Mielestäni salaisten altterien tekemisen voisi joissakin tapauksissa sallia. Esimerkiksi omalla nimellään kirjoittavat käyttäjät eivät välttämättä halua kirjoittaa artikkeleja kiistanalaisista tai kiusallisiksi kokemistaan aiheista. Sen sijaan sellainen sääntö voisi olla hyvä, että salainen altteri ei saa osallistua mihinkään keskusteluihin, elleivät ne koske nimenomaan ja pelkästään tämän altterin toimintaa. Salaisten altterien täydelliseen kiistämiseen liittyy myös sellainen riski, että alttereita ei enää merkitä alttereiksi. Tosin sukkanukkeja on esiintynyt Wikipediassa viimeiset 20 vuotta ja esiintynee vastakin, niin että tiedä häntä. --Miihkali(K • M)3. syyskuuta 2021 kello 20.38 (EEST)[vastaa]
Kyllä mä näen, että altterien käyttö muokkaamiseen on syytä sallia ihan senkin takia, että Wikipediaa muokataan niin laajasti ns. turvattomista maista. Sanotaan vaikka Venäjältä jossa perustellusti voidaan sanoa, että kirjoittamansa takia voi joutua ongelmiin. Tässä on esimerkiksi juttua Hong Kongin tilanteesta [1]
Joo, syyttelyt on tehtävä IP-osoitteella. Vai pitäisikö lopulta alkaa rajoittamaan IP-käyttäjien oikeuksiakin? IP:llä on keskusteluissa huomattavasti enemmän oikeuksia kuin alttereilla. --Otrfan (keskustelu) 4. syyskuuta 2021 kello 07.36 (EEST)[vastaa]
Päädyinpäs tovin Elliot Page -muokkaussotaa (erityisesti elokuvien rooliluetteloissa) seuranneena löytämään enkkuwikistä tällaisen ohjeen: Gender identity, jossa todetaan:
”In articles on works or other activity by a living trans or non-binary person before transition, use their current name as the primary name (in prose, tables, lists, infoboxes, etc.), unless they prefer their former name be used for past events. If they were notable under the name by which they were credited for the work or other activity, provide it in a parenthetical or footnote on first reference; add more parentheticals or footnotes only if needed to avoid confusion.”
Monastihan henkilöartikkeleja muutetaan nimenvaihdoksen jälkeen uudelle nimelle ja artikkelin teksti muutetaan noudattamaan uutta nimeä, joten ei tässä ole sen suhteen mitään uutta. Sen sijaan itse henkilöartikkelin ulkopuolella, esimerkiksi jostain tietyn ajankohdan tapahtumasta kertovassa artikkelissa käytetään nimeä, joka on ollut käytössä sillä tapahtumahetkellä. Mutta kun mennään siihen, että pitäisikö käytöstä poistunutta nimeä kutsua entiseksi nimeksi tai kuollutnimeksi tjv:ksi, niin ei yksittäisillä ihmisillä voi olla valtaa moisiin termivalintoihin. Tuskin minäkään saisin tahtoani läpi, jos kieltäisin käyttämästä sukunimi- ja etunimi-termejä nimistäni ja vaatisin sukunimeäni kutsuttavan omanimeksi ja etunimeäni papinpaskomaksi. --Lax (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 07.33 (EEST)[vastaa]
Se on minusta paras, että henkilöstä käytetään kaikissa artikkeleissa siinä kuvatun tapahtuman aikaista nimeä, eikä kierrellä vaihtelemassa etu- tai sukunimiä nimenvaihdoksen jälkeen. Elokuva-artikkelissa siis käytetään sitä nimeä, joka näkyy elokuvan alku- tai lopputeksteissä. Nimien vaihtelu olisi liian suuri urakka sukunimeään vaihtaneiden urheilijoiden ja muiden kohdalla, ja yhtenäinen käytäntö on paras. Joskus voisi laittaa sulkuihin (nyk. N) -tyyppisen selvennyksen, jos vanha nimi on kovin tuntematon. --Savir (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 09.49 (EEST)[vastaa]
Ero kuolleella nimellä ja vaihdetulla nimellä on, että henkilö ei ole koskaan ollut identiteetiltään sama kuin hänen kuollut nimi. Ei ole esimerkiksi koskaan ollut sellaista henkilöä kuin Jere Nyström, vaikka nimi on saatukin korjattua oikeaksi vasta jälkikäteen. Sen sijaan Marja-Liisa Hämäläinen on ollut identiteetiltään ennen avioliittoaan sama kuin nimensä.--MAQuire (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 15.24 (EEST)[vastaa]
Bullshit. Nimi ja identiteetti eivät ole sama asia. Jokaisella on ainakin Suomessa se nimi, jonka huoltaja on päättänyt antaa, halusi sitä itse tai ei tai kuvasi se ihan mitä tahansa. Tervapääskykin on tervapääsky vaikka identiteetti on kaukana pääskystä. --Lax (keskustelu) 21. elokuuta 2021 kello 13.15 (EEST)[vastaa]
Ei pidä paikkaansa, niinkuin itsekin tiedät Jere Nyström on hypännyt aika hyviä korkeushyppytuloksia vaikka keskustelussa koititkin sen mitätöidä. Onko Jade Nyström edes kilpaillut kertaakaan? Jos täällä aletaan historiaa salailemaan niin sitten saa lähteä myös Kimmo Laihot, Jare Tiihoset, Lordin jäsenten nimet jne. Ihan sama asia jos aletaan mielivaltaisesti muuttamaan lähteistettyjä tietoja. Korkki74 (keskustelu) 24. elokuuta 2021 kello 22.36 (EEST)[vastaa]
"Deadname" on täysin mielivaltainen sääntö, josta on tehty jonkinlainen ihmisoikeuskysymys. Siitä ettei henkilöä saa yhdistää mitenkään vanhaan nimeensä, seuraa myös käytännön ongelmia.
Miten voidaan edes lähteistää mitään, jos lähteissä on esillä henkilön vanha nimi, ja sitä ei saa mitenkään ilmaista artikkelissa? Tästä voi syntyä mielenkiintoisia kysymyksiä tulevaisuudessa, kun nykyisin vielä kaikki tietävät Jeren olevan sama henkilö kuin Jade. Jos Jere Nyströmiä ei ole ikinä ollut olemassa, miksi hänestä kertovia juttuja on laitettu lähteeksi Jaden artikkeliin. Olen sitä mieltä että Jere Nyström on sama henkilö kuin Jade, eikä tämän identiteetti (wikimääritelmän mukaan) ole muuttunut mitenkään.
Aiheesta oli juuri kiista suurimmassa Star Wars wikissä, Wookieepediassa.[2] Wikin säätöjen mukaan nimet kirjoitetaan siinä muodossa kuin ne lukevat lopputeksteissä tai muissa krediiteissä. Kuitenkin eräs taiteilija, jonka nimi oli Amy, on nykyisin Robin. LGBT-aktiivien mukaan vanhaa nimeä ei saa olla esillä missään artikkelissa, eikä edes uudelleenohjauksena. Kuitenkin hänen piirtämikseen listatuissa sarjakuvissa ja keräilykorteissa on tekijäksi ilmoitettu toisenniminen henkilö. --Mikko Paananen (keskustelu) 21. elokuuta 2021 kello 01.44 (EEST)[vastaa]
Siellä keskustellaan nyt ilmeisesti siitä, käytetäänkö vanhasta nimestä termiä "kuollut nimi" vai "entinen nimi". Tässä keskustellaan siitä, miten ja missä vanhaa nimeä käytetään tai ei käytetä. --Elena (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 15.08 (EEST)[vastaa]
Coenin kysymykseen voi helposti vastata kieltävästi; ei meidän pidä seurata Enwikin jokaista löyhäpäistä käytäntökirjausta.
Muunsukupuoliset toki haluavat arvostusta keksimällä sanoja ja termejä, jotka kuvaavat heitä ja vain heitä. Ei siinä mitään. Se on inhimillistä nostaa omaa arvoaan ja haluta enemmän. Mutta tämä pieni (1 % ?) vähemmistö ei koskaan pääse päättämään tästä. Samaan aikaan kun Wikipedia pyrkii pois sukupuolittavista ilmauksista, niin muunsukupuolisten itsekäs aktivismi herättää lähinnä ärtymystä. Henkilöartikkelissa pitää edelleen käyttää johdonmukaisesti voimassa olevaa nimeä ja alussa kertoa aiemmat nimet, mutta kenenkään ei pidä juosta Wikipediaa päivittelemässä mitään muita artikkeleja. Sillä se on historian vääristämistä. Lax on yllä esittänyt yhden konkreettisen esimerkin.
MAQuiren kommentin luen niin, että ihmisen "identitetti" riippuisi hänen etunimestään, että onko se Jane vai Tarzan, tai vaikkapa Jenna-Petteri. Eli kumpaan kahdesta heterosukupuolesta hänet yhdistetään. Miehiin vai naisiin (paitsi Jenna-Petteri, joka avoimesti julistautuu kuluvansa muunsukupuolisiin). Se on OK. Mutta Nyström kyllä oli Jere Nyström siihen asti kunnes hän (ehkä) haki itselleen uutta tunnistetietoa digi- ja väestötietovirastolta. --J. Sketter (keskustelu) 21. elokuuta 2021 kello 03.41 (EEST)[vastaa]
Henkilö on saanut muuttaa nimeään aiemminkin. Tämän kirjaamiseen on vakiintunut käytäntö. Jos joku haluaa poikeata tästä perustelkoon miksi. Jotta histoaa voi seurata, kannatan termiä 'ent -' 'entinen -' tai 'aiemmin Hlo_Henkilö'. Sjmantyl (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 10.52 (EEST)[vastaa]
Yllä on nyt esitetty argumentteina Wikipedistien henkilökohtaisia mielipiteitä. Kuitenkaan sitä, mitä Wikipediassa on ja mitä ilmaisutapoja käytetään, ei riipu Wikipedistien henkilökohtaisista mielipiteistä, vaan siitä mitä hioljattaisissa, luotettavissa riippumattomissa lähteissä on ja mitä ilmaisutapoja ne käyttävät, olimmepa me asiasta mitä mieltä tahansa tai mitään mieltä ylipäätään siitä, miten meidän näkemyksemme mukaan asiat kuuluisi ilmaista. Ei jonkun Wikipedistin mahdollinen ärtymys tai näkemys siitä, miten asioiden pitäisi olla, säätele, mitä Wikipediassa on, vaan se mitä on ja miten asiat ilmaistaan ko. aihetta käsittelevissä luotettavissa, riippumattomissa, hiljattaisissa lähteissä. Onko siis esimerkikiksi hiljattaisten, luotettavien riippumattomien lähteiden kanta kaikissa tapauksissa sama vai eri? Mehän emme sitä täällä päätä vaan katsomme lähteistä.--Urjanhai (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 20.59 (EEST)[vastaa]
Jos ei löydy täsmällisempiä suosituksia, niin kannatan Zachen viestiinsä tiivistämää käytäntöä. Siitä, millä nimellä viitataan transihmisten henkilöhistoriaan, ei taida olla vakiintuneita suosituksia eikä tuo Kielikellon artikkelikaan siihen vastaa, joten en ota asiaan vahvasti kantaa. Intuitio sanoisi, että asia on arvioitava tilannekohtaisesti. --Miihkali(K • M)25. elokuuta 2021 kello 12.36 (EEST)[vastaa]
"Syntymänimi" on väärä sana, koska esimerkiksi Suomessa syntynyt lapsi saa ainoastaan sukunimen, etunimen antamiselle on usean kuukauden aikaraja. Amerikassa kaikki on toisin. Olisi hyvä pitäytyä oikeissa käsitteissä. --Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 13.17 (EEST)[vastaa]
Ei millään pahalla, mutta Wikipediaa kirjoitetaan lähteiden pohjalta, ei käyttäjien omien aivoitusten ja mieltymysten perusteella. Kuten tuossa yllä todettiin, Kielikello on Kielitoimison virallinen lehti. --Miihkali(K • M)26. elokuuta 2021 kello 10.25 (EEST)[vastaa]
Kielikellon määrittely, että syntymänimeä voidaan käyttää tässä merkityksessä sisältää ymmärryksen, että eihän se nimi nyt ihan syntymässäkään tule. Ihan käyttökelpoinen termi se on silti. Sellainen tarkennus, että syntymässä ei Suomessa saada sukunimeäkään, vaan sekin on etu- ja sukunimilaissa määrätty ilmoitettavaksi asiaksi. Useinkin sattuu että vanhemmilla on eri sukunimi.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 10.48 (EEST)[vastaa]
