Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kysy vapaasti

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kysy vapaasti!

Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. Wikipediaa koskevat keskustelut kuuluvat kahvihuoneen muihin osastoihin. Jos tarvitset apua Wikipedian käyttämiseen, voit pyytää sitä neuvonnasta. Valitse kysymyksellesi mahdollisimman kuvaava otsikko! Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 30 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Helsingin ylirabbiini?

Helsingin juutalainen seurakunta-artikkelin mukaan ylirabbiini olisi Simon Livson, mutta sen artikkelin mukaan olisi luopunut jo 2021. Onko viralla nykyistä haltijaa? -- Cimon Avaro 2. heinäkuuta 2024 kello 09.22 (EEST)

Pinion vaihteista

Tuommoisia Polkupyörien pinion vaihteistojakin siis on. Fillarin vaihdelaatikko. -Keskustelua tästä olisi kiva nähdä. -Miksei artikkelikin. --Aguilus (keskustelu) 10. heinäkuuta 2024 kello 07.55 (EEST)

==Aatellen==

Verbaalisestihan tuo kuulostaa tosi typerältä vaikkei sittn niin tota olisi vikaa: ( Pinion vaihteisto) --Aguilus (keskustelu) 26. heinäkuuta 2024 kello 22.21 (EEST)

Mikä on peslaipiippu?

Se on laulussa "Kaksipa poikaa Kurikasta", mutta mikä se on, "hopiasta" kuulemma. --Höyhens (keskustelu) 11. heinäkuuta 2024 kello 12.30 (EEST)

Peslai- tai pislaipiippu on metalliheloin koristeltu tai vahvistettu tupakkapiippu. Tämän tiesin ihan itse (olen kotoisin Kurikan naapurista), mutta Wiktio-niru-nary on kanssani samaa mieltä. Mistä tuo etuliite 'p*slai' tulee, en tiedä. Etelä-Pohjanmaan murresanat tulevat useimmiten ruotsista, ja ruotsiin taas kaikki fiiniin elämiseen liittyvät sanat tulivat aikoinaan ranskasta. Kotivalo (keskustelu) 11. heinäkuuta 2024 kello 12.36 (EEST)

Ruotsin beslag = hela.-- Htm (keskustelu) 11. heinäkuuta 2024 kello 13.00 (EEST)

Tottakai, kiitos! Kotivalo (keskustelu) 11. heinäkuuta 2024 kello 13.19 (EEST)

partitiivit ja nominatiivit sekaisin torilla

Onko toreilla tarkoituksella tuotteissa partitiiveja ja nominatiiveja sekaisin? Ts. Onko siihen jokin erityinen perustelu? Viittaan esimerkiksi hintatauluun, jossa saattaa lukea esimerkiksi jossakin kohtaa näin:

• lohta: 38€/kg
• silli: 28€/kg

Ja tuossa nuo lihavoidut muodot ovat se pointti. Hinnat heitin hatusta, niistä älkää välittäkö.--82.128.212.178 15. heinäkuuta 2024 kello 17.54 (EEST)

Järkevää syytä eri sijamuodoille ei ole. Spekuloidaan: 1) kyltti on kiireessä huolimattomasti kirjoitettu 2) ä-kirjain ei enää mahtunut kylttiin 3) ruotsinkielinen kalastaja ei muistanut sillin partitiivimuotoa ja ratkaisi ongelman suoraviivaisesti. -86.114.245.119 15. heinäkuuta 2024 kello 18.16 (EEST)

Eiköhän tuo liene ihan vain kiireessä tapahtunutta ajattelemattomuutta. Kun pitää yhtäkkiä tehdä sillille uusi hintalappu, ei välttämättä muista ja ehdi tarkistaa missä muodossa muut laput ovat tai edellinen sillilappu oli. Oikeakielisyys ei ole torikaupan tärkeimpiä prioriteetteja, vaan kassan kilinä ja yrittäjän monet murheet. Kotivalo (keskustelu) 15. heinäkuuta 2024 kello 18.19 (EEST)

Pieni virhe tekstissä kiinnittää aina huomiota enemmän ja paremmin kuin oikein kirjoitettu teksti. Jos haluaa näkyvyyttä myynti-ilmoitukseen, parempi kirjoittaa hiano kuin hieno.-- Htm (keskustelu) 15. heinäkuuta 2024 kello 18.22 (EEST)

Samanlaisiin olen törmännyt Wikipediassakin, mutta ei se ollut saanut käyttäjiä liikkeelle. Ei nyt ole antaa esimerkkejä, mutta tositapauksia kuitenkin. abc10 (keskustelu) 15. heinäkuuta 2024 kello 18.37 (EEST)

Pohjois-Suomen eteläraja

Pohjois-Suomeksi määritellään monesti alue, joka muodostuu Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnista. Olen asunut koko ikäni Helsingissä ja hahmotan Pohjois-Suomeksi alueen, joka on Suomen "puolivälin" eli suunnilleen Oulu - Suomussalmi-linjan pohjoispuolella.

Monet Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun paikkakunnat, kuten esimerkiksi Kalajoki, Pyhäjärvi, Kajaani ja Kuhmo, jäävät melkoisen paljon tuon linjan eteläpuolelle ja ovat näin ollen selkeästi lähempänä Suomen eteläkärkeä kuin sen pohjoisinta pistettä.

Kyselisinkin nyt sitä, missä määrin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosissa (eli esimerkiksi edellä mainituissa kaupungeissa) asuvat mieltävät kotipaikkansa Pohjois-Suomeen kuuluvaksi. Juhani Velhonheimo (keskustelu) 18. heinäkuuta 2024 kello 01.28 (EEST)

Ainakin Kainuun liitto näyttää mieltävän Kainuun kuuluvan Pohjois-Suomeen, samoin Ilmatieteen laitos. Googlettelemalla löytyy myös paljon viranomaisia, joiden nimessä on Pohjois-Suomi ja joiden toimialueeseen Kainuu kuuluu. -109.240.32.243 26. heinäkuuta 2024 kello 12.15 (EEST)

Isoin ihmiselle tappavan myrkillinen eläin syötynä?

Mikä on isoin, ihmiselle tappavan myrkillinen eläin syötynä? Suurin osa isoista nisäkkäistä ei taida olla... Entä ovatko myrkkykäärmeet syötynä myrkyllisiä? Eikö niiden myrkky tule vain pureman kautta?--LCHawk (keskustelu) 19. heinäkuuta 2024 kello 09.48 (EEST)

Veikkaisin että joku isomaksainen koira. Olisiko Bernhardilaisella iso maksa. Niiden maksoissa on vaarallisia määriä A-vitamiinia. Kuten jotkut naparetkeilijät huomasivat turmiokseen. -- Cimon Avaro 20. heinäkuuta 2024 kello 14.28 (EEST)

Tarkemmin ottaen jääkarhu on isompi, ja sillä on aika mahtava maksan vitamiiniarvo. Olettaisin sen olevan aika lailla voittaja. Mutta on siinä aikapaljon syötävää vaikka maksan jättäisikin syömättä. -- Cimon Avaro 20. heinäkuuta 2024 kello 14.39 (EEST)

﹫LCHawk: Englannissa myrkyllisyys ilmenee käytetystä sanasta (venom ja poison). raid5 21. heinäkuuta 2024 kello 15.44 (EEST)

Keso?

