Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 112

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Luokka:Ranskanalankomaalaiset eli yliluokitteluako?

On alkanut ilmestyä henkilöartikkeleihin luokittelua etnisen alkuperän mukaan. Esim. Jacques Tati on lisätty luokkaan ranskanalankomaalaiset ja pitäisi tällä logiikalla olla myös luokassa ranskanvenäläiset, muttei tietenkään ole, ainakaan vielä tätä kirjoitettaessa. Minusta suomenkielisessä wikipediassa riittäisivät luokat tyyppiä x:nsuomalaiset ja suomenx:laiset. Näistähän permutoituu tolkuton määrä melko joutavia luokkia (ainakin 200 x 200 = 40 000), ja samat asiat voisi hyvin sanoa artikkelissakin (ja sanotaankin, jos on olennaista). Ja mikä on kriteeri: kansallisuus, kansalaisuus, äidinkieli, isänkieli, geeniperimä, kulttuuriperimä, syntymäpaikka, kuolinpaikka, asuinaika vai asuinpaikka? Entä jos kaikki neljä isovanhempaa ovat eri maista kotoisin, tuleeko henkilö silloin vähintään neljään etniseen luokkaan? Entäs isoisovanhemmat? Alkaa haiskahtaa yliluokittelulta, ellei peräti rotuerottelulta, vai mitä mieltä muut? –Kotivalo (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 10.27 (EEST)

Ja lisäksihän yhdyssanaksi kirjoitetut ilmaukset kuten suomenruotsalaiset, vironruotsalaiset, amerikansuomalaiset ym. kai viittaavat suomen kielessä siihen että on olemassa jokin etninen tai kulttuurinen ryhmä, jolla on oma kulttuurinsa ja identiteettinsä. Erikseen kirjoitettuna se tas kai kertoo vain että jonkun maalainen henkilö asuu jossain: Zimbabwen suomalaiset jne. Jos täällä on ammattikielenhuoltajia paikalla (en viitsi pingata) niin mikä olisi arvio? Eikö tämä ole jopa virhe. Olen monta kertaa sanonut että luokan nimi "X people of Y descent" on ihan eri asia, kun se kertoo objektiivisen faktan, mutta tässä luodaan määrittelyjä ikään kuin ylhäältä päin, ja jää avoimeksi miten kukin henkilö lopulta identifioi itsensä. Yleisemmin tässä lienee kysymys siitä, että kun käännetään luokkien tai asioiden nimiä ensimmäisen sanakirjamerkityksen mukaan, jää huomaamatta käännettävän ilmaisun tarkka merkitys (vrt. keskustelua palkintojen "voittajista", en. "winner" <-- "win" = myös: "saavuttaa uurastuksella, ansaita"). Koska tällaisia ilmauksia ei esiinny hyvässä kielessä wikipedian ulkopuolellakaan, niin pois ne täältäkin. Ilmaisu tyyliin "alankomaalaista syntyperää olevat ranskalaiset henkilöt" olisi objektiivinen fakta, eikä siitä olisi mitään valittamista, samoin kuin ilmaisut tyyliin "eestlased Soomes" tai "soomlased eestis" ja mitä nyt missäkin kielessä on. Sellaisia voi kyllä käyttää, mutta ei keksiä omia ilmaisuja, joita ei esiinny Wikipedian ulkopuolella.--Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 10.49 (EEST)

Kaikki nuo ranskanalankomaalaiset ym. väärin nimetyt ja turhat luokat saisi poistaa. Joillekin yhtenäisille kielivähemmistöille voi joissain tapauksissa tehdä omia luokkia. --Savir (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 10.57 (EEST)

Yliluokittelusta esimerkkinä, joku on käynyt luokittelemassa Walt Disneyn "amerikanranskalaiseksi" ilmeisesti vain sillä perusteella, että yksi hänen esi-isistään Robert d’Isigny muutti 1000-luvulla Normandiasta Englantiin. Tuollaista tarkkuutta käytettäessä useimmat maailman ihmiset, etenkin amerikkalaiset, pitäisi luokitella kaikkiin maailman etnisiin ryhmiin kuuluviksi. --Savir (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 11.07 (EEST)

Näitä lisäillyttä IP:tä on jo varoitettu Pxosin taholta käsin, ja hyvä niin. Muuten pitäisi Peter Nygårdia varten perustaa luokka bahamankanadansuomalaisyhdysvaltalaiset. –Kotivalo (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 11.33 (EEST)§

Ja Teuvo Tulio olisi kai suomenlatvianturkkilaispuolalainen.--Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 12.09 (EEST)

Noin moniosaisia yhdistelmäluokkia ei kai kukaan vielä tänne ole luonut. Meidän nykykäytännön mukaan Teuvo Tulio kuuluisi näin aluksi ainakin luokkiin Suomenlatvialaiset, Suomenturkkilaiset, Suomenpersialaiset ja Suomenpuolalaiset. Sitten jos ja kun hänen sukututkimuksensa edistyy, hänet voi liittää kaikkiin muihinkin Suomen-alkuisiin luokkiin. --Savir (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 12.56 (EEST)

Mikael Jungner kertoi kysyneensä ruotsinkielisiltä kavereiltaan, että voiko olla suomenkielinen suomeruotsalainen (jollainen hän koki olevansa), mutta nämä olivat sanoneet että ei. Tästä saadaan asiaan kuitenkin nyt radikaali muutos, ja vaikkapa suomenruotsalaisia saadaan esim. Genealogia Sursillianan kautta vielä paljon lisää.--Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 14.22 (EEST)

Käyttäjänimen haltuunottokäytännön vaatimus käyttäjätunnuksen omistamisesta suomenkielisessä Wikipediassa

Käytännössä Wikipedia:Käyttäjänimen haltuunotto sanotaan: ”Käyttäjätunnuksen haltuunottoa voivat anoa vain rekisteröityneet käyttäjät. Jos et omista käyttäjätunnusta suomenkielisessä Wikipediassa, tulee sinun aluksi rekisteröityä.” Seurauksena kyseisestä vaatimuksesta ovat useimmiten seuraavat vaiheet:

1. SUL-tunnuksen omistaja tai sellaista havitteleva tekee IP-osoitteella käyttäjänimen haltuunottopyynnön fiwikiin.
2. Paikalle sattunut byrokraatti kertoo edellä mainitulle henkilölle, että hänen tulee rekisteröidä fiwikiin käyttäjätunnus, ennen kuin mihinkään toimenpiteisiin voidaan ryhtyä.
3. Pyynnön esittäjä joko suosiolla tai hammasta purren luo uuden tunnuksen fiwikiin, jotta asia voidaan hoitaa harmonisesti paikallisen käytännön mukaan.