Etu- ja sukunimilaki on tosiaan melko uusi. Aiemman sukunimilain (1985) muotoilu oli, että lapsi saa syntyessään sen sukunimen, joka vanhemmilla on. Jos lapsen vanhemmilla oli eri sukunimi, sukunimi piti ilmoittaa. Sitä ei tarvinnut erikseen muuttaa. Jos ei ilmoittanut mitään, lapselle tuli se sukunimi, joka äidillä oli, kun lapsi ilmoitettiin väestörekisteriin. Sen verran tarkennan vielä, että Kielikellon artikkelissa pääpointti toki on sukunimi mutta otetaan kantaa etunimiasiaankin eli "On kuitenkin hyvä huomata, että sanaa voidaan käyttää myös alkuperäisen etunimen tai alkuperäisten etu- ja sukunimien kokonaisuuden merkityksessä."--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 12.56 (EEST)[vastaa]
Sukunimilaki oli jo ennen vuotta 1985, enkä muista ulkoa mitä siinä sanottiin. Etsin sen kun näiltä muilta askareilta ehdin. Kas kun en tuota mainitsemaasi lausetta kiireessä lukiessani huomannut. Anglismit hiipivät jo Kielitoimistonkin väen kieleen. Kielitoimiston sanakirja ei syntymänimeä tunne, joten voi olla että kirjoittaja on nuori ja syntymänimi livahtanut hänen kieleensä huomaamatta. --Abc10 (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 13.52 (EEST)[vastaa]
Valitaanko täällä nykyään lähteet kirjoittajan iän perusteella? Kieli muuttuu. Esimerkiksi muutama vuosi sitten sai paljon huomiota suosituksiin tehty muutos: "alkaa juoksemaan" on nykyään käypää suomea, vaikka se meikäläisen korvaan kuulostaakin ihan hirveältä. Muuttuvista suosituksista ei tarvitse pitää eikä niitä tarvitse itse noudattaa Wikipedian ulkopuolella. Wikipedia kirjoitetaan lähteiden pohjalta, ei anonyymien käyttäjien spekulaatioiden pohjalta. KOTUS on Suomen johtava asiantuntijataho kielenhuollon suhteen. --Miihkali(K • M)26. elokuuta 2021 kello 14.00 (EEST)[vastaa]
Kannattaa panna merkille että snaa ei ole Kielitoimistons sanakirjassa, kuten jo edellä totesin, joten kyse on yksittäisen henkilön kielenkäytöstä. Pahoittelen jos loukkaannuit viittaamisesta kirjoittajan mahdolliseeen ikään. On kuitenkin totta että eri ikäiset ihmiset käyttävät erilaista kieltä. Kielenkäytön erojen sen havaitsemisesta ei siten pitäisi kovasti pahoittaa mieltään. Nuorten aikuisten ja hyvin nuorten kielenkäytössä vittu on välimerkki. Oma ikäpolveni ei sitä käytä. Tosin voi olla että sen nykyiset käyttäjät vanhetessaan siistivät kieltään. --Abc10 (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 14.13 (EEST)[vastaa]
En loukkaantunut, joten ei ole anteeksi pyydettävääkään. Asiani ydin oli se, että Wikipediaa kirjoitetaan lähteiden pohjalta. Kielikello ei ole paras mahdollinen lähde (vaikkapa se Kielitoimiston sanakirja olisi parempi), mutta on se kuitenkin maan johtavan asiantuntijajärjestön lehti. Ei tuonne QA-palstalle ihan kuka vain pääse kirjoittamaan, vaikka inhimillisiä virheitä toki sattuu kaikille. Mielestäni Wikipedian artikkelien sisältö ja niitä koskevat yleisluontoisemmat linjaukset pitäisi, aina kuin mahdollista, perustaa lähteisiin. Kuten sanoin, Kielikello ei ole paras mahdollinen lähde, mutta on se kuitenkin paras, jota tässä keskustelussa on toistaiseksi esitetty. Wikipedian käyttäjien henkilökohtaisiin mieltymyksiin perustuva konsensuskeskustelu pitäisi olla se viimeinen vaihtoehto, johon turvaudutaan, jos oikeasti ei löydy mitään kunnollista lähdettä, jota käyttää päätöksenteon pohjana. --Miihkali(K • M)26. elokuuta 2021 kello 16.08 (EEST)[vastaa]
Kielitoimiston sanakirjasta löytyy varttuneemman väen piirissä etunimestä syntymänimen sijaan käytetty, ja aikanaan täsmällisesti hallinnollista nimenantoprosessia kuvannut, mutta pelkästään etunimeä merkitsevä ristimänimi. Ymmärrän, että se saattaa olla ongelmallinen, kuten nykyään sanotaan.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 15.00 (EEST)[vastaa]
Aivan kuin olisit lukenut ajatukseni, se on tosiaan ollut käytössä. Se on samalla tavalla ongelmallinen kuin syntymänimi: syntyessä ei (Suomessa ja yleisesti muuallakaan kuin kai Yhdysvalloissa) lapsella ole nimeä. Toisaalta osaa lapsista ei kasteta eli ristitä. "Alkuperäinen nimi" väistää molemmat ongelmat. Vanhaa sukunimilakia ei muuten löytynyt enää verkosta, joten pitäisi kaivaa esiin vanha lakikirja (ennen vuotta 1983). --Abc10 (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 16.04 (EEST)[vastaa]
”On kuitenkin hyvä huomata, että sanaa voidaan käyttää myös alkuperäisen etunimen tai alkuperäisten etu- ja sukunimien kokonaisuuden merkityksessä.” Joten kyllä siellä sanottiin myös etunimestä jotain. Anr (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 14.03 (EEST)[vastaa]
Ei kuulosta. Keskustelussa on esitetty monta eri mielipidettä ja on aika hassua väittää että "tämä kuulostaa konsensukselta" kirjoittamatta auki sitä, mitä "tällä" tarkoitetaan. Minusta henkilön mikä tahansa nykyistä nimeä aikaisempi nimi on "entinen" lukuun ottamatatta naimattomana ollessa ollut nimi, joka voidaan merkitä "o.s.". Anglismeille tiukka ei. --Htm (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 23.17 (EEST)[vastaa]
Lyhenteet ovat kivoja, ja lyhenteiden "ent." ja "o.s." lisäksi olen tässä kohtaa käyttänyt joskus lyhennettä "alk." ilmaisemaan alkuperäistä nimeä (tosin se sopii hyvin myös muihin olioihin kuin ihmisiin). Eikä edes ole itse keksimäni vaan kirjallisuudesta löydetty. --Lax (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 10.00 (EEST)[vastaa]
En ole lukenut keskustelun kaikkia terminologiaa koskevia yksityiskohtia läpi, mutta yleisesti ottaen mielestäni en-wikin käytäntö on hyvä, ja kannatan sen mukauttamista myös tänne. Aihe vaikuttaa aiheuttavan kiistoja, joten käytännön tarkentaminen olisi ajankohtaista. --Epiq (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 19.37 (EEST)[vastaa]
Käytäntö, että henkilön nimi tai aiempi nimi on henkilöartikkelissa merkittävä tieto, on aika täsmällinen ja tarkka. Sen muuttaminen ja kriteerien laatiminen, missä kaikissa tapauksissa ja millaisilla edellytyksillä nimeä ei saisikaan kertoa ja miksi, vasta kiistoja aiheuttaisikin.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 19.45 (EEST)[vastaa]
Naisilla useimmiten muuttuivat nimet jonnekin 1970–1980-luvulle asti jos pitäisi olla ollut myös ennen nimen muutosta wikimerkittävä niin saisi kaikki aiemmat nimet melko varmaan poistaa, eli aletaanko pitää äänestyksiä että onko henkilö wikimerkittävä vanhalla nimellä? Vielä nykyäänkin osa naisista haluaa vaihtaa nimensä avioliitossa ja osa aviopareista ottaa yhdistelmänimen. Aletaanko seuraavaksi miettiä että saako kirjailijan lapsuudesta puhua jos se ei liity hänen fiktiivisiä teoksia käsittävään tuotantoonsa? Joskus oli ”suomettumista”, olisiko tämä sitten ”wikittymistä”? --Linkkerpar™30. elokuuta 2021 kello 14.30 (EEST)[vastaa]
Sitaatti asiantuntijalta: "Vuonna 2017 vain 1,9 prosenttia pareista valitsi naisen nimen. Miehen nimen taasen otti 66,1 prosenttia naimisiin menneistä, ja omat sukunimensä säilytti 31,9 prosenttia pareista". [4]. Kuva Helsingissä voi olla toinen kuin Kempeleessä. --Abc10 (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 15.11 (EEST)[vastaa]
Mitenkähän "asiantuntija" on mahtanut laskea yhdistelmänimet? Tuoreempien lukujen summaksi tulee 99,9 % ja vanhempien 100,0 %, ja toimittaja taasen toteaa, että "tai ottaa puolison nimen joko sellaisenaan tai nimeen yhdistettynä, niin kutsuttuna kaksoisnimenä", eli tuossa otetaan sekä miehen että naisen nimi mutta toisaalta säilytetään oma nimi, jolloin summa voisi olla jopa yli sata prosenttia, kun kaksoisnimi sopii kaikkiin kategorioihin. "Asiantuntija" lainausmerkeissä siksi, ettei jutussa puhuta mitään asiantuntijuudesta ja minäkin olen töissä eräässä julkisessa organisaatiossa mutta en silti kutsu itseäni sille kuuluvissa asioissa asiantuntijaksi. --Lax (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 08.11 (EEST)[vastaa]
Vähättelemättä sinun asiantuntijuuttasi kerron, että kyseiset numerot on antanut Digi- ja väestötietoviraston asiantuntija, kehityspäällikkö Juha Lempinen, jota on kuultu asiantuntijana muun muassa erästä hallituksen lakiesitystä laadittaessa (luettelo asiantuntijoista). Jos hänen laskelmassaan on virheitä, hänelle kannattaa lähettää postia (etunimi.sukunimi@dvv.fi). Laita mukaan tähän keskusteluun. Virastoissa ja laitoksissa on yleensä julkisten lausuntojen antajiksi nimetty oman erikoisalansa asiantuntijat. Kerro sitten täällä, mitä hän vastasi. --Abc10 (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 09.07 (EEST)[vastaa]
En minä tiedä, onko hänen laskelmissaan virheitä, eikä se minua aivan mahdottomasti kiinnostakaan, kun minä en niitä tähän keskusteluun mukaan tuonut. Mutta kiitokset asiantuntijuuden täsmentämisestä; se selvensi toista hämäräksi jäänyttä puolta tuossa asiassa. --Lax (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 12.18 (EEST)[vastaa]
Tässä vastaus kokonaisuudessaan: ”Kotimaisten kielten keskuksen kielen- ja nimistönhuollolla ei ole suositusta tämäntyyppisestä nimenkäytöstä, eikä tiedossamme myöskään ole, onko olemassa vakiintunutta käytäntöä. Kyse on hyvin henkilökohtaisesta asiasta, johon sisältyy paljon affektiivisuutta. Yleisellä tasolla voi miettiä, onko mitään tilannetta, jossa aiempi nimi olisi relevantti. Jos puheena oleva ihminen ei ole julkisuuden henkilö, ei aiemmalla nimellä ole yleensä merkitystä. Jos hän taas on julkisuuden henkilö, ovat luultavasti myös molemmat nimet (vanha ja nykyinen) jo yleisön tiedossa. Molemmissa tapauksissa vanhan nimen ilmaiseminen voi siten olla identifioimisen kannalta turhaa. Ensisijaisesti voi siis lähteä siitä, että käytetään sitä nimeä, jota henkilö itse haluaa käyttää. Esim. elokuvasta kertovassa artikkelissa käytettäisiin ensisijaisesti näyttelijän nykyistä nimeä; lisäksi hänestä voi ehkä puhua myös roolihahmon nimen kautta. Entinen nimi mainittaisiin vain, jos muussa tapauksessa olisi epäselvyyden tai sekaannuksen vaara. Kaikkiaan ratkaisu on mietittävä tapauskohtaisesti. Parhaita asiantuntijoita tässä nimikysymyksessä ovat ne ihmiset, joilla on omakohtaista kokemusta sukupuolenkorjauksesta ja nimenvaihdosta. Siksi mielipidettä kannattaisi tiedustella esim. transihmisiä edustavista järjestöistä.” Eli lyhyesti: asiasta ei ole suosituksia tai vakiintunutta käytäntöä, vaan asia on harkittava tapauskohtaisesti. Kotuksen vastauksen identifikaatiota koskeva huomio ei mielestäni kosketa Wikipediaa, jonka tyyli pyrkii tietynlaiseen ajattomuuteen ja yleispätevyyteen. Artikkeleissa kerrotaan myös itsestäänselvyydet, jos ne ovat keskeisiä (”lumi on valkoista”), ja toisaalta tunnetutkin anekdootit voivat jäädä pois, mikäli ne ovat epäolennaisia (esim. erilaiset julkkisjuorut). Tilanne on eri vaikkapa uutismedioissa, joiden viestintä yleensä olettaa, että yleisö on pääpiirteissään tietoinen viimeaikaisista tapahtumista. Pääpiirteissään olen kuitenkin Kotuksen kanssa samaa mieltä, eli asiasta ei kannata laatia kaikkia käyttäjiä velvoittavia ja kaikkiin artikkeleihin ulottuvia sääntöjä, vaan päätökset on tehtävä tapauskohtaisesti. --Miihkali(K • M)19. syyskuuta 2021 kello 19.53 (EEST)[vastaa]