Tietosanakirjasta löytyi tällainen tieto: "Keso, Tallinnan vanha, alkuperäinen suom. nimi." [1]. Kysytään täältä, kun etsimällä ei löytynyt tiedolle vahvistusta. --abc10 (keskustelu) 26. heinäkuuta 2024 kello 10.57 (EEST)

Minä en varmaan saisi sinulle vastata, mutta vastaanpa silti. Aiemmin olen täällä itsekin ihmetellyt tuota nimeä, mutta nyt löysin tällaisen. Tässä puhutaan nimityksen Kesoniemi esihistoriallisuudesta. Pelkästä nimestä 'Keso' en löytänyt mitään. -109.240.32.243 26. heinäkuuta 2024 kello 12.06 (EEST)

Vanhoista lehdistäkin löytynee jotain. –Anr (keskustelu) 26. heinäkuuta 2024 kello 12.12 (EEST)

Auttoi eteenpäin. Myös muoto Kesoi tuli vastaan. Ne voikin sitten lisätä artikkeliin. --abc10 (keskustelu) 26. heinäkuuta 2024 kello 12.37 (EEST)

Voiko XL 18 liekinheittimen hankkia Suomessa vapaasti?

Tietääkseni normaalit liekinheittimet on täysin laillisia. Tuo malli kuitenkin käyttää napalmia polttoaineena ja liekki menee maksimietäisyydellä 33m päähän, joten aloin epäillä. Voiko sen hankkia siis ilman mitään lupia? 62.248.159.27 1. elokuuta 2024 kello 21.29 (EEST)

Kuten sanoit, noita ei ole kielletty missään eli ovat laillisia. Siitä on vähän aikaa kun olen napalmia tehnyt, mutta eipä se ole kuin hitaammin palavaa bensaa. Siitä en tiedä onko nuo napalmin raaka-aineet luvanvaraisia nykyään. --Seegge^sup? 3. elokuuta 2024 kello 02.34 (EEST)

Kerro mihin tarkoitukseen tarvitset sitä, niin ehkä voimme auttaa, mikä malli sopii paremmin. --abc10 (keskustelu) 20. elokuuta 2024 kello 07.50 (EEST)

Kantikkuus

Jos ajatellaan eri tuoteryhmiä: Printterit ja kännykät, eikö voi todeta että nuo edellä mainitut ovat yleensä vähän pyöristettyjä.

-Miksi monet pöytätietokoneet ovat niin kantikkaita, mukaan lukien mini pc:t? --Aguilus (keskustelu) 19. elokuuta 2024 kello 22.43 (EEST)aguilus

En ole teollinen muotoilija, mutta muutama asia tulee mieleen. Ensinnäkin näytön on oltava täysi suorakaide, ettei se muistuttaisi vanhoja kuvaputkinäyttöjä joista lopultakin päästiin eroon. Näytön on samasta syystä ulotuttava mahdollisimman reunaan asti niin, ettei pyöristyksen mahdollistavalle kehykselle jää tilaa. Kapeille sivuille pitää mahtua liitäntöjä ja laite on saatava mahdollisimman ohueksi – pyöristykset "vievät tilaa" etenkin laitteen paksuussuunnassa. Yksi tekijä on myös yleinen muotoilumuoti, joka tällä haavaa suosii teräviä taitoksia ja viileitä metallivärejä, autoista elektroniikkaan. Kotivalo (keskustelu) 19. elokuuta 2024 kello 23.06 (EEST)

Totta turiset. Voisihan pöytäkone muunkinlaiselta näyttää. Upea masiina, vaikka onkin jo kirjaimellisesti museokamaa. --Geohakkeri (keskustelu) 19. elokuuta 2024 kello 23.30 (EEST)

Olisin luullut leipäkoneeksi. -- Cimon Avaro 19. elokuuta 2024 kello 23.43 (EEST)

Kun tilaat Wishistä leivänpaahtime: P0RVAR1 (keskustelu) 20. elokuuta 2024 kello 00.03 (EEST)

Höh, vastasin ihan tai ainakin osin väärin. Olen käyttänyt läppäreitä niin kauan etten enää edes muista mikä on pöytäkone, jota kysyttiin. Puhuin siis läppäreistä, mutta osittain vastaus pätee myös pöytäkoneisiin. Apple teki Jobsin elämän loppuvuosina jos minkäkin muotoisia pöytäkoneita, en ole enää vuosiin seurannut heidän touhujaan. Kotivalo (keskustelu) 20. elokuuta 2024 kello 05.25 (EEST)

Ennen vanhaa sanottiin että pyöristykset hidastavat kulumista. Ehkä nykyaikana ei tarvitse siitä valittää kun kaikki laitteet vanhenee käsiin ennen aikojaan. --Höyhens (keskustelu) 23. elokuuta 2024 kello 20.08 (EEST)

Joo, kestävyys ei valitettavasti enää ole juuri kenenkään tavoite vaan pikemminkin suunniteltu vanheneminen. Parikymmentä vuotta sitten suosittiin pyöristettyjä muotoja, nykyään taas muotivaihtelun vuoksi hyvin teräviä. On niillä käytännönkin merkitystä esim. yhä suuremmissa ja korkeammissa henkilöautojen koripinnoissa suositaan merkillisiä taitoksia, jotteivät autot näyttäisi entisaikojen sileäkylkisiltä pikkubusseilta. Kotivalo (keskustelu) 23. elokuuta 2024 kello 21.49 (EEST)

Joulurauhaa

https://www.youtube.com/watch?v=PwvpUnpUEww

Kuka on tehnyt tuon laulun? 93.106.131.161 24. elokuuta 2024 kello 15.01 (EEST)

Tämän mukaan Timo Koivusalo on tehnyt sekä sävelen että sanat. -217.140.202.192 24. elokuuta 2024 kello 15.53 (EEST)

Ruotsin kielen kummajainen: O-kirjaimen lausuminen

Olen noteerannut ruotsin kielessä sellaisen asian, että O-kirjaimen lausunnassa ei taida olla mitään selkeätä sääntöä. Sitä lausutaan niin O:na (sova, komma) kuin U:na (prova, blomma), niin lyhyenä kuin pitkänä, minkä tahansa vokaalin tai konsonantin edellä.
Moneen muuhun asiaan on selkeät lähtökohtaiset säännönmukaisuudet:

• G lausutaan G:nä takavokaalien (gå) ja melkein kaikkien konsonanttien edellä (gryta), J:nä etuvokaalien edellä (göra) L:n ja R:n perässä (älgar, vargar), äng-äänteenä N:n edellä, jos yhdistelmä on keskellä tai lopussa (ugn). GJ-yhdistelmä lausutaan J:nä (gjuta).
• K lausutaan K:na takavokaalien (komma) ja konsonanttien (knyta) edellä, TŠ-äänteenä etuvokaalien edellä (köpa). KJ-yhdistelmä lausutaan TŠ-äänteenä (kjol).
• SK lausutaan SK:na takavokaalien (skola) ja konsonanttien (skriva) edellä, suhuässänä etuvokaalinen edellä (sköta). SKJ-yhdistelmä lausutaan myös suhuässänä (skjuta).
• STJ ja SJ lausutaan suhuässänä (stjärna, sju).
• TJ lausutaan TŠ (tjej).
• Å lausutaan O:na (hålla).
• Ä lausutaan lähtökohtaisesti E:nä (tända) paitsi R:n edellä se lausutaan Ä:nä (stjärna).
• Ö lausutaan lähtökohtaisesti samoin kuin suomen Ö (sköta) paitsi R:n edellä väljempänä (böra).