Viimeksi kävi niin, että kolmoskohtaan ei edettykään ulkomaanelävän heitettyä kirveensä kaivoon ja ilmaistua riemunsa hölmöksi katsomaansa käytäntöä kohtaan muuallakin kuin täällä. Aiheeseen liittyvässä vuonna 2008 arkistoidussa keskustelussa ”Usurpation-käytäntö fi-wikissä” rekisteröitymispakkoa on perusteltu osion viimeisessä kommentissa, joskin perustelu vaikuttaa aika teoreettiselta eikä vastaavaa vaatimusta taida olla missään muussa Wikipediassa. Sen sijaan samassa kommentissa mainittu hyöty (”pyynnön lisääjä pääsee helpommalla”) tuntuu olevan joillekin sangen tärkeä asia, vaikka nöyrällä asenteella toki nykyisinkin selviää. Joka tapauksessa ehdotan, että käytännön kohta

»Käyttäjätunnuksen haltuunottoa voivat anoa vain rekisteröityneet käyttäjät. Jos et omista käyttäjätunnusta suomenkielisessä Wikipediassa, tulee sinun aluksi rekisteröityä.»

korvataan seuraavalla tekstillä:

»Käyttäjänimen haltuunottoa voivat anoa suomenkieliseen Wikipediaan rekisteröityneiden käyttäjien lisäksi sellaiset muunkielisten Wikipedioiden tai muiden Wikimedia-hankkeiden käyttäjät, jotka ovat kotiwikissään vahvistaneet jättäneensä suomenkieliseen Wikipediaan haltuunottopyynnön.»

Vastaavat muutokset tehtäisiin luonnollisesti myös käytäntösivun englanninkieliseen tekstiin. Niiden myötä SUL-tunnusten kanssa kamppailevat saisivat pyyntönsä helpommin käsittelyyn eikä byrokraatin tarvitsisi joka kerta ohjata heitä luomaan uutta tunnusta fiwikiin. Mielipiteitä? –Ejs-80 12. kesäkuuta 2014 kello 02.33 (EEST) EDIT: –Ejs-80 12. kesäkuuta 2014 kello 02.41 (EEST)

Sopii minulle. Toteutuksen pitäisi olla sellainen, että vaihtopyynnössä jossain muodossa linkitetään tuohon vahvistukseen (keskustelukommenttien lisäksi; vaihtopyynnön toteuttaja voisi tehdä varmuudeksi vielä linkin diffiin jotta se olisi mahdollista jälkikäteen löytää)--Zache (keskustelu) 12. kesäkuuta 2014 kello 09.23 (EEST)

Kannatetaan. --Pitke (keskustelu) 12. kesäkuuta 2014 kello 11.55 (EEST)

Vaikuttaa järkevältä. --Stryn (keskustelu) 14. kesäkuuta 2014 kello 16.50 (EEST)

Omat suomennokset

Eikös tällaiset fiktiivisille roduille annetut omat suomennokset uppoa kategoriaan Wikipedia:Ei uutta tutkimusta? 85.194.253.105 15. kesäkuuta 2014 kello 13.14 (EEST)

ip-numeromuokkaajat

Onko jossain mietitty (ja mihin perustuen) se, että ip-numero on yhtä luotettava artikkelin muokkaaja kuin nimimerkkikin? Mielestäni pitäisi estää. Ensimmäinen soveltuvuustesti tämän median käyttäjäksi olisi oltava edes osata kirjautua. Kiirehän ei ainakaan saisi olla peruste ip-numerolla muokkaamiseen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 10.23 (EEST)

Niihin aikoihin kuin kun Ohje:Sivujen arviointi otettiin käyttöön, muistaakseni Käyttäjä:Tanár kertoi hämmästyneensä siitä miten paljon asiallisia, hyödyllisiä muokkauksia tulee IP-käyttäjiltä. Heillähän on jo hiukan vöähemmän oikeuksia ja enemmän valvontaa kuin muilla, kaikki muokkaukset menevät seulontaan, sivuja ei voi siirtää jne. --Tappinen (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 10.32 (EEST)

IP-osoitteilta kannattaisi estää muokkaaminen ja vaatia kaikkia luomaan käyttäjätunnus, jos haluaa muokata. IP-osoitteiden muokkaamisen haitat ovat suuremmat kuin hyödyt, kun IP-osoitteista harjoitetaan vandalismia ja IP-osoitteiden estäminen on toisinaan vaikeaa ja toki aikaavievää. Käyttäjätunnuksen luomisessa kestää ehkä 1 minuutti. Sisäänkirjautuminen on vaivatonta. Käyttäjätunnuksen estäminen ja käyttäjätunnuksella tehtyjen muokkausten seuraaminen on helpompaa kuin IP-osoitteella tehtyjen. Käyttäjätunnuksen luomiseen kannattaisi lisätä sellainen ominaisuus, että jos yrittää käyttää samaa sähköpostiosoitetta käyttäjätunnuksen luomiseen kuin jo aikaisemmin, niin järjestelmä ilmoittaisi, että "sinulla on jo tällä sähköpostiosoitteella luotu tunnus", mikä vähentäisi useiden vandalismitunnusten luomista. Kukaan ei tarvitse alttereita. Bottitunnuksia varten voisi olla jokin aivan erillinen käyttäjätunnuksenluontinäkymä, jonka kautta saisi bottioikeudet samalla sähköpostiosoitteella. --Hartz (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 10.44 (EEST)

