 kello 12.56 (EET)

Sotilaspoliisin tunnistaa hihassa olevasta SP tekstistä. Lisätietoa artikkelissa sotilaspoliisi (Yllättävää)—Aku506  22. tammikuuta 2010 kello 21.12 (EET)

Mutta tuleeko SP:n silti näyttää paperit jos niitä kysytään?-Henswick- Sermo? 23. tammikuuta 2010 kello 14.39 (EET)

Syntymäpäivä

Kerran kuuntelin radio-ohjelmaa, jossa oli kerätty yhteen saman vuoden samana päivänä syntyneitä. Lieneeköhän katseltavissa päivittäistä tilastoa, kun tässä on vain elävänä syntyneet kuukausittain 1900-2008 http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/synt/synt_fi.asp --Jard 22. tammikuuta 2010 kello 14.06 (EET)

Wikipediassa on näitä listoja päiväartikkeleissa: esim. 22. tammikuuta. --ML 22. tammikuuta 2010 kello 21.08 (EET) sori, ymmärsin kysymyksen väärin

SVG tiedostojen luontiohjelma

Mikä olisi helppo (ja hyvä) SVG tiedostojen luontiin sopiva ohjelma. Tekeillä on yksi havainnollistava piirros Wikipediaan (Tai siis Commonsiin). Tekisin sen mielummin SVG:nä —Aku506  23. tammikuuta 2010 kello 22.13 (EET)

Muun muassa artikkelista SVG löytyy sopivia ohjelmia. Ehkä parhain vaihtoehto tässä tapauksessa on Inkscape. — str4nd ⇌ 23. tammikuuta 2010 kello 22.14 (EET)

Suomen romanimiesten etunimet - kulttuurintuntemusta tarvittaisiin

Eipä taida löytyä mitään kunnon syytä siihen, miksi Suomen romanit eivät suosi miestensä etunimissään sellaisia nimiä, jotka tuntuvat perinteisiltä suomalaisilta talonpoikien etunimiltä. Eli eikö totta, että aika harva maamme romanimieshistä on esimerkiksi Matti, Pekka, Heikki, Jussi, Timo, Tapio, Mikko jne.

Onko naisten kohdalla havaittavissa jotakin samankaltaista valikoitumista? 81.17.199.19 19. joulukuuta 2009 kello 21.11 (EET)

Mutuna voisin sanoa, että näin näyttäisi olevan. --Watsamies 26. tammikuuta 2010 kello 20.08 (EET)

Riippuisiko tuo osaltaan siitä, mihin uskontokuntaan romanit kuuluvat? Ovatko romanit enimmäkseen ortodokseja? JT --192.130.139.18 30. joulukuuta 2009 kello 13.02 (EET)

Tuskinpa syy on uskonnollinen. Suurin osa Suomen romaneista on luterilaisia tai vapaiden suuntien kannattajia.[12] --Silvonen 24. tammikuuta 2010 kello 08.16 (EET)

Niin, eiköhän se syy ole paremminkin kulttuurinen. Mutta kuten otsikossa todettiin, tämänkin kulttuurin tuntijoita tarvittaisiin täällä. --Watsamies 26. tammikuuta 2010 kello 20.08 (EET)

Mututuntumalla voisin jopa väittää päinvastaista: itse tunnen muutaman romanimiehen ja heidän nimensä ovat juuri tyyliin Toni, Kari ym. eikä näitä "kliseisiä" Allan, Arvi ym. Todennäköisesti nimet kulkevat suvussa kuten meillä muillakin. Romaneilla on vain ehkä korkeampi tahto kunnioittaa isovanhempiaan jonka vuoksi törmätään hieman useammin vanhahtaviin nimiin. Mutta tämä kaikki siis mututuntumaa. --Agony (┌∩┐(◣..◢)┌∩┐) 26. tammikuuta 2010 kello 21.34 (EET)

Andressa Oliveira ru-wikissä

Voisiko joku venäjää osaava tarkistaa, onko ru-wikin artikkelin Andressa Oliveira sisällössä mitään tolkkua? Artikkeleita Oliveirasta on tehtailtu konekääntämällä moniin, moniin kieliversioihin, ja nn-wikiin luotu hervottoman hauska versio "Andressa Rodrigues Oliveira er ein brasiliansk aktor og modellfly" ("Andressa Rodrigues Oliveira on brasilialainen syyttäjä ja mallilentokone") sai epäilemään myös venäjänkielisessä Wikipediassa olevan artikkelin sisällön järkevyyttä. Ihan yleisestä mielenkiinnosta kyselen; on toki venäläisten oma asia, mitä kyseiselle artikkelille tekevät. -Nironen 29. joulukuuta 2009 kello 06.36 (EET)

Eipä näy olleen, koska on poistettu sieltäkin. --Watsamies 26. tammikuuta 2010 kello 20.02 (EET)

Seitsemän samuraita-elokuvan väliaika

Mitähän mahtaa lukea suomeksi Seitsemän samuraita-elokuvan keskivaiheilla, jolloin tulee se hitsiläisen pitkä ns. välitauko? --Ville Siliämaa 15. tammikuuta 2010 kello 10.02 (EET)

Arvelisin elokuvaa näkemättä, että se kuitenkin on japaniksi? ;D . Eikö kukaan meidän japanintaitoisista ole paikalla? --Watsamies 26. tammikuuta 2010 kello 19.55 (EET)

Mustavalkoiset kuvat kuolleista henkilöistä YLE:n uutisissa

Miksi YLE:n tv- ja nettiuutisissa on useinmiten mustavalkoinen kuva henkilöstä, kun hänen uutisoidaan kuolleen? Onko tämä YLE:n omaa symboliikkaa vai onko mallia otettu jostain toisaalta? --Jussi Vuori 25. tammikuuta 2010 kello 18.25 (EET)

Käy järkeen ihan hyvin; kaipa se on jokin vanha lehtimiesperinne. Mustavalkoinen kuva värillisten joukossa on tietyllä tavalla arvokkaamman ja vakavamman näköinen. Pitke 26. tammikuuta 2010 kello 09.44 (EET)

Valokuvataiteesta puhuttaessa ainakin ennen värikuvia pidettiin vähempiarvoisina kuin mustavalkokuvia. --192.130.139.18 27. tammikuuta 2010 kello 12.21 (EET)

Kuvat sheriff's officelta?

Ovatko näiden sheriffien ottamat kuvat tallennettavissa suoraan Wikipediaan, eli voidaanko ne merkitä liittovaltion työntekijän ottamaksi kuvaksi?-Henswick- Sermo? 28. tammikuuta 2010 kello 18.25 (EET)

Eivät ole liittovaltion työntekijöitä joten siis ei voi. --A333 K 28. tammikuuta 2010 kello 18.39 (EET)

Olikos jossain se tyylikäs kuvan lupahakemus? Voisi yrittää jotain kuvaa jos vaikka onnistuisi... :/-Henswick- Sermo? 28. tammikuuta 2010 kello 19.05 (EET)

Liittovaltion viranomaisethan kannataa tallentaa Commonsiin. Asiaan: Ainahan voit tallentaa ne sitaatteina. Tämä tosin on aika tiukasti säädeltyä. —Aku506  28. tammikuuta 2010 kello 19.26 (EET)

Loksodromoidi?

Onkohan loksodromille (mahdollista olla) olemassa kaksiulotteista vastinetta? Spiraali kyllä muistuttaa sitä paljon, mutta menee lopulta toisesta päästään ympyrän laidasta ulos, kun taas loksodromi pysyy pallon pinnalla kiertyen sen vastakkaisia napoja kohti. --87.93.46.127 24. tammikuuta 2010 kello 21.51 (EET)

Ponnautinpa tämän kysymyksen laajempien resurssien ääreen en-wikin neuvontaan. Palataan asiaan viimeistään, jos sieltä kuuluu jotain! --Watsamies 26. tammikuuta 2010 kello 19.46 (EET)

Tähänhän saatiin vastaukset kuin apteekin hyllyltä. Tässä niistä tiivistelmät suomeksi:

1) Response

Täällä on yleistys (jos osaatte ranskaa), mutta se on loksodromi määriteltynä muille pinnoille kuin pallolle, ei loksodromimainen pinta.[13] RDBury (englanniksi)

2) omit a coordinate for the circle, maybe?