Mutta O:n lausumiseen en ole vielä keksinyt mitään säännönmukaisuuksia. Å-kirjain kuulemma syntyi siitä, että kun varhaisemmassa ruotsissa AA-yhdistelmä lausuttiin O:na, sitä haluttiin modata niin, että A:n yläpuolelle piirrettiin O:ta muistuttava pieni rengas, jolloin saatiin Å-kirjain. Mutta O kirjoitetaan aina O:na riippumatta siitä, onko lausuminen O (tropisk, logisk, sova, kort, mosse) vai U (miljon, stol, idiot, ros, torn, kort, Bosse). Miksiköhän O:n lausumisessa (O- vai U-äänne) ei ole yhtä selkeätä logiikkaa tai jos on, mikä säännönmukaisuus siinä on? Minä en ole sitä keksinyt.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 25. elokuuta 2024 kello 23.06 (EEST)

Kotus vastaa näin (på svenska). Sama lyhyesti: Lähtökohtaisesti o lausutaan oona, jos kyseessä on vierasperäinen lainasana, muuten uuna. Ajan kanssa on syntynyt poikkeuksia, kuten logisk on kyseisen artikkelin mukaan lausuttu alkukaan luugisk, mutta kieli on sitten kehittynyt. --Vnnen (keskustelu) 25. elokuuta 2024 kello 23.40 (EEST)

Ja jotta olisi vielä hankalampaa, tuossakin linkissä sanotaan, että ruotsin- ja suomenruotsissa on joissakin sanoissa tässä suhteessa eroa. Ruotsin kielihistoriassa on tapahtunut ns. stora vokaldansen, jonka vuoksi kirjoitusasu ja ääntäminen eivät enää mene yksi yhteen. On myös sanoja, jotka näyttävät samalta, mutta ääntämys muuttaa merkityksen. Hov u:lla on kavio mutta o:lla hovi. -217.140.202.192 26. elokuuta 2024 kello 00.13 (EEST)

Itse olen huomannut jonkinlaisen säännön että ruotsin kielessä on yksi vokaali enemmän kuin suomen kielessä. Kirjain "å" lausutaan /o/, "o" lausutaan /u/, "u" lausutaan jonain /u/:n ja /y/:n välimuotona jonka luulen tunnistavani puheesta mutta jota en itse osaa lausua, ja "y" lausutaan /y/. Aivan yleispätevä tämä sääntö ei tietenkään ole. JIP (keskustelu) 28. elokuuta 2024 kello 16.22 (EEST)

Tuo on melko karkea yleistys ja pätee jossain määrin suomenruotsiin, mutta ruotsinruotsissa erilaisia vokaaliäänteitä on huomattavasti enemmän kuin suomessa, koska ruotsinruotsissa pitkät ja lyhyet vokaalit ovat laadultaan erilaisia. Erilaisia vokaaleja on ruotsinruotsissa 17 tai 18 laskutavasta riippuen. -217.140.202.192 28. elokuuta 2024 kello 18.02 (EEST)

Vilpitön osanotto

Silloin tällöin näkee ja kuulee, että kun halutaan esittää surunvalittelu jonkun kuoltua, niin sanotaan "vilpitön osanottoni". Miksi ihmeessä? Onko osanotto jotenkin lähtökohtaisesti vilpillinen? Eikö tuosta tule toiselle vähän sellainen tunne, että "en minä nyt oikeasti sinun surustasi niin muuten välittäisi, mutta kyllä tämä kuollut ihan oikeasti oli hieno ihminen"? -217.140.202.192 30. elokuuta 2024 kello 17.48 (EEST)

Jospa ilmauksen käyttäjällä on ollut näkyviä ristiriitoja sen henkilön kanssa, jonka puolesta osanotto esitetään. --Quadriplegia (keskustelu) 30. elokuuta 2024 kello 18.06 (EEST)

Oleta hyvä tahto. On monia vakiintuneita ilmauksia, joiden varsinaista sanamuotoa ei tule ajatelleeksi kuin ehkä saivartelija. "Vilpitön osanotto" ja "lämmin osanotto" ovat hyviä ja asiallisia tuen osoituksia, eikä niille pitäisi esittää tulkintoja, joita ne kirjoittava ei niihin sisällytä. --abc10 (keskustelu) 30. elokuuta 2024 kello 19.37 (EEST)

Entäs samanlainen vakiintunut ilmaus "hyvällä omallatunnolla"? Onko tuon sanamuodon pohtija saivartelija?--MAQuire (keskustelu) 30. elokuuta 2024 kello 19.47 (EEST)

MAQuire käyttää kaikki tilaisuudet hyväkseen Abc10:n mollaamisessa. Tässä taas yksi. Voisi vähitellen puuttua. Kotivalo (keskustelu) 31. elokuuta 2024 kello 09.26 (EEST)

Oleta hyvä tahto. Mene vaikka heittelemään kavereiden kanssa korista.--MAQuire (keskustelu) 31. elokuuta 2024 kello 09.45 (EEST)

Hyvä tahto, my ass! Äläkä aina viittaa kuvitelmiisi muiden muokkaajien Wikipedian ulkopuolisesta elämästä, ne ovat lähtökohtaisesti HH. Kotivalo (keskustelu) 31. elokuuta 2024 kello 09.51 (EEST)

Ei tarvitse raivostua. Se oli vain ehdotus. Jos sinulla on rakkaampia harrastuksia, niin tietenkin saat harrastaa niitä. Mutta ei katukoriksessakaan ole mitään vikaa. Suosittelen kaikille. Tässäkin on aika lähellä kenttä, mutta valitettavan harvoin siellä ketään on.--MAQuire (keskustelu) 31. elokuuta 2024 kello 09.56 (EEST)

Kyllä mielestäni osaanottoa voi osoittaa myös vittuillakseen. -- Cimon Avaro 30. elokuuta 2024 kello 21.44 (EEST)

Tuosta "osaanoton osoittamisesta" huomaa, että kyseessä on kivettymässä oleva fraasi. Kai alun perin haluttiin ottaa osaa toisen suruun eli jakaa surun taakkaa toisen kanssa. Sen huomaa pluralisoitumisesta, koska sitä käytetään muodossa "osanotot", jolloin se on vain sana, ikään kuin "heipat". Adjektiivia käytetään usein sanan edellä, kun ei uskota yksinäisiin sanoihin ja niiden kantavuuteen. Kun lentokentällä on enemmän kuin kymmenen ihmistä jonossa, lehdistön mielestä siellä ei ole kaaosta vaan "täysi kaaos". Kermajäätelö valmistetaan "aidosta kermasta", koska se on tavallista kermaa kermempaa tai se ei ole kaurakermaa. "Lämmin" osanotto tullee lämpimästä kiitoksesta, josta se lienee napattu. "Vilpittömyys" taas vissiin vilpittömästä anteeksipyynnöstä, koska pelkkä anteeksipyyntö kuuluu nykyään vastuullisten suuryritysten viikottaiseen viestintään ja ei tarkoita kovin paljoa yksinään. Mutta onhan tuo yleismaailmallinen ilmiö. Koskakohan viimeksi olen ollut esityksessä, jonka päätteeksi ei ole annettu seisovaa taputtelua, koska ovaatio ei ole enää mitään ilman stondista. Kellekään ei enää kelpaa pannukakku ilman kermavaahtoa ja hilloa. Aina pitää olla hyvät kelit, säällä kuin säällä. --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2024 kello 22.17 (EEST)

Pleistoseeni ja maanviljely

Syntyikö maanviljely vasta holoseenikaudella? Vai oliko sitä jo pleistoseenissa 46.132.75.107 2. syyskuuta 2024 kello 00.03 (EEST)

Holoseenin katsotaan alkaneen noin 11 600 vuotta sitten. Arviot maanviljelyn alkamisesta vaihtelevat välillä 9 000–13 000 vuotta nykyhetkestä, eli samoihin aikoihin ilmaston lämpenemisen kanssa maanviljelykin kehittyi. -176.72.97.105 4. syyskuuta 2024 kello 22.14 (EEST)

Polkeminen

-Jos fillarilla polkee, rasitus ketjuun ilmeisesti kohdistuu niin että ketju venyy.

