Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto38

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Viitepakko

Keskustelu siirretty omalle alasivulleen.

Viitteettömien artikkelien käsittely

Keskustelu siirretty omalle alasivulleen.

Näyttelijä-artikkelien filmografia

Mikä on yleensä lkäytäntönä kronologiassa? Aikaisimmat roolityöt listan alkuun vai loppuun? Tällä hetkellä löytyää molempia tapoja, niin olisi kiva saada asiaan selvyys. Mennäänkö sillä, että aikaisimmat taulukon alkuun ja loppuun päin mennessä uudemmat? --Julie 2 26. toukokuuta 2009 kello 16.46 (EEST)

Tuo on iso asia, sillä se koskee kaikkia kronologisia luetteloita ja joka alan artikkeleissa on samanlaista häilyvyyttä. Oma kantani on, että vanhemmat alkuun ja uudemmat loppuun. Eihän kukaan sähköposteihin vastatessaankaan kirjoita uudempaa kommenttia vanhemman tekstin yläpuolelle... ;) --Lax 26. toukokuuta 2009 kello 17.10 (EEST)

Minä olen kyllä aina... --Otrfan 26. toukokuuta 2009 kello 17.13 (EEST)

Ja minä. Pyrin myös teosluettelot, palkinnot ja tunnustukset ym. tekemään "tuoreimmat ensin" -periaatteella, koska ne kuitenkin ovat yleensä tutumpia ja kiinnostavimpia. --Ulrika 26. toukokuuta 2009 kello 18.08 (EEST)

Vanhemmat ensin, uudemmat viimeisiksi. --Pentti Repo 28. toukokuuta 2009 kello 20.21 (EEST)

Ehdottomasti näin. Itsekin tehnyt aiemmin eri päin, mutta korjannut nykyään filmografioita toiseen järjestykseen. Sama koskee kaikkia kronologisia luetteloita. --PtG 28. toukokuuta 2009 kello 23.30 (EEST)

Ylimmäisiksi ehdottomasti uudet roolit. Sama periaate on juurikin näissä sähköpostikeskusteluissa - ja maailman parhaalla elokuvasaitilla IMDb:lla! –Crimson CherryBlossom™ 28. toukokuuta 2009 kello 23.45 (EEST)

Vanhimmat ensin, samoin kaikissa muissa vastaavíssa luetteloissa. Kannatukseni tälle järjestykselle on vankka, sillä jos tulee laki, että pitää toisinpäin, niin joudun korjaamaan muutaman sata pyöräilyartikkelia. :) --Quinn 28. toukokuuta 2009 kello 23.50 (EEST)

Komp, komp. Muusikkojen ja yhtyeiden ääniteluettelot myös vanhimmasta uusimpaan. --Jaakonam 29. toukokuuta 2009 kello 00.09 (EEST)

Kronologinen järjestys, jossa vanhin ensin ja tuorein alimmaisena. Gopase+f 29. toukokuuta 2009 kello 11.49 (EEST)

Jos nyt toinen pitää valita, niin sitten vanhimmat ensin (riippumatta siitä miten sähköposteihini vastailen). Tämä kyllä taitaa olla niitä asioita, joihin on mahdotonta saada yhteisymmärrystä, eli varmaan molemmat tavat on syytä sallia. --Otrfan 30. toukokuuta 2009 kello 01.47 (EEST)

Onneksi wikipediassa ei tavoitella yksimielisyyttä. Tässäkin keskustelussa aletaan päästä sentään jonkunlaiseen konsensukseen. Gopase+f 30. toukokuuta 2009 kello 01.52 (EEST)

Konsensus = yksimielisyys. Jonkinlainen konsensus = jonkinlainen yksimielisyys. Laskehan prosenttiosuudet ensin ja sitten vasta tee päätelmät. --Ulrika 30. toukokuuta 2009 kello 08.23 (EEST)

Mielestäni "Vanhimmat ensin" on ainoa järkevä sellaisille teosluetteloille kuin Shakespeare. "Uusimmat ensin" tuntuu houkuttelevalta joidenkin vielä aktiivisesti toimivien kanssa, mutta minusta se on lähellä resentismiä ja vähemmän tietosanakirjamaista. --Tappinen 30. toukokuuta 2009 kello 09.44 (EEST)

Täysin samaa mieltä. Uudessa Harry Potterissa tai Houkutus-kirjasarjan filmatoisinnissa esiintyvillä sivuosanäyttelijöillä nämä työt ovat varmasti kiinnostavampia, mutta yhtään pidemmän uran tehneillä tai jo eläkkeellä olevilla ei ole järkevää laittaa uusimpia ensin. Puhumattakaan nyt Shakespearesta ja kumppaneista. --PtG 30. toukokuuta 2009 kello 09.53 (EEST)

Jos nyt puhutaan vielä alkuperäisestä kysymyksestä, niin sekä IMDb että Elonet esittää elokuvaluettelonsa uudet ensin -järjetyksessä. Ehkä se osoittaa yleistä suuntausta ainakin jollakin tavoin. Lisäksi sivuhyötynä yhtenäisestä käytännöstä niiden kanssa on, että luettelon siirtäminen Wikipediaan käy helposti, kun käytäntö on sama. Annettaisiinko tässä asiassa kukkien kukkia oman luontonsa mukaan? --Ulrika 30. toukokuuta 2009 kello 10.03 (EEST)

Mielestäni luettelon siirtäminen Wikipediaan ei vaikeudu yhtään, jos pitääkin lähteä lukemaan IMDb:tä alhaalta päin. Yhtä paljon pitää tekstiä kirjoittaa. IMDb ja Elonet (ja myös Allmovie) tekevät jostain syystä näin, mutta yleistä suuntausta ei mielestäni näillä pysty toteamaan. Tämä taitaa liittyä jotenkin sivustojen tietokantaratkaisuun, monilla suoraan kirjoitetuilla nettisivuilla myös filmografiat ovat järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Mielestäni näin ne tukevat paremmin varsinaista artikkelitekstiä, joka nyt (varmasti) pitäisi olla kronologisessa järjestyksessä vanhimmista tiedoista alkaen. --PtG 30. toukokuuta 2009 kello 10.19 (EEST)

Luettelon ensisijainen tarkoitushan on tukea leipätekstiä. Uudemmasta vanhempaan tuskin on mikään tietokantajuttu, koska esim. allmusic luettelee julkaisut vanhemmasta uudempaan. Elokuvaluettelon kopioiminen suoraan on aina huono juttu, koska ulkomaalaisille elokuville pitää aina etsiä suomenkielinen nimi joka tapauksessa. Wikipediassa on jo liikaa tällaisia suoraan kopioituja elokuvaluetteloita. Gopase+f 30. toukokuuta 2009 kello 10.37 (EEST)

Olin lisännyt äskeiseen kommenttiini "mutatis mutandis" mutta ajattelin että jokainen järkevä ihminen ymmärtää sen. (Pidän sinua silti järkevänä...). --Ulrika 30. toukokuuta 2009 kello 10.42 (EEST)

Kannatan kronologista järjestystä vanhin ylhäällä. Jos Wikipedia näin poikkeaa IMDb:stä, aina parempi. --Jisis (keskustelu) 30. toukokuuta 2009 kello 11.27 (EEST)

Otetaan Shakespearen vastapainoksi joku toinen esimerkki. Kuvitteellinen suomalainen arkkitehti Ilpo Niettaankorpi on voittanut Ärtymäjoen kunnan koulukeskuksen suunnittelukilpailun vuonna 1968. Vuosien mittaan kilpailuvoittojen ja erilaisten palkintojen ja tunnustusten arvo ja merkitys kasvavat. Tuoreimpana saavutuksena on sitten vaikka Pritzker-palkinto (suuri ja merkittävä) vuonna 2020. Kyllä tässä tuntuisi parhaalta mennä latvasta puuhun eli aloittaa luettelo tuoreimmasta. Luettelot eivät ole mielestäni vertailukelpoisia, eikä sääntöä siten voi tehdä kaavamaiseksi. --Ulrika 30. toukokuuta 2009 kello 10.09 (EEST)

Toisaalta kyllä, mutta entä jos Niettaankorpi voittaa vuonna 2037 kotikuntansa Rekikosken kunnanavaimen ansioituneena kuntalaisena. --PtG 30. toukokuuta 2009 kello 10.24 (EEST)

Jos palkinnot eivät ole lainkaan yhteismitallisia, pitääkö mitättömiä mainita lainkaan, ja jos pitää, voisiko ne laittaa tärkeysjärjestykseen ? Oscarit ja kultaset palmut ensin ja kansalliset tunnustukset erikseen ? Mites Katharine Hepburn, tuskin hän on ainoa, jonka suurimmat merkkipaalut ovat uran keskivaiheilla ? mielestäni tuo palkittujen roolien nosto erikseen on siinä hyvä veto. --Tappinen 30. toukokuuta 2009 kello 10.29 (EEST)

Minä sanoin että "luettelot eivät ole vertailukelpoisia", sinä taas sanoit että "palkinnot eivät ole - - yhteismitallisia". Puhuimmeko ollenkaan samasta asiasta? Ei tarvita yhteinäistä sääntöä, koska luettelot ja niiden merkitys vaihtelevat. --Ulrika 30. toukokuuta 2009 kello 10.48 (EEST)

Eiköhän se kiinnostavin/merkittävin saavutus/teko mainita jo johdannossa. Ontuva perustelu kiepsauttaa luetteloa väärinpäin. Yhtälailla on tapauksia, joiden merkittävin saavutus on uran alkupuolella ja luettelon loppupuolella sitten enemmän tusinatavaraa. Gopase+f 30. toukokuuta 2009 kello 10.32 (EEST)

Väärinpäin? Kysymys oikeasta ja väärästä on vanha filosofinen ongelma. Käytä sanaa 'väärä' harkiten. --Ulrika 30. toukokuuta 2009 kello 10.44 (EEST)

Varmaankin voidaan todeta keskustelun päättynen konsensukseen? Gopase+f 31. toukokuuta 2009 kello 14.50 (EEST)

Ei voida katsoa. --Ulrika 31. toukokuuta 2009 kello 16.02 (EEST)

Vanhinta tietoa ylhäällä kannattaneet: Lax, P. Repo, PtG, Quinn, Jaakonam, Gopase+f, Otrfan, Tappinen ja Jisis. (82 %)