Enkkupediasta vielä terveisiä: "If a living transgender or non-binary person was not notable under a former name (a deadname), it should not be included *in any page* (including lists, redirects, disambiguation pages, category names, templates, etc), even in quotations, even if reliable sourcing exists." Voisimmeko ottaa saman käytännön myös fi-pediaan?Jjanhone (keskustelu) 15. syyskuuta 2021 kello 10.41 (EEST)[vastaa]
Tehdäänkö näin en-Wikipediassakaan? Yleisesti Wikipedian tulisi heijastaa luotettavissa ja riippumattomissa lähteissä ilmenevää todellisuutta ja tapoja ilmaista asioita eikä muotoilla sääntöjä omin päin.--Urjanhai (keskustelu) 15. syyskuuta 2021 kello 18.00 (EEST)[vastaa]
Nythän ei ole kysymys siitä mitä me yksittäisinä Wikipediaa muokkaavina henkilöinä mahdollisesti satumme kannattamaan tai ei, tai edes siitä, sattuuko meillä olemaan johonkin asiaan joku henkilökohtainen mierlipide vai ei, vaan sitä, miten asioita ilmaisttan Wikipedian ulkopuolisessa maailmassa esiintyvissä luotettavissa ja riippumattomissa lähteissä. Me emme täällä laadi omia oikeinkirjoitussääntöjäkän, vaan pyrimme tekemään erei asiat niin kuin ne muuallakin tehdään, ja sama koskee tapoja ilmaista erilaisia asoita.--Urjanhai (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 19.58 (EEST)[vastaa]
Yhdenmuikaisesti tehdään tietenkin vain silloin jos hiljattaiset, luotettavat, riippumattomat lähteet tekevät yhdenmukaisesti. Nyt siis kysymys on, että tekevätkö ne, eikä siitä mikä on meidän itse kunkin mahdollinen henkilökohtainen mielipide, miten niiden tulisi meidän mielestämme tehdä.--Urjanhai (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 20.44 (EEST)[vastaa]
Tarkistettavuus-käytännössä lähteiltä edellytetään hyvämaineisuutta ja luotettavuutta. On vaikea ajatella, että hyvämaineisuus säilyisi, jos entiseksi nimeksi ilmoitettaisiin lähteessä sellainen, mikä ei sitä oikeasti ja kirjoittajien tietämän mukaan olisi.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 21.15 (EEST)[vastaa]
Se, että jokin lähde ei ilmoita jotain asiaa, ei ole vielä riittävä peruste jättää sitä pois Wikipediasta, sillä Wikipedia yhdistää tietoja eri lähteistä eikä ole yksittäisen tai muutamien yksittäisten lähteiden vanki. Eri asia voi olla sitten, jos useat luotettavat, toisistaan riippumattomat lähteet erikseen julistavat, että he eivät julkaise jotain tietynlaista tietoa, eli jos poisjättäminen ei ole vain lähdeteoksen tekijän valinta tilan rajallisuuden vuoksi vaan selkeä kannanotto. --Lax (keskustelu) 21. syyskuuta 2021 kello 10.36 (EEST)[vastaa]
Tämä transsukupuolisten deadname-käsite rinnastuu minusta rituaaliseen puhtauteen ja sanatabuihin. Sellaiset ovat tärkeitä joissain uskonnoissa ja kulteissa, ja etenkin Amerikassa voidaan sellaisille asioille olla herkkiä, mutta asioita ja puhetapoja ei pitäisi yrittää istuttaa suomenkieliseen kulttuuriin pelkästään siksi että Amerikasta käsketään. --Savir (keskustelu) 15. syyskuuta 2021 kello 21.14 (EEST)[vastaa]
Mielestäni en-Wikipedian käytäntö on täysin ajankohtainen ja asiallinen. Se, että jokin asia on pinnalla amerikkalaisessa diskurssissa ei vähennä ilmiön merkittävyyttä muissa konteksteissa. Transsukupuolisia ihmisiä on kaikkialla maailmassa ja heidän kokemuksensa voivat olla hyvinkin identtisiä, vaikka maantieteellistä välimatkaa olisi paljon. Mielestäni käytäntöjen muokkaamisen perustana on aivan asiaankuuluvaa käyttää myös eettisiä perusteita. Deadnamen käyttö ja julkinen levittäminen voivat pahimmassa tapauksessa vaikuttaa henkilöön jopa hengenvaarallisesti. Vaikka jokin asia olisi fakta, ei sen levittämiselle välttämättä ole mitään eettisiä tai moraalisia perusteita. --TSavolainen (keskustelu) 15. syyskuuta 2021 klo 22.33 (EEST)
Miksi nimi pitäisi salata Wikipediassa, jos se on luettavissa muualta luotettavista julkisista lähteistä? Väestörekisteritietojahan Wikipediaan ei kaiveta. Ei pitäisi esittää perusteettomia väitteitä hengenmenon vaarasta. Sama riski voi olla kenellä tahansa nimensä vaihtaneella, lähinnä rikollisilla. Kukapa lainkuuliaista nimenvaihtajaa uhkailisi. Amerikkalainen kulttuuri ei oikein istu Eurooppaan. Tyhjästä julkisuuteen ilmestyneen henkilön menneisyyden salailu vaikuttaisi omituiselta. --Abc10 (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 08.23 (EEST)[vastaa]
Pointti oli siinä että lainkuuliaisetkin kansalaiset voivat esim. muuttaa nimiään tai heillä voi olla hyväksyttäviä syitä pitää joitain tietojaan ei-julkisina. Kaikki nimensä muuttajat eivät siis ole rikollisia. Todistajansuojeluohjelmassa olevat ovat näistä ei-rikollisista ja lainkuuliaisaista vain yksi erikoistapaus. --Urjanhai (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 19.15 (EEST)[vastaa]
Keskustelussa viitatun uuden amerikkalaisen käytännön tarkoitus ei ole suojella ihmisiä. Kyseisen käytännön esimerkkitapauksena olevan henkilön artikkelista selviää, että käytännön kannattajille ei ole mikään ongelma kertoa henkilön transtaustaa pitkästikin. Englanninkielisessä wikipediassa henkilöartikkelit jopa luokitellaan omaan luokkaansa sen perusteella. Näinhän ei tehtäisi, jos tarkoitus olisi millään tavalla suojella ihmisiä tai välittää heidän turvallisuudestaan tai yksityisyydestään. Itse asiassa koko käytäntö edellyttää jo sinänsä osoittelevan listan pitämistä ihmisistä, joiden aiemman nimen mainitseminen heidän elinaikanaan olisi tabu. Kyse on Savirin kuvaamasta rituaalisesta eleestä. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 08.57 (EEST)[vastaa]
Toisaalta yleisesti on käytäntö Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä. Sen perusteella kaikkea vähemmän tärkeää (kuten esim. lasten ikiä, nimiä ja syntymäaikoja) ei vältttämättä ole tarpeen kertoa etenkään ei-julkisuiden henkilöistä. Ylipäätään on vähän epäkohteliasta tykittää mitä tahansa henkilöitä miten tahansa ja ikään kuin asettua heidän yläpuolelleen päättämään heidään puolestaan. Sitäkin voi miettiä ja koettaa ehkä johtaa muista käytännöisstä, missä tapauksissa tällainen yläpuolelle asettuminen tai vaikka "rituaaliksi" määrittely omana uutena tutkimuksena ja yksittäisen wikipedian käyttäjhän henkilökohtaisena mielipiteenä on tarpeellista, ja mikä on silloin se, mikä tällaista yläpuolelle asettumista vaatii. Viittaan kommentteihin ylempänä, mukaanlukien siellä lainattu, tätä varten pyydetty Kotuksen arvio. --Urjanhai (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 13.00 (EEST)[vastaa]
Eihän neutraali esittäminen toisaalta ole myöskään sitä, että henkilöistä kerrotaan sokeasti niin kuin he haluaisivat itsestään kerrottavan – muuten varmaan useimmat Wikipediassa olevat rikolliset, diktaattorit sun muut haluaisivat varmaan artikkeleitaan siistittävän. Kun tehdään tietosanakirjaa, on tarkoitus levittää tietoa eikä pimittää sitä. Tämä pitää tietysti sisällään normaalin toimittamisen ja esitettävän tiedon valikoinnin, mutta kategoriset, uskonnonomaisiin tabuihin perustuvat kiellot istuvat vapaan tietosanakirjan periaatteisiin huonosti. Wikipediaa ei sensuroida kenenkään suojelemiseksi. Vertaisin tätä lähinnä muslimien tapaan liittää ”(SAAS)” mainintoihin profeetastaan, joka on rajattu muslimien itsensä ja luultavasti etupäässä toisille muslimeille kirjoittamiin teksteihin, ja jonka käyttö tietosanakirjassa ei siksi olisi normaalia asiatyyliä. --Louhikärmes (keskustelu) 25. syyskuuta 2021 kello 03.04 (EEST)[vastaa]
Se asia kannattaakin sopia erikseen, mutta mielestäni siihen novelit-luokkaan voisi tehdä alaluokan novellikokoelmat tai sitten pitää ne vain samassa luokassa. On vähän lukijaystävällisyyden kannalta kenkkua jos novellit-luokasta ei löydy kokoelmia mitenkään. --Höyhens (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 13.32 (EEST)[vastaa]
Kenkkuuden karsimiseksi muistutan, että luokkaankin saa kirjoittaa tekstiä. Jos kokoelmia ei luokasta löydy, voi luokan alkuun kirjoittaa, mistä ne löytyvät. --Lax (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 14.14 (EEST)[vastaa]
Sen sijaan että tehdään rinnakkaisia luokkahierarkioita turhan takia voisi pohtia nimeämistä. Eli onko vaikka "Vuoden 1936 kirjalliset teokset" parempi nimeäminen kuin vuoden xyz kirjat/romaanit/novellit/runot/jne. Samoin "kauhuromaanit/kauhunovellit" voisi olla "kauhuteokset" tai "kirjalliset kauhuteokset"? Ipr1 (keskustelu) 15. syyskuuta 2021 kello 18.16 (EEST)[vastaa]
Jos kaksi ajanjakson osoittavaa vuosilukua ovat samalta vuosisadalta, voidaanko ne kirjoittaa niin, että jälkimmäinen (ajanjakson lopettava) vuosiluku on ilman kahta ensimmäistä numeroa?
Esim.
2021-2047 → 2021-47
2005-2023 → 2005-23
2074-2079 → 2074-79
1952-1980 → 1952-80
1907-1923 → 1907-23
1832-1865 → 1832-65
Jos ne ovat sen sijaan eri vuosisadoilta, näitä ei lyhennetä. Esim.
Käytäntö on ollut aikaisemmin yleinen suomen kielessä. Painotuotteissa on sovellettu erilaisia tilankäytön minimointikeinoja, ja vuosilukujen lyhentäminen on niistä yksi. Nykyisin ei ole tapana eikä käytäntönä lyhentää, vaikka sitä joskus näkee. Tosin Kielitoimiston ohjepankin mukaan se on yhä hyväksyttyä. Wikipediassa ei. --Abc10 (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 15.29 (EEST)[vastaa]
Hivenen varovaisesti otan esille itseäni askarruttaneen asian. Olen täydentänyt lähinnä taideartikkeleita, joissa kuvitus on oleellinen osa. On kuitenkin itsepetosta ajatella, että pointti koskisi pelkästään taideartikkeleita.
Laajensin artikkelia William Turner. Artikkelissa on taulukkomuotoinen luettelo tärkeimmistä teoksista. Se on erittäin selkeä ja näyttää hyvältä desktop-selaimessa, mutta toimii huonosti kännykällä. Asian voi helposti tarkistaa katsomalla artikkelin sekä tietokoneella että puhelimella. Todellinen asianharrastaja katsoo artikkelin Wikipedia-äpilläkin.
Pähkäilin hieman asian kanssa ja olen kokeillut muutamassa artikkelissa ns. kuluttajaystävällisempää tapaa esittää taiteilijan tyyliä, tuotantoa ja teoksia. Ero aiempaan on oikeastaan tapa käyttää kuvitusta, mutta myös tekstin rakenteessa. Sen sijaan, että sijoittaisin artikkelin loppuun gallerian kokeilin teosgallerioiden harkittua sijoittamista leipätekstin joukkoon. Näin taiteilijan kehityksestä ja erilaisista teemoista saa mielestäni selkeämmän kuvan. Lopputulosta voi tarkastella vaikkapa artikkeleissa Pieter de Hooch ja Utamaro. Myös nämä kannattaa katsoa sekä desktopissa että mobiilissa (ja äpillä).