--Entä jos jarruttaa niin miten nuo lujuusopin asiat menee? (kyseessä jalkajarrullinen sykla). --Aguilus (keskustelu) 4. syyskuuta 2024 kello 20.28 (EEST)

Keskiö jarruttaa eikä ketjut jolloin se rasitus tapahtuu keskiössä. --Zache (keskustelu) 4. syyskuuta 2024 kello 21.35 (EEST)

..eli kun polkija kun polkee tai jarruttaa niin ketjun kannalta aina on rasite mutta jarrutettaessa b-pinnalla. --Aguilus (keskustelu) 5. syyskuuta 2024 kello 03.11 (EEST)

Älä vaan kirjoita tuota mihinkään artikkeliin. Enkä viitsi sanoa, mikä minulle tulee rasitteesta mieleen. --Lax (keskustelu) 5. syyskuuta 2024 kello 12.12 (EEST)

-Voi hyvin --Aguilus (keskustelu) 21. syyskuuta 2024 kello 22.59 (EEST)

Ketjuun ei kuitenkaan kohdistu ihan mahdotonta rasitusta, koska keskiö "kertoo momentin isommaksi". Pienellä ketjun voimalla saadaan aikaan suuri jarruttava voima renkaaseen - ne vipusuhteet ja kitkat... Aulis Eskola (keskustelu) 25. syyskuuta 2024 kello 06.16 (EEST)

-kai nää jutut on osittain empiirisesti havaittuja juttuja? --Aguilus (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 19.17 (EEST)

Pienehkö ketjun voima saa aikaan reippaan jarrutuksen jarrukenkien kitkan vaikutuksesta - niin se on suunniteltu toimivan. Napajarru, engl. "coaster brake" toimii näin: [2] Aulis Eskola (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 19.42 (EEST)

Kaksi Päivä Tukholmassa -risteilyä peräkkäin

Tuli tässä eilen mieleen, että jos ostaisi Viking Lineltä kaksi Päivä Tukholmassa -risteilyä peräkkäin, esimerkiksi siten että ensimmäinen risteily lähtisi Helsingistä Viking Cinderellalla keskiviikkona, olisi perillä Tukholmassa torstaina ja lähtisi saman päivän iltana takaisin ja olisi sitten perjantaina Helsingissä, ja toinen risteily lähtisi Helsingistä samalla laivalla perjantaina ja olisi perillä Tukholmassa lauantaina, niin tarvitsisiko tässä laivan ollessa perjantaina Helsingissä välttämättä poistua laivasta lainkaan? JIP (keskustelu) 19. syyskuuta 2024 kello 22.57 (EEST)

Itse itselleni vastaten, yksi mahdollinen syy olisi että koska kyseessä on kuitenkin kaksi erillistä risteilyä, on molemmille varmaan hoidettava lähtöselvitys erikseen ja tämä ei taida onnistua itse laivassa, vaan se pitää hoitaa terminaalissa. JIP (keskustelu) 19. syyskuuta 2024 kello 23.00 (EEST)

Niin, jos kummallekin risteilylle on oma hyttinsä, ei silloin voi käyttää samaa hyttikorttia. Mutta jos saa saman hytin kummallekin kerralle ja jättää menemättä toisen lähdön lähtöselvitykseen? Siinäpä vasta kysymys. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 20. syyskuuta 2024 kello 00.43 (EEST)

Vuonna 2002 tapahtunut kaksoisveljesten kuolema

Voisiko joku kertoa vähän enemmän tästä vuonna 2002 Suomessa tapahtuneesta traagisesta tuplaonnettomuudesta, jossa kaksoisveljekset kuolivat samana päivänä erillisissä onnettomuuksissa. Miten kaikki tapahtui ja oliko tapaus vain puhdasta sattumaa vai poikkeuksellinen tapaturma? 109.240.25.231 22. syyskuuta 2024 kello 16.17 (EEST)

Tuolla esim. lisätietoa. Ohjelman esittelyssä puhutaan vuodesta 2003, mutta kyllä se oli 2002.  –Kommentin jätti 46.132.67.112 (keskustelu) 23. syyskuuta 2024 kello 21.28 (EEST). Väärinkäyttösuodattimeen jääneen kommentin toi kahvihuoneeseen --Lentokonefani asiaa? | syntilista 24. syyskuuta 2024 kello 19.40 (EEST).

Vastauksena alkuperäiseen kysymykseen tässä hieman tarkentavaa tietoa tapahtumista. 6. maaliskuuta 2002 Raahen seudulla Pohjois-Pohjanmaalla, Pattijoella iäkkäät noin 70-vuotiaat kaksoisveljekset Aatu ja Eino Salminen menehtyivät erillisissä onnettomuuksissa saman päivän aikana muutaman tunnin sisällä lähes samalla tavalla. Molemmat heistä olivat liikkeellä polkupyörillä, kun he olivat selittämättömästä syystä kääntyneet takanaan olleiden rekka-autojen eteen kohtalokkain seurauksin. Koska tapaus oli niin poikkeuksellinen, siitä uutisoitiin maailmalla mm New York Times -lehdessä. Poikkeuksellinen tapahtumaketju otettiin poliisitutkintaan, joka johti toisessa tapauksessa oikeuskäsittelyyn. Tapaus todettiin lopulta erikoiseksi sattumaksi, vaikka Aatun poika oli todennut haastattelussa, että molemmilla veljeksillä oli ollut "henkinen yhteys toistensa välillä".Kruununoksa (keskustelu) 28. syyskuuta 2024 kello 14.02 (EEST)

Neito ja ylioppilas

Perustuuko laulu Neito ja ylioppilas tositapahtumiin? Siis oliko oikeasti joku ylioppilas, joka päästi sen ylioppilaan huoneeseen, joka kuitenkin avioitui toisen kanssa jonka valheiden takia neito teki itsemurhan? 109.240.17.249 23. syyskuuta 2024 kello 19.40 (EEST)

Tähän en edes yritä vastata, koska suodatin ei varmaan anna. -46.132.67.112 23. syyskuuta 2024 kello 21.38 (EEST)

Kaksi eläintä

Eläintietäjät tietävät varmaan, mitä nämä ovat. Ylempi kuva on väärän värinen, perhonen on selvästi kokonaan keltainen. Ruumiin koko kuonosta perään noin 2 cm, siivet levällään 3-4 cm. Ei sattunut mittanauhaa mukaan. Tänään otettu kuva, eikä mikään perhossää: tuulta ja viileää.
Alempi kuva esittää lukkia. Lukkiartikkeleissa ei ollut jalkojen pituuksia, mutta tämän etukäpälät olivat todella pitkät, silmämääräisesti 7-8 cm. Ne mitä olen olettanut seinälukeiksi, ovat paljon pienempiä. Onko tämä sitten keisarilukki? Kuva on epäskarppi, koska lukki ei suostunut asettumaan kuvattavaksi vaan siirtyi aina pois, kun sain kännykän kohdistetuksi. --abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2024 kello 13.06 (EEST)