Uusinta tietoa ylhäällä kannattaneet: Ulrika ja Crimson. (18%) --Jisis (keskustelu) 31. toukokuuta 2009 kello 16.17 (EEST)

Tämä tais jo tulla selväks, mutta nostanpa omasta puolestani kannatuksen 83 prosenttiin. Kronologia on hyvästä. --albval (keskustelu) 31. toukokuuta 2009 kello 21.43 (EEST)

Minustakin tämä on hyvä ajatus, vanhat ylimmäs. --Joonasl (kerro) 1. kesäkuuta 2009 kello 15.16 (EEST)

Ehdottomasti näyttelijäfilmografiat samalla lailla kuin muutkin filmografiat ja bibliografiat ynnä muut vastaavat kronologisesti vanhimmasta uusimpaan. Historia kulkee menneisyydestä tulevaisuuteen, teksti vasemmalta oikealle ja ylhäältä alas. Ensyklopediset tekstit ovat vuosisatoja noudattaneet kronologista käytäntöä, miksei Wikipediakin? Ensyklopedinen teksti ei perinteisesti sorru resentistiseen uutuuden ihannointiin tai mainostamiseen. Sitä paitsi kokonaiskuvaa esimerkiksi näyttelijän urasta on vaikea yhdellä silmäyksellä koota filmografiasta, jos pitää nousta konvention vastaisesti perä edellä puuhun. (Uutislistoissa, kuten Luettelo vuonna 2009 kuolleista henkilöistä, resentistinen uusin ensin -käytäntö on luonteva.) --Kiova 1. kesäkuuta 2009 kello 14.17 (EEST)

Joko minun on pakko myöntää tappioni, vai vieläkö vanhat ensin -kannatus on alle 90 prosenttia? --Ulrika 1. kesäkuuta 2009 kello 15.06 (EEST)

Mihin tuo 90% perustuu? --Jisis (keskustelu) 1. kesäkuuta 2009 kello 15.08 (EEST)

Kun se ylittyy, voidaan ruveta puhumaan "jonkinlaisesta konsensuksesta". Vai odotetaanko 100 prosentiin? Sehän vasta tarkoittaa todellista yksimielisyyttä. Huomaa myös että siellä on myös sekä että kannatuksia, joten ne on laskettava siihen kantaan, jota itse edustan, että tilanteen mukaan. --Ulrika 1. kesäkuuta 2009 kello 15.10 (EEST)

Ainakin käytäntöäänestyksissä "Wikipedia-konsensuksen" rajana on tyypillisesti ollut 70–80%. --Joonasl (kerro) 1. kesäkuuta 2009 kello 15.18 (EEST)

Alun perinkin on väärin ajatella joutuvansa "tappiolle" tai "häviävänsä", jos on eri mieltä yhteisön kanssa. Yhteisöhän on aina oikeassa ja siihen tulee jokaisen wikikäyttäjän sopeutua. Ei ole mitään tappiota, on vain perusteluita ja erilaisia näkökulmia. Gopase+f 1. kesäkuuta 2009 kello 15.35 (EEST)

Yritin huumoria, mutta ei näy menevän perille. En kannata tällaisissa pikku asioissa sitovia sääntöjä, menee turhaksi näpertelyksi. Asioista joista syntyy ongelmia, voidaan tehdä sääntö. Tämä ei mielestäni kuulu niihin. --Ulrika 1. kesäkuuta 2009 kello 16.16 (EEST)

No, tässä keskustelussa nyt kuitenkin päädyttiin mielestäni sitovaan ohjeistukseen. Gopase+f 1. kesäkuuta 2009 kello 16.23 (EEST)

Wikipediassa on mitättömämmissäkin asioissa (esim. eri alojen mallineet) pyritty yhtenäiseen esitystapaan. Se, että kronologiset luettelot kulkevat milloin mihinkin suuntaan (ja jopa saman alan artikkeleissa), ei ole mielestäni sellainen pikkuasia, jossa on hyvä sallia kaikkien kukkien kukkia. Luetteloiden aikajärjestyksen vaihtelu vaikuttaa selvästi artikkelien luettavuuteen. --Lax 2. kesäkuuta 2009 kello 14.50 (EEST)

Kun asiasta vallitsee varsin vahva yhteisymmärrys, esimerkiksi alkuperäinen ehdotuksen tekijä voisi kirjata sen vaikka sivulle Ohje:Merkitsemiskäytännöt. --Joonasl (kerro) 2. kesäkuuta 2009 kello 14.54 (EEST)

Olinx se mää vai? Enivei, kävin lisäämässä pätkän tekstiä yllä mainitulle ohjesivulle. --Lax 5. kesäkuuta 2009 kello 17.41 (EEST)

Kuvagaleriat

Onko näissä artikkeleihin ympätyissä kuvagallerioissa niinkään mieltä, kun valtaosa kuvista on ilman kuvatekstiä. Eikö olisi visaampi laittaa vain linkki commonsiin. Vesteri 28. toukokuuta 2009 kello 20.14 (EEST)

Jos vähän kauemmin kävisit keskustelua ennen kuin poistat kaikki galleriat. 87.95.40.142 28. toukokuuta 2009 kello 22.23 (EEST)

En ole poistamassa gallerioita, kuin niiltä osin kun kuviin ei ole vaivattu kirjoittaa kuvatekstejä ja kyseiset kuvat löytyvät kaikkinensa commonssista. Vesteri 28. toukokuuta 2009 kello 22.49 (EEST)

artikkelissa voi olla yksi kuva ja lisäksi commonslinkki, turha kaikkia kuvia on poistaa artikkelista--Musamies 28. toukokuuta 2009 kello 23.00 (EEST)

Näinhän olen toiminutkin paitsi jos artikkelissa ei ole ollut yhtään kuvaa varustettuna kuvatekstillä. Kuvan lisääjällä lienee velvollisuus lisätä kuvan mukana myös kuvaa koskeva teksti. Vesteri 28. toukokuuta 2009 kello 23.11 (EEST)

Sen kaltaista velvollisuutta ei taida olla. Ei ole järkevää - liekö ihan käytäntöjen mukaistakaan - kategorisesti poistaa kuvagallerioita kuvatekstien puuttuessa. Kuvatekstejä voi myös pyytää korjattava-mallineella, tai lisätä tekstejä itse. Olennaista on miten relevantteja kuvat ovat artikkelin aiheelle, ei se onko gallerian lisäys puutteellinen. Terv. --Riisipuuro 28. toukokuuta 2009 kello 23.36 (EEST)--

Voit itse katsoa muokkaushistoriastani ovatko kaikki kuvat, jotka olen poistanut gallerioiden mukana tarpeellisia artikkeleissa? Vesteri 28. toukokuuta 2009 kello 23.46 (EEST)

Esimerkiksi mansikat-artikkelissa olisin kaivannut edes yhtä punaposkista mansikankuvaa. Toisaalta commonslinkillä voidaan myös 'piilottaa' kuvia. En tiedä ymmärtävätkö tai huomaavatko tavalliset käyttäjät että esim. luontoartikkelien tietolaatikon commonslinkistä pääsee katsomaan lisää luontokuvia. Ehkä nimenomaan luontoartikkeleissa voisi olla myös kuva tai pari ilman kuvatekstiä mikäli kuva liittyy artikkeliin ja antaa jotain lisätietoa esim. lajin tunnistamista varten ja kuvan otsikko olisi suoraan pääteltävissä artikkelin otsikosta. Usein kuvateksti saattaa myös sotkea asettelua. Toki jos kuvateksti olisi jokin muu kuin artikkelin nimi niin silloin kuvateksti tarvitaan. Esimerkiksi taiteilija-artikkelissa kuvatekstittömät kuvat olisi toki syytä poistaa tai lisätä itse kuvatekstit. --Ism 29. toukokuuta 2009 kello 00.09 (EEST)

Sain kommenteistasi kuvan että ajat takaa nimen omaan kategorista poistoa jos kuvatekstejä ei ole. Jos tämä oli väärinymmärrys, lienee asia kumminkin tullut nyt selväksi. Ismin toteamuksen luontoartikkeleista allekirjoitan. Terv. --Riisipuuro 29. toukokuuta 2009 kello 00.37 (EEST)--

Vesteri, neuvoa saa aina kysyä. Jos se on täällä työlästä suosittelen ircciä. Sieltä olen saanut paljon hyviä teknisiä neuvoja. Toisaalta tällaiset käyttäjät kuten Ism ja Agony ja Str4nd halllistsevat tällaiset tekniikat paremmin kuin taskunsa ja auttavat mielellään. --Höyhens 29. toukokuuta 2009 kello 22.45 (EEST)

Kiropraktiikka

En voi enää muuta kuin ilmaista hämmästykseni eräiden käyttäjien käytöksestä artikkelin Kiropraktiikka ja sen keskustelusivun yhteydessä. Tarkennus: Käyttäjä Joonasl:n osalta kyse ei oikeastaan ole hämmästyksestä, sillä hänen käytöksensä vahvistaa entisestään sitä kuvaa, joka hänen toiminnastaan on syntynyt. --Ulrika 2. kesäkuuta 2009 kello 23.43 (EEST)

Eikä kukaan näytä reagoivan kommenttiini mitenkään. --Ulrika 3. kesäkuuta 2009 kello 13.05 (EEST)

Se voi olla silleenkin, että noihin Ulrika-Joonasl-juttuihin ei kukaan muu enää jaksa ottaa kantaa. Esityksesi täällä (kiitos muuten artikkelista Kari Virtanen (puuseppä), jota olin pitkään haikaillut mutta ei nyt siitä enempää) on lähinnä viittauksenomainen Joonaksen toimintaa vastaan yleensä. No minä lupaan tutustua tähän kiropraktiikka-asiaankin, vaikken ole asiantuntija, mutta noin yleisestä mielenkiinnosta sekä siksi että kuulun edelleen välityslautakuntaan yhteisön pyynnöstä. (Panitko muuten merkille avaukseni Kristjan Jaak Peterson? Siinä kaivataan apuasi) yst terv --Höyhens 4. kesäkuuta 2009 kello 23.06 (EEST)