Hyvä, että muistutit kännykän käytöstä. Tapanani on katsoa kännykällä artikkelia ennen ja jälkeen muokkauksen, kavennan selainikkunaa tai katson erikokoisella näytöllä. En ole kokenut muokkaaja, joten en osaa vastustaa kuvien sijoittelua tietyllä tavalla. Joskus gallery eri asetuksilla sopii (muokkaukseni jälkeen joku sitten muuttaa lisämääritettä) tai sitten {{Monta kuvaa}} pienellä säätämisellä. ---raid510. syyskuuta 2021 kello 20.10 (EEST)[vastaa]
Jokaisen artikkelisivun viimeisellä rivillä on linkki "Mobiilinäkymä", jota voi myös kokeilla. Jos jokin Wikipedian perustoiminto ei näytä hyvältä mobiilinäkymässä, se toiminto pitäisi yrittää korjata sen sijaan että sitä pitäisi alkaa vältellä. Itse olen usein yrittänyt sijoitella kuvia tekstin viereen ja lomaan niin paljon kuin mahtuu, ja vasta kun ei mahdu, tehnyt gallerian artikkelin loppuun. Pystykuviin kannattaa muuten usein laittaa parametri upright niiden kaventamiseksi, ja joihinkin yksityiskohtia täynnä oleviin vaakakuviin erikoisleveys esim. 350px. --Savir (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 20.20 (EEST)[vastaa]
Juurikin näin. En edelleenkään ymmärrä, miten päädyttiin ratkaisuun, että Commons-linkki voi näkyä mobiilikäyttäjille lähdeiden alussa, vaikkei se ole lähde tai sitä ei voi edes käyttää lähteenä.--MAQuire (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 20.24 (EEST)[vastaa]
Apropoo, nykyisin luokkaa 70 % Wikipedian sivulatauksista tehdään mobiililla. Sen verran kun olen Wikipediaa selannut kännykällä, käytettävyys on yleensä surkea. Tuskin yksikään vakiomuokkaaja tarkistaa artikkelia kännykällä muokkaamisen yhteydessä. Ainakin vilkaisua voitaisiin vaatia lupaavilta tai suositelluilta artikkeleilta.
William Turnerissa näyttää olevan pääasiassa samat ongelmat kuin muissakin artikkeleissa mobiililla. Alussa on valtavan pitkä taulukko henkilötietoja, jossa toistetaan tilaa tuhlaillen syntymäaika ja -paikka, jotka lukivat jo aivan artikkelin alussa. Kiinnostaako ketään oikeasti kuva henkilön allekirjoituksesta.
Romantiikka-laatikko vie valtavasti tilaa keskeltä artikkelia, eikä siinä ole mitään tietoa. Se on piilotettu ilmeisen turhanpäiväisenä desktop-versiosta, mutta roikkuu keskellä mobiiliartikkelia. (Miksi yleensä on olemassa automaattisesti piilotettuja navigaatioita? Jaksaako joku klikata ne auki.)
Teksti ja teosten kuvat ovat täysin luettavissa. Mediawiki osaa muuttaa oikeaan ja vasempaan laitaan sijoitetut kuvat keskitetyiksi.
Taulukko tärkeimmistä töistä on täysin lukukelvoton mobiililla. Sama koskee yleensäkin jokaista artikkelia, jossa on taulukoita.
Mobiiliapplikaatiossahan tuo henkilömalline on oletuksena suljettu eikä tuota romantiikka-laatikkoa ole ollenkaan näkyvissä. Sivuhuomiona tuollaiset navigaatiomallineet pitäisi siirtää kaikki loppuun. --PtG (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 08.37 (EEST)[vastaa]
Ehdotin joskus noiden kulttuurisuuntausmallineiden siirtämistä vaakatasoon, mutta ei herättänyt silloin reaktioita. Onkohan muokkaaminen isokin työ? Toinen ongelma on edellä mainittu syntymätietojen toistaminen leipätekstissä, kun ne on jo heti ensimmäiseksi artikkelin alussa (ja tietolaatikossa, jos sellainen on). Ne voisi poistaa turhina, vaikka "johdanto on vain tiivistelmä artikkelista". --Abc10 (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 10.20 (EEST)[vastaa]
Olemme tästä asiasta harvinaisen samaa mieltä. Aion itse siirtää ainakin Turnerin artikkelin mallineen näillä puheilla sopivalla hetkellä vaakatasoon. Sitten myöhemmin ehkä muitakin, jos sattuvat vastaan. Pystymalline estää artikkelin yläosan kuvituksen ja on väärässä paikassa muutenkin. —- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 21.06 (EEST)[vastaa]
Minustakin kaikki taulukkomaiset navigaatiomallineet pitäisi siirtää artikkelien loppuun vaakamallineiksi silloin kun ne vain luettelevat tilaa vievällä tavalla artikkelin äiti- ja sisarartikkeleita eivätkä artikkelin ala-aiheita. Muuntelua ja siirtelyä voisikin alkaa jo tehdä mobiilinäkyvyyden parantamisen varjolla. --Savir (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 10.43 (EEST)[vastaa]
Pääosin olen samaa mieltä näistä ja Miihkalin huomioista: pystymuotoiset navigaatiomallineet pitäisi lähes poikkeuksetta siirtää artikkelin loppuun; galleriat toimivat mobiililaitteilla hyvin ja niitä pitäisi käyttää mieluummin kuin taulukoita; galleria toimii yleensä paremmin kuin suuri määrä kuvia jonossa päällekkäin; ja tietolaatikoissa on aika usein ylimääräistä tauhkaa, vaikuttaa että niitä joskus täytellään ihan täyttämisen ilosta. Taulukot ovat kyllä joissakin artikkeleissa ihan tarpeellisia, ja on harmi, että monet niistä ovat vieläkin mobiilinäkymässä lukukelvottomia. --Epiq (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 11.09 (EEST)[vastaa]
Luulisin muuten, että perus wikitablen saisi ihan CSS-säännöillä toimimaan mobiilissa ihan hyvin ja jos joku viitsisi tehdä tsekkauksen miten taulukot erikielissä isoissa wikipedioissa toimivat mobiilissa niin se olisi hienoa. Voisi kuvitella, että jossain niissä olisi valmiit tyylit jotka voisi kopioida fiwikiin. Zache (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 11.14 (EEST)[vastaa]
Tietyissä artikkeleissa pystynavigaatio toimii hyvin mutta heikommin jos artikkelissa on muita tietolaatikoita (pystysuuntaisia) samaan aikaan. Osa noista pystynavigaatioista myös käyttää täysin erilaisia toteutuksia (eri HTML:ää, eri CSS:ää.. ad hoc taulukoita jne.) ja toimivat ratkaisevasti eri tavoin (ks. ero ennen ja jälkeen mallineessa {{Turun historia artikkelit}}). Eri tavoilla ja tyyleillä eri aikoina tehtyjen asioiden yhteensovittaminen saa repimään hiuksia päästä.. Ipr1 (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 03.53 (EEST)[vastaa]
Jos käytetään pystynavigaatiota se olisi hyvä olla artikkelin alussa, jotta lukijalla on yleissilmäys aihepiiristä ja voi vaihtaa artikkelista toiseen jos se ei sisällä haluttua aihetta. Vaakanavigaatioihinkin tungetaan aivan liikaa epäolennaisia asioita eli ne eivät automaattisesti paranna asiaa. Karsimalla turhia asioita navigaatioista (sekä pysty että vaaka) käytettävyyttä voitaneen parantaa jo aika paljon. Ipr1 (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 03.42 (EEST)[vastaa]
Ei missään tapauksessa luokkia, kuten olen moneen kertaan asiasta väännettäessä todennut. Ennemmin "liikaa" mallineita kuin "liikaa" luokkia. Lisäksi luokat eivät artikkeleissa taida edelleenkään näkyä mobiililukijoille, mikä on ihan perseestä. Luettelot kyllä toimivat joskus mallineiden korvaajina. --Lax (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 10.30 (EEST)[vastaa]
Itse sanoisin että luokka on oikea tapa, koska henkilöillä on vain löyhästi kytköksiä toisiinsa. Luettelot joutuvat toisinaan yli-innokkaiden poistojen kohteeksi. Navigaatiomallineessa taas lähteistäminen on kinkkistä ja tuossa esimerkissäkin pitäisi olla lähteet vuosiluvuille. Luokka voidaan lisätä joka tapauksessa, oli sitten malline, luetteloa tai ei. Ipr1 (keskustelu) 17. syyskuuta 2021 kello 05.12 (EEST)[vastaa]
Esimerkin vuoksi lisäsin luokat tuolle. Havaitsin samalla, että luettelo on jo olemassa sivulla Tour de Wallonie, navigaatiomallinetta ei ole käytetty kaikissa tapauksissa eikä se näytä olevan edes ajan tasalla. Artikkeleita muokkaavat nähtävästi eivät osaa/uskalla/saa muokata mallineita? Eli ne ovat aina harvojen päivittämiä? Tuokin navigaatio päättyy vuoteen 2014 vaikka kilpailuja on ollut sen jälkeenkin -> täysin turha malline jos se ei pysy ajan tasalla. Ipr1 (keskustelu) 17. syyskuuta 2021 kello 05.21 (EEST) Avasin merkittävyyskeskustelun sivulle Keskustelu mallineesta:Tour de Wallonien voittajat. Ipr1 (keskustelu) 17. syyskuuta 2021 kello 05.29 (EEST)[vastaa]
Vahva EI tuollaisille luokille, luokitusperusteiden pitäisi perustua artikkelien keskeisiin ominaisuuksiin. Luokat eivät siis ole luetteloiden korvike, sillä tällaiset voittajaluokat ovat luetteloiden huonoja korvaajia. Ainakin elokuva-alalla luokitus on jo hyvin sekavaa, kun on luokkia kaikille mahdollisille palkintovoitoille. Pidän hieman outona pelkona sitä, että luettelot saattavat joutua yli-innokkaiden poistojen kohteeksi. Onko jotain esimerkkiä tällaisesta? --PtG (keskustelu) 17. syyskuuta 2021 kello 07.51 (EEST)[vastaa]
Siinä olet tietysti ihan oikeassa, että tuollaisia mallineita ei osata tai huomata täyttää, joten ne saattavat jäädä helposti päivittämättä. Sama ongelma on kyllä myös luokalla, sillä ei jokainen käyttäjä voi millään tietää, mille kaikille palkinnoille ja voitoille täällä on luotu luokkia. --PtG (keskustelu) 17. syyskuuta 2021 kello 07.59 (EEST)[vastaa]
Ainakin tuo Utamaro näyttää huomattavasti paremmalta tuolla tavoin. Esimerkiksi artikklista William Turner teosten yksityiskohdat voisi ehkä siirtää erilliseen artikkeliin (esim. "Luettelo xyz:n teoksista") jossa olisi nuo muut tiedot. Muusikoiden teoksille on yleisesti käytössä diskografia-artikkeleita tätä varten. Ipr1 (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 03.26 (EEST)[vastaa]
Itse olen lähtenyt siitä, että kun Wikipediaa luetaan hyvin monenlaisilla laitteilla, niin taitonkin pitäisi olla mahdollisimman yksinkertainen ja idioottivarma. Tietokoneesta riippuen käytössä voi olla perinteinen täyskuvanäyttö, laajakuvanäyttö tai jopa television kokoinen pelinäyttö. Erikseen ovat tabletit ja älypuhelimet, joiden omistajat vaihtelevasti käyttävät mobiili- tai työpöytänäkymää. Ja sitten vielä erikseen harvinaisemmat käyttöliittymät, kuten perinteiset kännykät, joissa on jonkinlainen nettiselain, sekä sokeille tarkoitetut puhesynteesiin perustuvat selaimet. Itselläni on käytössä 32"-tuumainen (2560 x 1440 px) tietokoneen näyttö, isohko tabletti jota käytän työpöytänäkymässä ja vanha Nokian kännykkä, jonka käsittelyssä kuvista ei saa selvää mutta tekstistä saa. Olen huomannut, että isolla näytöllä sellaiset artikkelit, joissa on paljon kuvia ja mallineita, tuppaavat menemään sottaisiksi, koska multimedia ei mahdu siihen kohtaan, missä sen tulisi näkyä, vaan pakkautuu jonoksi. Lisäksi on vielä huomioitava se, että halvemmissa ja/tai vanhentuneissa laitteissa ei välttämättä riitä yty näyttämään ongelmitta sellaista sivua, jossa on paljon kuvia ja muita isokokoisia tiedostoja. Ihan jo kirjaston koneillakin Wikipedian pisimmät artikkelit saattavat pätkiä. Itse olen lähtenyt siitä, että jokaiseen (ala)lukuun tulee yksi ja vain yksi multimedia suoraan otsikon alle, ellei ole erityisen painavaa syytä laittaa useampia. Jos kuvia on vähänkään enemmän, ne kannattaa laittaa galleriaan tai monta kuvaa -mallineeseen. --Miihkali(K • M)12. syyskuuta 2021 kello 09.04 (EEST)[vastaa]