Voisin ajatella, että y jätettäisiin pois normaalin loksodromin parametriyhtälöistä; silloin se kulkee sinikäyrämäistä reittiä ympyrän sisällä ja päättyy kahteen vastakkaiseen pisteeseen. Tämä olettaen, että kysyjä tarkoittaa ”2-ulotteisella vastineella” paremminkin loksodromin kaltaista käyrää ympyrän sisällä kuin loksodromiin perustuvaa 2-ulotteista monistoa.[14] Tardis (englanniksi)

 --Watsamies 29. tammikuuta 2010 kello 18.42 (EET)

NCAA vai yliopistourheilu?

Alamedan piirikunnassa EtäKärppä kävi pari päivää sitten vaihtamassa Golden Bearsin urheilulajin tittelin NCAA:sta yliopistourheiluksi. Löytyykös tästä jotain aiempaa tapausta? Itse en oikein uskalla sanoa kumpaakaan... :/-Henswick- Sermo? 28. tammikuuta 2010 kello 20.45 (EET)

NCAA on yliopistourheilujärjestö, mikä on ongelma? --Harriv 31. tammikuuta 2010 kello 23.26 (EET)

Koska taulukon otsikko oli "laji", vaihdoin NCAA:n "yliopistourheiluksi", koska se mielestäni kuvaa tavalliselle lukijalla lajeja enemmän kuin NCAA. – EtäKärppä⁹⁹ 31. tammikuuta 2010 kello 23.41 (EET)

Miksi Gestapo - miksei Gerepo?

Miksi Hitlerin Saksassa oli Gestapo (Geheime Staatpolitzei) eli salainen valtion poliisi eikä Geheime Reichspolitzei eli salainen valtakunnanpoliisi? Joka paikassahan kyseisessä maassa painotettiin sanaa ´Reich´ eli valtakunta.

80.186.214.192 14. tammikuuta 2010 kello 22.58 (EET)

Johtunee siitä, että se on lähtöisin Weimarin tasavallan poliisiorganisaatiosta, josta tuli ensin Gestapa (Geheime Staatspolizeiamt) alkuvuodesta 1933, jolloin Hitlerin Deutsches Reich oli vasta alkutekijöissään. 1933 lopulla siitä tuli sitten Gestapo ("amt" = virasto oli tiputettu nimestä pois).--Nedergard 3. helmikuuta 2010 kello 18.10 (EET)

Suomen romanit ja silmälasit

Tämä saattaa tuntua hieman huvittavalta, mutta on aika lailla kiistaton totuus, että romaneilla - erityisesti romanimiehillä - näkee Suomessa huomattavasti vähemmän silmälaseja, kuin valtaväestöllä. Kyseessä lienee jokin kulttuurikysymys, toisin sanoen monet romaneistamme tahtovat kaiketi välttää "kaajeemoisuutta" eli "valkolaismaisuutta" tyylissään? Onko kellään parempaa tietoa tähän kysymykseen? 80.186.68.194 26. tammikuuta 2010 kello 22.41 (EET)

Entäs sitten tämä ns. väistämisvelvollisuus? Johtaako sen laiminlyönti "suuriin asioihin"? Radio Suomessa menee muuten ohjelma Romano mirits, joka tutustuttaa romanien kulttuuriin. --192.130.139.18 3. helmikuuta 2010 kello 13.36 (EET)

Mikä "aikuisille suunnattu" piirrossarja

MTV3-kanavalla esitettiin 1990-luvulla varsinkin myöhäisiltaisin, joskus puolen yön jälkeen, ellei yhdenkahden maissa jotain lähinnä aikuisille suunnattuja piirrossarjoja, muun muassa Incredible Hulkia, Kukkulan kuningasta ja Beavis & Buttheadia. Mielessä pyörii joku neljäskin sarja, mutta ei muista, minkä niminen se oli... muistaakohan kukaan? --Ville Siliämaa 28. tammikuuta 2010 kello 20.54 (EET)

Nikke Knatterton? --Helovirta 31. tammikuuta 2010 kello 08.10 (EET)

Nikkeä esitettiin kylläkin YLE TV2-kanavalla, joten siitä ei ollut tällä kertaa kyse... --Ville Siliämaa 31. tammikuuta 2010 kello 13.28 (EET)

Duckman? --Topy 31. tammikuuta 2010 kello 14.19 (EET)

Äly ja Väläys? --Otrfan 31. tammikuuta 2010 kello 14.23 (EET)

Hmm, ei kyllä noista kumpikaan... --Ville Siliämaa 31. tammikuuta 2010 kello 17.09 (EET)

Ettei olisi sitten South Park --Topy 31. tammikuuta 2010 kello 22.05 (EET)

Ren ja Stimpy? Vai oliko se 90-luvun yösarja edes? --albval (keskustelu) 31. tammikuuta 2010 kello 22.45 (EET)

Topy: Nej.

Albval: Ei ollut kylläkään Ren ja Stimpykään, jota haeskelen... tosin Reniä ja Stimpyä esitettiin YLE TV1-kanavalla 1990-luvun puolivälissä, alkujaan iltapäiväaikaan ja myöhemmin sen esitysaika muuttui yöhön.. --Ville Siliämaa 31. tammikuuta 2010 kello 23.02 (EET)

Harmi. Ajattelin, että muistikuvasi kanavan suhteen olisi saattanut pettää:-) Ei sinulla mitään muuta muistikuvaa ole ohjelmasta? (Tämän luokan lienet jo käynyt läpi?) --albval (keskustelu) 1. helmikuuta 2010 kello 18.57 (EET)

Ei kyllä silleen ole, sen vain muistan että sitä esitettiin joskus yöaikaan. Katselin tuon luokan läpi, mutta en osannut noistakaa päätellä mikä se olisi... --Ville Siliämaa 2. helmikuuta 2010 kello 10.01 (EET)

Olisiko kyseessä Rautamies? MTV3 näyttäisi esittäneen sarjan joitain jaksoja yöaikaan vuonna 1998 [15] (samana vuonna kanava aloitti myös Kukkulan kuninkaan esittämisen [16]). --Nironen 2. helmikuuta 2010 kello 10.17 (EET)

Lisäys: Yksi vaihtoehto lisää olisi myös Fantastic Four, jota MTV3 esitti niin ikään vuonna 1998 [17] (kuten myös Incredible Hulkia [18]). --Nironen 2. helmikuuta 2010 kello 10.33 (EET)

Jep, tosiaan tuo Fantastic Four oli se, jota metsästin. Tuota Rautamiestä en kyllä muista lainkaan. Kiitokset vaivannäöstä... :-) --Ville Siliämaa 2. helmikuuta 2010 kello 18.23 (EET)

Oli sitten kuitenkin listalla. En kyllä itsekkään muistanut tuon sarjan olleen MTV3:lla.  –Kommentin jätti Griffelkin (keskustelu – muokkaukset)

Hulk Hoganin veli/kaksoisolento?

Hulkster sanoi yhdessä vuoden 2003 Smackdowissa (elämästään ja urastaan): "Minä menin ja hoidin hommat kymmenen vuotta. Ei ollut viittä kundia kantamassa miljoonaa dollaria ja Hulkin taakkaa" (mun omat kursivoinnit). Yksi mun kaveri puhui joskus että Hogan olisi kuollu vuosien 91 ja 92 välillä ja että hänen tilalleen otettiin huomattavasti lyhyempi ja vähän laihempi kaksoisolento tai ehkä tämän veli, joka on jatkanut aiemman Hoganin ammattia tähän päivään (ja elää nyt). Onko kukaan kuullut tällaista, tai huomaako kukaan muu ulkonäön muutosta noiden vuosien välillä? PS: Minusta hänellä (nykyisellä) on myös hieman isompi nenä ja mustat kulmakarvat. --87.93.124.30 3. helmikuuta 2010 kello 22.08 (EET)

Ainahan sitä kaikenlaisia huhuja liikkuu. Ja tuo pituus on selitetty lonkka- ja polvileikkauksilla, tosin 6cm lyhentyiminen pelkästään niiden takia on aika paljon mutta ei laisinkaan mahdotonta. Myöhemminhän hän on välttänyt esim. näytösotteluita huono kuntoisten jalkojensa takia. Ja kulmakarvat saattavaat hyvinkin paljolti muuttaa näköään iän myötä. --Topy 3. helmikuuta 2010 kello 22.58 (EET)

Korjausehdotukset artikkeliin Kateus.