Olisin kaivannut siinä artikkelissa ylläpitäjien toimenpiteitä. Heitä, erityisesti käyttäjät Samulili, kuitenkin joissakin tilanteissa näkyy tulevan paikalle kuin kärpäsiä, jaksamattomuudesta ei puhettakaan. Kun muilta töiltäni ehdin, rupean sitä muokkaamaan. Nähdäänpä taas, kenen reviiriin se kuuluukaan. Sano minun sanoneen. --Ulrika 5. kesäkuuta 2009 kello 14.54 (EEST)

Mä ihan oikeasti luulin, että et halua mun puuttumista, joten en puuttunut. Mutta jos haluat niin otan osaa. Samulili 5. kesäkuuta 2009 kello 16.18 (EEST)

Olen monta kertaa toimiasi seuratessani miettinyt miten vanha mahdat olla. Käyttäytymisesi muistuttaa usein noiden peruskoululaisvandaalien toimia. Artikkeleiden teko ja asialliset muokkaukset ovat eräillä muillakin ylläpitäjillä näyttäneet jääneen täysin sivuseikaksi. Mikä on se motiivi joka teitä pitää edelleen roikkumassa Wikipediassa? --Ulrika 5. kesäkuuta 2009 kello 16.23 (EEST)

(Palautin äskeisen kommentin, jonka Joonasl poisti, emmeköhän Samulilin kanssa ole sopivan ikäisiä kuitenkin päättämään itse mikä on asiallista ja mikä ei. Jos tulee erilainen käytäntö niin tulkoon, mutta en toistaiseksi halua pimittää tietoa. terv. --Höyhens 5. kesäkuuta 2009 kello 17.12 (EEST) jolla ei ole mitään hävittävää)

Kysymästi käytännöt ovat olemassa: henkilökohtaisia hyökkäyksiä ovat "Negatiiviset tai ivalliset kommentit käyttäjän älykkyydestä, luonteenpiirteistä tai muista henkilöön liittyvistä ominaisuuksista". Lisäksi tämä sivu on tarkoitettu Wikipedian käytännöistä keskustelua varten, Samulilin toimintaa voi arvostella tämän keskustelusivulla tai esimerkiksi kommenttipyynnössä. --Joonasl (kerro) 5. kesäkuuta 2009 kello 17.21 (EEST)

Tässä keskustellaan nyt laajemmin eräiden käyttäjien yhteisestä ongelmasta. Keskustelua ei kannata levittää yksittäisten käyttäjien keskustelusivuille. --Ulrika 5. kesäkuuta 2009 kello 18.39 (EEST)

Niin keskustellaan ja sillä perusteella ko. keskustelun voisi siirtää kokonaisuudessaan asianmukaiseen paikkaan. Onko se sitten käyttäjän keskustelusivu, kommenttipyyntö vai bittiavaruus? Wikipedian käytäntöihin tämä ainakin liittyy keskustelun avauksesta lähtien hyvin huonosti. Gopase+f 5. kesäkuuta 2009 kello 18.49 (EEST)

"Käyttäjien ongelmista" keskustelemista varten Wikipediassa on kommenttipyyntö -prosessi. --Joonasl (kerro) 5. kesäkuuta 2009 kello 19.54 (EEST)

Ei riitä että itse artikkelista poistetaan sinne lisäämäni asiallinen tieto, vaan myös keskustelusivulta piilotetaan aiheeseen olennaisesti liittyvä tieto. Mutta mikä vielä merkillistä, nämä kaksi vakiovandaalia-jotakin, Samulili ja Aulis Eskola, ovat poistaneet sieltä myös huomautuksen, että arkistossa on artikkeliin liittyvää olennaista keskustelua. Mikä tässä tekstissä on niin vaarallista, että se piti poistaa sieltä: "Muokkaussodan seurauksena tämän keskustelun alkuosa on nyt arkistoituna. Keskustelusivun alkuosassa olevasta painikkeesta Arkisto pääset lukemaan artikkeliin olennaisesti liittyviä kommentteja. Mielenkiintoiselle tasolle tämän artikkelin muokkaus näyttää siirtyvän. En voi kuin hämmästellä käyttäjien tasoa, ja myös sitä, ettei uskalleta muokata käyttäjätunnuksella vaan vandalisoidaan välillä IP:n takaa." IP on numero 94.237.82.67 joka johtaa tamperelaiseen opiskelija-asuntoon. Wikipedian mafia näyttää jälleen voimansa, kun se pitää tiettyjen aihepiirien artikkeleita omana yksityisenä temmellyskenttänään. En yhtään ihmettele niitä käyttäjiä, jotka ovat tämän mafian edessä nostaneet kädet pystyyn ja lopettaneet kaiken muokkaamisen. --Ulrika 5. kesäkuuta 2009 kello 16.31 (EEST)

Käythän Ulrika lisäämässä saman tarpeellisen maininnan muillekin keskustelusivuille, joilla "arkistossa on artikkeliin liittyvää olennaista keskustelua." :) Älä jaksa pointata, ketään ei kiinnosta. Maailma ei pyöri Ulrikan ympärillä ja wikipediassa ei ole reviirejä. Gopase+f 5. kesäkuuta 2009 kello 17.14 (EEST)

Kyllä yleensä (tai ainakin toivottavasti) keskustelujen arkistoissa on aiheeseen liittyvää keskustelua. Artikkelin keskusteluun vain asiaa, joka koskee artikkelin sisältöä, kiitos.

Ja jos arkistointi mahdollisesti peruutetaankin, pitää poistaa myös kerran jo tehty arkisto, jotta ei seota sukkiin jatkossa arkistoinnissa. Jos on arkisto, on linkkikin - tai sitten ei ole kumpaakaan. Toivottavasti ette rupea taistelemaan ja äänestyttämään siitä, arkistoidaanko jo nyt vai vasta hetken päästä... Sopis kyllä sekin tähän UJ-tarinaan. --Aulis Eskola 5. kesäkuuta 2009 kello 17.42 (EEST)

Voisitko ystävällisesti käydä palauttamassa arkistoidun tekstin. Jos minä sen palautan näkyviin, tulee joku Joonasl:n kavereista ja piilottaa sen jälleen. Keskustelusivu ei ollut ollenkaan pitkä, kun vertaa vaikka kahvihuonekeskustelujen pituuteen. Se keskustelu liittyi olennaisesti artikkelin nykyiseen tilaan, joka on erittäin yksipuolinen. En voi edes artikkelia muokata, koska muokkaukseni sotketaan kerran toisensa jälkeen. --Ulrika 5. kesäkuuta 2009 kello 18.44 (EEST)

Palautettu vielä vanha keskustelu ja poistettu arkistosivu, josko jutussa on jatkettavaa. Koko ei vielä ehdottomasti vaadi arkistointia. --Aulis Eskola 5. kesäkuuta 2009 kello 19.35 (EEST)

Annetaan nyt vain sen olla näin ilman arkistoa. Ei tästä tarvitse riidellä. --Joonasl (kerro) 5. kesäkuuta 2009 kello 19.51 (EEST)

Artikkelien muokkaaminen kirjautumatta on aivan sallittua. Eipä taida olla mitään käytäntöä, joka sen kieltäisi tai julistaisi sopimattomaksi toiminnaksi. --Aulis Eskola 5. kesäkuuta 2009 kello 19.47 (EEST)

Kaikki mikä ei ole nimenomaan kiellettyä, ei ole moraalisesti oikein esimerkiksi juuri käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa. Ketään ei haitanne jos joku kirjoittaa IP:llä artikkelin Salkkareiden tähtösistä. En tiedä ymmärrätkö mitä tarkoitan. --Ulrika 5. kesäkuuta 2009 kello 21.25 (EEST)

On pakko kertoa hämmästystä herättävä seikka. Joonasl kumppaneineen (tämä oli kirosana Beckstörm-artikkelissa, onkohan täälläkin) kulkee perässäni kirjoittelemassa erilaisten hoitomuotojen haittavaikutuksista, joita ovat suurennuslasin kanssa kaivelleet verkosta. Kävin tutustumassa en.wikin artikkeliin en:Patient safety. Sen lopussa on 22 "Katso myös" -artikkelilinkkiä. Neljästä niistä oli artikkeli fi.Wikipediassa. Ja huomatkaa erityisesti, että itse Potilasturvallisuudesta ei ollut artikkelia ennen kuin minä sen tein. (Odotan jännittyneenä milloin Joonasl ja Thi löytävät siihen linkkejä, että potilasturvallisuus on haitallista ja vahingollista potilaalle.) Jossakin mättää ja jollakulla pettää suhteellisuudentaju hyvin pahasti, kun olennaiset aiheet ovat vailla Joonasl:n asiantuntevaa käsittelyä. Kaivetaan rikkaa toisen silmästä, mutta mikä onkaan omassa? --Ulrika 5. kesäkuuta 2009 kello 18.37 (EEST)

Kiitos muistutuksesta, lisäsin tuon: Hannu Lauerma, Potilasturvallisuus valvomattomassa terveydenhuollossa. Skeptikko 2/2008. --Thi 5. kesäkuuta 2009 kello 18.49 (EEST)

Potilasturvallisuus jo erittäin tärkeä asia ja on hienoa, että siitä on Wikipediassakin nyt asiantunteva artikkeli.--Joonasl (kerro) 5. kesäkuuta 2009 kello 19.56 (EEST)

Toinen ehdotukseni olisi Narsistinen persoonallisuushäiriö, jota olen viime aikoina yrittänyt laajentaa. Se syventäminen kaipaisi asiantuntijan kättä. --Ulrika 5. kesäkuuta 2009 kello 21.22 (EEST)

Kumpi yhdistetään kumpaan?