Mielestäni kuvien määrä riippuu artikkelin aiheesta. Joihinkin riittää vähemmän, joihinkin tarvitaan enemmän. Taide- ja arkkitehtuuriartikkelit ovat niitä, joissa kuvia tarvitaan enemmän. Muuten niistä tulee helposti pelkkiä henkilö- tai rakennustietokoosteita. Taidetta voi tietysti yrittää kuvailla myös sanoin, mutta yksi kuva ja tuhat sanaa jne. —- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 21.12 (EEST)[vastaa]
Sivuhuomautuksena: Jo Kalle Kultala sanoi, että yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa, ja nykyaikana se pätee vielä enemmän. Varsinkin arkkitehtuurin havainnekuvien kohdalla sen näkee siinä vaiheessa, kun rakennus valmistuu ja vertaa todellisuutta ja havainnekuvaa. --Abc10 (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 22.09 (EEST)[vastaa]
Ehkä niinkin, mutta ottaisin mieluummin arkkitehtuurin kanssa riskin valokuvan kuin wikipedistien tuhannen sanan kuvailujen kanssa. Kultalalla olivat mielessä toisenlaiset valheet, ja toteamus oli myös provokaatio. Esimerkiksi kuvaa Guernican taistelusta on hankalaa korvata taitavallakaan sanailulla, sanoi Kalle mitä tahansa. Myös artikkeli sfinkseistä jäisi leijumaan hassusti ilman kuvia. -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 22.21 (EEST)[vastaa]
HTML ei ole sivuntaittoon lainkaan soveltuva eli Wikipedian tekniikka ja selainten käyttö on siinä suhteessa väärä. Varsinaisen taiton tekeminen olisi aivan eri asia ja vaatisi täysin eri tekniikkaa (mm. sivut pitäisi olla painokelpoisessa muodossa kuten PDF tai PostScript). HTML:n tarkoituskaan ei ole olla sivuntaitossa käytetty vaan se jättää useita asioita selaimen ja alustan päätettäväksi tilanteen mukaan. Taitto on siis hieman väärä termi tähän yhteyteen, mutta sivujen rakenteessa on kyllä parantamisen varaa. Juurikin gallerian ja kuvamallineen käyttö on yksi asia, jolla ulkoasua voidaan parantaa sopimaan eri alustoille (eri määrittelyt mobiiliversioon ja työpöytäversioon). Samaa asiaa olen yrittänyt työstää myös vähitellen, ohjeistusta ja artikkelimallien noudattamista pitäisi myös parantaa jotta on yhteisesti käytännöt, jotka soveltuvat mobiililaitteiden lisäksi muille apuvälineille kuten ruudunlukuohjelmille (saavutettavuus).. Ipr1 (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 03.26 (EEST)[vastaa]
Lisäksi yhtenä riesana ovat erilaiset merkintävirheet, jotka sekoittavat sivun usein ihan selaimesta riippumatta (mm. taulukot väärissä paikoissa, tehosteet vuotavat väärään tekstiin jne.). Osa selaimista käsittelee nuo virheet eri tavoin. Nuo ovat oma ongelmansa aihealueesta riippumatta. Ipr1 (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 03.59 (EEST)[vastaa]
Ei varsinkaan Pietarin tapauksessa... Pietari on suomenkielisillä alueilla sen verran yleinen ja Peter muualla, että luettelosta tulisi tarpeettoman pitkä. Muutenkin on tulkintakysymys kuinka samankaltaisina noi nimet näkee. Miika ja Miikka eivät ole niin harvinaisia nimiä, että niitä kannattaisi mitenkään yhdistää. --Suomalta (keskustelu) 23. syyskuuta 2021 kello 11.20 (EEST)[vastaa]
Kuten yllä. Yksittäisistä eläinyksilöistä kyllä mitä ilmeisimmin on artikkeleita ja voi siis olla artikkeleita, esim. Käthy. Sille luokkana näkyy olevan Luokka:Kuuluisat hevoset, jolla yläluokkana luokka:kuuluisat eläimet, jolla yläluokka Luokka:Eläimet kulttuurissa. Eli tämä näkyy olevan se tapa luokitella, jota fi-wikipedia nyt käyttää. Wikidatasta vopi lisäksi katsoa, miten eläinyksilöt on määritelty siellä. Eläinyksilö siis on eläinyksilö, henkilö on vain ihmisyksilöstä käytetty nimitys, eikä sen ilmaisemiseksi että kyseessä on kuuluisa eläinykjsilö tarvita eikä myöskään pidä käyttää käsitettä henkilö---Urjanhai (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 03.35 (EEST)[vastaa]
Pitääkö muunkielisten mm. yritysten ja järjestöjen nimissä, joissa on yleisnimi(ä), yleisnimet kääntää suomeksi? Esimerkiksi onko kuvitteellinen Car Collectors Association siis Autojen keräilijäyhdistys? --40bus (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 12.53 (EEST)[vastaa]
Toimitaan sen mukaan, mitä nimeä käytetään suomen yleiskieltä käyttävissä luotettavissa lähteissä: esimerkiksi Luterilainen maailmanliitto, Kansainvälinen olympiakomitea jne. Epäselvissä tapauksissa kysymys lomakkeella tai soittamalla Kotuksen nimineuvontaan.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 13.14 (EEST)[vastaa]
Ja jälleen olisi kiva, ettet koettelisi toisten kärsivällisyyttä pitämällä artikkelissa päällekkäisten muokkausten kieltomallinetta päiväkausia, kuten sinulle on aiemminkin sanottu. --Lax (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 20.03 (EEST)[vastaa]
Miksi yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten pikkukylien nimissä, joissa on sana North, South, East tai West, ei käännetä näitä sanoja muotoihin Pohjois-, Etelä-, Itä- ja Länsi-? --40bus (keskustelu) 25. syyskuuta 2021 kello 15.24 (EEST)[vastaa]
Joissain tapauksissa vieraskielisen nimen voi artikkelin tekstissä selittää suomeksi esimerkiksi tyyliin "autokeräilijöiden yhdistys Car Collectors Association". Itse keksittyjä nimikäännöksiä tulisi välttää, varsinkin artikkelien nimissä. --Savir (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 13.30 (EEST)[vastaa]
Miten käsitellään lähdepyyntöä, jossa pyydetään perustelemaan kahden paikan sijainti toistensa suhteen? Esimerkki artikkelista Kirjavatolppa: "Kaupunginosan [=Kirjavatolpan] alueella sijaitsee myös Hiiltomon teollisuusalue.(lähde?)" Onko siis löydettävä tekstilähde, jossa tämä väite "todistetaan" eli lausutaan sanasta sanaan: Hiiltomo sijaitsee Kirjavatolpan kaupunginosassa? Vai olisiko järkevää ja riittävää viitata karttalähteeseen, josta seikan voi tarkistaa itse havaitsemalla? Vai jätetäänkö lähdepyyntö huomiotta tai poistetaan?--Juha Kämäräinen (keskustelu) 25. syyskuuta 2021 kello 16.13 (EEST)[vastaa]
Siihen että joku sijaisee jossain, ei voi olla kantoja, joska se on yksiselitteinen fakta, poislukien tilanteet joissa kohde sijaitsee rajalla tai rajasta on riitaa. Jos lähteiden tiedot eroavat toisistaan syynä voi olla joko se, että lähteet kertovat tilanteesta eri ajankohtina tai että toisessa lähteessä tiedossa on jokin virhe tai epätarkkuus. --Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2021 kello 17.22 (EEST)[vastaa]
Ymmärtäisin niin, että voi lähteistää luotettavalla kartalla ja näin on fi-Wikipediassa ymmärtääkseni myös vakiintuneeesti tehty. Jos sattuu olemaan kirjallinen lähde, jossa sanallisesti annetaan tuollainen tieto, niin sekin voi olla mahdollinen, jos sanallisen lähteen antama tieto on varma ja luotettava. Kummassakin tapauuksessa on kuitenkin syytä käyttää normaalia lähdekritiikkiä. Lähjdekritiikki tarkoittaa tällöin mm. pyrkimystä käyttää parasta mahdollista saatavilla olevaa lähdettä. Kaupunginosille paras lähde on usein ao. kaupungin karttapalvelu, sikäli kuin siinä on esitetty kaupunginosat.--Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2021 kello 17.22 (EEST)[vastaa]
Hei. Pohdiskelin, että mikä on käytäntö, jos lisää jonkun henkilönimen perään artikkelissa sen ääntämisen - tarkemmin ottaen, vaatiiko se erillisen lähteen, ja jos vaatii, mikä on hyväksyttävä sellainen? Voiko esim viitata toiseen wikiartikkeliin, jossa kerrotaan kyseisestä kielestä, ja samalla ääntämisestä? Xäkim (keskustelu) 26. syyskuuta 2021 kello 14.28 (EEST)[vastaa]
On paras viitata sellaiseen lähteeseen, joka antaa ääntämisen nimen omaan kyseiselle nimelle. Ainakaan amerikkalaisten nimien ääntöasua ei useinkaan voi päätellä pelkästään kielen yleisten ääntämissääntöjen mukaan. Forvosta löytyy joitain nimiä, ja ehkä jokin oikeankielinen videoklippi esim. Youtubesta kelpaisi myös lähteeksi. --Savir (keskustelu) 26. syyskuuta 2021 kello 15.51 (EEST)[vastaa]
En osaa sanoa Google-kääntäjän luotettavuudesta, eikä siitä kai ole mitään käytäntöä täällä. Parempi sekin on kuin ei mitään lähdettä, etenkin jos sinä tiedät että sen antama ohje on oikea. Minusta henkilönnimen ääntäminen kannattaisi antaa lähinnä silloin, kun siinä on jotain poikkeavaa tai jos suomalaiset ääntävät sen väärin. --Savir (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 17.26 (EEST)[vastaa]
Automaattiset käännöstyökalut ovat pääasiassa heikkotasoisia nykyään. Voivat toimia kahden latinaan perustuvan kielen välillä mutta muiden ei. Korean kielestä kääntäminen on usein heikkotasoista, suomeksi kääntäminen on heikkoa jne. Ipr1 (keskustelu) 27. syyskuuta 2021 kello 17.32 (EEST)[vastaa]
Google kääntäjä ei todellakaan kelpaa. Ensin Google tulkitsee sanan miten sattuu ja sen jälkeen wikipedisti tulkitsee kuulemansa miten sattuu. Edes nauhoite ei kelpaa ääntämyksen lähteeksi, koska sen muuntaminen ääntämisohjeeksi vaatii omaa tulkintaa, joka Wikipediassa on kielletty. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 27. syyskuuta 2021 kello 21.37 (EEST)[vastaa]
Hei, onko meillä käytäntö siitä, mihin nimiavaruuksiin saa tehdä oikopolkuja? Ihmettelen, kun meillä 98% oikopoluista on Wikipedia-nimiavaruudessa, kun enwikissä niitä on hyvin paljon myös muissa nimiavaruuksissa. Enwikissä on käytössä seuraavat etuliitteet:
Etuliite
Nimiavaruus
Fiwikin vastine
WP:
Wikipedia
Wikipedia
WT:
Wikipedia talk
Keskustelu Wikipediasta
H:
Help
Ohje
P:
Portal
Teemasivu
Ehdotankin, että otetaan käyttöön muille nimiavaruuksille etuliitteet, jotka ovat seuraavat:
Etuliite
Nimiavaruus
KW:
Keskustelu Wikipediasta
O:
Ohje
T:
Teemasivu
WP:WP/
Wikiprojekti
MA:
Malline
Siis Wikiprojekti-nimiavaruuden sivut ovat tyyppiä Wikiprojekti:Esimerkki → WP:WP/EM, missä WP:WP on oikopolku sivulle Wikipedia:Wikiprojekti ja EM on projektin nimen lyhenne.