Siirretty sivulle Keskustelu:Kateus. --Silvonen 4. helmikuuta 2010 kello 19.47 (EET)

Mistä tulee laajat verisuonet?

Miksi kehonrakentajilla ja huonosti syövillä on isot ja paksut verisuonet?--Helovirta 4. helmikuuta 2010 kello 10.20 (EET)

Sivistynyt veikkaus: huonot ruokatavat voivat johtaa suonien kalkkeutumiseen ja nostaa verenpainetta. Kehonrakentajilla runsas liikunta ja esiintymiskauden tiukka ruokavalio vähentävät ihonalaista rasvaa minimiin ja vähentävät kudosten nesteisyyttä, jolloin lihasten pinnoilla kulkevat suonet piirtyvät selkeinä esiin. Pitke 4. helmikuuta 2010 kello 12.30 (EET)

Valistunut arvaus: Kehorakentajilla näytöksissä varmaan siksi että veri pakkautuu suoniin lihaksia pullisteltaessa. Kun kehorakentaja kävelee uimarannalla, verisuonet eivät näy enempää kuin muillakaan. --Ulrika 4. helmikuuta 2010 kello 13.14 (EET)

Vinyylilevysoittimet

Minua kiinnostaisi perinteisen vinyylilevysoittimen hankkiminen. Kyseessä siis sellainen laite, jolla voisi soittaa vanhoja LP- sekä singlelevyjä.

Omassa stereoyhdistelmässäni (viritin-vahvistin, radio, nauhuri, cd-soitin ja kaiuttimet) on aikoinaan vinyylisoitin ollut. Mikäli hankin uuden laitteen, onko selvää, että kaikki perusvinyylilevysottimet sopivat masiinaani?

Entä onko myynnissä vinyylisoittimia, joita ei tarvitse kytkeä mihinkään laiteyhdistelmään. Toisin sanoen, onko soittimia, joissa on kaiuttimet jo itsessään tai edes kuulokeliitäntä?

80.186.37.204 7. helmikuuta 2010 kello 00.52 (EET)

Oikeastaan ainoa mahdollinen liitäntäongelma liittyy RIAA-korjaimeen. Jos se on vahvistimessa sisäänrakennettuna, niin tulisi hankkia levysoitin jossa RIAA-korjausta ei ole. Ja päinvastoin: jos vahvistimessa ei ole korjainta, niin levysoittimessa tulisi se olla. Jos vahvistimen levysoitinsisäänmenossa lukee "Phono", niin silloin korjain löytyy vahvistimesta. Jos korjain on levysoittimessa, niin sen voi liittää mihin tahansa muuhun vahvistimeen sisäänmenoon. RIAA-korjaimia taitaa saada erikseenkin ostettuna. --Otrfan 7. helmikuuta 2010 kello 01.12 (EET)

Ainakin ennen on saanut erillisiäkin. Minulla meinaan on käytössä yksi. —Aku506  7. helmikuuta 2010 kello 12.38 (EET)

Nykyaikaisissa levysoittimissa näyttää olevan Phono-liitännän lisäksi mahdollisuus linjatasoiseen ja USB-liintäntään. Tällaisen laitteen voisit siis kytkeä vahvistimesi Phono- tai Line-liitäntään tai suoraan tietokoneesi USB-porttiin. Vanhemmissa (ja "perinteisissä") laitteissa yleensä on vain Phono-ulostulo, kuten Ortfan mainitsi. Nopealla vilkaisulla löysin esimerkinomaisesti tällaisen laitteen. --kurkku 8. helmikuuta 2010 kello 15.43 (EET)

Ruotsinkäännöstä kiitos!

Eli pitäisi seuraava teksti kääntää Suomeksi:

Det står att "Skolor i Sverige som varit läroverk före Lgy 70, och motsvarande för andra länder" skall vara med. Om skolan öppnades 1938 var den säkert något slags lärovek fram till 1970-talet. Men "koulu" översätts väl till skola, eller?

Suurimman osan ideasta taisin tajuta, mutta osa jäi hämärän peittoon. Voisiko joku fiksumpi tulkata?-Henswick- Sermo? 8. helmikuuta 2010 kello 18.54 (EET)

Löytyisikö asiayhteyttä, jossa teksti esiintyy? Jotenkin tuo kai menee niin, että Siinä lukee, että "Ruotsin koulut, jotka ovat olleet oppilaitoksia ennen Lgy 70:tä [mikä se on?] ja vastaavat muissa maissa" kuuluu laskea mukaan. Jos koulu perustettiin 1938, niin se oli varmasti jonkinlainen oppilaitos 1970-luvulle asti. Mutta "koulu" käännetään varmaan ruotsiksi sanalla "skola", vai kuinka?--Urjanhai 8. helmikuuta 2010 kello 19.27 (EET)

[19] --Höyhens 8. helmikuuta 2010 kello 19.33 (EET)

e-kortti

Jos otan vaikkapa satisfaction.comista onnittelukortin, niin miten saan sen näkymään Suomi24 Galleriassa olevan henkilön Vieraskirjassa? --80.186.88.112 8. helmikuuta 2010 kello 19.39 (EET)

Ei kuulu tännekään, kysy Suomi-24:stä. --Höyhens 8. helmikuuta 2010 kello 19.41 (EET)

Tällä Wikipedian neuvontasivulla voit kysyä Wikipedian käyttäjiltä neuvoa eri asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. lukee tuolla sivun alussa. --Harriv 8. helmikuuta 2010 kello 21.15 (EET)

Sorry, Harriv on oikeassa. Kysy vaan, se on eri asia saako täällä vastausta. --Höyhens 8. helmikuuta 2010 kello 21.29 (EET)

Kiitos! Jos jotakuta kiinnostaa, niin jos menet osoitteeseen (muuta tuossa kaksi htp: -> http:)

htp://www.satisfaction.com/codes/grab-comments-codes.php?c=Thank You&i=htp://i166.photobucket.com/albums/u83/jst8761/ty/ty0103.gif&l=thank-you-comments-1.php

niin näet esimerkin onnittelukortista. Tämän alle ilmestyy koodi, joka voidaan ottaa talteen Copy-käskyllä. Koodi on siis webbisivun koodia. Eli jos sinulla on esimerkiksi kopioitu omalle koneelle webbisivu, niin työkalupalkissa näkyy Sivu ja sieltä löytyy Muokkaa sovelluksessa Notepad. Esimerkiksi sivun loppuun voidaan sitten lisätä kortin koodi Paste-käskyllä (Ctrl+V):

<img style= jne.

Sitten Notepadissa valitaan Tiedosto ja Tallenna sekä Sulje. Kun tämän jälkeen päivitetään käsiteltyä webbisivua (F5), niin kortti tulee näkyviin! Muuta siitä ei ole vielä paljon iloa muuta kuin itselle. --80.186.88.112 8. helmikuuta 2010 kello 23.55 (EET)

Kirjastoissa ikärajoja?

Tuli tuossa mieleen, että voiko kirjasto määritellä kirjoille ikärajoja? Eli voiko alaikäinen lainata minkä kirjan tahansa? Ongelma vähän askarruttaa, koska ajattelin varata Unabomberin Teollisen manifestin, joka sisältää perinteisiä "vallankumouksellisia aatteita", enkä kehtaa kuitenkaan mennä tiskille kyaymään, että saako tämänkin lainata :--DD-88.112.115.158 4. helmikuuta 2010 kello 18.47 (EET)

Elokuvilla ja peleillä on ikärajoja, kirjoilla ei (ellei joku kirjastonhoitaja keksi omia sääntöjä, mutta monessa kirjastossahan on nykyään lainausautomaatti...). Tästäkin on näköjään joku ehtinyt huolestua, ellei tuossa ole kyse trollauksesta. --Silvonen 4. helmikuuta 2010 kello 19.23 (EET)

Ja eihän nuo ikärajat taida olla (Ostettavissa) elokuvissa kuin muodon vuoksi. Itse muistaisin, että (jopa k18) elokuvia saisi myydä myös alaikäisille. —Aku506  4. helmikuuta 2010 kello 21.14 (EET)