Luokassa tietotekniikka näytää olevan sama artikkeli kahteen kertaan hieman eri nimellä. Luettelo NVIDIAn grafikkapiireistä ja Luettelo NVIDIAn grafiikkapiireistä. Kumpi yhdistetään kumpaan? --Nvidia 4. kesäkuuta 2009 kello 18.36 (EEST)

Jälkimmäinen näyttäisi olevan suomeksi, joten sitä voinee käyttää pohjana helpommin. --Harriv 4. kesäkuuta 2009 kello 18.38 (EEST)

Jalkapalloilijoiden taiteilijanimet

Tunnetustihan monilla jalkapalloilijalla on taiteilijanimiä, joilla heidät yleensä tunnetaan. Pitäisikö tällaisten kavereiden artikkelit olla taiteilijanimellä vai oikealla nimellään. Lisäksi monet etenkin espanjalaisista pelaajista on aakkostettu taiteilijanimensä mukaan, mutta artikkeli on oikealla nimellä. Tämä sekoittaa huomattavasti luokan aakkosjärjestystä. Esimerkiksi Francisco José Olivas, eli Kiko. Toisaalta esimerkiski Guti on taiteilijanimellään. --PtG 4. kesäkuuta 2009 kello 19.00 (EEST)

Vaikea kysymys, koska osalla jalkapalloilijoista paidassa lukevat taiteilijanimet vaihtuvat tiuhaankin. vakiintuneempien taiteilijanimien kohdallahan tilanne on selvä eli artikkeli taiteilijanimelle. Aakkostus on aina syytä tehdä artikkelin nimen mukaan. Gopase+f 4. kesäkuuta 2009 kello 19.09 (EEST)

Kyllä minusta tuntuu, että tämmöiset Kikot pitäisi esittää taiteilijanimellään, koska sillä heidät tunnetaan. Oikea nimi on tietenkin esiteltävä artikkelissa ja sieltä on oltava linkki. --Höyhens 4. kesäkuuta 2009 kello 22.57 (EEST)

Tietenkin näin jos taiteilijanimi on vakiintunut. Mutta kaverit jotka eivät itsekään tiedä mitä vuoden päästä lukee selässä voisi pitää "virallisemmalla" nimellä esim. Jordi Cruyff, Maxi López jne... Gopase+f 4. kesäkuuta 2009 kello 23.13 (EEST)

Jahas, Mutustahan olis näköjään tehtävä täsmennyssivu, jos hän olisi brassi ja käyttäisi ihan vaan tylsästi sukunimeä taiteilijanimenä. :) Mutta joo, olisihan se aika erikoista, jos Zicon artikkeli olisi nimellä Arthur Antunes Coimbra, puhumattakaan, että Pelé olisi nimellä Edson Arantes do Nascimento... Mutta antakaamme artikkelin Ari Hjelm kuitenkin olla ennallaan, eikä nimellä Zico II. --Quinn 4. kesäkuuta 2009 kello 23.15 (EEST)

Niin, siis jäitä hattuun. Kumpi on tätä nykyä tunnetumpi, Ronaldo vai Ronaldo? Näissä tarvitaan taatusti täsmennyssivuja. Mutta luulin että Kiko on oku Kiko Narvaez tms. eikä jokin espanjankielinen.. ota siitä selvää.. Wikipedian kannalta on kumminkin tehtävä selkeät erot ja jos ei niitä muuten saa niin täsmennyssivuilla. --Höyhens 4. kesäkuuta 2009 kello 23.23 (EEST)

Joo, sen verran yleisesti[1][2][3] Ronaldoksi kutsutaan väärää Ronaldoa (eli C.Ronaldivea), että täsmennyssivu on tarpeen. -tKahkonen 4. kesäkuuta 2009 kello 23.30 (EEST)

Ehkä kahden kohdalla selvitään vielä "Tämä artikkeli" -menettelyllä, mutta enemmistä Ronaldoista tarvitaan sitten täsmennyssivu. Eihän Turtleseissa olllut Ronaldoa? --Höyhens 4. kesäkuuta 2009 kello 23.34 (EEST)

Ei tainnut, mutta ainakin siinä oli Leonardo. --Quinn 4. kesäkuuta 2009 kello 23.57 (EEST)

Jep, eräskin minulle rakas neito pitää niin mahdottoman kovasti Cristiano Ronaldosta, mutta kun yritin sanoa, että "juu juu, mutta se oikea Ronaldo", niin "mikä oikea, miten niin muka oikea". :) --Quinn 4. kesäkuuta 2009 kello 23.44 (EEST)

Sansse. Mutta en itse asiassa osaa tosta Hjelmistä sanoa. Minusta hänen artikkelissaan voidaan liikanimi Zico mainita, mutta tuskin artikkelissa Zico Hjelmiä. mutta kun tämän pitäsi olla pikemmin vapaa tietosanakirja kuin demokratia niin ei siinä paljon minun käsitys saisi painaa.. --Höyhens 5. kesäkuuta 2009 kello 00.01 (EEST)

Tapauskohtaista arviointia tässäkin asiassa tarvitaan. Jos julkisuudessa pyörii runsaasti sekä oikeaa nimeä että taiteilijanimeä, niin silloin kallistuisin oikean nimen puoleen. Brasseilla taiteilijanimi lienee useimmiten parempi, suomalaisilla aina oikea nimi, espanjalaiset ovat iso riesa tässä jutussa. Ja jotta joku ei kuvittelisi, että tämä on ainoastaan urheilun ongelma, niin kysyn, ovatko Elton John ja Ozzy Osbourne ko. henkilöitten virallisia nimiä (Jay-Z tuskin on)? --Lax 5. kesäkuuta 2009 kello 18.00 (EEST)

No ehkä tätä kuvaa se, että keskustelemme jalkapalloilijoiden taiteilijanimistä emmekä taiteilijoiden jalkapalloilijanimistä. --Höyhens 5. kesäkuuta 2009 kello 18.10 (EEST)

Nollamuokkaukset

Mikä on yhteisön kanta: pidetäänkö tämäntyyppisiä muokkauksia nollamuokkauksina[4] Edit: vielä tarkennuksena, että tyyliopas pitää sekä viivamerkkiä että ndashia samanarvoisina. --Otrfan 6. kesäkuuta 2009 kello 05.12 (EEST)

Minusta juuri tuossa on kyse nollamuokkauksesta. Itse kirjoitan usein muistiolla tekstiä ja silloin käytän juuri tuota ndash; muotoa. Siitä on myös se etu, että se erottuu helpommin tekstistä kuin lyhyt ajatusviiva merkkinä eikä tarvitse niin tarkkaan pähkäillä kuinka pitkältä viivalta se nyt näyttääkään. --Ism 6. kesäkuuta 2009 kello 06.26 (EEST)

Samasta syystä olen itsekin ndashia käyttänyt. Kuitenkin viime aikoina tuoreet muutokset ovat olleet täynnä ndashien viivaksi muuttamisia, koska Wikipedia:Wikiprojekti Check Wikipedia kuulemma niin käskee. Ja jos oikein tuon sivun ymmärrän, niin vielä on yli kymmenentuhatta muokkausta jäljellä. --Otrfan 6. kesäkuuta 2009 kello 06.33 (EEST)

Nollamuokkauksia ovat ja jos niitä on tuhansia odotettavissa... Ei kiitos. Ei wiki noihin viivoihin kaadu, mutta niiden korjaamiseen kyllä. (Ei tietenkään softa, mutta esim tuoreet muutokset ja sivuhistoriat menee sontaa tukkoon) --albval (keskustelu) 6. kesäkuuta 2009 kello 09.01 (EEST)

Ei kai nyt sentään tuollainen määrä sentään vaikuta juuta eikä jaata, jos näin on niin täytyy vaan toivoa ettei kukaan keksi ruveta kirjottelemaan kaikkiin kuviin kuvatekstejä. Ja muutenkin tuota wikiprojektia pitäisi Suomen wikin osalta muuttaa, koska se ei pidä kaikilta osin paikkaansa esim. < ref > käytäntö on Suomen wikissä eri kuin muualla ja nyt tuo listaus ndashin ja mdashin osalta voitaneen poistaa, koska esim. tämankin keskustelun perusteella niitä tullaan jatkossakin viljelemään.Vesteri 6. kesäkuuta 2009 kello 14.18 (EEST)

Ei ne tekniikkaan vaikutakaan, mutta tuoreet muutokset ja tarkkailulista floodaantuu, mikä vaikeuttaa mm vandalismin hoksaamista. --albval (keskustelu) 6. kesäkuuta 2009 kello 19.27 (EEST)

Ajatusviivan voi kirjoittaa muistiossa myös numeronäppäimistöltä alt-näppäin pohjassa (numerosarja 0150). Ndash tosin taitaa olla kätevämpi kymmensormijärjestelmällä.--Jisis (keskustelu) 6. kesäkuuta 2009 kello 20.26 (EEST)

Onko wikipediassa sitte kaikki nollamuokkaukset paheksuttuja? Myös sellaiset, joissa muokkaus sisältää ainoastaan kappaleiden järjestyksen vaihdon, kuten tämänlaiset muokkaukset? Kulmalukko 6. kesäkuuta 2009 kello 11.05 (EEST)

Tuo ei ollut varmaankaan aiheen aloittajan tarkoittama "nollamuokkaus". Esimerkissähän kappaleet on muutettu Wikipediassa yleisesti käytettyyn järjestykseen. --TBone 6. kesäkuuta 2009 kello 11.11 (EEST)

Nollamuokkauksellahan tarkoitettaneen muokkausta, jonka vaikutus ei näy lukijalle millään tavoin. Mainitsemassasi tapauksessa sivun osioiden järjestys muuttuu, mikä näkyy lukijalle, joten kyseessä ei ole nollamuokkaus. Sen sijaan wikisyntaksin &ndash; ja – näkyvät lukijalle kumpikin samalla tavoin. –Ejs-80 6. kesäkuuta 2009 kello 17.45 (EEST)

Eikös nämä yhtenäiseen wikikoodiin liittyvät muutokset ole siten kaikki nollamuokkauksia, kun nehän eivät näy katselunäkymässä mitenkään lukijalle. Vesteri 6. kesäkuuta 2009 kello 19.00 (EEST)

No, visuaalisia nollamuokkauksia niistä toki suurin osa on. Toisaalta jos on jokin tekninen syy muutokselle, niin tekniseltä kannalta katsoen ei ole kysymys nollamuokkauksesta. Siinä tapauksessa olisi tarpeen määritellä, milloin wikisyntaksimuutos on tarpeellinen ja milloin ei. –Ejs-80 6. kesäkuuta 2009 kello 19.23 (EEST)

Tuossa wikiprojektissa perustellaan muutokset näin: Wikiprojekti Check Wikipedian tavoitteena on yhdenmukaistaa sivujen wikikoodia. Yhtenäinen syntaksi helpottaa esimerkiksi artikkelien koneellista jäsentämistä. Vesteri 6. kesäkuuta 2009 kello 19.29 (EEST)