Semmoinen kuin iNaturalist löytyy, niinkuin takaperoinen kuvahakukin. Mutta varmasti meidänkin joukosta löytyy lukkifaneja ja lepidopteristeja. -- Cimon Avaro 25. syyskuuta 2024 kello 15.10 (EEST)

Mielenkiintoinen tuo iNaturalist, josta en tiennyt. Pistän korvan taakse. Mikä on takaperoinen kuvahaku? --abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2024 kello 15.49 (EEST)

Uskoakseni takaperoisella viitataan tässä hakuun, jossa haetaan tuloksia antamalla kuva hakuehdoksi (vrt. esim. Googlen "tavallinen" kuvahaku, jossa hakusanoilla haetaan kuvia). Googlen vastaavasta palvelusta olen nähnyt englanniksi käytettävän termiä "reverse image search". Suomeksi muistaakseni puhutaan mm. "käänteisestä kuvahausta". Googlen Lens-palvelu on myös yleensä kätevä vastaavissa tilanteissa. --Farma3110 (keskustelu) 25. syyskuuta 2024 kello 16.08 (EEST)

Perhonen on kehrääjämittari (Colotois pennaria) 2001:999:708:F85C:4011:F630:C20D:F431 25. syyskuuta 2024 kello 18.02 (EEST)

Se ei missään tapauksessa ollut punaruskea vaan selvästi keltainen. --abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2024 kello 20.05 (EEST)

Perhosten värisävyt voivat vaihdella huomattavastikin muutamia esimerkkejä. Kannattaa myös huomata, että elinkaarensa loppuvaiheessa perhoset ovat usein hailakampia kuin juuri täysikasvuisina. En kuitenkaan ole perhostunnistuksen asiantuntija, joten en vahvista tunnistuksen oikeellisuutta. --Nitraus ^(wikinät) 25. syyskuuta 2024 kello 20.20 (EEST)

Olin vieressä tuon ip-käyttäjän, joka tuntee perhoset hyvin, kirjoittaessa kommenttiaan. Ei hän puheissaan ihan satavarma ollut mutta päätyi lopulta siihen, että kyseessä voisi olla huonokuntoinen kehrääjämittari tai jotain sellaista, eli ei se hänenkään mukaansa samalta näytä kuin opaskirjoissa. Minä en perhosia tunne, joten en itse ota kantaa asiaan. --Lax (keskustelu) 26. syyskuuta 2024 kello 09.45 (EEST)

Terve, tässä tuo "ip-käyttäjä" nyt tunnuksen luoneena. Perhosharrastusta takana 70-luvulta asti, kyse on tosiaan kehrääjämittarista, kyllä mä siitä satavarma olen; epävarmuus liittyi ihan ensisilmäykseen mutta tarkemmin katsoessani laji on varma. Se lentää tähän aikaan ja väri täsmää (sävyt voi tosiaan vaihdella kuten edellä todettiin) ja erityisesti poikkiviirujen malli. Se on jossain vähän kärsinyt ja ehkä kastunut ja siivenkärjet vaikuttaa taittuneen. Lajitietokeskuksen sivuilta voi käydä vertaamassa: https://laji.fi/taxon/MX.61664/images Junssius (keskustelu) 26. syyskuuta 2024 kello 12.46 (EEST)

Ai tuo sama linkki oli tuolla jo, sori en huomannut. Mutta tosiaan laji on varma. Junssius (keskustelu) 26. syyskuuta 2024 kello 12.49 (EEST)

Itse en tunne, mutta lukki voisi löytyä tästä kirjasta. -46.132.67.112 25. syyskuuta 2024 kello 18.41 (EEST)

Kiitoksia kehrääjämittarin selvittämisestä ja muista vinkeistä! Väri oli niin harvinainen ja kaunis (vaikkei sitten kuvassa toistunutkaan), että piti kuvata ja kysyä. --abc10 (keskustelu) 30. syyskuuta 2024 kello 07.57 (EEST)

Esineen nimi

Miksikä niitä esineitä kutsuttiin vanhaan aikaan joita piti välittää talosta toiseen ja sillä oli jokin merkitys, sen suuntaan että kaikkien pitää tietää tai tehdä jotain? On kielenpäällä mutten saa näppäimille. Jos kielikuva sotkos sallitaan. -- Cimon Avaro 30. syyskuuta 2024 kello 18.41 (EEST)

Viestikapulako? Eli hollikapula. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 30. syyskuuta 2024 kello 19.08 (EEST)

Google ei näytå tuntevan hollikapulaa. -- Cimon Avaro 30. syyskuuta 2024 kello 19.12 (EEST)

Tämmöinen. Talojen puumerkit, niin niistä tietää, kenen vuoro seuraavaksi. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 30. syyskuuta 2024 kello 19.19 (EEST)

https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/elavat_paat/arpakapula_pitaa_kylain_valilla_juokseman.38807.blog –Anr (keskustelu) 30. syyskuuta 2024 kello 19.29 (EEST)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Oltermanninsauva Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 30. syyskuuta 2024 kello 19.32 (EEST)

Kiitos, oltermanninsauva oli se jota kieleni tapaili. -- Cimon Avaro 30. syyskuuta 2024 kello 19.54 (EEST)

Tuota yritin tavoitella jostakin hämäryydestä. Kaikki variaatiot voisi kirjata johonkin luetteloon, mutta mihin: Kylänkapula, hollikapula, viestikapula, arpakapula, oltermanninsauva... varmaan vielä on muita. --abc10 (keskustelu) 1. lokakuuta 2024 kello 22.19 (EEST)

pitsalautanen

Möllimäinen mölli kun on niin en ole kuitenkaan ole voinut hafaitsematta että pitsoja tarjoillaan suurissa lautasissa. -noh, jos näin on niin miksei miksei niitää o,.e noissa markeeissa myytävinä+, siis pitsalautasia --Aguilus (keskustelu) 1. lokakuuta 2024 kello 21.04 (EEST)

Isoille lautasille on kotona yleensä vähän käyttöä ja ne voivat olla monin tavoin epäkäytännöllisiä, eivät esim. mahdu astianpesukoneeseen. Siksi niitä ei kannata tavallisille kuluttajille hirveästi kaupata. Ammattilaisille eli ravintoloitsijoille löytyy esim. täältä. -217.140.213.162 1. lokakuuta 2024 kello 21.25 (EEST)

Veikkaisin että uunien mukaan mitoitettu. -- Cimon Avaro 1. lokakuuta 2024 kello 22.04 (EEST)

-no onhan niitä kertsejäkin muta nimenomaan niiden tarjonnasa ei oloe ollut noita --Aguilus (keskustelu) 2. lokakuuta 2024 kello 12.08 (EEST)