Tässä linkki Wikipedia:Oikopolku-sivulle. En-wikissä olen oikopolut todennut hyödyllisiksi muokkasyhteenvedoissa ja keskusteluissa, sillä siellä oikopolut eivät ole vain lyhyesti nimettyjä vaan myös helposti muistettavia/pääteltävissä, esim. muokkausyhteenvedoissa
Wikipedia-nimiavaruuden oikopolut ovat hyödyllisiä, ja ehkäpä Ohje-nimiavaruudelle voisi ottaa myös käyttöön oman lyhenteensä (tällä hetkellä osalle ohjesivuista on WP-alkuinen oikotie), mutta muut ehdotukset ovat kyllä tarpeettomia. 01miki10 (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 17.46 (EEST) Lisäys: KW: ei olisi edes mahdollinen, koska se on jo kieltenvälinen linkki. 01miki10 (keskustelu) 5. lokakuuta 2021 kello 17.48 (EEST)[vastaa]
Mikä on käytäntö artikkeleiden aloitusvirkkeiden lähteiden kanssa - tarvitseeko alkuun siis lähteitä, jos se käytännössä on vain yhteenveto artikkelin sisällöstä, jolloin tieto on (pitäisi olla) lähteistettynä niille kuuluvissa kohdissa?. Kysyn sen takia kun näen tämän tästä artikkeleita, joitan jopa lupaavaksi / hyväksi merkittyjä, joissa lähteitä ei alussa ole, kun taas toisinaan, laitetaan lähteiden puutteellisuuden merkki niiden puuttuessa. Kysymykseen vaikuttaa myös se, että kun itse olen tähän asti laittanut lähteet myös alkuun, niin kukaan ei ainakaan ole huomauttanut sen olevan turhaa. Joten ajattelin varmistaa asian. Onhan se aina miellyttävämmän näköistä kun alkuvirkkeisiin ei ole kasattu viitteitä. Xäkim (keskustelu) 6. lokakuuta 2021 kello 23.51 (EEST)[vastaa]
Käsittääkseni tuosta ei ole mitään yhtenäistä käytäntöä, vaan asian suhteen käyttäjien keskuudessa esiintyy kahta koulukuntaa. Itse jätän viitteet johdannosta pois juurikin mainitsemistasi esteettisistä syistä. Kuten mainitsit, johdanto on yhteenveto artikkelin sisällöstä, eli siinä mainittuihin asioihin löytyy joka tapauksessa viitteet myöhemmin leipätekstin joukosta. --Kärrmes (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 00.16 (EEST)[vastaa]
Rajankäyntiähän voi tulla siitä, jos johdannossa asiat on ilmaistu vaikka vain hiukankin eri tavalla kuin edempänä, jolloin lukijalle voi jäädä epäselvyys siitä, vastaako myös se tapa, jolla asia on ilmaistu johdannossa, sitä mitä on sanottu lähteissä. Ja kun useimmiten johdannossa asiat ilmaistaan tiiviimmin kuin edempänä, niin jotain eroa voi helpostikin tulla. Sen takia en näe ainakaan estettä sille, etteikö johdannossakin voisi olla viitteitä. Ja ehkä se on lopulta jopa parempi, koska normaali tilannehan on se, että artikkelia päivitetään sitä mukaa kuin tulee uusia lähteitä. Ja kun artikkelin sisältö muuttuu, niin silloinhan muuttuu sekä johdanto että artikkelin varsinainen sisältöosa. Tieteellisessä kirjoittamisessahan abstrakti on erikseen, mutta silloin julkaisu tehdään kerralla. Wikipedian artikkelia taas kuuluukin muokata jatkuvasti. Eroa voi tietysti olla hyvin ajankohtaiasilla aiheilla ja vähemmän ajankjohtaisilla, mutta kyllä vähemmän ajankohtaisistakin tutkimus käytännössä aina tuottaa uutta tietoa.--Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 08.39 (EEST)[vastaa]
Siinäkin on silti tuo varaus, että "normaalisti". Eli perusteltuja poikkeuksiakin voi olla. Ja samalla tämä tietysti vaatii, että jos tätä normaalia noudatetaan, niin samalla seurataan jatkuvasti ja tarkasti että johdanto ja lähteistetty sisältö artikkelin muissa osissa pysyvät jatkuvassa synroniassa.--Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 09.27 (EEST)[vastaa]
En ihan nyt ymmärtänyt, että miten johdannon ja muun artikkelin synkronointi liittyy viitteistykseen. Sama tilannehan on myös silloin, kun johdantokin on viitteistetty. Johdantoa joutuu siinäkin tapauksessa päivittää, jos sisältö muuttuu oleellisesti. Perusteltuina poikkeuksiana on yleensä mainittu esimerkiksi jotkut kiistanalaiset väitteet. --PtG (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 10.53 (EEST)[vastaa]
Liittyy sillä tavalla, että jos ei ole synkronoiru, niin aletaan vaadita oikaisua ja usein myös lähteitä. Ja useinhan myös lähteettömien lisäysten tekijät tekecvät lisäyksiään myös johdantoihin ihan yhtä surutta kuin muuuallekin, olipa viitteitä tai ei. Sikäli voidaqan joutua kokemuksen kerryttyä arvoioimaan tuon ohjeen etuja ja haittoja, vaikka en nyt vielä ehkä olisikaan vaatimassa siihen muutosta ainakaan ilman keskustelua. Joka tapauksessa harkintaa on aina syytä käyttää. --Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 11.04 (EEST)[vastaa]
Henkilöartikkeleissa on vaihtelevaa käytäntöä sen suhteen lähteistetäänkö elinaika- ja paikkatiedot heti alussa vai toistetaanko ne jossakin myöhemmin ja lähteistetään siellä. Olen itse lähteistänyt ne heti alussa, koska niiden toistelua alkaa tulla liikaa, kun ne esitetään lisäksi tietolaatikossa silloin kun sellainen on. Niiden esittämistä kolmeen kertaan en oikein pidä tarpeellisena, ja tietolaatikkoon ei ole katsottu hyväksi lisäillä lähteitä. --Abc10 (keskustelu) 7. lokakuuta 2021 kello 09.49 (EEST)[vastaa]
Olen samaa mieltä. Tuntuu jotenkin tosi tautologiselta, että sama tieto tulee samassa artikkelissa kolmasti. Varsinkin kun tarkka syntymäpäivä on yleensä pelkkää nippelitietoa ilman todellista merkitystä. Itse olen ratkaissut asian niin, että leipätekstissä viittaan vain kuukauteen (”syntyi syyskuussa 1890”) tai pelkästään vuoteen. --Miihkali(K • M)7. lokakuuta 2021 kello 16.43 (EEST)[vastaa]
Usein lyhyissäkin artikkeleissa kerrotaan syntymäaika ja -paikka leipätekstissä, vaikka ne olisikin mainittu määritelmässä ja tietolaatikossa. Joku lisää niitä leipätekstiin ja joku toinen poistaa. Tieto saattaa olla viitteistetty tai sitten pitäisi katsoa kaikki lähteet. Yhteenvedon täyttäminen on suositeltavaa, jolloin usein pitää tutkia jokainen muokkaus. Valinnaisesta viittauspäivämäärän merkitsemisestä olisi apua muutosten selvittämisessä. ---raid57. lokakuuta 2021 kello 20.12 (EEST)[vastaa]
Esimerkki Commonsiin lokakuussa 2021 talletetusta ruskakuvasta (User:Khaoula bkr).
Fiwikin Ajankohtaista-sivun Wikipediassa tapahtuu -osastossa on ollut hiljaiseloa tämän kuun alussa. Pohdin siksi, olisiko paikallaan viestiä fiwikissä wikimedia perheen kuva-arkisto Commonsin joistain kuukausittaisista valokuvausteemoista. Nyt lokakuussa on Commonsin kuukauden kuvaushaasteen toisena lokakuun 2021 teemana on esimerkiksi syksyn lehtien värit (engl.Autumn leaf color), suomeksi vaikkapa ruska. Tämä voisi innostaa wikipedistejä/-median toimijoita ruutujen äärestä myös väriterapiaan (heh heh) ja raittiiseen ulkoilmaan, ja wikimediaan voisi päätyä joitain uusia, kivoja syyskuvia Suomestakin! Mitä asiasta ajatellaan fiwikin yhteisössä? Tässä siis ei olisi tarkoitus ryhtyä suomentamaan tuon kisailun haastesivuja suomeksi, mutta ajatuksena olisi että Ajankohtaista-sivun Wikipediassa tapahtuu -osiossa olisi esillä jotain mielekästä tehtävää. Sijoitin tämän puheenvuoron fiwikin Kahvihuoneen käytännöt -osioon, koska halusin samalla tiedustella, miten on aiemmin pruukattu tehdä ja mitä yhteisö asiasta tuumii. --Paju (keskustelu) 9. lokakuuta 2021 kello 17.49 (EEST)[vastaa]
Kiitos, Paju, tuo on hyvä idea. Juuri nyt täällä on ihan pimeetä niin että katsotaan jos saan vaikka siperianlehtikuusen kultasadetta kuvatuksi tai jotain muuta kiinnostavaa edes. --Höyhens (keskustelu) 9. lokakuuta 2021 kello 18.54 (EEST)[vastaa]
(Kuvan Commons-sivulla: ”Fall is proof that change is beautiful”. Syksy on tosiaan kaunis vuodenaika, mutta sen vertaamisesta muutokseen en ole kaikissa tapauksissa samaa mieltä.) Muokkaa rohkeasti Paju. ---raid59. lokakuuta 2021 kello 21.41 (EEST)[vastaa]
Onko tuo nyt sitten ajankohtaista -osioon kuuluva vai uutiskahvihuoneeseen? Eli jos siis halutaan tiedottaa ajankohtaisesta haasteesta jossain muussa Wikimedaprojektissa, kuten commons tms. Ainakin jotain kautta fi-wikipedian sisällä olisin ihan mielelläni kiinnostunut näkemään tuollaisista uutisia. --Urjanhai (keskustelu) 10. lokakuuta 2021 kello 09.10 (EEST)[vastaa]
Joo ruskateema olisi pohjoisessa aloitettava jo elokuussa. Etelässäkin on paljon syysväreistä jo takana. Vaan on niitä syksyn värejä monenlaisia, ja mikään ei estä kuvaamasta vaikka pihlajanmarjoja kuuran kera. Kuvienhakumatkalle voi luonnollisesti lähteä myös omiin kovalevy/muistikorttiarkistoihin. Alla mainitsen toisenkin teeman, osalle meistä se osuu paremmin ja/tai voi olla rinnakkaisena syysvärien rinnalla. --Paju (keskustelu) 10. lokakuuta 2021 kello 17.55 (EEST)[vastaa]
Käytännöistä ja toimintatavoista, myös aiemmista sellaisista, keskustellaan kai tällä foorumilla. Uutiskahvihuone ja Ajankohtaista -palsta ovat sitten foorumeita missä tiedottaa, kun käytännöt ovat selvempiä. Itse päädyn katsomaan jälkimmäistä tyypillisesti viikottain, mutta Uutiskahvihuoneeseen eksyn selvästi harvemmin. Etenkin Ajankohtaista-osiossa tulee olla hyvin lyhytsanainen. Kiitos edellekirjoitetuista puheenvuoroista! Niitä soveltaen voisi olla hyvä tapa sijoittaa pitempi uutisnosto viittauksineen Uutiskahvihuoneeseen, ja linkittää asia lyhyesti Ajankohtaista -palstan Wikipediassa tapahtuu -osioon? Mainitsen jo tässä, että-koska-kun halusin keskustelua käytännöistä, jätin aluksi sivuun toisen Commonsin kuukausiteeman eli yksinäisyyden (engl.Loneliness), koska teemojen määrällä ei hyvien käytänteiden etsimisen kanssa ollut paljoa tekemistä. Tiedottamisvaiheessa senkin tärkeän teeman voi mainita, vaikka ruska lienee useammille voimaannuttavampi valokuvausaihe. --Paju (keskustelu) 10. lokakuuta 2021 kello 17.35 (EEST)[vastaa]
Oikeastaan on kai ensisijaisesti kysymys siitä, että jos on kysymys muissa Wikimediaprojekteissa, kuten muunkieliset wikipediat tai conmmons tai vaikka jokin suomenkielisistä sisarwikimediaprojekteista, niin mihin osioon jokin nnäissä olevaa teemaa, haastetta, kilpailua tms. käsittelevä uutinen sen puolesta kuuluu. Siitä ei nähdäkseni voi lähteä, että jotain sijoitewttaisiin "väärään" kahvihuoneeseen sen takia, että "oikeaa" kahvihuonetta "ei kukaan lue", vaan kyllä nähdäkseni käyttäjien pitäisi oppia lukemaan oikeita kahvihuoneita sen mukaan mikä kunkin kahvihuoneen määritelmä on. Mutta silloin vain pitäisi tietää, mihin "oikeasti" kuuluisivat sem. sisarprojektien haassteita, kilpailuja ym. koskewvat uutiset. Eli onko väliä, koskeeko uutinen fi-wikipediaa vaiko jotain sisarwikimediaprojektia, ja jos oikea paikka ei olisi uutiskahvihuone, niin mikä se olisi? Mutta kun tämä keskustelu sikäli kuin ymmärdsin on toiminttatavoista keskustelua, jossa uutinen haasteesta on esimerkkinä, niin tämä keskustelu varmaan kuuluu silloin tänne. --Urjanhai (keskustelu) 10. lokakuuta 2021 kello 18.45 (EEST)[vastaa]
Ajankohtaista-sivu Wikipediassa tapahtuu -otsikon uudelleennimeämistä muotoon Wikimedia-yhteisössä tapahtuu onkin jo esitetty toisaalla aiemmin. Tämä kuvastaisi paremmin vallitsevaa tilannetta, jossa esimerkiksi kisaillaan Commonsiin tallennettavilla kuvilla tai viestitään Wikidataan liittyvistö koulutuksista. Näistä sitten lyhyesti tuolle sivulle linkkaamalla ilmoitellaan; varsinaisen kattavamman tiedon ollessa jollain toisella sivulla. Ja silloinkin voi otsikon ymmärtää ohjeelliseksi, kun vaikkapa Open datasta tai sellaiseen osallistumisesta on viestitty. En ehkä täysin ymmärrä puheenvuoroja vääristä kahvihuoneista. Jos käytettävyyden kannalta asiaa tarkastelee, eli joitain aihepiirejä eivät maija- & mattimeikäläiset löydä "oikein" tai arjessa kohtaa, voi joskus näitä ympäristöjä muokkaamalla (ulkonäkö, sijoittelu, ymmärrettävä / ajantasainen nimi jne) sekä käyttäjiä kouluttamalla tai heille tiedottamalla saada muutosta aikaan. Maailmassa monia asioita voi ymmärtää usealla eri tavalla, tai katsoa eri kuvakulmasta eli nähdä eri kantilta. Kulttuuri, koulutus, ammatti ja kokemukset vaikuttavat. Aina yhdelle oikea tapa ei ole välttämättä sopivin tai oikein toisen tarkastelutavan tai filosofian mukaan. En tätä keskustelua enempää jatkaisi; omalta puolelta sain jo kylliksi vastauksia.--Paju (keskustelu) 19. lokakuuta 2021 kello 02.49 (EEST)[vastaa]