Papukaijamerkki kaikille "nollamuokkaajille", jotka pitävät Wikipedian tekstin siistinä. Erityisesti ndash-merkinnät ovat tekstin muokkaajalle ärsyttäviä. Hyvä, että ne muutetaan. --Thi 6. kesäkuuta 2009 kello 19.11 (EEST)

Jos ne on pakko muuttaa, niin botti voinee tehdä homman. Tosin tyyliohjeen mukaan molemmat tavat ovat sallittuja, eli niitä ei pitäisi muuttaa ollenkaan. Pitäisi ensin muuttaa tyyliohjetta. --Otrfan 6. kesäkuuta 2009 kello 19.17 (EEST)

Jep, tuollaisia ei ole mitään järkeä tehdä käsin, botti hommiin. Toki jos haluaa isolla editcountilla leveillä... Ja nbsp:t on kuitenkin pakko tekstiin jättää, joten eipähän nuo siistiydy kuin osittain. --albval (keskustelu) 6. kesäkuuta 2009 kello 19.27 (EEST)

Ei toden totta ole järkeä tehdä tuollaista työmäärää käsin, jos siihen on olemassa jokin helpompikin konsti. Vesteri 6. kesäkuuta 2009 kello 19.32 (EEST)

Vaan kun botillakaan ei saisi tehdä nollamuokkauksia (ndashien muuttamiset –-merkeiksi olisivat sellaisia, varsinkin kun tyyliopas sallii molemmat), ellei tee jotain muuta (järkevää) samalla. –Ejs-80 6. kesäkuuta 2009 kello 19.34 (EEST)

Ah, totta. Tämän(kin) keskustelun perusteella tämän nollamuokkauskiellon voisi siis hyvin kirjoittaa jonnekin käytäntöihin. --albval (keskustelu) 6. kesäkuuta 2009 kello 21.55 (EEST)

Pitäisi vissiin jonnekin kirjoittaa. Mikä olisi järkevä sanamuoto? Muokkauksia, jotka eivät muuta artikkelin ulkoasua tai toiminnallisuutta ei tule tehdä? Tuo rajaa wikitysten oikaisut yms. nollamuokkausten ulkopuolelle. --Otrfan 18. kesäkuuta 2009 kello 00.44 (EEST)

Tuskin tällaista varten kannattaa erillistäkään bottia tehdä. Mutta jos ndash joitakuita ärsyttää, voisihan tämän muunnoksen lisätä johonkin nyt jo käytössä olevaan, esimerkiksi KielimiliisiBottiin. Se edellyttäisi ilmeisesti vain yhden lauseen lisäämistä botin koodiin tähän tapaan:

<Typo word="–" find="–" replace="–" />

Tässä siis keskimmäisen viivan paikalla, find-sanan jäljessä on tuo ndash-merkkijono et-merkkeineen ja puolipisteineen. -KLS 16. kesäkuuta 2009 kello 09.59 (EEST)

Ehkä sittenkin johonkin muuhun, sillä näköjään KielimiliisiBot ei olekaan ollut käytössä enää kuukausiin. Käyttäjän muokkaukset-sivulta ilmeni, että sillä on viimeksi korjailtu artikkeleja maaliskuun alussa. Olisihan se pitänyt arvata, sillä viime aikoina täällä on jälleen "alettu tekemään" kaikenlaista ilman, että tuo botti on asiaan puuttunut. -KLS 16. kesäkuuta 2009 kello 10.03 (EEST)

Puntarin toisella puolella on semmoinen, jokainen sääntö lisää tekee lisää opeteltavaa. Että liikaa sääntöjä on myös liikaa sääntöjä. --Höyhens 18. kesäkuuta 2009 kello 00.49 (EEST) Kuulun niihin joita toi ndash ei ärsytä lainkaan, sen sijaan reftägit ärsyttävät kun yrittää tehdä kielenhuoltoa. --Höyhens 18. kesäkuuta 2009 kello 00.51 (EEST)

Mitä helpompi luettavuus myös muokkausnäkymässä sen parempi. Vesteri 18. kesäkuuta 2009 kello 01.05 (EEST)

Määrittele helpompi? Esim. ndash on siinä mielessä helpompi, että viivan pituuden näkee heti, eikä tarvitse arvailla onko kyseessä -, – vai — --Otrfan 18. kesäkuuta 2009 kello 01.08 (EEST)

Lueppa vaikka vanhoja vuosiartikkeleita ndashien ja nyt ilman niitä niin huomaat eron (muokkausnäkymässä) Vesteri 18. kesäkuuta 2009 kello 01.13 (EEST)

Joo, ennen tiesi minkä pituista viivaa tuli käyttää. --Otrfan 18. kesäkuuta 2009 kello 01.14 (EEST)

Pikku vinkki jos et sitä tiedä niin kopioi samasta artikkelista ja voila. Vesteri 18. kesäkuuta 2009 kello 01.17 (EEST)

Minä tiedän kyllä, mutta satunnainen tiedon lisääjä lykkää nyt ihan minkä viivan sattuu. Ennen käyttäjä tod. näk kopioi samasta artikkelista ja voila. --Otrfan 18. kesäkuuta 2009 kello 01.20 (EEST)

No höpö höpö satunnainen muokkaja tuskin on edes kuullut jostain ndasheista. Menehän jo nukkumaan jos ei muuta asiaa ole. Vesteri 18. kesäkuuta 2009 kello 01.24 (EEST)

Satunnainenkin muokkaaja osaa ottaa mallia. Sen sijaan satunnaiselle muokkaajalle ei tule mieleen, että viivoja on useammankin mittaisia. --Otrfan 18. kesäkuuta 2009 kello 01.27 (EEST)

Mene jo nukkumaan ja lopeta ihmisten kiusaaminen Vesteri 18. kesäkuuta 2009 kello 01.31 (EEST)

Käy kiinni asiaan, älä keskustelijaan. WP:HH --Otrfan 18. kesäkuuta 2009 kello 01.35 (EEST)

Asiahan oli se, että nollamuokkausten tekijät tukkivat teidän tiehyet. No nyt jos katson tuota muokkausten määrää niin voi voi. Kuinka ihmeessä en-wikissä tullaan toimeen moninkertaisen muokkaushistorian edessä.Vesteri 18. kesäkuuta 2009 kello 01.40 (EEST)

Ndashin kohdalla kyseessä ei ole pelkästään nollamuokkaus, vaan hyväksytyn muodon muuttaminen toiseksi hyväksytyksi vrt. taannoinen Versailles-jupakka. Tee esitys tyylioppaan muuttamiseksi, muuten muokkauksiasi on pidettävä häiriköintinä. --Otrfan 18. kesäkuuta 2009 kello 01.43 (EEST)

Yhteenveto-käytösohjeen täydentäminen

Yhteenveto-käytösohjeen täydentämisestä keskustellaan täällä.--Joonasl (kerro) 7. kesäkuuta 2009 kello 17.03 (EEST)

Ehdotus vedetty pois. --Joonasl (kerro) 7. kesäkuuta 2009 kello 19.32 (EEST)

Estettyjen käyttäjien keskustelusivujen muokkaus

Estokäytäntöä voisi muuttaa sen verran, että muokkaussodasta, mainostamisesta tai muusta vastaavasta estetyt käyttäjät voisivat muokata keskustelusivuaan pyytääkseen eston poistoa tai ylipäätään keskustelemaan. Lähiaikoina on näkynyt eston kiertoja keskustelusivulle kommentoimista varten, minkä ylläpitäjät ovat sallineet, joten käytäntömuutos lienee hyvinkin pätevä. Mielestäni ”koululaisvandalismista” annetuille lyhyille estoille ei tarvitse antaa tätä mahdollisuutta, ja jos pitkien estojen aikana tulee häiriköintiä keskustelusivulle, voidaan keskustelusivun muokkausoikeus ottaa myös pois.

Teknisesti muutos on helppo toteuttaa ja ominaisuus on käytössä tällä hetkellä 33:ssa Wikimedian wikissä. — str4nd ⇌ 8. kesäkuuta 2009 kello 11.13 (EEST)

Kannatan. Kuulostaa järkevältä ja kohtuulliselta. --Care 8. kesäkuuta 2009 kello 11.20 (EEST)

Kannatan kunhan oikeutta väärinkäyttäviltä voidaan ottaa tämä(kin) tarvittaessa pois. –Joonasl (kerro) 8. kesäkuuta 2009 kello 11.23 (EEST)

Kyllä voidaan, ”Aseta muokkausesto” → ruksi pois ”Salli tämän käyttäjän muokata omaa keskustelusivuaan ollessaan estetty” -kentästä → ”Estä uudelleen näillä asetuksilla”. — str4nd ⇌ 8. kesäkuuta 2009 kello 11.27 (EEST)

Kannatetaan. -- Jniemenmaa 8. kesäkuuta 2009 kello 11.33 (EEST)

Kannatan. --Jisis (keskustelu) 8. kesäkuuta 2009 kello 12.36 (EEST)

Kannatan –Otrfan 8. kesäkuuta 2009 kello 12.39 (EEST)

Kannatan, jos tuo YP-osaston tekninen puoli on tosiaan noin helppokäyttöinen. De facto -käytäntö jo nyt. --albval (keskustelu) 8. kesäkuuta 2009 kello 12.40 (EEST)

Kannatan –Unara 8. kesäkuuta 2009 kello 13.57 (EEST)

Tottakai kannatan kun itsekkin olisin halunut kommentoida viimeisen eston aikana minuun kohditettuja väittämiäD100a 8. kesäkuuta 2009 kello 15.34 (EEST)

Kannatan –Agony (403) 8. kesäkuuta 2009 kello 16.32 (EEST)

Kannatan. --Harriv 8. kesäkuuta 2009 kello 16.33 (EEST)

Kannatan. --Riisipuuro 8. kesäkuuta 2009 kello 16.44 (EEST)--

Kannatan --A333 9. kesäkuuta 2009 kello 16.58 (EEST)

Otettu käyttöön. — str4nd ⇌ 10. kesäkuuta 2009 kello 08.58 (EEST)

Sotien 1939-1945 seurauksena kuolleet suomalaiset eivät olekaan sankarivainajia?