Lain mukaan ei saa K18-merkittyä tavaraa myydä kuin 18 vuotta täyttäneelle henkilölle. Jos toisin jossain liikkeessä toimitaan, niin silloin rikotaan lakia. --Hanna V 4. helmikuuta 2010 kello 21.17 (EET)

Lain rikkomista tosiaan. Kuula-aseitakaan ei saisi myydä alle 18-vuotiaille. Entäs luovuttaminen? Isi ostaa vaikka Hurjien kotivaimojen kosto VI:n ja lainaa sitä Penttiellille 16 vee. Paukkuuko laki? Pitke 8. helmikuuta 2010 kello 15.34 (EET)

No hohhoijaa. Tuossa nyt ei lopulta taida paukkua kuin omatunto, jos sekään, mutta pointti nyt oli se, että K18-merkittyä ei saa kaupassa, vuokraamossa tms. myyjä tahi muu henkilö luovuttaa alaikäiselle, toisin kuin Aku tuossa edellä väitti. Eri asiahan on toki se, miten noita valvotaan, mutta jos tosiaankin lain puitteissa toimitaan, niin K18 on ikärajana sitova. --Hanna V 10. helmikuuta 2010 kello 19.33 (EET)

K18-rajoitus voi olla vain videoissa, peleissä, elokuvissa yms. materiaalissa (esim. pornolehdet eivät ole K18 ellei mukana tule vaikka DVD), ja alemmat ikärajat ovat "pelkkiä" suosituksia. Kirjaston täti voi kyllä yrittää puuttua asiaan, jos pikku Riinaolli 8 vee aikoo lainata vaikka de Sadea tai Erkki Pyörälän Synnytysoppia (karua kertomaa esim. fetotomin käytöstä), mutta mitäpä siitä. Useimmissa kirjastoissa lienee nykyään myös mahdollisuus lainata lainausautomaatilla, jolloin kirjastotätiä ei tarvitse vaivata lainkaan. Tai -setää. Pitke 8. helmikuuta 2010 kello 15.34 (EET)

Ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa on erikseen lasten ja aikuisten osastot. Muistaakseni on jopa sääntö, että alle 15-vuotias ei saakaan lainata muita kuin lastenosastolla olevia kirjoja; sitä vastoin aikuinen voi kyllä lainata lastenosastoltakin. Tämän voi toki lainausautomaattikin tarkistaa, onhan kirjastokortissa koodattuna myös syntymäaika. Monet kirjat saattavat kyllä löytyä sekä lasten että aikuisten osastolta, mutta selvää on, että K18- tai edes K15-aineistoa ei lastenosastolla ole. Kommentin jätti KLS (keskustelu – muokkaukset) 8. helmikuuta 2010 kello 15.44 (EET)

Lastenosastoiltakin löytyy välillä "vahingollista luettavaa": esim. Helsingissä Taimenenkalastus Amerikassa oli lastenosaston kirjana ainakin joku vuosi sitten. :) Gopase+f 8. helmikuuta 2010 kello 15.49 (EET)

Ja Tulikärpästen hauta löytyy leffavuokraamoista useammin lasten kuin aikuisten hyllystä. Kansi on kyllä hämäävä mutta... Pääkaupunkiseudun kirjastoista sen verran, että itselläni on vankka kokemus Wanhasta Hyvästä Ajasta jolloin nenää kohden sai lainassa olla 50 nimekettä - kannoin silloin kasseittain kirjoja aikuisten osastolta (ja muutaman lasten- tai nuortenkirjan siihen väliin), ja ikää oli reilusti alle 15 niin että sokea mummovainaakin näki. Tämä siis oli aikaa ennen lainausautomaatteja, ja eipä lainastohenkilöiden kulmat juuri kohoilleet kauhukirjojen ja esim. Maan lapset -sarjan ääressä (jälkimmäisessä noin 30 sivun välein tuhti seksikohtaus) vaikka lainaajana oli pesunkestävä tatiainen. Pitke 9. helmikuuta 2010 kello 11.56 (EET)

Tekstiviestit tekstitiedostoiksi

Olisi känny, josta tekstiviestit voi imaista tietokoneelle. Tämä olisi loitojuttu, jos mikään muu kuin Nokian synkrohärpäke osaisi lukea niitä tiedostoja. Onko siis tiedässa mitään muunninta tai niksiä, jolla tuhat ja sata tärkeää tekstiviestiä voisi muuntaa tekstimuotoon (esim. .txt)? Pitke 8. helmikuuta 2010 kello 15.36 (EET)

Kokeilin tallentaa tekstiviestini N95-puhelimesta tietokoneelle PC Suiten Messages-työkalun avulla. Kyseisen ohjelman avulla viestit kyllä saa exportoitua (Select all, Export) CSV-muotoon, joka on tekstimuotoinen formaatti (mm. taulukkolaskentaohjelmat osaavat käsitellä näitä). CVS-muodosta on edelleen helppoa muuttaa formaatti toiseksi esimerkiksi GNU-komentorivityökalujen avulla (Linux) tai vaikkapa mainituilla taulukkolaskentaohjelmilla. (Googlekin auttaa tässä.) --kurkku 8. helmikuuta 2010 kello 16.01 (EET)

Ok, kokeillaan. Kiitoksia paljon. Pitke 9. helmikuuta 2010 kello 11.59 (EET)

Ääni "särkyy" levysoittimessa

Hankin juuri käyttööni vinyylilevyjen soittamiseen tarkoitetun soittimen. Kun noin 40 vuotta vanhoja LP-levyjä soittaa ja kuuntelee varsinkin kuulokkeilla, kaikki kuulostaa hyvältä, kun musiikki tulee levyltä suhteellisen hiljaa eli kun kappaleessa on luonnostaan vaimeampi kohta. Sitten kun levyllä tulee kohtia, joissa musiikki soi voimakkaammin, niin äänestä menee pois terävyys ja se ikään kuin särkyy. Ääni menee siis jotenkin suttuiseksi ja rämiseväksi. Äänenvoimakkuusnappiin kajoaminen ei vaikuta tilanteeseen. Onko siis jotenkin niin, että voimakkaat (korkeat?) äänet kärsivät vinyylilevyillä, kun levy on kulunut. Onko kaikissa levysoittimissa sama ongelma, vai voiko kalliimmissa malleissa ääntä jotenkin korjata ja vaimentaa äänen "särkymistä"? 85.156.118.116 9. helmikuuta 2010 kello 11.55 (EET)

Ei pitäisi olla siitä kiinni, että kyseessä on vinyylisoitin, kyllä ne pystyvät toistamaan voimakkaita ääniä yhtä hyvin kuin hiljaisiakin. Olisikohan neula kulunut.--Tanár 10. helmikuuta 2010 kello 21.42 (EET)

Pitäisi tarkistaa onko äänirasia kunnolla kiinnitetty (ruuvit löysällä) tai sittenhän myös paremmissa levysoittimissa voidaan säätää äänirasian painoa. --84.231.28.104 12. helmikuuta 2010 kello 00.22 (EET)

Äänirasian tyyppi saattaa saattaa olla väärä. Tämän sivun otsikon "Mitä eroa on MM- ja MC-tyyppisillä äänirasioilla ?" alla on asiasta: [20] --Otrfan 12. helmikuuta 2010 kello 04.27 (EET)

Kumpi voittaisi, Muhammad Ali vai Mike Tyson?

Joku kysyi joskus neuvonnassa, kumpi näistä miehistä voittaisi? Oma analysointini:

Kuvitellaan, että molemmat ovat yhtä nuoria, parhaassa vedossa. Ottelussa kävisi näkemykseni mukaan samoin, kuin Foreman-ottelussa; eli Ali väsyttäisi Tysonin, väistelisi rajuimmat iskut onnistuneesti ja psyykkaisi häntä. Tysonhan on, kuten Foremankin, tottunut vain lyhyisiin otteluihin. Tysonin iskuvoima on kuitenkin ehkäpä nyrkkeilyn historian toiseksi tai kolmanneksi suurin, joten uskon, että hän voisi saada Alin lattialle useastikin.

Mutta, todella, kun syötän Alin ja Tysonin tiedot ja taidot päässäni sijaitsevaan analysaattoriin, julistautuu voittajaksi tyrmäyksellä Ali. --Veera-84 11. helmikuuta 2010 kello 11.44 (EET)

Omistusasunto ja asuntolaina + heikot tulot = ahdinko?