Komppan täysillä yo. Hyvin saman suuntaisesti päädyin kyselyyni. Ip olkoon mahdollista esim. keskusteluissa (olisiko ongelma sallia niissä, mutta muuten estää). Keskusteluissa voi olla joku tarve altteriin, muokkausten osalta niille en näe mitään perustetta. Miten on muiden maiden wikien osalta ip-muokkaus? Onko missään kielletty? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 11.38 (EEST)

Mä haluaisin jotain kovaa faktaa (=lukuja) väitteiden tueksi, että IP-käyttäjät aiheuttavat enemmän ongelmia kuin ovat hyödyllisiä. Ainakin toistaiseksi tilastojen perusteella ip-muokkaukset ovat perinteisesti olleet ihan hyödyllisiä ja voisin kuvitella laadun parantuneen verrattuna esimerkiksi parin vuoden takaiseen tilanteeseen. --Zache (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 11.55 (EEST)

Luulen että moni spontaani hyödyllinen pikkumuokkaus (tai isompi) jäisi tekemättä, jos sisäänkirjautuminen tunnuksella olisi pakollista. --Pitke (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 12.17 (EEST)

Sähköpostiosoitteen antaminen tunnusta luodessa on vapaaehtoista. Luulen, että vain kokeilu-sotkemisia karsiutuisi hieman, jos IP-käyttäjät eivät voisi muokata. Tunnusten luonti on niin helppoa, että tunnuspakko tuskin estäisi vakavampaa vandalismia. Jos taas tunnusten luontia vaikeutettaisiin, karsiutuisi varmaan aika paljon myös hyödyllisiä muokkauksia. --Jussi Vuori (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 12.40 (EEST)

Kaikessa on puolensa. Toki on niin, että jos pitäisi luoda käyttäjätunnus voidakseen muokata ja jos käyttäjätunnuksen luomiseen pitäisi antaa toimiva sähköpostiosoite (ja vahvistaa tunnus sitä käyttäen), joitain muokkauksia voisi jäädä tekemättä (varmaan osa vandalismistakin). Uusia sähköpostiosoitteita varmaan harva vandaali jaksaisi tehtailla voidakseen tehtailla uusia vandalismitunnuksia (uuden käyttäjätunnuksen luominen edellyttäisi ainutkertaista sähköpostiosoitetta ja siten pitäisi aina luoda uusi sähköpostiosoite ennen käyttäjätunnuksen luomista), niin kyllä se vandalismia vähentäisi, kun harvapa jaksaisi nähdä niin paljon vaivaa. Tietysti pahimmat vandaalit saattaisivat nimenomaan nähdä paljon vaivaa... mutta tuskinpa viittä tai kymmentä kertaa, kun aina vastassa olisi ikuinen esto. --Hartz (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 12.59 (EEST)

Wikimedia-säätiön periaate on, että ip-muokkaaminen on sallittua. [1] [2] Samaa on todennut Jimbo Wales. --Thi (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 12.42 (EEST)

Herra Walesin laissez-faire-ajatukset mielestäni kompastuvat tässä kohtaa. Wikipediassa olisi vähemmän tyhmää, ilmiselvää vandalismia ja ylläpitäjillä vähemmän töitä (ylläpitäjiä tarvittaisiin vähemmän), jos IP-osoitteilla muokkaaminen lopetettaisiin. Näkisin, että Wikipedian on vaikea nousta korkeammalle laadun tasolle, jos IP-osoitteet saavat muokata vapaasti ja ylläpitäjien aika kuluu kaikkeen tyhmään. IP-osoitteiden "ähähäh kakkakakka" -muokkaukset saattavat olla suuri syy siihen, miksi monet tutkijat ja tieteilijät eivät muokkaa Wikipediaa. IP-osoitteiden tuollaiset muokkaukset heikentävät Wikipedian laatuvaikutelmaa kaiken kaikkiaan. --Hartz (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 12.59 (EEST)

Valitettavasti jopa penaalin tylsimmätkin kynät tietävät miten vandalismiestoja kierretään, vrt. erilaiset keskustelufoorumit. Tämä media on vielä inhottavan hankala noille päästä pätemään. Tämänkin median laatu on mielestäni kääntäen verrannollinen massojen suosioon ja muokkaamisen helppouteen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 13.29 (EEST)

Kun Wikipedia on 1) saavuttanut massojen suosion (todella suosittu) ja 2) muokkaaminen on vapaata (IP-osoitteet saavat muokata), mikä on ACFCjne Kuopio sinun näkemyksesi Wikipedian laadusta kohtien 1) ja 2) valossa? --Hartz (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 13.48 (EEST)

Paljonko meillä on a.) vandalismia jotka tulee ip-osoitteista, entä b.) jotka tulee rekisteröidyiltä käyttäjiltä. Laskekaa vaikkapa 5000 tuoreimmasta muokkauksesta. [3] --Zache (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 14.03 (EEST)

Ei tarvitse laskea, jos luottaa Thi:n linkkiin, jonka mukaan vandalismi noudattaa ns. 80/20-sääntöä eli a) 80 % vandalismista tulee IP-osoitteista ja b) rekisteröidyiltä käyttäjiltä 20 %. --Hartz (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 14.07 (EEST)

No mä en luota siihen, että vuonna 2004 ja 2007 enwikistä tehdyt tutkimukset kertoisivat mitään oleellista vuoden 2014 fiwikin tilanteesta. --Zache (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 14.17 (EEST)

1) Suuri suosio = keskinkertaisuus lisääntyy niin suureksi, ettei huippulaatua, laatua yleensä, ei enää edes löydy ja lopulta keskinkertaisuus kokee saman. Suuri suosio ei voi kohdistua aiheisiin, joiden harrastajat eivät kuulu massaan.

2) ip-muokkaaminen ei ole tulossa ihan kohtakaan laadun kannalta ongelmaksi. ip-muokkausten määrä on kokonaismäärään verrattuna ilmeisesti niin pieni, ettei sen painoarvo ole riittävä kokonaislaadun kannalta. Populaarit ja helposti lähestyttävissä olevat aiheet (urheilu ja hömppäkulttuuri) arvaan olevan ip-vandalismin pääkohde ja lähinnä uhkaavan niiden laadukkuutta, muttei merkittävästi.