Siirretty sivulle Keskustelu:Sankarivainaja. [5]

Wikipedia Wikipedian lähteenä

Mitäs mieltä nykyään ollaan siitä, että fi-wikissä jonkin tiedon lähdeviitteeksi merkitään en.wikipedia.org? --Jmk 9. kesäkuuta 2009 kello 16.53 (EEST)

Wikipedia ei ole luotettava lähde. Sinnehän saa kirjoittaa kuka tahansa. -- Jniemenmaa 9. kesäkuuta 2009 kello 16.59 (EEST)

Otin pois, aina on poistettu. --Ulrika 9. kesäkuuta 2009 kello 17.10 (EEST)

Surutta pois kaikki tuollaiset ja kunnon lähde tilalle tai {{lähde}}. --Harriv 9. kesäkuuta 2009 kello 17.11 (EEST)

Hyvä, samoilla linjoilla siis ollaan siitä, että nuo eivät kelpaa. Vähän vaan ihmettelen, että noinkin kokenut käyttäjä tyynesti panee tuommoisen kelvottoman lähdeviitteen. --Jmk 9. kesäkuuta 2009 kello 17.39 (EEST)

Entä mitä sanotaan hakukoneen (WolframAlpha) merkitsemisestä lähteeksi? [6] [7] Ehkä lähdeviitteeksi kelpaa myös KVG. --Jmk 10. kesäkuuta 2009 kello 10.10 (EEST)

WolframAlpha on hakukone eikä siten ole varsinainen lähde millekään. Noiden hakutulosten alla on linkki "Source information" josta selviää, että tulokset ovat "WolframAlpha curated data". Noille tiedoille löytyy luotettava lähde muualtakin helposti.--Joonasl (kerro) 10. kesäkuuta 2009 kello 10.18 (EEST)

Minusta Wolfram Alpha ei sovi lähteeksi mihinkään, eihän muitakaan hakukoneita hyväksytä lähteiksi. Lisäksi tämän randomgeneraattorin hakukoneen antamassa tilastollisessa informaatiossa on havaittu huomattavia virheitä; se saattaa kaivella tietonsa jostain väärästä/vanhentuneesta paikasta osaamatta kuitenkaan arvioida tiedon luotettavuutta/järkevyyttä yhtä hyvin kuin ihminen. Kulmalukko 10. kesäkuuta 2009 kello 10.24 (EEST)

Jos se luotettavakin lähde löytyy helposti, niin jospa sitten merkittäisiin lähteeksi se helposti löytyvä luotettava lähde eikä hakukonetta (jonka tiedot ovat tuntemattomasta lähteestä ja voivat myös muuttua milloin tahansa, joten ne eivät täytä tarkistettavuusvaatimusta). Tästä ilmeisesti vallitsee konsensus, joten korvaan nuo WolframAlphat lähdepyynnöillä.--Jmk 11. kesäkuuta 2009 kello 12.56 (EEST)

Itse asiassa WA ei ole hakukone siinä mielessä, että se hakisi jotain tietoa webistä. Se on lähinnä webbikäyttöliittymä Mathematica-ohjelman sisältämiin tietokantoihin. Numerotietojen haussa se on melko kömpelö lähde, kun saman tiedot saa CIA World Factbookista. Kätevää tosin olisi jos Wikipedia sisältäisi jossain muodossa vastaavia tietokantoja joista voisi jotenkin hakea numeroarvoa "Djiboutin väkiluku" tai "vedyn atomimassa". --Mikko Paananen 11. kesäkuuta 2009 kello 13.23 (EEST)

Defaultsort

Pitäisikö jonkun botin korjata nuo virheellisesti muokatut defaultsortit joita Labbot on suoltanut. ongelmana on että Mac, De ym. alkuiset sukunimet akkostuvat nyt väärin. Vesteri 11. kesäkuuta 2009 kello 02.43 (EEST)

Mistähän artikkeleista on kyse, voitko antaa joitakin esimerkkejä? --Ryhanen 11. kesäkuuta 2009 kello 08.49 (EEST)

Löytyikin jo, esim. luokassa Yhdysvaltalaiset näyttelijät Mc-alkuisia nimiä aakkostuu nyt kahteen ryhmään, kun toisissa on defaultsort-mallineessa sukunimen keskellä (aakkostuksen kannalta virheellisesti) iso kirjain. --Ryhanen 11. kesäkuuta 2009 kello 09.20 (EEST)

Lisäksi noissa sukunimien etuliitteissä on paljon puutteita, kun botti on suoltanut ne kaikki pienellä kirjaimella mutta osa etuliitteistähän luetaan osaksi sukunimeä ja osa ei, namä tapaukset pitäisi käsitellä jokainen tapauskohtaisesti. Vesteri 11. kesäkuuta 2009 kello 14.38 (EEST)

books.google.com

Kuinka mielekäitä hakukoneen kautta haetut teokset ovat lähteinä (verkkoviite). Eikö lähteeksi voi mielummin merkitä kyseisen julkaisu tunnistetietoinee, kuin ottaa se riski että linkki joskus muuttuu toimimattomaksi? Vesteri 12. kesäkuuta 2009 kello 23.21 (EEST)

Books.google.com ei ole hakukone. Ja kirjan tiedot voi ilmoittaa, vaikka linkin Google Booksin antaisikin. --Otrfan 12. kesäkuuta 2009 kello 23.25 (EEST)

Lisäksi on asiallista mainita, jos google.booksia käytettäessä lähteenä vain osa teoksen sivuista oli luettavissa. Gopase+f 12. kesäkuuta 2009 kello 23.28 (EEST)

Parempi ne on laittaa ihan tunnistetietoineen kirjaviitteiksi ja kirjaviitteen www-parametrii linkki Google Booksiin kyseiseen teokseen. Tällöin viite on toimiva, vaikka Google Book jostain syystä kuolisikin, kun tunnistetiedot kuitenkin ovat tallella. Eihän sillä oo väliä viitettä tehdessä, onko lukenut teosta hakukoneen avulla, warettanu netistä vai saanut käsiinsä paperikirjana, jos vain isbn ym. on merkitty oikein. Kulmalukko 12. kesäkuuta 2009 kello 23.29 (EEST)

Tämä keskustelu syntyi ilmeisesti tämän keskustelun jälkipyykkinä, jossa kysyjä pelkäsi, että joku saattaa ostaa kirjan Googlen kautta: Keskustelu:Himan Brown --Otrfan 12. kesäkuuta 2009 kello 23.33 (EEST)

Enemmänkin minua hämää se, että google käy ilmeisesti vieläkin oikeutta tekijänoikeuksista, mitä sitten jos oikeudesta tuleekin kielteinen päätös? Vesteri 12. kesäkuuta 2009 kello 23.41 (EEST)

No mitä sitten? Sitten osaa kirjoista ei enää lueta netistä. :) Gopase+f 12. kesäkuuta 2009 kello 23.42 (EEST)

Sitten voi ottaa kirjaviitteestä googlebookseihin viittaavan www-parametrin veke ja viite jää kuitenkin vielä olemaan. Kulmalukko 12. kesäkuuta 2009 kello 23.45 (EEST)

Täällä tietoa[8]. Ja jos kirjat jostain syystä poistetaan, niin sitten kirjan voi tarvittaessa löytää ISBN:n perusteella. Ei linkin kuoleminen kirjaa maailmasta hävitä. --Otrfan 12. kesäkuuta 2009 kello 23.45 (EEST)

Ymmärsikö oikein, että goole-linkkien kautta saatu teksti on tekijän oikeuksilta vaapaata tekstiä (niin kauan kun oikeus toisin päättää)ja sitä voi sellaisenaan käyttää wiki-artikkeleissa? Vesteri 12. kesäkuuta 2009 kello 23.50 (EEST)

Missäs siellä niin sanotaan? Iso osa teoshaun teoksista on tekijänoikeuksien alaista. --Otrfan 12. kesäkuuta 2009 kello 23.58 (EEST)

Käsittääkseni ei ole tekijänoikeuksiltaan vapaata. Google varastaa ja (on joutunut) maksaa luvattomasta/luvallisesta käyttöönotosta korvausta. Gopase+f 12. kesäkuuta 2009 kello 23.59 (EEST)

Juu, ei ole vapaata, sitä vain voi lukea vapaasti, niin kauan kuin se on verkossa. Kovin monta kertaa samaan tekstiin ei muuten pääse, olen huomannut. Sitten on näitä vanhoja vapaita kirjoja, esimerkiksi Gutenberg.orgissa ja Runerberg.orgissa, joita voi käyttää vapaasti.--Ulrika 13. kesäkuuta 2009 kello 00.01 (EEST)

Goglehan kertoo sivuillaan suoraan, että se tulee jatkossa laittamaan sivut maksullisiksi, kuinka järkevää on sitten laittaa wikipediaan lähteeksi linkkejä jotka johtavat tulevaisuudessa maksullisile sivuille? (Googlessa tietenkin taputellaan käsiä)Vesteri 13. kesäkuuta 2009 kello 00.10 (EEST)

Sitten sen kirjan voi löytää ISBN:llä. Edit: missä lukee maksullisuudesta? Täällä [9] lukee, että kirjan täyden käyttöoikeuden voi ostaa, mutta en huomannut tietoa koko sivuston muuttumisesta maksulliseksi. --Otrfan 13. kesäkuuta 2009 kello 00.11 (EEST)

Pointtini on vain se, että annetaan ihmisille itselle vapaus hakea teos netistä ja ettei wikipedia toimi minkäänlaisena googlen eikä minkään muunkaan yrityksen myynninedistämisväylänä. Vesteri 13. kesäkuuta 2009 kello 00.19 (EEST)

Keskustelun alussa argumenttisi oli se, että linkki saattaa joskus muuttua toimimattomaksi. Voisitko luetella kaikki argumenttisi kerralla, jotta tietäisi mihin kaikkeen joutuu vastaamaan. Ja tuolla logiikallasi voitaisiin oikeastaan poistaa kaikki lähteet artikkeleista, ja annetaan ihmisille itselleen vapaus hakea tiedoille lähde. --Otrfan 13. kesäkuuta 2009 kello 00.24 (EEST)