Oletetaan, että henkilö A käy säännöllisesti ansiotöissä. Hänellä on omistusasunto, ja hän maksaa sekä yhtiövastikkeen että asuntolainansa määräerän korkoineen kuukausittain. Kun A:lle käy niin, että hänen viikoittaisia työtuntejaan supistetaan tai hän joutuu kokonaan työttömäksi, hänen kuukausitulonsa pienenevät tuntuvasti tai jopa loppuvat kokonaan.

A:ta pelottaa, että hän joutuu taloudelliseen ahdinkoon ja jopa muuttamaan pois omistusasunnostaan, jonka lainasta hänellä on vielä aika paljon maksamatta. Onko hänen pelkonsa aiheeton eli voiko omistusasunnossa asuva pieituloinen tai jopa täysin työtön henkilö saada yhteiskunnalta rahallista tukea päivittäisiin menoihinsa, yhtiövastikkeen maksuun ja asuntolainan maksuun? 80.186.219.186 14. helmikuuta 2010 kello 13.39 (EET)

KELA voi myöntää yleistä asumistukea. En osaa sanoa paljonko sitä saa... --PeeKoo 14. helmikuuta 2010 kello 15.43 (EET)

Kelan ja työkkärin tukien riittävyys riippuu lyhennyksen+vastikkeen määrästä. Pankin kanssa voi neuvotella lyhennysten järjestelystä. Gopase+f 14. helmikuuta 2010 kello 16.52 (EET)

Se tässä A:ta eniten huolestuttaa, että joutuuko hän luopumaan omistusasunnostaan ja muuttamaan johonkin vuokra-asuntoon. Voiko näin käydä? A:lla menee lainan lyhennyksiin 450 euroa kuussa ja yhtiövastikkeeseen 100 euroa kuussa. 80.186.96.16 14. helmikuuta 2010 kello 18.46 (EET)

IIRC Kelasta saat asumislisää 80% vastikkeeseen (+muihin asumismenoihin) [21]. Gopase+f 14. helmikuuta 2010 kello 18.52 (EET)

Olisikohan asumistukilaskurista apua:[22]? Kelaltahan näistä asioista kannattaisi tietysti suoraan kysyä. --Otrfan 14. helmikuuta 2010 kello 19.03 (EET)

Itämeren miinat

Nyt kun Nord Stream raivaa miinoja Itämerellä, tuli mieleen kysymys: mitkä tahot ovat kaasuputken reitille asettaneet miinoja, ja milloin (tod. näk. siis toisessa maailmansodassa). Eli onko miinoja upottanut Suomi ja Venäjä, vai onko muitakin maita ollut mukana? – EtäKärppä⁹⁹ 14. helmikuuta 2010 kello 16.46 (EET)

Wildlife Refuge

Miten suomentaisit englanninkielisen sanan Wildlife Refuge? Villieläinten suojapaikka/villieläinten suojelualue? en:Wildlife refuge. –☆Makele-90 14. helmikuuta 2010 kello 16.58 (EET) Entäpä Biogenetic Reserve? –☆Makele-90 14. helmikuuta 2010 kello 17.00 (EET)

Tuo villieläinten suoelualue kuulosta parhaalta, tuosta jälkimmäisestä en osaa sanoa mitään. – EtäKärppä⁹⁹ 14. helmikuuta 2010 kello 17.12 (EET)

Onko tuolle biogeneettiselle turvapaikalle (älä vaan herrajumala käytä tuota sanaa missään) jotain selitystä/kontekstia? --albval (keskustelu) 14. helmikuuta 2010 kello 18.47 (EET)

”Part of IBA covered by Biogenetic Reserve.” Mainitaan täällä. –☆Makele-90 14. helmikuuta 2010 kello 19.15 (EET)

Tämän perusteella ihan vaan tavan biodiversiteetin suojeluun tarkoitettu alue, eikä mitään kummempaa tekemistä genetiikan kanssa. Suomentaisin molemmat ehkä koontitermillä erilaiset suojelualueet tai erilaisten suojeluohjelmien määrittelemät/kattamat alueet tjsp. Tuskin noita sen tarkemmin voi itse suomentaa, tosin tuo UNEP-dokumentti voinee löytyä jostain suomeksikin. --albval (keskustelu) 14. helmikuuta 2010 kello 22.02 (EET)

Ihan oman kiinnostukseni vuoksi otin yhteyttä EU:n neuvontaan ja kysyin BG-reserviohjelman suominimeä. Saadaanpahan jäsenmaksuille jotain vastinetta:-) Ilmoittelen tänne, jos saan jonkun fiksun vastauksen. --albval (keskustelu) 14. helmikuuta 2010 kello 22.17 (EET)

Wildlife refugelle en-wiki antaa kaksi eri määritelmää. Esim. eristyksissä olevalle saarelle sopisi suomennokseksi paremmin suojapaikka. Lakisääteiselle alueelle taas suojelualue. --Otrfan 14. helmikuuta 2010 kello 18.51 (EET)

Tunnistatteko erikoisen soittimen?

1960- ja 70 -luvun levyjä kuunnellessani olen pannut merkille tietynlaisen soundin, jota ei uudemmissa levyissä enää tapaa. Soundi lienee peräisin jostakin sen ajan muotisoittimesta.

Ääni muistuttaa jotenkin moottorin hurinaa, on lämmin, bassomainen, "syvä" ja pehmeä. Ainakin 60-luvun lopun ja 70-luvun alun monissa countrylevytyksissä kuulee tätä sointia, esimerkiksi Dolly Partonin 'I Will Always Love You', Tammy Wynetten 'Stand by Your Man' ja Charlie Richin 'Behind Closed Doors'. Kotimaiselta puolelta esimerkkinä ainakin Kirkan 'Viimeiseen mieheen'?

Hammond-uruilta ääni ei oikein kuulosta, mutta soundin perusteella kyseessä on melko varmasti soitin, joka toimii sähköllä. Olisikohan kyseessä sähköpiano?

Mikä soitin on kyseessä, ja tunnetteko muita levytyksiä, joissa on erotettavissa kyseinen sointi? 84.231.7.179 14. helmikuuta 2010 kello 21.41 (EET)

Digoksiini

83v. äitini oli kuolla dikoksiini hoitoon. Hän oli tkssa päässyt kuivumaan, puutteellisen ja huolimattoman hoidon seurauksena. Kuivunut elimistö moninkertaisti dikoksiinin vaikutuksen, pulssi oli tehohoidossa alimmillaan 28.Myrkytystila on edelleen vakava, kuka on vastuussa? Lääkkeen määrännyt lääkäri?- –Kommentin jätti 80.223.192.124 (keskustelu – muokkaukset)

Jokaisessa terveydenhuollon yksikössä on potilasasiamies, joka valvoo potilaiden oikeuksia ja neuvoo heitä tällaisissa tilanteissa. Esimerkiksi Helsingin kaupunki neuvoo tällä tavalla. Toivon äidillenne pikaista paranemista. --Hrrkrr31 14. helmikuuta 2010 kello 21.52 (EET)

Potilaan nestetasapainoa tarkkailenevat ensisijassa hoitajat, mutta vastuu hoidosta ei ole heidän. Toisaalta lääkäri ei ole vastuussa

tavallisen ylläpitohoidon (tippojen vaihdon yms.) toteutuksesta. Parempi ottaa yhteyttä siihen potilasasiamieheen. Pitke 17. helmikuuta 2010 kello 11.45 (EET)

Urheilutulokset & algoritmit - miten toimineet?