Muokkaamatta jättämiseen siitä syystä, että pitää olla nimimerkki, en usko kuin ihan poikkeustapauksissa, eli laatu ei ainakaan vähene, jos ip-muokkaus estettäisiin. Ja esto olisi lähinnä varautumista tuleviin uhkiin (turha valvontatyö estää oleellista valvontatyötä). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 14.38 (EEST)

Tarkennan 1)-kohtaan laadun löytämisestä, laatu ei täältä häviä, mutta sen löytäminen huuhaan joukosta tulee yhä vaikeammaksi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 14.42 (EEST)

Jokainen meistä on joskus ollut IP-muokkaaja. Itse välttelin aikanaan käyttäjätunnuken rekisteröimistä pitkään ja tein sen lopulta vain siksi, että sillä tavalla pääsi uudelleennimeämään (siirtämään) sivuja. Jos olisi ollut pakollista rekisteröidä heti käyttäjätunnus, en luultavasti olisi koskaan ryhtynyt Wikipedian muokkaajaksi, koska se olisi alkuvaiheessa nostanut kynnystä liikaa. Luulen että sama pätee moneen muuhunkin. Wikipedialla on pikemminkin se ongelma, että Wikipediaa lukevia ihmisiä ei saada tekemään satunnaisesti korjauksia artikkeleihin, jolloin suuri potentiaalinen voimavaranto jää hyödyntämättä (luulisin, että noin yhdessä tapauksessa sadasta, jossa joku Wikipedian lukija havaitsee artikkelissa ilmeisen asia- tai kirjoitusvirheen, hän myös korjaa sen). IP-muokkaamien vaikkeuttaminen tai estäminen ei yhtään helpottaisi tilannetta. Vandaalit (joiden motivaatio muokkaamiseen lienee vahvempi) voisivat toisaalta aina luoda itselleen uuden ja uuden tunnuksen, joten ei niistä tuolla tavoin pääsisi eroon. Pelkästään hyödyllisiä muokkaajia menetettäisiin, mutta häiriköt olisivat edelleen riesana. --Risukarhi (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 13.03 (EEST)

Risukarhen ja Thin näkemykset ovat lähellä näkökantaani. --Höyhens (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 13.06 (EEST)

Toisessa Thi:n linkeistä mainitaan, että 80 prosenttia vandalismista on IP-osoitteiden tekemää. Se on varmaankin määrällisesti suuri määrä. On vaihtuvia IP-osoitteita, joita käyttävät vandaalit ovat erityisen sitkeitä, kun niihin tehoa tavalliset estot. On oppilaitosten ja kirjastojen yhteisiä IP-osoitteita. On avoimia välityspalvelimia. IP-osoitteisiin liittyy ongelmia ja ylläpitäjien aika kuluu IP-osoitteilla tehtyjen muokkausten tarkistamiseen, kun jokainen IP-osoitteesta tehty muokkaus on oletusarvoisesti vandalismia ja siksi tarkistettava. Linkin mukaan vain 20 % IP-osoitteilla tehdyistä muokkauksista on vandalismia, mutta 100 % IP-osoitteilla tehdyistä muokkauksista epäillään vandalismiksi. --Hartz (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 13.20 (EEST)

Nähdäkseni uudet käyttäjätunnukset eivät ole lähtökohtaisesti yhtään sen luotettavampia kuin IP-osoitteet. Myös kaikkia uusien käyttäjien (ja joskus vanhempienkin käyttäjien) muokkauksia pitää lähtökohtaisesti epäillä vandalismiksi (ja sitäkin suuremmalla syyllä, jos IP-muokkaaminen estettäisiin, koska silloin vandaalit siirtyisivät tehtailemaan uusia käyttäjätunnuksia). Ongelma ei liity itse asiassa mitenkään IP-muokkauksiin vaan siihen, että vandaalit ovat tuskastuttavia, käyttivät he käyttäjätunnusta tai eivät. Kuten edellä totesin, IP-muokkaamisen vaikeuttaminen tai estäminen karkottaisi luultavasti paljon enemmän hyväntahtoisia ja hyödyllisiä muokkaajia kuin sotkijoita ja vandaaleja. Mielestäni tämä ehdotus on hyvä esimerkki siitä, miten Wikipedia voisi ampua itseään nilkkaan, ja vieläpä suhteellisen järeällä tykistöllä. PS.: Tiedän monia ihmisiä, jotka voisivat olla valmiita ainakin satunnaisesti parantamaan Wikipediaa, mutta eivät halua tehdä sitä, koska luulevat että käyttäjätunnuksen luominen on jo nykyiselläänkin pakollista (mitä se siis ei onneksi ole). --Risukarhi (keskustelu) 18. kesäkuuta 2014 kello 13.11 (EEST)

Ip-muokkaajia ei tarvitsisi kokonaan estää. Sen sijaan ip-muokkauksia voisi vaikeuttaa siten, että sotkijat eivät jaksaisi vaivautua sotkemaan. Esimerkiksi uusi ip-osoite voisi tehdä aluksi yhden muokkauksen viidessä minuutissa, kunnes se osoittautuu asialliseksi ja se merkitään jollekin whitelistille, jolloin viive on lyhyempi. Tai jokaisen ip-muokkauksen yhteydessä käyttäjä joutuisi klikkailemaan muutamaa popupikkunaa, joissa kehotellaan rekisteröimään tunnus. --Savir (keskustelu) 17. kesäkuuta 2014 kello 14.25 (EEST)

