Koiviston maalaiskunta
| Koiviston maalaiskunta Björkö landskommun |
|
|---|---|
| Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
 |
|
|
sijainti |
|
| Lääni | Viipurin lääni |
| Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
| Kihlakunta | Rannan kihlakunta |
| Kuntanumero | 269 |
| Perustettu | 15751 |
| – emäpitäjä | Viipurin mlk |
| Lakkautettu |
1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Pinta-ala |
283,10 km² [1] (12.3.1940) |
| – maa | 280,30 km² |
| – sisävesi | 2,80 km² |
| Väkiluku |
8 883 (1939) |
| – väestötiheys | 31,7 as./km² |
|
1 Seurakunnan perustamisvuosi |
|
Koiviston maalaiskunta (Koiviston mlk, ruots. Björkö landskommun) oli Etelä-Karjalassa sijainnut Suomen kunta, joka kuului Neuvostoliitolle vuonna 1944 luovutettuun alueeseen. Koiviston pinta-ala vuonna 1939 oli 280,3 km² ja asukasluku 8 883. Koiviston maalaiskunta rajoittui pohjoisessa Johannekseen ja idässä Kuolemajärveen. Lisäksi maalaiskunnan sisällä oli Koiviston kauppala.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koiviston satama mainitaan ensi kerran jo vuonna 1268 Berjozovskoje-nimellä. Koivistosta muodostettiin Viipurin kappeliseurakunta vuonna 1548 ja itsenäinen seurakunta 1575. Vuonna 1896 Koivistosta erotettiin Lavansaaren ja Seiskarin kunnat. Koiviston kirkonkylä ja Kotterlahden kylä erotettiin kunnasta Koiviston kauppalaksi vuonna 1927.
Koiviston asukkaat sijoitettiin jatkosodan jälkeen Askolan, Kymin, Mäntsälän ja Pornaisten kuntiin.[2] Nyky-Venäjällä kunnan alue kuuluu Koiviston kauppalan alueen ohella Koiviston kaupunkikuntaan.
Kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahtiala, Alvatti, Eistilä, Harila, Humaljoki, Hyttölä, Härkälä, Ilmasti, Ingertilä, Jaakkola, Kaaliala, Kaipiala, Keskisaari, Kiiskilä, Kiurlahti, Kurkela, Köri, Lemminkylä, Makslahti, Mannola, Partiala, Patala, Penttilä, Putus, Pönni, Rautanen, Römpötti, Saarenpää, Savonniemi, Soukansaari, Tervahartiala, Tetriniemi, Tiurinsaari, Vanhkylä, Vatnuori
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 16 koulupiiriin.[3]
Seurakuntaolot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koivistolla ja Koiviston maalaiskunnalla oli yhteinen evankelis-luterilainen seurakunta. Näin ollen ei ollut olemassa seurakuntaa nimeltä Koiviston kauppalaseurakunta eikä seurakuntaa nimeltä Koiviston maaseurakunta, vaan sekä Koiviston kauppalan että Koiviston maalaiskunnan evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvat asukkaat kuuluivat samaan evankelis-luterilaiseen seurakuntaan.[4]
Asukasluvun kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 7 051 (1880)
- 8 113 (1890)
- 8 135 (1900) (Lavansaari ja Seiskari erotettiin Koivistosta 1896)
- 9 111 (1910)
- 9 762 (1920)
- 10 964 (1930) (Kauppala muodostettiin 1927, mutta asukasluvut ovat yhdessä vielä vuonna 1930)
- 8 883 (1939)
Tunnettuja koivistonmaalaiskuntalaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pentti Karvonen (1931–2022), kestävyysjuoksija
- Reino Karvonen (1932–2007), kestävyysjuoksija.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
- ↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ Iso tietosanakirja, osa 6 vuodelta 1934, palsta 1175
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Koiviston kartta
- Virtuaali-Kiiskilä, Koiviston Kiiskilän kylän talot ja asukkaat vuonna 1939
- Koivisto ja Koiviston maalaiskunta
- Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät
- Jukanen, Sulo & Karppinen, K. A. & Hilska, Unto & Näräkkä, Tuomas & Pulli, Erkki & Penttinen, Maija & et al.: Pitäjä pitäjältä - Koivisto, maalaiskunta ja kauppala, 1970, nro 37, liite (9). Karjala -lehti. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 28.6.2018.