Muistelen joskus lukeneeni näistä erilaisten matemaatikko-opiskelijoiden tekemistä algoritmeista, joilla on onnistuttu ennustamaan eri urheilulajien voittajia. Onko näistä algoritmeista yhdestäkään tullut tarpeeksi varma, jotta esimerkiksi vedonlyönnissä jäisi lopulta aina voitolle? Itsellänikin joskus riitti kiinnostusta (kyllähän sitä vieläkin on, mutta vaan vähemmän) lätkätilastoihin ja jotain suuntaa antavia tuloksia kertovan algoritmin onnistuinkin luomaan (Vieläkin on jossain tietokoneen kätköissä, jospa vaikka myöhemmin jaksaisi taas innostaa). Kiinnostaisi kuitenkin tietää, että kuinka hyviä nämä alan "parhaat" ovat saaneet aikaan :)-Henswick- Sermo? 15. helmikuuta 2010 kello 20.51 (EET)

Lyhyt vastaus: ei. Perustelu: koska kaikki ei voi voittaa. --Harriv 15. helmikuuta 2010 kello 21.17 (EET)

Kysymyksen pääpointti oli selvittää, että kuinka pitkällä nämä parhaat todennäköisyyslaskijat ovat ;)-Henswick- Sermo? 15. helmikuuta 2010 kello 22.05 (EET)

Ovat ihan toimivia ennustusmenetelmiä ainakin Englannin (ja muiden isojen maiden) jalkapallossa. Rahallista hyötyähän näiden käyttämisestä ei ole, koska sama tieto on myös kertoimien asettajilla. Gopase+f 16. helmikuuta 2010 kello 01.33 (EET)

Totta, eli siis pelkkää tulosta pystynee jollain tarkkuudella ennustamaan, mutta kun mukaan otetaan vedonlyöntikertoimet mukaan niin voitolle pääseminen vaikeutuu. Esimerkkinä vaikka jos pystyy ennustamaan 50% oikein, ja panostaa kaikkiin kohteisiin saman verran, niin palautuskertoimen pitäisi olla keskimäärin vähintään 2 jottei jäisi rahallisesti tappiolle. --Harriv 16. helmikuuta 2010 kello 13.26 (EET)

Eli algoritmit eivät toimi tehokkaasti niin kauan, kuin vedonlyönnin hoitavat firmat tietävät lähestulkoon kaiken?-Henswick- Sermo? 16. helmikuuta 2010 kello 17.27 (EET)

Jos tuntee vain suomalaiset vedonlyöntitavat ja monopolit, kansainvälistä tilannetta on vaikea ymmärtää. Esim. Britanniassa on vapaa kilpailu ja netissä on hieman huonommat kertoimet kuin (saman firman) "veikkauskioskeissa". Koska veikkauskioskeissa on karvanverran paremmat kertoimet siellä kannattaa tietysti pelata. Toisaalta hyvin pelaavat (jotain algoritmiä käyttävät) joutuvat mustalle listalle ja saavat nopeasti vastauksen. "Sorry sir, we won't take your bets here. You're welcome to place your bets in the internet/You're welcome to bet on cycling." tai joku muu vastaava kohtelias kieltäytyminen, että "et pelaa täällä jalkapallokohteita". Suomessa/yleisesti netissä on niin reilut marginaalit että yhtiöt voittavat joka tapauksessa. Jos marginaalit ovat pienempiä yhtiö ei jääkään enää välttämättä voitolle, jos pelaaja osaa ennustaa hyvin. Gopase+f 16. helmikuuta 2010 kello 17.46 (EET)

Eli Veikkauksella ei ole käytössään mustia listoja?-Henswick- Sermo? 17. helmikuuta 2010 kello 18.59 (EET)

Liikaa pelattuja yhdistelmiä suljetaan ja "väärin kertoimin" asetettuja kohteita suljetaan, mutta mustiin listoihin en ole törmännyt. Gopase+f 18. helmikuuta 2010 kello 02.36 (EET)

Eiköhän ne jotka ovat jotain oikeasti toimivaa (pidemmällä aikavälillä) ole keksineet ole aika hiljaa asiasta, olettaen että sellaisia on olemassa. Aina voi kertoa tarinoita, mutta oikeaksi todistaminen onkin sitten vaikeampaa. Vähän (lähteetöntä) asiaa aiheesta:en:Sports betting systems. Teoriaa pelien taustalta, kohtuu abstraktilla tasolla: peliteoria. --Harriv 16. helmikuuta 2010 kello 01.26 (EET)

Kasibittisen TaleSpin-pelin 4. tason "Bonusosiot"

Mua on jo nuoruudesta asti mietityttänyt, että mistä löytyy NES:ille julkaistussa Pilipalipilotit-pelissä 4. tasossa Kummitustalossa, se aukko, josta pääsee "ensimmäiseen" bonusosioon. Toinen bonusosioaukko löytyy siitä kohtaa, missä tulee esiin niitä käsiä seinästä, jotka heittele jotain ihme pallukoita. Mutta ensimmäistä en ole vielä löytänyt tähän päivään mennessä. Onkohan joukossa yhtää retropelinikkaria, joka tämänkin osaisi neuvoa... --Ville Siliämaa 17. helmikuuta 2010 kello 17.14 (EET)

Taskukello

Miten saketissa käytetään taskukelloa? Erityisesti kiinnostaa miten ketju kiinnitetään liiviin. Kuvat ja/tai tarkat ohjeet olisivat paikallaan. --Emppu92 17. helmikuuta 2010 kello 20.07 (EET)

Tervetuloa & terve tuloa

Eli milloinkos tuota terve tuloa -ilmaisua alettiin kirjoittamaan yhteen? Itse olen sitä sukupolvea, että meille ei kouluissa ole opetettu kuin yhteenkirjoitettua muotoa...-Henswick- Sermo? 20. helmikuuta 2010 kello 22.35 (EET)

Olisikohan ollut siinä vaiheessa kun esimerkiksi tervehdykset "terve kulkijalle" tai "terve taloon" kävivät harvinaisemmiksi ja tervetuloa-fraasi sai idiomaattisen aseman? Tämä on täysin mutuhytinää. Pitke 20. helmikuuta 2010 kello 22.43 (EET)

Lyhenteen "W." merkitys vanhassa sitaatissa

Hietamäen kappelissa on sitaatti 1780-luvulta, jonka keskikohta menee näin "Sitte [kirkko] nähtin tarpettomaxi, siiliä ne kylät sen ympäristöllä, jotka sijnä kävit kirkon menoisa, taitavat huokiasti sekä Emäkirkosa, että Mietoisten kappelisa käydä; suljettin sen tähden kokonansa. W. ja ei sitte enää ole sijnä Jumalan palvelusta pidetty." Muuten ymmärrän lauseen täysin, mutta mitä tuolla W.:llä on tarkoitettu? Kyseessä ei ole typo, vaan se on myös alkuperäislähteessä. --albval (keskustelu) 23. helmikuuta 2010 kello 22.11 (EET)

Se on todennäköisesti lyhenne sanasta "vuosi" tai "vuonna", ja vuosiluku on sitten jäänyt pois syystä tai toisesta. "Suljettiin se sen tähden kokonaan vuonna... ja ei sitten enää ole siinä jumalanpalvelusta pidetty." Voi johtua esimerkiksi siitä että skannausohjelma ei ole osannut lukea numeroita.--Tanár 23. helmikuuta 2010 kello 22.59 (EET)

Ei pitäisi olla kyse skannausohjelman viasta. Sama lyhenne ilman vuosilukua löytyy muun muassa vuodelta 1946 olevasta tekstin uusintapainoksesta (s 246, pdf:n sivu 251) ja vuodelta 2003 olevasta artikkelista (s. 11) Kahden edellä mainitun välillä on lisäksi eroja sanojen kirjoitusmuodoissa, eli ne eivät ole toistensa kopioita vaan erikseen (kenties originaalista) kopioituja. Tämä siis meinaisi sitä, että vuosiluku olisi jäänyt molemmissa tapauksissa pois... --albval (keskustelu) 24. helmikuuta 2010 kello 09.41 (EET)

Jospa se virhe on siinä alkuperäisessä lähteessä, eli vuosiluku on jäänyt jo siitä pois? Minustakin vuosiluvun puuttuminen tuntuisi kätevimmältä selitykseltä tuohon lyhenteeseen. --Ryhanen 24. helmikuuta 2010 kello 10.11 (EET)

Joo, ei vika tosiaan voi skannerissa olla koska vuonna 1946 skannerit olivat harvassa. Alkuperäinen teksti on Lizeliuksen kirjoittama 1780, joten se on todennäköisesti ollut fraktuuraa ja teksti on ladottu uudestaan tuohon 1946 julkaisuun. Mahdollinen virhe on siis tullut vuoden 1946 tekstiä ladottaessa tai sitten se on ollut jo alkuperäisessä tekstissä. Tekstissä on muuten (pdf:n sivulla 251) toinenkin W. lauseessa W. 1772 ylöttin tämä kellokastari...--Tanár 24. helmikuuta 2010 kello 14.42 (EET)

Juu, ja onhan niitä w.-lyhenteitä (merkityksessä vuonna) siellä toistakymmentä, ja niiden lisäksi parikymmentä kertaa etunimen alkukirjaimena (pikaisesti hakutoiminnon tuloslistasta vilkaistuna). Juuri noiden perusteella vuosiluvun puuttuminen tuntuu todennäköiseltä. --Ryhanen 24. helmikuuta 2010 kello 15.08 (EET)

Kiitos vastauksista molemmille! Nyt tuntuu tyhmältä kun en itse tajunnut tuota hakua käyttää. Sääli vaan, että oikea vastaus oli tylsempi kuin toivoin:-) --albval (keskustelu) 24. helmikuuta 2010 kello 21.04 (EET)

Aapelin Sleepz

Kysyisin Aapelin Sleepz-pelistä, että millä ehdolla siinä läpäistään taso ja koska peli loppuu ? Aika, joku määrä siirtoja, neljäs susi pelialueella, ei enää mahdollsiia siirtoja ? Molemmat tulevat jotankin yllättäen. --Tappinen 25. helmikuuta 2010 kello 22.14 (EET)

Käännöstä ranskasta?