En tiedä miten muut kokevat popupit, mutta ainakaan henk.koht. en ole niiden ystävä. Jos täällä olisi aikanaan ollut popuppeja, niin minun ja wikipedian yhteinen tarina olisi jäänyt hyvin lyhyeksi. En usko, että vandalismi jää käyttäjätunnusten luomiseen. Jos 80 prosenttia vandalismista tulee nyt ip-osoitteista, niin pakollisten tunnusten käyttöönoton jälkeen 100 prosenttia vandalismista tulee rekisteröityneiltä käyttäjiltä. Kysymys on lopulta siitä, että toimiiko järjestelmä näilleen, ja kannattaako sitä muuttaa, jos se kuitenkin toimii näissä olosuhteissa. Uskon kyllä, että vandaalien määrä vähenee pakkorekisteröitymisen myötä, sillä alkeellisimmat ja impulsiivisimmat luovuttavat heti siinä vaiheessa, kun tarvii nähdä vaivaa. Ja varmasti rekisteröityneiden vandalismia on helpompi torjua. Sen sijaan mikä tulee suuremmaksi ongelmaksi on se, että vandalismin laatu muuttuu, tänne tulee kasvava määrä esim. hankalasti käyttäytyviä rekisteröityneitä käyttäjiä, vaikeammin tunnistettavia vandalismin harrastajia, sekä erilaisia outoja agendoja muokkauksillaan ajavia käyttäjiä. Aikaa myöten rekisteröityneet ongelmakäyttäjät alkavat myös järjestäytyä, jolloin alkaa muodostua blokkeja, jotka pyrkivät ajamaan rekisteröityneiden ongelmakäyttäjien etuja ja oikeuksia käyttäen hyväksi kaikkia säännöstöistä löytyviä porsaanreikiä ja tulkinnan mahdollisuuksia. --Ukas (keskustelu) 18. kesäkuuta 2014 kello 02.20 (EEST)

Moderoinnista ja moderaattoreista

En tiedä miten Wikipediassa jaetaan moderaattorin oikeuksia, mutta olen tätä touhua katsellut jonkin aikaa jokseenkin hämmästyneenä. Moderoinnissa ei ole minkäänlaista tolkkua. Artikkeleita lukitaan, kirjoituksia poistellaan, kirjoittajia bännätään, IP-osoitteita urkitaan vailla minkäänlaista tolkkua. Aina on jossain joku tappelu päällä. Tuolla touhulla suututetaan uudet kirjoittajat ja tulokset on sen mukaiset.

Katselin muutaman moderaattorin profiileja ja totesin, että aika paljon on parikymppisiä märkäkorvia, joilla on valtavasti uhoa. Tämmöisille, kun annetaan moderaattorin oikeudet niin vallan tunne on rajaton. Mutta valta ilman vastuuta on huono yhdistelmä.

Moderaattorilta vaadittaisiin ennen kaikkea viisautta. Pelkkä äly ei riitä, viisautta tarvitaan. Pitäisikin tarkistaa kenelle moderointioikeuksia jaetaan. Täynnä uhoa olevalle teinille, kun annat moderointioikeudet, se on kuin antaisit hullulle kirveen väkeä täynnä olevalla torilla. --Sovinisti (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 22.50 (EEST)

Täällä on monenlaista vääntäjää ja säätäjää. Wikipediassa on jopa erilaisia "puolueita", tai ainakin ryhmiä, joilla on erilaisia käsityksiä tietokirjan muokkaamisesta. Mielestäni käsityksesi on ehkä vähän dramaattinen, onhan saatu kohtuullista jälkeä aikaan ja tarkoitus on koko ajan muokata paremmaksi. Mainitsemasi toimet kuuluvat yhteiskirjoittamisen pelisääntöihin, ei wikimaailma kokonaisuudessaan mikään sotatanner kuitenkaan ole. Kukin osallistuu oman kapasiteettinsa mukaan ja kaikkia niitä tarvitaan, jotka ovat valmiita muokkaamaan parempaa tietosanakirjaa. Totta on, mitä kirjoitat viisaasti vallasta, vastuusta ja viisaudesta, mutta arvelisin, että niiden oikeaan ottamiseen Wikipedia tarjoaa myös mahdollisuuden. On myös paljon hiljaisia puurtajia, jotka tekevät arvokasta työtä vähin elkein. Että tervetuloa vaan sekaamme. :) --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. kesäkuuta 2014 kello 23.04 (EEST)

Parikymppisiä? Kamalaa. --Pitke (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 01.20 (EEST)

Osa niistä märkäkorvista on jo ylittänyt teini-iän jopa moninkertaisesti mutta pätemisentarve ja uho ovat yhä jäljellä. Mutta ongelma on toisaalta myös se että moni kirjoittajista ei ole ikinä nähnyt oikeaa tietosanakirjaa, eikä heillä siten ole mitään käsitystä, mitä täällä ollaan tekemässä (jotkut puhuvatkin "sanakirjasta"). Mutta tervetuloa tekemään fiksua tietosanakirjaa, ilman uhoa. --Käyttäjä:Kielimiliisi 7. kesäkuuta 2014 kello 05.34 (EEST)

Kiitos vaan kutsusta, mutta ei voi tehdä mitään fiksua, kun muokkaukset poistetaan ja artikkelit lukitaan "naaman" perusteella. --Sovinisti (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 09.58 (EEST)

Siihenhän wikipediassa on tietoisesti pyrittykin, että sitä voi kirjoittaa "kuka tahansa". Siitä on sitten seurauksensa (kun hädin tuskin tiedetään mikä on tietosanakirja). --Jmk (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 09.00 (EEST)

Ylläpitäjäksi pääsylle on kuitenkin jonkinlaiset kriteerit olemassa, mutta muokkaajaksi voi tulla kuka tahansa, ja usein tuleekin. --Otrfan (keskustelu) 7. kesäkuuta 2014 kello 10.25 (EEST)

Aiemmin (toivottavasti ei enää) usein ylläpitäjien kanssa riitautuneena voin todeta, että pääsääntöisesti ylläpitäjät toimivat ohjeiden mukaisesti. Osalla toki on pientä omien mielipiteiden mukaan tuomista, mutta sitähän eivät ohjeet kiellä. Mutta ennen kaikkea ylläpitäjät ovat yhteisön itsensä valitsemia toimijoita, joille on katsottu voitavan antaa vastuuta yhteisön toiminnan ylläpidosta.--Phiitola (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 10.43 (EEST)