Mennään alkuun ja mielestäni www-linkki ei koskaan korvaa painettua tekstiä, kun yleensä linkkien takaa ei löydy minkäänlaisi lähdemerkintöjä, siis eräänlaista lähdenkiertoa kaikki tyyni. Toki jos www-linkin teksti on lähteistetty niin siltä osin asia on OK. Pääsääntönä pitäisi olla, että myös jokaisen linkin takainen teksti olisi lähteistetty. Googlen tapauksessa kirjat ovat aitoja ja siten lähteeksi kelpaavia, mutta mielestäni tässä tullaan wikipedian perusajatusten äärelle, että kaikki wikipediaan kirjoitettu tieto on ilmaista eikä tiedonsaannilla ole välittömiä tai välillisä velvoitteita oman kukkaron suuntaan. Henkilökohtaisesti en ole lahjoittanut projektiin varoja sen takia, että projektin kautta rahoitetaan jotain kolmatta osapuolta. Vesteri 13. kesäkuuta 2009 kello 00.38 (EEST)

Ilman tuota Google Books -linkkiä kirjan joutuisi ostamaan tiedon tarkistamista varten, eli omien perustelujesi mukaankin parempi linkin kanssa kuin ilman. Jos on niin heikkoluonteinen, ettei kestä nähdä mainosta sortumatta ostopäätökseen, niin sitten Internet on aika vaarallinen ympäristö muutenkin. Minäkään en Wikimedialle rahaa lahjoittanut, johtuen siitä että olen pihi. --Otrfan 13. kesäkuuta 2009 kello 00.47 (EEST)

Tällä "ainoastaan maksuttomat lähteet ok" -linjalla tullaan seuraavaan johtopäätökseen: Ainoastaan laajasti Suomessa kirjastoista löytyvät kirja käyvät lähteiksi. Kaikki muu tulee kieltää, koska lähteen tarkastaminen ei ole välttämättä ilmaista. Käy tällainenkin linja mulle, mutta epäilen, että jokunen muu käyttäjä voi vastustaa. Gopase+f 13. kesäkuuta 2009 kello 00.48 (EEST)

Eihän mitään lähteitä tule kieltää. Eihän kukaan kyseenalaista väitöskirjan lähteitä vaikka niitä joka hemmo ei voikkaan tarkistaa, mutta jos lähteet kirjataan asianmukaisesti niin kyllä niihin pitää voida luotttaa ja jos ei niin ne pitää tarkistaa. PS. Nykyään maailma on mennyt siihen että kaikki pitäisi voida tarkistaa googlettamalla (voi voi) Vesteri 13. kesäkuuta 2009 kello 00.59 (EEST)

No käytetyt lähteet pitää ilmoittaa, ja mielestäni on ihan asiallista, että lähdeluettelossa mainitaan myös, että luettu google.booksista ja tarvittaessa, että vain osa sivuista oli luettavissa. Sen hyväksyn, että suora linkki googleen kielletään. Mutta tarkoittaako tämä sitten sitä, että kaikki kaupalliset linkit kielletään lähdeluettelossa? Johdonmukaisestihan tämä tarkoittaisi käytännöllisesti katsoen lähes kaikkien ulkoisten linkkien kieltämistä. Ja se olisi taas lähdekäytännön vastaista.... Gopase+f 13. kesäkuuta 2009 kello 00.43 (EEST)

Asiasta on turha väkisin puristaa ongelmaa esiin. Lukijalle on esitettävä kaikki tavat tarkistaa lähde. Jako ilmaisin ja maksullisiin on epätarkoituksenmukainen, sillä lähes kaikki lähteet ovat maksullisia. Ilmaisia lähteitä ovat lähinnä ne joita käytetään mainostukseen, julkaisijan agendan esille tuomiseen, lobbaukseen tai propagandaan. Lähteen ISBN-tiedot näkyviin, linkki googlebooksiin. Ei ongelmia. Jos vain osa on googlesta luettavissa tai kokonainen teos on maksullinen, asiasta huomautus (vain osa esillä, koko teos maksullinen, maksullinen). Terv. --Riisipuuro 13. kesäkuuta 2009 kello 01.27 (EEST)--

Käyttäjän vainoaminen

Siirretty sivulta Keskustelu Wikipediasta:Ei henkilökohtaisia hyökkäyksiä.

Englanninkielinen artikkeli käyttäjän vainoamisesta olisi hyvä saada vihdoin suomeksi viralliseksi käytännöksi. Siitä on olemassa suomenkielinen versio, joka lopulta lyhyen keskustelun jälkeen jätettiin lepäämään. Sen alku kuvaa tilannetta, jonkalaista suomiwikissä esiintyy, mutta johon ei tunnu olevan aseita: "The intended outcome may be to make editing Wikipedia unpleasant for the target, to undermine them, to frighten them, or to discourage them from editing entirely." Siihen on viitattu vain lyhyesti linkittämällä se tähän artikkeliin Wikipedia:Ei henkilökohtaisia hyökkäyksiä. --Ulrika 14. kesäkuuta 2009 kello 11.30 (EEST)

Tuo saisi tosiaan olla meilläkin virallisesti käytäntönä (ja en oikein ymmärrä miksi se on sekoitettu tähän hh-käytäntöön ollenkaan.) Enkä kannattaa avata tämä keskustelu uudelleen vaikka kahvihuoneessa. -- Jniemenmaa 14. kesäkuuta 2009 kello 11.41 (EEST)

Jos sieltä oikein ymmärsin, se ei ehtinyt käytännöksi, vaan keskustelun perusteella se hylättiin ja arkistoitiin. Pitäisin sitä kyllä tarpeellisena. --Ulrika 14. kesäkuuta 2009 kello 11.57 (EEST)

Muistan keskustelun hyvin, sillä minua käytettiin esimerkkinä. Aika oli kuuminta asemasotaa K-miesrintamalla, eikä asiasta päästy ilmeisesti siksikään yhteisymmärrykseen. Nyt voisi olla uusi tilaisuus ottaa se esille. HH-käytäntöä ei tosiaan kannata enää sotkea mukaan.--Khaosaming 14. kesäkuuta 2009 kello 12.07 (EEST)

Näkyi siellä olevan minunkin kommenttejani, mutta olen ansiokkaasti unohtanut koko keskustelun. No nyt tähän sitten vilkasta keskustelua, tai jos vilkastuu, siirretään sinne. --Ulrika 14. kesäkuuta 2009 kello 12.23 (EEST)

Lisäissisin " Ylläpitäjät/välityslautakunnan jäsenet jotka syyllistyvät itse kiusaamiseen tai antavat toisten aktiivisesti harjoittaa sitä niin rangaistaan niin kuin itse tekijäänkin". D100a 14. kesäkuuta 2009 kello 12.44 (EEST)

Hmmm, itse olen idlannut nyt pari viikkoa joten jos käytäntö olisi voimassa, en olisi puuttunut kiusaamiseen ja minua tulisi rangaista? Kirjataanko me sitten esimerkiksi HH-käytäntöön että välityslautakunnan jäsenillä on erityisoikeuksia koskien HH-käytäntöjä ja niitä saa vain huomauttaa muttei estää? Ja miksi käyttäjiä pitää eriarvoistaa riippuen siitä mitä työkaluja niillä on käytössä? Sama kuin yhteiskunnassa (joojoo, huono verrata WP:tä yhteiskuntaan mutta teen sen silti) eriarvoistettaisiin ihmisiä riippuen siitä onko henkilö jonkun puulaakijalkapallojoukkueen "valmentaja" vai ei. --Agony (403) 14. kesäkuuta 2009 kello 13.54 (EEST)

Idlannut...? No, joka tapauksessa esimerkiksi tuo "antavat toisten ..." on tosiaan mahdoton, sillä ketään ei voida velvoittaa seuraamaan jotain tiettyä asiaa. Eikä kannata eritellä mitenkään että kiusaamiskielto koskee ko. ryhmiä, vaan oletusarvoisesti pitää olla itsestään selvää että kiusaajaa rangaistaan samoin riippumatta oikeuksista, sillä ko. ryhmien jäsenet ovat kaikki käyttäjiä. Jos tuon maininnan lisäisi tähän se tulisi loogisuuden vuoksi lisätä about kaikkiin käytäntöihin. Terv. --Riisipuuro 14. kesäkuuta 2009 kello 22.56 (EEST)--

Enpä paremmin olisi osannut sanoa. --albval (keskustelu) 14. kesäkuuta 2009 kello 23.37 (EEST)

Joo, eihän siitä mitään tulisi. Välityslautakuntakin joutuisi tuon vaatimuksen perusteella avaamaan omatoimisesti (tarvittaessa ilman eri pyyntöä) uusia juttuja ja se ei taas ole millään muotoa perusteltua. Sehän on vetoomustuomioistuimen kaltainen kyhäelmä. --Ras 15. kesäkuuta 2009 kello 00.21 (EEST)

Näyttää siltä että käyttäjän vainoaminen ei herätä intohimoja. Käyttäjiä saa siis edelleen vainota, vai haluaisiko joku aloittaa äänestyksen? Minun persoonani taitaa olla nyt niin tahrittu, etten viitsi tässä vaiheessa tehdä mitään. Ehkä joskus sitten, kunhan Joonasl saa projektinsa loppuun. --Ulrika 15. kesäkuuta 2009 kello 23.41 (EEST)

Maailmanmestarin merkittävyydestä

Onko saappaanheiton viime vuoden maailmanmestari wikimerkittävä? -- Petri Krohn 15. kesäkuuta 2009 kello 03.38 (EEST)

Ei ammattilais- tai olympiaurheilija, joten mielestäni ei merkittävä. Gopase+f 15. kesäkuuta 2009 kello 10.07 (EEST)

Saappaanheittoliitto on toisaalta SLU:n jäsenjärjestö [10] siinä missä muutkin lajit ja kansainvälinen lajiliittokin löytyy. --Quinn 15. kesäkuuta 2009 kello 10.12 (EEST)

Vakiintunut ja kansainvälinen laji mutta sen verran pieni ja yhden maan dominoima, että rajan voisi vetää heti maailmanmestarien ja ME-heittäjien alapuolelle. Siis maailmanmestarit ja ME-heittäjät kyllä mutta MM-hopeamitalistit ei. --Lax 15. kesäkuuta 2009 kello 14.36 (EEST)

Mielestäni ei, riippuu tosin lähteistä. Pelkän tulosluettelon pohjalta ei pidä artikkelia tehdä, mutta jos mestarista on paljonkin juttuja isoissa julkaisuissa niin mikä ei. --Harriv 15. kesäkuuta 2009 kello 20.42 (EEST)