Voisiko joku kääntää ilmaisun "saisinko cappucinon" ranskaksi?-Henswick- Sermo? 26. helmikuuta 2010 kello 13.41 (EET)

"Je voudrais un cappuccino, s’il vous plaît." Tai kahvilassa lyhyesti "Un cappuccino, s’il vous plaît."--Nedergard 26. helmikuuta 2010 kello 14.21 (EET)

Lukio

Itse kävin lukion kolmessa vuodessa huonoin arvosanoin. Ylä-asteella keskiarvoni oli 8.9. Luulisi että pärjäisin lukiossa eikö? Muilla samanlaisia kokemuksia? Tällä hetkellä en ole vielä töissä enkä yliopistoon tai ammattikorkeakouluun en mennyt huonojen arvosanojeni takia. Tuntuu että mistään en saa töitä, vaikka lukion kävinkin. Huonosta todistuksestako se johtuu?  –Kommentin jätti 80.186.39.227 (keskustelu – muokkaukset)

Pelkällä yo-tutkinnolla ei ole oikeastaan mitään merkitystä työmarkkinoilla, ylioppilaita riittää. Hanki jonkinlainen ammattikoulutus - varmin leipä on tällä hetkellä hoitoalalla. Arvosanoja voi parantaa jälkikäteenkin. Wikipediassa ei kannata tuhlata kaikkea aikaansa, tällaiset ovat tärkeitä päätöksiä loppuelämän kannalta. --Hrrkrr31 20. helmikuuta 2010 kello 18.05 (EET)

Yläastemenestys ei takaa lukiomenestystä, koska opinnot ovat näissä laitoksissa niin erilaiset. Lukion arvosanoja ei kannata harmitella; yläasteelta välttävästi päässyt ystäväni meni suoraan perushoitajakoulutukseen ja alkoi tahkota huippuarvosanoja sekä amiksen että kaksoistutkintoon kuuluvan lukion osastoilla löydettyään itselleen järjellisen tavoitteen ja innostavan alan. Hoitoalalla on niin paljon kysyntää perus- ja lähihoitajille, että jo toisen vuoden opiskelijoita kosiskellaan töihin. Jos haluat töitä ilman jatko-opiskelua, voit ilmoittautua vapaaehtoistyöhön joksikin aikaa. Sieltä saamallasi kokemuksella ja mahdollisilla suosituksilla voit yrittää myös palkkatyöhön. Ilmoittaudu erilaisiin henkilöstöpalveluihin ja käytä työnhakuun vähintään 3-4 tuntia päivittäin. Muista tehdä välillä myös jotain mukavaa, niin takaiskut eivät tunnu niin pahalta. Pitke 20. helmikuuta 2010 kello 18.23 (EET)

Eikä huono lukiomenestys tarkoita myöskään suoraan amk:ssa tai yliopistossa pärjäämättömyyttä. Jos on joku ala, mikä kiinnostaa, suosittelisin kokoeilemaan kouluun hakua. Monessa koulussa annetaan suht iso painoarvo myös pääsykokeille, niin siinä pärjääminen voi tasoittaa huonoa todistusta. Töiden saamattomuus voi johtua vääränlaisesta työkokemuksesta tai sen puutteesta. Mä taas en usko vapaaehtoistöiden (=järjestöissä yms. tehtäviä harratusmaisia) työllistävyyteen, palkattomat harjoittelut saattaa olla parempi juttu. --Velma 1. maaliskuuta 2010 kello 13.01 (EET)

Ruotsinkielisen kirjainyhdistelmän ck lausunta

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto).--Urjanhai 26. helmikuuta 2010 kello 20.21 (EET)

Usein taivutetaan nimi Stenbäck ikään kuin sukunimi olisi jotenkin suomenkielinen [steenbek(ki)], siis [steenbekin], [steenbekille], [steenbekistä] jne. Kyseessä on kuitenkin kaksoiskonsonantin kk merkitsemismuoto, joten onkin lausuttava [steenbekkin], [steenbekkille], [steenbekkistä] jne. Perusmuodossa olevassa sanassahan kaksois-k ei kuulu eikä myöskään, kun toinen sana seuraa, esim. Bäckström. Verrataanpa vain sanaan Tallberg: kun siitä poimitaan alkuosa Tall, sitä ei suinkaan lausuta [talin], [talille], [talista] jne, vaan [tallin], [tallille], [tallista] jne.
Joten esim. Stenbäckinkatu on lausuttava [steenbekkiŋkatu]. Vastaava taivutus koskee tietysti myös muita ck-päätteisiä sanoja, kuten sanaa back.
--85.77.178.92 26. helmikuuta 2010 kello 20.14 (EET)

En ole ruotsin kielen asiantuntija, mutta järkeilysi kuulostaa oudolta. Miten klusiili k voisi esiintyä sanan lopussa kaksoiskonsonanttina? Sitä paitsi lausuminen yhdellä koolla vain mukailee suomen kielen astevaihtelua nakki - nakin. --Hrrkrr31 26. helmikuuta 2010 kello 20.28 (EET)

Enkä minäkään, mutta mistä tiedät, että sanan stenbäck lopussa on kaksoiskonsonantti, onko tiedolle lähdettä? Voihan myös olla että merkintä ck / k liittyy edeltävän vokaalin pituuteen tai lyhyyteen, esim. backe / bakåt. Koska tällaiset kysymykset kielten oppikirjoissa (ainakin lukiota ylemmän tason kirjoissa) kyllä selostetaan tarkkaan, niin tälle varmaan löytyisi helposti lähde. Satun tietämään, että viron kielessä on kolmenpituisia konsonantteja (kun olen asiasta sattunut lukemaan), mutta ruotsin kieleen en ole tältä osin perehtynyt, ja voin siis olla väärässäkin, mutta joka tapauksessa uskon vasta kun kun näen lähteet. (ps. miten on eston kierron kanssa?) --Urjanhai 26. helmikuuta 2010 kello 20.30 (EET)

Eri kielissä on tapana soveltaa ääntämiseen omia sääntöjä. Kaksoiskonsonanttien muuttuminen yhdeksi taivuksessa on ominaista suomen kielelle ja sitä vastaan on turha taistella. Mitenkähän mahdetaan monet suomenkieliset nimet lausua ruotsiksi? Ei ainakaan suomen kielen ääntämyssääntöjen mukaan. Ja kuten Urjanhai sanoi, ck liittyy pitkälti edeltävän vokaalin pituuteen. Miten tämä liittyy wikipedaiin? --Kalmo 26. helmikuuta 2010 kello 21.30 (EET)

En ole väittänytkään, että pelkästään sanan lopussa ck lausuttaisiin kk:na. Se ei vain tule esiin esim. sanassa Backström, mutta jo sanoissa Anckarström [aŋkkarström], Backas [bakkas], Klockars [klokkars] jne.

Kuulostaa oudolta, että suomen taivutuksissa mentäisiin "sorkkimaan" vieraskielisen sanan runkoa (nakki~nakin): "Andreï Makine on kirjailija. Makiselle on luovutettu arvostettu Goncourt-palkinto" tai "Gary Sinise on näyttelijä. Sinistä voidaan kutsua myös ohjaajaksi".