Pitserioissa lautaset ovat yleensä normaalia suurempia, mutta kuitenkin pitsoja pienempiä. Ilmeisesti on hyvää bisnekselle, että pitsa vaikuttaa niin valtavan isolta, ettei lautaselle mahdu. Pitsalautasessa on yleensä tasainen pohja, ei juurikaan reunoja, joille ei varsinaisesti ole käyttöäkään. Marketeissa on astiasarjoja. Yleensä niiden suurimmat lautaset ovat halkaisijaltaan reilusti alle 30 senttiä. Esimerkiksi suomalaisen valmistajan astiasarjassa K*** on matala lautanen D=28 cm, jossa on vain pieni tasainen osa keskellä, on myös pohjaltaan tasaisempi lautanen D=27 cm, joka ehkä muistuttaa pitsalautasta, mutta siinä on reunat. Samalla valmistajalla on T****-niminen sarja, jonka suurimmat lautaset ovat 26-senttisiä halkaisijaltaan. Äkkikartoituksen mukaan nykyään ei ole saatavilla isoja pyöreitä tarjoiluvateja, joiden halkaisija olisi yli 30 sentin. Esimerkiksi edelleen saman valmistajan jo lopetetussa A******-sarjassa oli noin 33-senttinen pyöreä tarjoiluvati, joka oli kuin iso lautanen. Joten jos haet erityisesti pitsalle sopivaa lautasta, joka on iso ja jossa ei juurikaan ole reunoja, niin kivijalasta tai marketista et sitä välttämättä löydä. Wanhojen astioiden kauppiailla voi olla, ehkä Torilla, mutta verkkokaupasta löytyy. "Tavallisten" lautasten suhteen olen ollut huomaavinani, että muodillakin on sanansa sanottavana, aikaisemmin hifisteltiin isoja lautasia, joille aseteltiin huolellisesti pari ruuanmurusta ja huiskaus kastiketta. Sittemmin ovat lautaset pienentyneet ja isot lautaset ovat auttamattoman vanhanaikaisia. Mutta muotihan menee sykleissä. Omat ostopitsani syön ekana mainitulta 28 sentin lautaselta.-- Htm (keskustelu) 2. lokakuuta 2024 kello 13.10 (EEST)

Pitsalautasille ei välttämättä ole kysyntää. Pizza on pikaruokaa joka syödään suoraan pahvilaatikosta. En usko että kovin moni kaivaa hopeiset ruokailuvälineet piirongin laatikosta ja istuu pöydän ääreen nauttimaan pizzastaan.--abc10 (keskustelu) 2. lokakuuta 2024 kello 15.58 (EEST)

consumer kiittää. --Aguilus (keskustelu) 2. lokakuuta 2024 kello 19.49 (EEST)

artikkelitoiveisiin muuten voisi lisätä tämänkin : seinälautanen. --Aguilus (keskustelu) 6. lokakuuta 2024 kello 22.24 (EEST)

Muuttiko suomalaisia natseja ulkomaille

Onko tutkittu miten paljon suomalaisia natseja muutti esimerkiksi merten taa? -- Cimon Avaro 8. lokakuuta 2024 kello 05.38 (EEST)

Keitä tarkoitat natseilla? Kyllähän Suomesta pakeni jatkosodan jälkeen ulkomaille jonkin verran äärioikeistolaisia, entisiä Waffen-SS-sotilaita ja saksalaismielisiä henkilöitä sekä muutakin porukkaa (esim. armeijan tiedustelun ja Valtiollisen poliisin henkilökuntaa sekä Neuvostoliittoon palauttamista pelänneitä inkeriläisiä ja muita Neuvostoliiton kansalaisia). Monet menivät Ruotsiin, jotkut natsi-Saksaan ennen sen kukistumista, myöhemmin saatettiin mennä Amerikkaan tai Francon Espanjaan. Esimerkiksi Mikko Uolan kirjassa Unelma kommunistisesta Suomesta 1944–1953 on asiaa näistä pakenijoista, tosin en muista esittääkö Uola mitään lukuja. Pieniin suomalaisiin natsipuolueisiin ja -järjestöihin kuuluneista mainittavista henkilöistä esim. Erkki Räikkönen, Gunnar Lindqvist, Pehr Norrmén, Örnulf Tigerstedt ja Hjalmar von Bonsdorff muuttivat heti sodan jälkeen Ruotsiin. Nykypäivänä tunnetuin ulkomaille mennyt on varmaan Lauri Törni. --Risukarhi (keskustelu) 9. lokakuuta 2024 kello 13.46 (EEST)

Maailman huonoin jalkapallon ja jääkiekon ammattilaissarja?

Mitkä sarjat ovat tasoltaan huonoimmat jalkapallon ja jääkiekon ammattilaissarjat (tässä yhteydessä ammattilaissarjalla tarkoitan sarjaa, jossa pelaamisesta peleejille maksetaan)?--LCHawk (keskustelu) 17. lokakuuta 2024 kello 11.25 (EEST)

Mikä olisi tämän määritelmän mukaan Suomen alin ammattilaissarja? -- Cimon Avaro 17. lokakuuta 2024 kello 12.00 (EEST)

Suomessa jääkiekon osalta taitaa Mestis olla alin sarjataso, jossa (käsittääkseni) jokainen pelaaja saa ainakin jonkinlaista palkkaa pelaamisesta. Muutamalla alemmalla sarjatasoilla palkkaa voidaan maksaa parhaille pelaajille, mutta kaikki eivät palkkaa saa. Tämä siis miesten jääkiekossa. Naisten jääkiekossa ei Suomessa makseta palkkaa edes pääsarjatasolla. --Farma3110 (keskustelu) 17. lokakuuta 2024 kello 12.59 (EEST)

Miten määritellään huonoin? Että sarjassa on pelillisesti huonoimmat joukkueet? Nopealla googlaamisella löytyi tällainen kanadalainen lista. --Vnnen (keskustelu) 17. lokakuuta 2024 kello 20.22 (EEST)

Tuo kanadalainen lista nyt on aika läppä. Jalkapallossa on ammattilaissarjoja suurimmassa osassa maailman valtioita, joten huonoin on joku varsin pienen valtion pääsarja. Jääkiekossa toki ammattilaissarjoja on vähemmän, mutta aika hankala on verrata jotain amerikkalaista pieniä itsenäisiä ammattilaissarjoja eurooppalaisiin alemman tason ammattilaissarjoihin. --PtG (keskustelu) 17. lokakuuta 2024 kello 21.02 (EEST)

UEFA, AFC ja CAF ainakin rankkaavat sarjoja niiden kansainvälisen liigojen menestymisen perusteella. Niistä voi lähteä ainakin tutkimaan pohjalta, mitkä ovat ammattilaissarjoja. --PtG (keskustelu) 17. lokakuuta 2024 kello 21.09 (EEST)

Obskuuri

Obskuuri on siis J. K. Rowlingin velhomaailmassa eräänlainen voimakeskittymä, joka syntyy, kun velho tai noita jostain syystä tukahduttaa taikavoimansa. Tunnetuin ja varmaankin ainoakin esimerkki tästä on Ihmeotukset-elokuvasarjan Valio Barebone, joka on harvinaisen voimakas obskuuri. Sitä en ole ymmärtänyt, että käsittääkseni obskuurin syntymisen jälkeen se ja velho/noita, josta se on tullut, ovat erilliset asiat. Miksi siis Valio on kuin olisi aito ja mitä aidolle Valiolle tapahtui? Siitä on kyllä jo aikaa, kun ole nuo nähnyt, mutta mielestäni siinä ei annettu tuolle selitystä vai olenko käsittänyt jotain väärin?

Kysyn nyt tässä samalla, että vähän googlaillessani tätä löysin Hesarin artikkelin Uusi Harry Potter -elokuva raivostuttaa faneja, koska se paljastaa asioita, joiden ei pitänyt olla mahdollisia. En ole tilaaja, niin en näe koko tuota artikkelia, niin mitkä ei siis pitänyt olla mahdollisia?