Omat kokemukseni ovat toisenlaisia. Joku sisärengas täällä on, joka poistelee ja lukitsee sääntöjen mukaisia kirjoituksia eikä tosiaan lukituksi jää satunnainen versio, kuten yrittävät väittää. Ei näytä olevan merkitystä onko artikkeli tottavai tarua, lähteistetty vai ei. Merkitystä on vain sillä kuka jutun on kirjoittanut. Mahtavatko ymmärtää itsekään miten mädäntyneeltä touhu näyttää ulkoapäin? --Sovinisti (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 22.36 (EEST)

Tämä "sisäpiiri"-juttu on aika usein kuultu sellaisilta käyttäjiltä, jotka eivät ole tyytyväisiä ylläpitäjien tekemiin päätöksiin. Enpä ole itse sellaisesta tietoinen, mutta ehkä minäkin sellaiseen sitten kuulun tietämättäni, kuten varmaan kaikki muutkin ylläpitäjät. --Stryn (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 22.53 (EEST)

Miksiköhän eivät ole tyytyväisiä? Vaikea on muuta selitystä keksiä, jos ylläpitäjät ovat joukolla kimpussa teitpä millaisen muokkauksen tahansa. --Sovinisti (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 23.25 (EEST)

Tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa. 1: toteat, että jos ylläpitäjät (joilta keltään wikiyhteisö ei ole vieläkään äänestyttänyt yp-kaluja pois) ovat "kimpussasi" joukolla, kyse on siitä, että toimintasi ei sovi vallitseviin wikikäytäntöihin ja -käytänteisiin (ja niiden nyansseihin). Mahdollisesti lakkaat muokkaamasta aihetta, joka aiheuttaa sinussa intohimoisia mielipiteitä, ja siirryt vaikka kohentamaan kemia-artikkeleita tai oikolukemaan näyttelijäartikkeleita. Vaihtoehtoisesti kaivat läjän lähteitä esiin puurtaaksesi Feminismi-artikkelin parissa juurta jaksaen hitaassa tahdissa valmiina keskustelemaan rauhallisissa merkeissä likipitäen kaikesta. 2: päätät, että ylläpitäjät ja samalla liuta muita wikivakkareita on salaa liittoutunut sinua vastaan. Poistut Wikipediasta tavalla tai toisella.

Yleisluontoisena huomautuksena mainitsisin, että suurimman melun täällä saavat pääsääntöisesti aikaan henkilöt, joilla on Tärkeitä Mielipiteitä itselleen Hyvin Tärkeistä aiheista, ja jotka ensi töikseen käyvät muokkaamaan juuri näitä aiheita. Käytäntöihin he tutustuvat siinä järjestyksessä, missä etsivät toiminnalleen oikeutusta siinä vaiheessa, kun vakiokäyttäjät alkavat kyseenalaistaa toimintaa. Suosittelen siis, hyvä käyttäjä Sovinisti, ihan oikeasti nyt antamaan olla toistaiseksi, ja opettelemaan yhteisön tavoille sellaisten aiheiden parissa, joiden yhteydessä pääsi pysyy viileänä vaikka muokkaus kävisikin kuumana. Näin vältyt turhilta riidoilta. Monitahoisten ja kiisteltyjen aiheiden muokkaaminen on vaikeinta mitä täällä voi tehdä--siitä ei kannata aloittaa. --Pitke (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 18.05 (EEST)

Myös vakiokäyttäjät voisivat opetella ihmisten tavoille. Pitken tapaisella viisastelulla ja uhoamisella ei kovin hyvää henkeä luoda ja se on nähtävissä. Suomenkielistä Wikipediaa ei kovin korkealle noteerata. Tietysti samankaltaiset voivat hymistellä keskenään tyytyväisyyttään, mutta sillä ei pitkälle potkita.--Sovinisti (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 21.59 (EEST)

Kukaan ei ole maininnut ihmisten tapoja, ainoastaan yhteisön tavat. Tulkitset vilpittömät, vitsittömät, suorasanaiset neuvoni viisasteluksi ja uhoksi. Miksi?--Pitke (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 20.03 (EEST)

Kannattaa lukea meta:Väärä versio. --Otrfan (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 03.35 (EEST)

Kaikkea voi lueskella ja erilaisia selityksiä keksiä, mutta se ei vallitsevaa olotilaa muuksi muuta. --Sovinisti (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 21.59 (EEST)

En jaksanut lukea, mutta wikissä ei ole moderaattoreita. Keskustelun aloittaja voisi täsmentää.--Nedergard (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 23.33 (EEST)

Taas yksi viisastelija. Muokkauksia poistellaan, artikkeleita lukitaan ja muokkaajia bännätään siitä huolimatta mitä nimitystä heistä käyttää.--Sovinisti (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 21.59 (EEST)

Taas vääristelet. Sua ei ole bännätty. Ylipäänsä muokkaajia ei bännätä. Käyttäjätunnuksia estetään ;) Iivarius (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 22.56 (EEST)

Tämä ei ole mikään Suomi24.fi missä ollaan kuin siat pellossa jos eivät "moderaattorit" perään hauku, vaan täällä kaikki vastaavat sekä omista muokkauksistaan että toisen muokkausten moderoinnista. Se on mielestäni hyvä kulttuuri tässä suhteessa, koska vastuun delegointi "moderaattoreille" johtaa ajattelun lepsuuteen.--Urjanhai (keskustelu) 8. kesäkuuta 2014 kello 23.59 (EEST)

Muokkausten oikeellisuudesta ei tunnu huolet painavan. --Sovinisti (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 21.59 (EEST)

Tämä muokkausten "oikeellisuus" on monesti hyvin suhteellinen asia. On toki kiistattomia faktoja, kuten se, kuka voitti F1-mestaruuden kaudella 1990 tai miten päättyi jääkiekon MM-finaali vuonna 1989. Sitten on sellaisia aihepiirejä, joissa tutkimuksen perusteella voi olla useita eri kantoja ja näkösuuntia ja kaikkia näitä tulisi tuoda jollakin tavalla esille. Kannattaa muistaa, etteivät ylläpitäjät ole mitään superihmisiä, vaan tavallsia Matti ja Maija Meikäläisiä, jotka tekevät tätä hommaa vapaa-ajallaan, ilman palkkaa. Monesti myös ylläpitäjien leipäpuu on jollain aivan toisella alalla kuin mitä tänne kirjoitellaan, joten on mahdotonta olettaa, että he voisivat ottaa kantaa jokaiseen asiaan. Kannattaa lähteä siitä, että omat muokkauksensa lähteistää mahdollisimman hyvin. Itse olen tätä periaatetta noudattanut ja hyvin pärjännnyt. --LCHawk (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 22.33 (EEST)