Jos haluaisi systemaattisemmin edistää valokuvaamista, niin tekisin viikon kilpailu tyyppisen projektisivun johon keräisin teemoja ja aikatauluja joita suunniteltaisiin etukäteen. Seuraavien viikkojen kannalta olevat asiat sitten olisi näkyvillä ajankohtaista sivulla. Lisäksi voitaisiin kokeilla, että edellisen aiheen valikoitu kuva/valikoidut kuvat olisi jonkin aikaa aina näkyvillä etusivulla vaikka suositeltu artikkeli boksissa. Käytännössähän etusivun sisältöä vanhenee klikkausten perusteella noin kolmessa päivässä, niin voitaisiin ainakin suositeltujen uusintojen kohdalla nopeuttaa kiertoa vaikka tällä. Zache (keskustelu) 11. lokakuuta 2021 kello 11.56 (EEST)[vastaa]
Saavutusten vertailu menee sen verran hienosäädöksi, että jättäisin vanhemman täsmenteettömälle vaikka nuoremman eli kazakin voikin tulkita olevan niukasti menestyneempi (tai nojaa, mestaruus se on joukkuemestaruuskin), ja täsmenteenkin voi lyhentää muotoon kazakstanilainen ampuja; mietitään täsmennettä tarkemmin sitten, jos Abc10 osuu tekemään artikkelin samannimisestä kulmilla pyörivästä harrasteampujasta. Itse suosin täsmenteissä lyhyyttä, joten olisin hyvinkin saattanut aloittaa artikkelin nimellä Galina Beljajeva (Kazakstan) tai vielä todennäköisemmin Galina Beljajeva (1971). --Lax (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 13.13 (EEST)[vastaa]
Mikäköhän oli tuon kazakstanilaisen ampujan nimi Kazakstanin virallisella eli kazakin kielellä? Kun maa on siirtyässä latinalaisiin kirjaimiin aiemmista kyrilisistä, olisi translitterointi kai parempi muutenkin varmistaa nimen kazakinkielisestä kirjoitusasusta lähtien. --Paju (keskustelu) 19. lokakuuta 2021 kello 02.57 (EEST)[vastaa]
Ensisijainen vaihtoehto eli Wikipedian ihan perusmalli olisi ollut tehdä toisesta Galina Beljajevasta täsmenteetön artikkeli, jossa Tämä artikkeli -mallineella viitataan siihen toisee Galinaan. Koska niin ei tehty, niin seuraava vaihtoehto (joka on huonompi) on tehdä täsmennyssivu Galina Beljajeva, jonne listataan molemmat (täsmenteellisnimiset) artikkelit. Toteutin nyt tämän. Wikipediassa ei kuulu olla pelkkiä täsmenteellisiä artikkeleita samannimisistä henkilöistä ilman täsmenteetöntä täsmennyssivua. Yleisesti ottaen, jos on vain kaksi samannimistä, pärjätään vallan mainiosti ilman erillisiä täsmennyssivuja. Ja lisäksi: jos artikkelin nimessä on täsmenne, siinä ei tarvita Tämä -artikkeli -mallinetta, jonka ohjeessa sanotaan, että mallinetta ei käytetä tarkenteellisislla sivuilla. Kts. Ohje:Artikkelin nimi, Wikipedia:Täsmennyssivu ja Malline:Tämä artikkeli. --Htm (keskustelu) 19. lokakuuta 2021 kello 06.13 (EEST)[vastaa]
Sä et ole ihan pysynyt vauhdissa mukana. Galina Beljajevasta oli tämän keskustelun alkaessa täsmenteetön artikkeli, mutta se siirrettiin lauantaina täsmenteelliselle nimelle. Tilanne oli siis alun perin se, jota ensimmäisen kommenttisi alussa kaipasit, paitsi että Tämä artikkeli -malline puuttui. --Lax (keskustelu) 19. lokakuuta 2021 kello 10.42 (EEST)[vastaa]
Olen ollut vauhdissa mukana, mutta en toki näiden artikkeleiden. Tuossa oli kaksikin ohjetta, toisessa oli joo sille, että molemmille artikkeleille annetaan pitkätäsmenteellinen nimi taikka valitaan toinen merkittävämmäksi, jolle ei täsmennettä ja toinen täsmenteellä. Toisen yksilön neuvo oli sama eli ei täsmennettä ja täsmenteellinen -kombinaatio. Mutta kun on vain kaksi artikkelia, niin pitäisi valita se merkittävämpi (ja oikeastaan ihan sama, kumman valitsee, tuskin kumpikaan Galina kauheasti loukkaantuu). Ei pidä tehdä pelkkiä täsmenteellisiä artikkeleita. Jos ei tiedä, voi katsoa ohjeita. -- Htm (keskustelu) 19. lokakuuta 2021 kello 19.43 (EEST) (edit) Ja wikilinkit oli tarkistamatta. --Htm (keskustelu) 19. lokakuuta 2021 kello 20.23 (EEST)[vastaa]
Pidän Wikipediasta, koska siitä saa paljon sellaista tietoa, mitä ei muualta saa. Sitäpaitsi sen vapaudessa on ideaa sikäli, että sitä voi muokata kuka tahansa, kunhan se noudattaa lähteitä. Mitkään lähteet eivät ole kuitenkaan luotettavia, joten ehdotan että jokin botti laittaa jokaisen artikkelin alkuun merkinnä: "Wikipedian tieto on epäluotettavaa. Siksi se kannattaa tarkistaa myös muista tietolähteistä." --Höyhens (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 00.32 (EEST)[vastaa]
Tämä liittynee terveysvaroittelukeskusteluun. Amerikkalaiseen tapaan kuuluu varoittaa kaikesta mahdollisesta. Jos botti lisää jokaiseen pilleriartikkeliin varoituksen, niin yhtä väsymättömästi merkattaisiin kaikki artikkelit. Mallineessa tulisi käyttää GIF-animaatiota. Toisaalta Wikipedia ei ohjeista mitään (Hello world), ei edes Iptablesin käyttöesimerkkejä. ---raid522. lokakuuta 2021 kello 00.51 (EEST)[vastaa]
Universal Code of Conduct/Enforcement draft guidelines review
Linkitän tämän tänne, koska nyt on vaihteeksi jotain konkreettisempaa Yleinen käytössäännöstön osalta meneillään. Eli nyt muotoillaan siten miten käyttössäännöstön käytännössä toimeenpannaan säätiön wikien laajuisesti ja on pyydetty kommentteja toimitsijoiden ( Functionaries ) edustajilta, välityslautakunnan ja ylläpitäjäryhmien jäsenet fiwikissä ja itse sain wikisähköpostilla ilmoituksen, mutta linkitän wikisivun tänne niin se samalla tavoittaa laajemmin yhteisön.
Kiitos, mutta voisitko vielä selventää, että missä siellä halutaan kommentteja ja keneltä? Linkittämäsi sivun ylälaidassa lukee "A comprehensive community review of the Universal Code of Conduct enforcement draft guidelines is running from 17 August 2021 through 17 October 2021." Itse en ole saanut mitään sähköpostia. kyykaarme (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 10.56 (EEST)[vastaa]
Voisin kuvitella, että yleisesti tuolla keskustelusivulla kaikilta ja erityisryhmiltä tarkemmin Lähetin sinulle wikin sisäisellä sähköpostilla tuoreimman viestin. Tuo viesti tuli ilmeisesti niille ketkä osallistuivat 7. lokakuuta pidettyyn online-työpajaan, mutta en tiedä onko kyselylomakelinkki uniikki jotta näkevät onko sillä vastattu useita kertoja. Zache (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 11.05 (EEST)[vastaa]
Tehtailin äsken juuri uuden allekirjoituksen. Allekirjoituskäytäntö sanoo, että ei saisi käyttää normaalia suurempaa tai pienempää fonttikokoa. Kuitenkin olen huomannut, että tuo pykälä taitaa jollain tavalla olla muinaisjäänne. Tuon perusteella minunkin uusi allekirjoitukseni rikkoo käytäntöä, kun lisäsin siihen linkin keskustelusivun lisäksi muokkauksiin ja pienensin fonttia vähän, että allekirjoitus ei olisi liian pitkän näköinen (Olen myös muillakin käyttäjillä nähnyt pienennettyjä fonttikokoja allekirjoituksissa). Myös käyttäjälaatikkokäytäntö kieltää huumorimielessä tehdyt laatikot (tai ainakin laatikkomallineet, mutta luultavasti tarkoitettu myös että ei saa wikitekstillä tehdä huumorilaatikkoa ilman mallinettakaan). Tämänhän perusteella wikiholistitestinkin tuloksen laittaminen käyttäjäsivulle olisi kiellettyä käyttäjälaatikolla (esim. minä olen laittanut testin tuloksen käyttäjälaatikolla käyttäjäsivulle. Myös monenlaisia muitakin huumorilaatikoita olen nähnyt. --Minilammas(keskustelu * muokkaukset)25. lokakuuta 2021 kello 16.41 (EEST)[vastaa]
Käytännöissä on paljon harkinnanvaraisia kohtia, joita en sanoisi ”kuolleiksi”. Tälläkin sivulla on useita allekirjoituksia (ainakin yksi näistä on ylläpitäjä), joissa esiintyy oletuskokoa pienempää fonttikokoa. Kukaan ei puutu näihin, koska niitä ei ole vielä kukaan pitänyt häiritsevinä. Tuo ”pykälä” on silti hyvä säilyttää käytännöissä sen varalta että joku tekee lukukelvottoman pienellä tekstillä aidosti häiritsevän allekirjoituksen. Samalla tavalla wikiholistilaatikoihin ei ole nähty tarvetta puuttua, mutta wiki-inho-laatikko poistettiin.--Fotogurachan (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 17.11 (EEST)[vastaa]
No joo, ihan hyvähän ne on säilyttää tuolla perusteella, jonka mainitsit. Silloin kun olin uusi Wikipediaan, järkytyin lukiessani käytäntöjä, että kuinka tiukkapipoisia ne olivat. Ai niin, mainitsemisen arvoinen voisi olla tämä käyttäjälaatikkomalline, joka on käytössä jopa ylläpitäjälläkin. Haluan kuitenkin mainita, että minulla itselläni ei kuitenkaan ole mitään huumorilaatikkoja vastaan. --Minilammas(keskustelu * muokkaukset)25. lokakuuta 2021 kello 17.17 (EEST)[vastaa]
Minä ja Prospero One olemme eri mieltä siitä, pitäisikö esimerkiksi artikkelissa Mikael I (Romania) mainita henkilön virallinen (historiallinen) syntymäpaikka Romanian kuningaskunta sen sijaan, että mainitsisi syntymäpaikaksi nykyisen Romanian tasavallan. Prospero muistutti minua vuonna 2018 käydystä keskustelusta, jolloin halusin merkitä virallisen syntymäpaikan esimerkiksi näyttelijöistä kertoviin artikkeleihin. Taitaa olla mielipidekysymys, pitäisikö oikea valtio mainita näissäkin artikkeleissa vai ei. Esimerkiksi artikkelissa Freddie Mercury on vuosikausia lukenut, että hän on syntynyt jo kauan sitten lakkautetussa Sansibarin sulttaanikunnassa. Niin tai näin, uskoakseni ainakin silloin oikean valtion mainitseminen olisi järkevää, jos valtio liittyy artikkelin henkilöön jollain tavalla, kuten viimeisen kuninkaan Mikael I:n tapauksessa. Suomenkielinen Wikipedia taitaa olla yksi harvoista ellei ainoa Wikipedia, jossa virallisia valtioita ei oikein haluta mainita artikkeleissa. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 25. lokakuuta 2021 kello 17.02 (EEST)[vastaa]
Jos on syntynyt Helsingissä vaikkapa 1910, siihen riittää Helsinki, eikä ruhtinaskuntaa tarvitse mainita. Se olisi pelkkää turhaa näpertelyä, kun ei itsenäistymisen jälkeenkään syntyneille lisätä Suomen tasavaltaa. Jotkut lisäilevät valtiomuotoja Saksaankin, (puhumattakaan natsi-Saksasta) mutta minusta riittää pelkkä Saksa. --Abc10 (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 20.20 (EEST)[vastaa]
Kyllä kai se on oikein, jos vain itse muutettu tieto on oikein. Esim. kun Ruben Stiller on syntynyt Nummella, niin se on fakta, ja olisi anakronismi sanoa, että hän olisi syntynyt Lohjalla tai Nummi-Pusulassa. Ja jos Paavo Lipposen syntymätodistukseen merkittiin syntymäpaikaksi Turtola, niin tämäkin on fakta, vaikka kunnan nimi myöhemmin vaihtui. Tuosta Muonuionniskasta en tiedä. --Urjanhai (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 23.12 (EEST)[vastaa]
Juu, syntymähetkellä käytössä ollut kunnan nimi on oikein (tämä yleisenä kommenttina, en ota kantaa tuohon yksittäistapaukseen), mutta linkitys tietenkin pitää laittaa olemassa olevaan artikkeliin, jos vanha nimi on vain uudelleenohjauksena tai ei edes sillä. --Lax (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 12.26 (EEST)[vastaa]
Tuo kuningas Mikael oli tosiaan ehkä vähän rajatapaus, kun kuninkuus kuitenkin olennaisesti liittyy kuningaskuntaan. Mitä tuohon Freddie Mercuryyn tulee, niin voisi ehkä melkein ilmaista synnyinpaikan vain tarkkuudella "Sansibar".