Luurankosoturi ✉️ 18. lokakuuta 2024 kello 01.16 (EEST)

Jälkimmäiseen: Dumbledorelle ilmaantuu "uusi veli, josta ei ole ollut aikaisemmin mitään mainintaa missään" ja "netti on täyttynyt erilaisista teorioista siitä, kuka tai mikä Valio/Aurelius Dumbledore tarkalleen on". Tämäköhän se on? --abc10 (keskustelu) 18. lokakuuta 2024 kello 08.16 (EEST)

Aberforth Dumbledore oli jo ainakin Harry Potter -elokuvasarjassa. Miksi tuo veli ei voisi olla hän? Nyt vasta tajusin katsoa ja tuo artikkeli onkin tehty jo vuosia ennen viimeisen Ihmeotukset-elokuvan julkaisua. Tuossa elokuvassa kerrottiin Valion olevan oikeasti Aurelius Dumbledore ja Aberforthin poika. Luurankosoturi ✉️ 18. lokakuuta 2024 kello 15.40 (EEST)

Minulla on sivistyksessä Harry Potterin kokoinen aukko, joten en sano mitään. Ajattelin äsken kuoroharjoituksissa ollessani että lähetän sinulle kopion jutusta, mutta tosiaan se on kuuden vuoden takainen juttu, joten et taida tarvita sitä. --abc10 (keskustelu) 18. lokakuuta 2024 kello 15.54 (EEST)

On siinä kai jotain muutakin. Voin jossain vaiheessa lukea lisää, jos ei joku muu ole lukenut. --abc10 (keskustelu) 18. lokakuuta 2024 kello 08.19 (EEST)

Miten tarkka on tarkka

Kummakiven sijainti esitetään englanninkielisessä wikipediassa muodossa 61° 29' 36.4596" N, 28° 25' 45.5016" E Miten tarkasti se on paikallistettavissa tämän perusteella? Mikrometrin, vaiko vain metrin tarkkuudella? -- Cimon Avaro 18. lokakuuta 2024 kello 12.39 (EEST)

Leveysasteissa sekunnin kymmenestuhannesosa eli asteen kolmaskymmeneskuudesmiljoonasosa vastaa noin 3,086 millimetrin tarkkuutta. Näillä leveysasteilla pituusasteen vastaava tarkkuus vastaa noin 1,473 millimetrin tarkkuutta.[3] --Qwerty12302 (kesk | muok) 18. lokakuuta 2024 kello 13.58 (EEST)

The Blue Oyster Haukilahdessa

Espoon Haukilahdessa on Pub Jaarlin vieressä joku paikka jossa lukee "The Blue Oyster". Sisään ei päässyt, ovessa ei lue mitään tietoja ja ikkunoissa on paksut verhot. Google ei löytänyt asiasta mitään tietoa. Mikä tämä paikka on? JIP (keskustelu) 19. lokakuuta 2024 kello 17.31 (EEST)

Ainoa, mikä nimestä tulee mieleen, on Poliisiopisto -leffojen The Blue Oyster -gaybaari.-- Htm (keskustelu) 19. lokakuuta 2024 kello 21.10 (EEST)

Nimestä tulee mieleen ajattelevan ihmisen metallibändi Blue Öyster Cult. abc10 (keskustelu) 19. lokakuuta 2024 kello 21.19 (EEST)

Tietokonepuolella on myös samoille seuduille viittaava demoryhmä demoscenessä. -- Cimon Avaro 19. lokakuuta 2024 kello 22.25 (EEST)

Kävin sitten kysymässä sitä suoraan viereisestä Pub Jaarlista. Se on yökerho. Kuuluu samaan liikkeeseen kuin Pub Jaarli mutta on avoinna vain iltaisin. JIP (keskustelu) 20. lokakuuta 2024 kello 18.02 (EEST)

Leppäkeihäs

Tämän aamun Hesarissa Harald Hirmuinen on aikeissa lennättää uinuvan Orm Onnekkaan vanhan sanonnan mukaisesti kuin leppäkeihään. Onko leppä parasta keihään materiaalia vai onko kyse vain alkusoinnusta, eli kuusi, koivu, tammi olisivat yhtä hyviä materiaaleina mutta eivät sointuvia? --abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 07.46 (EEST)

Harmaaleppä on ylivertainen keihäänä. Kuusesta ja koivusta tulee jäykkiä ja painavia seipäitä. --37.33.229.5 24. lokakuuta 2024 kello 07.56 (EEST)

Ja se on pehmeää, joten ennenwanhaan sitä on helppo työstää puukolla.-- Htm (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 07.58 (EEST)

Entäpä haapa? --abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 07.59 (EEST)

Tässä sanotaan: "Kotimaiset keihäät valmistettiin 1940- ja 1950-luvulla koivusta." Mutta huomenna nähdään kuinka äijän käy. --abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 08.17 (EEST)

Tulee mieleen että hieman outoa ehkä että ryteikköisessä pohjoisessa osataan viskata keppiä, kun luulisi että suorat heittoradat on viidakossa hakusessa. Olisi odottanut olevan savannien heiniä. Ehkä kalotissa voi olla onnekkaammat metsästysmaat niinkuin esmes. Wrengelin saaressakin. Miksiköhän maasait tai zulut ei oo menestynyt keihäänheitossa? Pelkäävätkö leimaantuvansa? -- Cimon Avaro 24. lokakuuta 2024 kello 12.23 (EEST)

Ja kun oikein mietit, niin pidätkö kommenttiasi asiallisena vastauksena pohdintaan keihään puumateriaalista?-- Htm (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 13.13 (EEST)

Leppä on savolaismurteiden kiertoilmaus verelle, vrt. esim. punainen leppäkerttu. Yhden teorian mukaan leppäkeihäs olisi siis saaliseläimelle erityisen kohtalokas saalistusväline, joka saa veren virtaamaan. -2001:999:705:728:9908:5166:6B4:6A01 24. lokakuuta 2024 kello 14.17 (EEST)

Kenen teoria se on? Onko Suomessa harrastettu keihäsmetsästystä? --abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 15.37 (EEST)

Tuolla on pohdittu tätä vajaan 20 minuutin verran Yle: Puisevia tarinoita: Lentää kuin leppäkeihäs. --Linkkerpar^keskustelu 24. lokakuuta 2024 kello 15.48 (EEST)

Ei pelkkää leppäkeihästä, mutta mielenkiintoinen. --abc10 (keskustelu) 24. lokakuuta 2024 kello 16.24 (EEST)

Printtaukset

Moi

Käytössäni on mustavalkolaserprintteri.