Ihmettelenkin, että kantaa otetaan varsin aggressiivisesti poistamalla muokkauksia ja lukitsemalla poistettuja versioita. --Sovinisti (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 20.49 (EEST)

Paitsi, että kiistatonta faktaa siitä, miten päättyi jääkiekon MM-finaali, ei liene, koska tuolloin ei vielä pelattu pudotuspelimuotoisia finaaleja, eli kisat olivat kokonaan sarjamuotoiset. Siinähän sitä voi pähkäillä, mikä peleistä olisi finaali :D Iivarius (keskustelu) 9. kesäkuuta 2014 kello 22.56 (EEST)

Olen lukenut keskustelun, ja sen perusteella on ilmiselvää, että Sovinisti on oikeassa, ja kaikki muut väärässä olevat, jotka ovat väärässä, ovat väärässä. Pääsemme tästä siihen toteamukseen, että joku on aina oikeassa ja tällä kertaa se on Sovinisti. Parhaat onnittelut! Mikään ei tosin sen kummemmin muutu eikä väärässä olevien olioiden väärässä oleminen ole väärin, joten todennäköisesti tilanne pysyy täsmälleen samanlaisena. Lohdutukseksi voin sanoa, että tilanne ei muuttuisi mihinkään, vaikka joku muu kuin Sovinisti olisi oikeassa tai jos asia olisikin toinen. Tämä johtuu siitä, että koko suomenkielinen Wikipedia on väärässä ja ainoastaan Wikipedian ulkopuolella ollaan oikeassa. Koska Sovinistin mielestä kaikki kommentit ovat vitsejä tai viisastelua, niin en jaksa vaivautua kirjoittamaan mitään asiallista aikuisten ihmisten perusteltua mielipidettä, koska en halua tuhlata omaa aikaani. Lukijoiden aika sen sijaan kelpaa hyvin tuhlattavaksi käytäntökahvihuoneessa näköjään. --Pxos (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 07.13 (EEST)

Onko kenellekään juolahtanut mieleen, että Sovinistin ärsyyntymiselle saattaisi löytyä ihan oikea syy. (Sovinisti ei liene ainoa) Joittenkin aika vaan taitaa olla niin kallisarvoista, ettei moista kannata pohtia. --Sovinisti (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 14.53 (EEST)

Varmaan monellekin. Turhautumisesi näyttäytyy tässä ketjussa vain sen verran vaatimattomasti perustellulta, että asiasta ei oikein päästä keskustelemaan. Ketjun aloitukessa viittasit eri toimenpiteiden tapahtuvan "ilman tolkkua" — nyt lienee kuitenkin jo selvää että Wikipediassa on melkoinen määrä sääntöjä joiden mukaan toimitaan. Muokkauksien oikeellisuudestakin ja tavoista varmistaa asia ollaan jatkuvasti keskustelemassa, joten kyllä siitä huolta kannetaan vaikket ole huomannut. Artikkeliversion lukitsemisesta sait jo linkin joka lienee selvittänyt asian. Asenteelliset mielikuvat uhoavista märkäkorvateineistä ja hulluista kirveineen kannattaa jättää pois, niillä synnytetään juuri niitä tappeluketjuja joihin itsekin kiinnitit huomiota. Jos yksittäiset tekstin poistot harmittavat, ota asia esile kyseisen artikkelin keskustelusivulla. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 11. kesäkuuta 2014 kello 01.06 (EEST)--

Taas yksi besserwisseri. Mene katsomaan vaikka Feminismi artikkelin keskustelusivua ja tule vasta sitten viisastelemaan.--Sovinisti (keskustelu) 11. kesäkuuta 2014 kello 22.54 (EEST)

Jaahas. Vai ovat kaikki sinun kanssasi eriävät kannanotot vain besserwisseröintiä ja viisastelua. Onnea vaan valitsemallasi tiellä... --MiPe ^(wikinät) 11. kesäkuuta 2014 kello 23.00 (EEST)

Ainakin semmoiset nenän vartta pitkin tulevat viisastelut, joista näkee, ettei asianomainen ole vaivautunut edes selvittämään itselleen mistä keskustellaan.--Sovinisti (keskustelu) 12. kesäkuuta 2014 kello 22.16 (EEST)

Ongelmallisella asenteella yleensä tuppaa löytämään edestään ongelmia. Jos kommenttiesi kautta ei tule esille sitä mistä sinun mielestäsi on keskusteltava, ei vika ole lukijassa. Toivotan parempaa jatkoa, niin epätodennäköiseltä kuin se tuntuukin. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 20. kesäkuuta 2014 kello 00.02 (EEST)--

Kyllähän se näin menee, että ihmiset valitsevat joukkoonsa aina kaltaisiaan tai kaltaisikseen luulemiaan henkilöitä. Useammassakin lukemassani jutussa, jossa "moderaattoriin" kohdistuu kritiikkiä, ilmestyy pian kritisoijaa ilkkuva kommentti, kuten tässäkin tapauksessa. Tätä sitten seuraa muiden ilkkuminen, iva ja ironia. Tämä on merkki siitä, että kritiikki on osunut myös häneen. Jonkinlainen ryhmäidentiteetti on olemassa. Kun sitten ryhmänä ilkutaan ja ivataan, tunnetaan turvaa saadulta kritiikiltä, joka näin voidaan ohittaa. Se toimii, mutta ei ole kovin rakentavaa. Ryhmä ei toimi tehokkaasti jos eriäviä mielipiteitä ei uskalleta myöntää edes osittain aiheellisiksi. Tässäkin ketjussa ivaamiseen ja ilkkumiseen osallistuneet voisivat vähän miettiä, miksi toimivat kuten toimivat. Aina ei ole kyse sinusta. Rakkaudella, Huge Efner 13. kesäkuuta 2014 kello 01.51 (EEST)