Syy tähän hieman peiteltyyn kysymykseen on vuoden 2007 maailmanmestari Juha Turunen (saappaanheittäjä). Näiden kahden kuvan perusteella päättelin, että hän olisi sama henkilö, kuin saman niminen turkulainen oikeustieteen lisensiaatti. Tämän paivän lehtien perusteella voi kuitenkin arvioida, että Turun Turusen ansiot yritys-ja rikosoikeuden alalla yksin tekevät hänestä wikimerkittävän. Tätä saapasnäkökohtaa ei hänen osaltaan enää tarvitse pohtia. Olisi silti hauska tietää, onko kyseessä todella sama henkilö. Aikidon heittoliikkeiden taitaja voi olla taitava myös saappanheitossa. -- Petri Krohn 15. kesäkuuta 2009 kello 23.32 (EEST)

Kyllä tuossa aika paljon selvänäkijän kykyjä tarvitaan että nuo voi tunnistaa samaksi henkilöksi. Etsi lähteitä, älä levittele arvailujasi. Vähemmälläkin on ihmisten mainetta liattu. --Ulrika 15. kesäkuuta 2009 kello 23.38 (EEST)

Nyt taisi karahtaa kiville, ks. esim. http://p2.foorumi.info/korsonkaiku/viewtopic.php?p=71&sid=28d4995a867a5d0e69819801b715eecf --TBone 15. kesäkuuta 2009 kello 23.54 (EEST)

Ilmeisesti eri henkilö: Juha Turunen (saappaanheittäjä) toimii Kellokosken Alun jääkiekon junioripäällikkönä. [11] -- Petri Krohn 16. kesäkuuta 2009 kello 05.26 (EEST)

Ylläpitäjä-äänestykset

Onko tällä hetkellä käynnissä ylläpitäjä-äänestyksiä? En löytänyt yhtään sellaista. --August-54 15. kesäkuuta 2009 kello 20.35 (EEST)

Ei ole. Käynnissä ovat äänestykset löytyvät Ajankohtaista-sivulta --albval (keskustelu) 15. kesäkuuta 2009 kello 20.43 (EEST)

Miksi pitäisi lisään kun muutamille nykyisillekkin pitäisi antaan kenkää :D D100a 15. kesäkuuta 2009 kello 22.17 (EEST)

Välittääkö kukaan?

Tarkkailulistaani lukiessa tuli mieleen, että onko joskus taitettu peistä siitä, pitääkö väliotsikossa olevan sanan ja väliotsikkomerkkien (=-merkkien) välissä olla välilyönti. Pitäisikö kirjoittaa ==Lähteet== vai == Lähteet == vai onko sillä minkään valtakunnan väliä? Ohje:Artikkelin rakenne esittelee välilyönnillisiä väliotsikoita, Wikipedia:Merkitse lähteet välilyönnittömiä. Joku niitä näkyy silloin tällöin korjailleen välilyönnillisiksi. --Lax 16. kesäkuuta 2009 kello 14.47 (EEST)

Luettavuuden ja selkeyden takia pitäisi käyttää välilyöntejä. --wm313 16. kesäkuuta 2009 kello 14.53 (EEST)

Lopputuloksen kannalta (=artikkelin ulkonäkö) asialla ei ole merkitystä, eikä kauheasti muokkaamisenkaan, joten tähän ei varmaan kauheasti kannata kiinnittää huomiota.--Joonasl (kerro) 16. kesäkuuta 2009 kello 14.56 (EEST)

Samaa mieltä. Ei joka ikiseen asiaan kannata tekemällä tehdä jotain orjallisesti noudatettavaa sääntöä. Tosin eihän noiden muuttelustakaan mitään haittaa ole, jos tekee samalla jotain muuta hyödyllistä. –Ejs-80 16. kesäkuuta 2009 kello 15.10 (EEST)

Pywikipedia -botti lisää välilyönnit jos "smallfixes" on päällä ja artikkelia sattuu muokkaamaan, mutta ei sillä taida merkitystä olla oikeasti. --Harriv 16. kesäkuuta 2009 kello 15.51 (EEST)

singlen kansikuvan käyttö

eikös meillä ole selvä linja että singlen kansikuvaa voi käyttää vain singlen artikkelissa ja sitä ei saa käyttää albumin artikkelissa jossa se mainitaan single versiona. Eli alvbumi artikkelissa voi käyttää vain albvmin kansikuvia--Musamies 16. kesäkuuta 2009 kello 18.07 (EEST)

Juuri näin. Jos albumiartikkelissa on toisaalta kommentoitu sinkkukansia niin, että sitaattioikeus täyttyy, niin sitten juttu on eri. Koristekäyttö ei käy. --albval (keskustelu) 16. kesäkuuta 2009 kello 22.29 (EEST)

Mokkulalla vandalisointi

Onko Wikipedia aseeton mokkulalla vandalisoivaa käyttäjää vastaan? Sillä ilmeisesti saa ip:n vaihdetuksi hyvin yksinkertaisesti. Tarkoitan näitä DNA:n ip-tunnuksia: 87.95.42.16 ja 87.93.36.50. Hänellä on ilmeisesti tarkoitus saada minut tekemään kolme palautusta, jotta joku ylläpitäjä saisi tekosyyn antaa eston. --Ulrika 17. kesäkuuta 2009 kello 19.13 (EEST)

Tuota on tehty ennenkin (Wikipedia:Kahvihuone_(käytännöt)/Arkisto32#Eston_kiertäminen_mokkulalla) ja silloin ehdotettiin jopa kaikkien mokkuloiden estämistä. -tKahkonen 17. kesäkuuta 2009 kello 19.19 (EEST)

Niinpä olikin, nyt muistan. Ei siis auta kuin toivoa, että joku ystävällinen käyttäjä palauttaisi nuo vandalismit. Itse en voi tehdä sitä ennen kuin 24 tunnin kuluttua. IP:lle voisi joku muukin esittää syvän paheksuntansa. --Ulrika 17. kesäkuuta 2009 kello 19.21 (EEST)

Mobiiliosoitteiden kanssa voitaisiin ottaa tiukempi linja, esim. heti ensimmäisestä selkeästä vandalisoinnista lyhyt esto. Pitkistä estoista ei ole hyötyä, ja varoituksetkin menevät usein väärille käyttäjille. (Minäkin sain eilen eteeni jonkun viimevuotisen varoituksen) --Otrfan 17. kesäkuuta 2009 kello 19.48 (EEST)

Verkkoviite malline

Kuinka järkevää tuota mallinetta on käyttää, kun nyt korjaillessani noita viitteitä niin eteen tulee koko ajan sivuja jotka ovet toimimattomia ja kumminkin ne on ajateltu pysyviksi, kun niistä on mallinekin tehty. Viranomais sivuille tuon ehkä voi tehdä oletuksena että osoitteet ovat ikuisia. Vesteri 17. kesäkuuta 2009 kello 20.23 (EEST)

Mikä vika mallineessa muka on? Yhtälailla ne linkit hajoavat olivat ne mallinneessa tai ei. Ihan yhtä helppo tqai vaikea ne myös korjata. --qWerk 17. kesäkuuta 2009 kello 20.26 (EEST)

No ei siinä sinänsä vikaa ole, mutta henkilökohtaisesti näen sen muokkausnäkymässä sotkuisempana kuin perinteisen linkin. Toisaalta voidaan kysyä pitääkö noita kaiken maailman kotisivuja käyttää viitteinä kun niiden pysyvyys on perin epätodennäköistä. Pitäisikö luoda jonkinlainen luotettavien verkkolähteiden luettelo? Vesteri 17. kesäkuuta 2009 kello 20.32 (EEST)

Ei turhalle byrokratialle. Jokainen käyttäköön omaa harkintaansa, kun määrittelee luotettavaa lähdettä. Gopase+f 18. kesäkuuta 2009 kello 10.27 (EEST)

Jaa, kyllä usein mallineeseen muotoiltu verkkoviite on kerrassaan helpompikin korjata: jos sivustolla esimerkiksi on vain rakenne muuttunut, malline yleensä innoittaa viittaajaa käyttämään useampia tunnisteita (kirjoittaja, täsmällinen otsikko jne.), joiden perusteella viitatun jutun voi löytää uusiltakin sivuilta. :) – Haltiamieli 17. kesäkuuta 2009 kello 20.44 (EEST)

Artikkelit elävistä henkilöistä

Metassa on ehdotus uudesta käytännöstä joka koskee artikkeleita elävistä henkilöistä: m:Biographies of living people. Tuo perustuu säätiön lausuntoon samasta aiheesta. Tuon lausunnon perusteella pitäisi harkita tännekin kirjattua käytäntöä eläviä henkilöitä koskevista artikkeleista. --Harriv 17. kesäkuuta 2009 kello 22.35 (EEST)

Muuten ymmärrettävä käytäntö, mutta en ole koskaan tajunnut sitä miksi kuolleita koskevat eri säännöt. (He eivät nosta kanteita säätiötä vastaan?) --TBone 18. kesäkuuta 2009 kello 10.29 (EEST)

Elävä henkilö voi tavalla tai toisella kärsiä vääristä tiedoista. Kuolleen henkilön kärsimykset vastaavasta asiasta taitavat olla harvinaisempia. Terv. --Riisipuuro 18. kesäkuuta 2009 kello 14.00 (EEST)--

Epämerkittävän henkilön mielipide artikkelissa

Vuosaarelainen pastori on saanut mielipidekirjoituksensa Hesarin sunnuntaiosaston sivulle. Onko se yleisen wikinäkemyksen mukaan riittävän merkittävä, jotta sen voi kirjata Wikipediaan? Kritiikkiä kyllä löytyisi muualtakin, merkittävien henkilöiden kirjoittamana, jos joku viitsisi etsiä. Itse pidän tätä rivipastorin markkinoimisena. Viittaan tähän keskusteluun ja tähän muokkaukseen. Kommentit ehkä mieluummin ao. sivulle. --Ulrika 20. kesäkuuta 2009 kello 00.20 (EEST)

Kysymys on kai siitä, että henkilöllä pitää olla a) joko tunnustettua osaamista alallaan (esim. yliopistotutkija omalla alallaan), jos kyse on tieteellisistä väitteistä, tai b) hänen pitää olla yleisesti tunnustettu mielipidevaikuttaja (esim. kansanedustaja, ministeri, joku johtaja), jos kyse on mielipiteistä. Samulili 20. kesäkuuta 2009 kello 11.32 (EEST)