-Jos laitan tekstinkäsittelyyn tekstiä ja printaan sen niin jälki on todellakin mustavalkoista ja skarppia. -Jos käytän piirto-ohjelmaa Paint.net ja teen saman jutun niin miksi jälki on vähän harmaata, jopa pikselimäistä? --Aguilus (keskustelu) 30. lokakuuta 2024 kello 08.23 (EET)

p.s. tuo on muuten ilmaisohjelma, yritin joskus lahjoittaa sen kehitykseen mutta en osannut --Aguilus (keskustelu) 1. marraskuuta 2024 kello 10.03 (EET)

Historian suurin oikeusistuimen määräämä rahallinen korvaus

Hiljattain luin tässä uutisen, jonka mukaan venäläinen tuomioistuin määräsi Googlen maksamaan mahdottomat 20 kvintiljardin dollaria sakkoa venäjän valtiolle, mitä on käytännössä mahdotonta maksaa [4]. Mikä on ollut historian suurin amerikkalaisen tai eurooppalaisen tai aasialaisen tuomioistuimen langettama korvaus, joka on myös aikanaan pystytty maksamaan joko yksityiselle henkilölle tämän elinaikana tai valtiolle? Kruununoksa (keskustelu) 30. lokakuuta 2024 kello 18.07 (EET)

Yksikkömääräisesti varmaan jossain jossa on olluna niitä 20 kvintiljoonan seteleitäkin. -- Cimon Avaro 4. marraskuuta 2024 kello 18.16 (EET)

Sellaisia ei ole koskaan ollut olemassa. Koko historian nimellisarvoltaan korkein seteli oli 100 triljoonaa Unkarin pengőä. JIP (keskustelu) 8. marraskuuta 2024 kello 09.52 (EET)

Portugalinsotalaiva

Mikä on olion portugalinsotalaiva nimen historia? --abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 08.02 (EET)

Se muistuttaa portugalilaista sotalaivaa karavelia. --PtG (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 08.18 (EET)

Onko sille ihan faktatietoa vai onko kyseessä perimätieto?? --abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 10.10 (EET)

Suomenkielinen nimi on toki varmasti vain käännös, mutta englannissa portuguese man o' waria käytettiin ensimmäisen kerran 1707 [5]. Hans Sloane oli ilmeisesti (https://brill.com/edcollchap-oa/book/9789004681187/BP000028.xml#FN280064) ottanut termin merimiehiltä, jotka ainakin tämän mukaan kutsuivat sitä juuri tuon karavelin takia Portuguese Man of Wariksi. Toki voihan olla, että Sloane ei tiennyt yhteyttä tai merimiehillä nimitys onkin vain perimätietoa. Ei meillä ole kuitenkaan sitä ensimmäistä merimiestä, joka tuon nimen on antanut. --PtG (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 10.40 (EET)

Kiitos. Kunhan muilta kiireiltä ehdin, voin lisätä tietoa artikkeliin. --abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 12.18 (EET)

PtG: Tarkemmin ajatellen voisitko sinä tehdä sen, kun olet käsittääkseni aiheenpiirin tuntija? --abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 14.12 (EET)

Ehdin lyhyesti jo päivällä tuon ensimmäisen kommenttini jälkeen. Hain sitten vielä tarkempia lähteitä. (en tosin varsinaisesti ole oikein minkään aiheen tuntija, jokapaikanhöylä, jota kiinnostaa asioista lukeminen ja kirjoittaminen) --PtG (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 19.24 (EET)

Oikein hyvä, että se on siellä. Olen aina ihmetellyt tuollaista eliönnimeä, kun yleensä ne ovat tyypiltään ryhmälonkeropolyyppejä, punaviherhemppoja ja pitkäpyrstöahvenia--abc10 (keskustelu) 15. marraskuuta 2024 kello 21.41 (EET)

Ukraina ja P korea poliittinen tilanne

Onko Ukraina sodassa Pohjois Korean kanssa? (Tai toisinpäin.) Sjmantyl (keskustelu) 21. marraskuuta 2024 kello 09.33 (EET)

Neito, Kilpi ja Leijona

Kun huippukokouksia kahdenvälisesti pidellään Helsingissä, tapana on poseerata kultaisen patsaan edessä jossa esitetään Naishahmo, Kilpi ja Leijona (en muista oliko muita symboleita, mutta ainakin ne). Missä se on ja mikä sen nimi on? (siis patsaan) -- Cimon Avaro 24. marraskuuta 2024 kello 18.17 (EET)

Lex. Presidentinlinnan Valtiosalissa.-- Htm (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 18.34 (EET)

Kopio Aleksanteri II:n patsaan alaosassa olevasta Lex-patsaasta, kullattuna. Lisää kts. ja [6] käy vaikka virtuaalikierroksella pressanlinnassa [7].-- Htm (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 18.38 (EET)

Säätytalon sisäänkäynnin portaiden yläpäässä: Katso kuva! --abc10 (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 20.46 (EET)

Sama teema, mutta taitaa olla messinkipinta, ja muistelisin jopa että neito olisi ollut istualtaan kuni valtaistuimella. Vaikka kuvaa ei ole olettaisin että tuo presidentinlinna olisi oikeampi. Tuo portaiden tasanteella oleva on huono poseerauksen taustaksikin, joten tuskin oikea. -- Cimon Avaro 24. marraskuuta 2024 kello 20.53 (EET)

Tuli päällekkäinen mukkaus, kun olin tulossa sanomaan, että ei siis ole kullattu, kuten kuvasta näkyy. Valtiovieraat tosiaan poseeraavat Presidentinlinnassa Katso kuva!. --abc10 (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 20.55 (EET)

Kalevan mukaan presidentinlinnan patsas on kullattu. Kultaukset toki vanhenevat, ilmansaasteet ja muut, joten pitkään uusimatta ollut kultaus on varmaan himmee.-- Htm (keskustelu) 24. marraskuuta 2024 kello 21.48 (EET)

Kyse on Säätytalon patsaasta: se ei ole kullattu. Presidentilannan patsaan kultaus näkyy kuvasta, johon linkitin. --abc10 (keskustelu) 25. marraskuuta 2024 kello 08.47 (EET)

ok.-- Htm (keskustelu) 25. marraskuuta 2024 kello 11.52 (EET)

Tässä vielä kuva Finnasta [8], Säätytalon portaikko. Siitä päätellen ilmeisesti molemmat Lex-veistoksen alkuperäisen kokoiset kipsikopiot ovat olleet ensin portaikossa, kunnes toinen sitten eduskuntataloon kelpaamattomana siirrettiin presidentinlinnaan.-- Htm (keskustelu) 25. marraskuuta 2024 kello 12.28 (EET)

Nuo kaksi tuossa kuvassa olevaa kipsiveistosta näyttävät kyllä huomattavasti pienemmiltä kuin alkuperäinen, joten nuo varmaan ihan eri kipsikopiot. --Farma3110 (keskustelu) 25. marraskuuta 2024 kello 14.02 (EET)

Htm:n linkkaamassa vuoden 1894 kuvassa olevat kaksi kipsiveistosta eivät näytä edes olevan identtisiä keskenään, koska leijonan asento on selvästi eri. Vasemmanpuoleinen saattaisi olla Lex-veistoksen pienempi kopio, oikeanpuoleinen on jokin muunnelma siitä. Presidentinlinnassa nykyään oleva kopio oli vuosina 1907–1931 eduskunnan istuntosalissa (ensin Helsingin vapaapalokunnan talossa ja sitten Heimolan talossa), mutta en tiedä oliko se valmistettu jo aiemmin johonkin muualle. --Risukarhi (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 11.44 (EET)

Saattaa hyvinkin olla niin, että ovat joitain muita, kuin Säätytalossa ja presidentinlinnassa olevat kopiot. Mistään ei ole löytynyt mainintaa siitä, koska ne on tehty. Svinhufvud sai ainakin joskus 1920 luvulla pronssisen kopion ystäviltään, se on ilmeisesti Kotkanniemessä nykyään. En osaa sanoa, miten kallista kipsikopioiden teettäminen oli yli 100 vuotta sitten, mutta niitä on ilmeisesti tehty runsaasti tai sitten ne on Runebergin harjoitelmia.-- Htm (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 13.00 (EET)

Tässäkin on Lex.

Joku reipas Commons-aktivisti voisi tehdä Lex-veistoksille oman luokan. Miksei Valtiosalillekin. --abc10 (keskustelu) 26. marraskuuta 2024 kello 14.50 (EET)