--85.77.178.92 26. helmikuuta 2010 kello 23.41 (EET)

Mutta jos noissa sanoissa ääntyy kaksi k:ta, kun "ck" on keskellä sanaa, niin ei se vielä todista, että "ck"-päätteisten sanojen lopussa ääntyisi kaksi k:ta. Sille tarvitaan lähde erikseen. Esimerkiksi sanassa "kikare" ensimmäinen k ääntyy eri tavalla kuin jälkimmäinen, eli ruotsia ei siis kirjoiteta foneettisesti, eikä jokin kirjainyhdistelmä sen takia välttämättä kerro ääntämystä, vaan ääntämys pitää tietää, ja tiedolle varmasti löytyy myös lähde, jos tieto sattuu olemaan oikea.--Urjanhai 27. helmikuuta 2010 kello 07.50 (EET)

Virtanen muuttuu ruotsinkielisen suussa helposti muotoon Virttanen, enkä ole kuullut kenenkään siitä esittäneen vastalausetta. Ruotsin ääntämys on kyllä ihan loogista lukuun ottamatta sitä että suomenruotsi ääntyy eri lailla kuin ruotsinruotsi (murteista tietysti puhumattakaan). Sorkkiminen on sallittua, ei siitä yleensä pahastuta puolin eikä toisin, vaan enintään huvitutaan.--Abc10 27. helmikuuta 2010 kello 08.31 (EET)

Ääntämys on toki loogista, mutta kirjoitus ei välttämättä foneettista; ja vaikka suomenkin kirjoitus on melkein foneettista, niin siinäkin löytyy kirjoituksesta poikkeavia ääntämyksiä; mutta ruotsissa tietysti vielä enemmän, koska kirjoitetun kielen historia on pidempi ja useimmille äänteille ei ole omaa kirjaintaan; mutta toisaalta, kun näitä asioita tutkivat kielitiede ja fonetiikka, niin ainakaan minun maallikkona on turha näistä kiistellä, vaan oikea ratkaisu on marssia jonkun yliopiston historiallis-kielitieteellisen osaston kirjastoon tai haastatella jotain ruotsin kielen maisteria.--Urjanhai 27. helmikuuta 2010 kello 09.40 (EET)

Olet oikeassa siinä että foneettista se ei ole senkään vertaa kuin suomi. Suomen epäfoneettisuudesta yksi perinteinen esimerkki on "meidän Matti": meidämmatti. --Abc10 27. helmikuuta 2010 kello 10.51 (EET)

Toki tapahtuu usein, että vieraskielinen ei osaa lausua toisenkielistä sanaa tai lauseita täydellisesti: "Hauska tappa vanha tuttu", jolloin asia toki tulee selväksi ja samalla saatetaan myös huvittua. Samalla kuitenkin on yleinen pyrkimys lausua mahdollisimman virheettömästi, esimerkiksi Vancouver [vænˈkuːvɚ]/[veɪŋˈkuːvɚ] eikä "[vaŋkkuuver]".

Mielenkiintoista onkin todeta, että ck:n lausumista ruotsissa kk:na - sanan lopussakaan - ei missään lähteessä ole kiistetty. Päinvastoin, mikäli Wikipediaan on luottamista, niin tukea löytyy täältä: C esiintyy omakielisissä sanoissa vain ck-yhdistelmässä, joka äännetään kaksois-k:na ja täältä: Se otti käyttöön kirjaimet å, ä ja ö ja siinä kirjoitettiin ck kk:n sijaan eron tekemiseksi Tanskan Raamatun kanssa, mahdollisesti maiden välisten vihamielisyyksien vuoksi.

Emme siis vain ole tulleet aiemmin ajatelleeksi, että esimerkiksi Stenbäckinkatu koostuu kahdesta ruotsinkielisestä sanasta (sten, bäck), johon sitten on lisätty suomenkielinen taivutus genetiivissä ja sana (-in, katu), jolloin lausumisen onkin oltava [ste:nbekkiŋkatu] eikä "[steenbekiŋkatu]".

--85.76.113.162 27. helmikuuta 2010 kello 14.38 (EET)

Täyttä trollausta taas koko viestiketju alusta lähtien. <asiallinen viesti poistettu trollausketjusta> Viestiketjun aloittajalle esto eston kierrosta ja trollauksesta. Tarpeetonta turhan kohinan aiheuttamista ainoastaan häiriköintimielessä. Gopase+f 27. helmikuuta 2010 kello 22.34 (EET)

Mitä ihmeen trollausta? Trullin tiedän, se on pikkunoita. Koska en parin kommentin vuoksi rekisteröidy, ei tuollainen mollaaminen ole mistään kotoisin. Jos harmittaa, ettei löydy lähteitä kumoamiseen, vaan jopa Wikipedia tukee huomiotani, niin ei voi kuin valittaa.
Asiasta on kysymys eli on väliä, lausutaanko oikein, kuten [ste:nbekkiŋkatu] vai vähemmän oikein. --85.76.24.154 27. helmikuuta 2010 kello 22.55 (EET)

Voi hellanlettas. Oletko joskus kuullut jonkun suomalaisen lausuvan se noin? --Esamatti1 28. helmikuuta 2010 kello 16.18 (EET)

Siinäpä se onkin, kun kuvitellaan vieraskielisen sanan Stenbäck taipuvan suomeksi "Steenbek(ki), Steenbekin, Stenbekiltä". Kuvitteletko, että unkarilaisen nyrkkeilijän László Pappin nimi taipuukin "Pappi, Papin, Papille"? Siinäkään ei perusmuodossa kuulu kahta konsonanttia eli p:tä lopussa, mutta sitten liitettäessä taivutuspääte kaksi p:tä kuuluu. Vastaavasti siis Stenbäckinkatu on lausuttava [ste:nbekkiŋkatu]. Varmaan Wikipedia on luotettava, joten tukea löytyy täältä: C esiintyy omakielisissä sanoissa vain ck-yhdistelmässä, joka äännetään kaksois-k:na ja täältä: Se otti käyttöön kirjaimet å, ä ja ö ja siinä kirjoitettiin ck kk:n sijaan eron tekemiseksi Tanskan Raamatun kanssa, mahdollisesti maiden välisten vihamielisyyksien vuoksi. --85.77.242.119 28. helmikuuta 2010 kello 20.16 (EET)

Mutta missä on lähde väitteellesi? (Wikipedia kun ei ole lähde) Kysymys on nyt siitä, että kuka sanoo, että ruotsin kielen sanan "stenbäck" ruotsinkielisen ääntämyksen lopussa on kaksi k:ta. Uskon kyllä heti, jos lähde osoitetaan. --Urjanhai 28. helmikuuta 2010 kello 21.19 (EET)

Veikkaisin että keskustelun IP-osapuoli on Käyttäjä:PekKos. Jos olen oikeassa, konsensusta on turha hakea. --albval (keskustelu) 28. helmikuuta 2010 kello 21.30 (EET)

Mihin lähteeseen sitten perustuu Wikipedian tieto: C esiintyy omakielisissä sanoissa vain ck-yhdistelmässä, joka äännetään kaksois-k:na? Toivottavasti ei ole niin - ei kyllä koske Urjanhaita -, että "en ole asiaa tullut aiemmin ajatelleeksi enkä halua perehtyäkään perinteisestä poikkeavaan lähestymistapaan, joten periaatteessa vastustan" ;) --85.76.71.122 28. helmikuuta 2010 kello 23.11 (EET)

Keskustelun aloittajan tarkoitus on vain trollata, joten käyttäjälle vastaaminen (hyvien perusteluidenkin kanssa) on turhaa ajan hukkaa. Mun puolesta koko viestiketjun voi poistaa. Gopase+f 1. maaliskuuta 2010 kello 01.26 (EET)

Gopase+f onkin keskusteluhistoriansa nojalla "parhain" esittämään poistoja...

Joka tapauksessa seikkaa, että ck lausutaan ruotsiksi kk:na, ei täällä ole pystytty kumoamaan. Joten, ellei toisin osoiteta, esimerkiksi virheettömämpi lausunta on [ste:nbekkiŋkatu] kuin [steenbekiŋkatu]. --85.76.32.52 1. maaliskuuta 2010 kello 09.08 (EET)