En ole mitenkään erityisen hanakka Godwinin lain toteen todistamiseen, mutta mielestäni käyttäjä:Lax antoi sen verran hilpeän kommentin tuossa vuoden 2018 keskustelussa, että siteeraan sitä tässä nyt kuitenkin:
»En myöskään halua nähdä, että 1930-luvun lopulla syntyneiden saksalaisten kohdalla lukee syntymämaana Natsi-Saksa.»
En näe itse ongelmaa miksei syntymäpaikkana voisi lukea: Kansallissosialistinen Saksa. Tietysti kyseinen esimerkki voi joidenkin mielestä olla kyseenalainen, mutta yleisesti itse näen, että syntymäpaikka lähtökohtaisesti olisi hyvä merkitä sen aikaisen hallinon/valtion mukaan. Esimerkiksi artikkelissa Boris Jeltsin syntymäpaikkana on Neuvostoliitto, eikä Venäjä. Ero on melko oleellinen ja merkittävä. Aloituksen suhteen olen siis Romanian kuningaskunnan puolella. --Farma3110 (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 11.32 (EEST)[vastaa]
Kansallissosialistinenkin Saksa oli Saksa, ilman mitään etuliitettä. Neuvostoliitto ei ollut vain mikään hallinto vaan se oli valtion nimi. Ero on oleellinen ja merkittävä. --Lax (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 12.29 (EEST)[vastaa]
Oikeastaan virallinen valtion nimi oli Großdeutsche Reich (Suur-Saksan valtakunta) vuosina 1943–1945. Eli kyllä valtion nimikin on hallinon muutosten myötä muuttunut. Kansallissosialistisen Saksan kohdalla voidaan varmasti mainita vain Saksa, jos tämä on yleinen mielipide. Mitä tulee Romanian kuningaskuntaan, uskon kyseisen valtion virallisen nimenkin olleen jotain kuningaskunnan suuntaan viittaavaa, joten aloituksen suhteen olen edelleen Romanian kuningaskunnan kannalla. --Farma3110 (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 12.59 (EEST)[vastaa]
Valtion nimi oli Wikipedian mukaan vuosina 1871-1943 Saksan valtakunta(Deutsches Reich) ja Suur-Saksan valtakunta vuosina 1943-1945. Natsi-Saksa (ja Kolmas valtakunta, Kansallissosialistinen Saksa ja Hitler-Saksa) viittaa aikakauteen 1933–1945. Olisi suotava, että syntymämaanimitykset olisivat yhteneväiset Wikipedian artikkeleiden kanssa, ainakin, mikäli niitä linkitetään. Htm (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 20.42 (EEST)[vastaa]
Artikkeli Romania kattaa maan koko historian, eli se ei käsittele pelkästään tasavaltaa. Näin ollen ei ole virhe mainita syntymämaaksi Romania ja linkittää syntymämaaksi Romania. Kun artikkelissa myöhemmin kuitenkin kerrotaan kuninkuudesta, voidaan siinä myöhemmässä kohtaa linkittää Romanian kuningaskuntaan. Syntymä- ja kuolinpaikkojen kohdalla ei ole tarpeen korostaa valtiomuotoa, jos on kuitenkin käytössä koko historian kattava valtioartikkeli. Sitten, jos ko. maa ei ole itsenäinen vaan osa jotain muuta maata, on syytä mainita myös se kattovaltio, kuten 1800-luvun Suomen kohdalla Venäjä, 1800-luvun lopun Böömin kohdalla Itävalta-Unkari ja 1980-luvun Viron kohdalla Neuvostoliitto. --Lax (keskustelu) 25. lokakuuta 2021 kello 18.35 (EEST)[vastaa]
Luettelossa Saksan presidenteistä oli epäselvyyttä Weizsäckerin virkakaudesta, joka jatkui keskeytyksettä Saksojen yhdistyessä. Välillä käytetään Saksan liittotasavallan epävirallista nimeä Länsi-Saksa (ajankohtana 1949–1990) ja toisinaan ei. Suomen linkittämistä ei olla pidetty yleensä tarpeellisena (suomalainen näyttelijä ilman linkkiä, syntymäpaikka Helsinki, jolloin ei mainita Suomea). Sen sijaan syntymäpaikkana Suomen suuriruhtinaskunta on linkitetty. Termi Ruotsi-Suomi: ”Suomi-niminen yhtenäinen hallintoalue muodostettiin vasta sen jälkeen, kun Ruotsi joutui luovuttamaan Suomen alueen Venäjälle Suomen sodan tuloksena Haminan rauhassa vuonna 1809 ja perustettiin autonominen Suomen suuriruhtinaskunta.” Artikkelin mukaan Runeberg oli Suomen suuriruhtinaskunnan kansalainen. Jos tässä keskustelussa päästään yhteisymmärrykseen tai aiemmin on päätetty menettelytapa, niin voisiko sen kirjata ohjeeseen? ---raid526. lokakuuta 2021 kello 19.37 (EEST)[vastaa]
Tässä voisi oikeastaqan verrata muihin suomenkielisiin lähteisiin, kuten viimeissimmät painetut tietosanakirjat, kansallibiografia ym. Käytetäänkö niissä ennen Suomen itsenäistymistä syntyneiden henkilöiden syntymäpaikkana muuta ilmaisua kuin paikkakunnan nimeä sen paremmin kuin Syuomen itsenäisrtymisen jälkeen syntyneiden kohdaqllakaan?. Kaiken kaikkiaan tämä on kysymys joka olisi syytä ratkaista tarkkaan harkintaan perustuen ja ottaen mallia suomenkielisistä hiljattaisista laadukkaista lähteistä.--Urjanhai (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 20.10 (EEST)[vastaa]
Niin. Minä olen pyrkinyt että se olisi se syntymämaa ja -paikka mikä se silloin on ollutkin. Suomessa on tietysti tämä syntymäkotikunta mikä on tullut aika myöhään käyttöön. Jos sitä käyttää, se pitäisi mainita että kyse on siitä eikä syntymäkunnasta. Reino Paasilinna on kaiketi itse halunnnut syntymäpaikkanaan pidettävän Pohjoista jäämerta vaikka syntyikin Norjan aluevesillä. --Höyhens (keskustelu) 26. lokakuuta 2021 kello 20.21 (EEST)[vastaa]
Yhtenäiseen käytäntöön siirryttiin vuonna 1971, jolloin väestökirjalaki astui voimaan. Evlutkirkko oli sisäisillä ohjeillaan siirtynyt vuonna 1959 noudattamaan syntymäkotikunta-käsitteen mukaista käytäntöä. Sitä ennen käytäntö oli sekava ja sattumanvarainen. Väestörekisterissä oli myös suoranaisia virheitä: syntymäpaikaksi oli laitettu kuntia, jotka eivät olleet olemassa syntymävuonna. Paasikivikin merkittäisiin nykykäytännön mukaan syntyneeksi Tampereella, vaikka hän putkahtikin rekeen Huljalassa Hämeen läänin Koskella. --Gronroos (keskustelu) 27. lokakuuta 2021 kello 00.29 (EEST)[vastaa]
Kun minusta täällä nyt on valitettu, niin vastaan lyhyesti: @Htm: koen itse että korjaukseni artikkelissa Katri Vala oli aiheellinen, jos syntymäpaikka pitää merkitä, niin silloin käytetään sitä nimeä mikä tuolloin oli käytössä. Sitten vielä perustelut Suomen suuriruhtinaskunnan tunkemisesta joka paikkaan: Minulla on ollut tapana lisätä kyseinen pääte silloin, jos henkilö todella on syntynyt vaikka vuonna 1916 tyyliin "1. tammikuuta 1916 Kristiinankaupungin maalaiskunta, Suomen suuriruhtinaskunta" ja kuolinajaksi "24. heinäkuuta 1975 Helsinki, Suomi". Mutta jos henkilö on syntynyt vuonna 1932 Suomessa merkataan syntymäkunta eikä Suomi-päätettä, sama kuolinajan kanssa. Mielestäni on oleellista merkata Suomen suuriruhtinaskunta historiallisten henkilöiden syntymäpaikaksi,koska ei läheskään jokainen Wikipedian nuorempi lukija tule ajatelleeksi, että ennen vuotta 1917 Suomi on ollut olemassa, mutta ei itsenäisenä. --Hä (keskustelu • muokkaukset) 31. lokakuuta 2021 kello 08.18 (EET)[vastaa]
"Tutkimukseni" ei perustu mihinkään, nytemmin yliviivatun kohdan tarkoitus oli sanoa, että iso osa ihmisistä ei tiedä kyseisen valtion nimeä. Kyllä se nyt kai on tiedossa, että Suomi ei ole ollut olemassa vain 103 vuoden ajan. --Hä (keskustelu • muokkaukset) 31. lokakuuta 2021 kello 09.02 (EET)[vastaa]
Tässä muistuu mieleeni se Koffin mainos, jossa kerrottiin vuosittain tapahtumia tuon olusen olemassaolon ajalta. Vuoden 1918 kohdalla luki: Suomi itsenäistyi. Missien historiakommentteja en edes mainitse tässä. --Lax (keskustelu) 31. lokakuuta 2021 kello 11.05 (EET)[vastaa]
Nyt tulee kuitenkin se, mihin viittasin jo yllä: Jos tuota rimpsua "suuriruhtinaskunta" ei ole esim. kansallisbiografioissa ja viimeisimmissä painetuissa tai digitaalisesti julkaistuissa suomenkielisissä tietosanakirjoissakaan, niin miksi sen tulisi olla Wikipediassa? Hälytyskellot rupeavat aina soimaan, jos joku asia tai asioiden esittämisen tapa on vain Wikipediassa eikä missään muualla. Otetaan nyt vaikka Katri Vala tai kansallisbiografiasta satunnainen maksuton artikkeli: [7]. Kun Wikipedia ei tee uutta tutkimusta, niin pitää siis kysyä, miksi Wikipedian tulisi poiketa merkintätavoista, joita laadukkaat suomenkieliset ja Suomessa ilmestyvät hiljattaiset lähteet käyttävät?--Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2021 kello 09.23 (EET)[vastaa]
Ja sitä paitsi, eihän itsenäisyyden aikana syntyneilläkään syntymäpaikaksi merkitä "Suomen tasavalta". Jokin logiikka siinä on, mutta tuon logiikan rekonstruoidakseen ilmeisesti pitäisi olla historiantutkimuksen ja tietosanakirjan kirjoittamisen koulutettu ammattilainen. Maallikoina ehkä voimme yrittää jäljittää tätä logiikaa etsimällä kirjastosta ja netistä erilaisia laadukkaita lähteitä ja vertaamalla, miten asiat on niissä esitetty. --Urjanhai (keskustelu) 31. lokakuuta 2021 kello 09.30 (EET)[vastaa]
Kun on puhe vaikkapa juuri syntymäpaikoista, on yleensä jotakuinkin epäoleellinen seikka, tarkoitetaanko sanalla "Suomi" vuonna 1917 itsenäistynyttä tasavaltaa, vuonna 1809-1917 vallinnutta suuriruhtinaskuntaa tai ennen vuotta 1809 nimellä "Suomi" kutsuttua Ruotsin itäistä osaa. Kun on kyse suomalaisiksi tunnetuista henkilöistä, jo Suomen mainitseminen eksplisiittisesti on yleensä täysin turhaa painolastia. Esimerkiksi on aivan oikein todeta, että Mannerheim syntyi Askaisissa. Ei sitä tarvitse tarkentaa muotoon "Askainen, Suomi" eikä varsinkaan muotoon "Askainen, Suomen suuriruhtinaskunta". Sitten taas jos vaikka aiheena on "ministerivaltiosihteeri", on hyvinkin oleellista todeta tämän virkamiehen toimineen nimenomaan suuriruhtinaskunnan asioissa. -- Gronroos (keskustelu) 31. lokakuuta 2021 kello 22.16 (EET)[vastaa]