Äh, täällä mitään ryhmää ole, kun Wikipediaan valikoituu muokkaajiksi sen verran epäsosiaalisia katodiputkien loisteessa yön pikkutunneillakin muokkaavia olioita, että he muokkaavat mieluiten yksin, eivätkä edes yritä luoda sosiaalisia suhteita Wikipediassa. Itse olen oppinut kaksi asiaa: 1) kannattaa keskittyä tietosanakirjan tekemiseen, ja 2) ei kannata keskittyä henkilöihin ja puhua henkilöistä, kun henkilökohtaisten hyökkäysten raja paukkuu pian tuon aloittamisen jälkeen, eikä henkilöihin takertuminen johda mihinkään, sillä ihmisiä ei voi muiksi muuttaa -- sen sijaan kannattaa vain oppia sietämään erilaisuutta ja lukea kohta 1) uudestaan. --Hartz (keskustelu) 13. kesäkuuta 2014 kello 02.58 (EEST)

Mikä oli nimimerkki Harzin motiivi alkaa urkkia IP-osoitettani? Ihan vaan omasta päästä keksit, niinkö? Vai antoiko sittenkin joku vinkin?--Sovinisti (keskustelu) 18. kesäkuuta 2014 kello 23.19 (EEST)

Missä sellaista on tapahtunut? --85.76.114.35 19. kesäkuuta 2014 kello 07.22 (EEST)

no voi hitsi kun maailma kaatuu... kannattaisiko vaikka hankkia apua ennen kuin elämäsi suistuu kokonaan raiteiltaan?

Tiedon lähde

Mitä sanotaan tiedon julkaisemisesta tällaiseen lähteeseen viitaten? Muistelisin että joskus aiemmin vain vastaavanlaisessa lähteessä ollut tieto poistettiin.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2014 kello 12.23 (EEST)

Yksityishenkilön blogikirjoitus, eikä julkaisija ole aiheen asiantuntija. Ei sovellu luotettavaksi lähteeksi. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 16. kesäkuuta 2014 kello 23.36 (EEST)--

Jos lähteen kirjoittaisi muotoon "Haastehakemus 8010/R/0029922/12" (olettaen siis että tuo ko. koodi on joku haastehakemuksen ID) ilman mitään viittausta tuohon blogiin, niin eikös lähde olisi silloin täysin hyväksyttävä? Eikös haastehakemus ole lähtökohtaisesti ihan samaan tapaan yleisesti saatavilla kuin muutkin oikeudenkäyntiasiakirjat? Tietysti on eri asia, että tarvitseeko uhrin nimeä mainita, kun mediakaan ei sitä mainitse.-Henswick 19. kesäkuuta 2014 kello 00.54 (EEST)

Ottamatta kantaa nimen julkaisemisesta Wikipediassa... haastehakemus tulisi tutkia, että onko nimi siellä. Muutoinhan meillä on vain blogin (epäluotettava lähde) sana siitä, että niin on. --Pitke (keskustelu) 19. kesäkuuta 2014 kello 01.47 (EEST)

Kuten Pitke sanoi, lähde on tarkistettava, eli se haastehakemus. Ensi käden lähteitä voi käyttää tukena yksiselitteisn tiedon hakemisen. Nimen julkaaisu on kuitenkin toinen asia: jos henkilön nimeä on käsitelty julkisuudessa niin suppeasti että nimikin on lähteistettävä ensi käden lähteisiin ei nimeä ole syytä tuoda esiin Wikipediassa. Erityisesti tämä pätee alaikäisiin ei-julkisuuden henkilöihin. Tuota kyseistä surmatapausta on julkisuudessa käsitelty runsaasti: olennaista nimen julkaisun kannalta on onko esim. hyvämaineinen media julkaissut nimen. Silloin tietysti lähteenäkin voisi käyttää tuota mediaa. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 19. kesäkuuta 2014 kello 23.46 (EEST)--

Pikapoistettava-menettely

Osaako joku selittää suomeksi, miten tämä esimerkki on pikapoistettavat luokittelussa. Ei tarvitse mallineeseen perustella syytä. Eikä siis mene äänestykseen? https://fi.wikipedia.org/wiki/Pajam%C3%A4en_Pallo-Veikot --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 21. kesäkuuta 2014 kello 13.17 (EEST)

Epämerkittävä-mallineessa lukee: "Jos sopivuudesta ei tule selvitystä 21. kesäkuuta 2014 kello 12.04 mennessä (3 vuorokauden kuluessa tämän huomautuksen lisäämisestä), tämä sivu luokitellaan automaattisesti poistettavaksi heti." Eli aina jos epämerkittävä-malline on ollut artikkelissa tuon 3 vuorokauden ajan, niin sivu siirtyy automaattisesti roskikseen. Sieltä sen sitten voi a) käydä pelastamassa (poistaa mallineen sivulta), jos artikkeli on katsottu keskustelusivulla merkittäväksi b) poistaa suoraan epämerkittävä-syyllä c) viedä poistoäänestykseen. --Stryn (keskustelu) 21. kesäkuuta 2014 kello 13.20 (EEST)

Esillä olleen mallineen (siis vastaavan) voi siis laittaa kuka tahansa mihin artikkeliin tahansa ja kertoa selityksen artikkelin keskustelussa? Artikkeli poistuu 3 vrk:ssa automaattisesti tarkoittaa mitä? Miksei ko. artikkeli ole poistunut? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 21. kesäkuuta 2014 kello 15.13 (EEST)

Artikkeli luokitellaan automaattisesti poistettavien luokkaan, sitä ei automaattisesti poisteta. Jos artikkelin merkittävyys on epäselvä, niin sen merkittävyyden voi kuka tahansa kyseenalaistaa. --Otrfan (keskustelu) 21. kesäkuuta 2014 kello 15.16 (EEST)

Eli käytännössä aina silloin, kun kukaan ei ole artikkelin keskustelusivulla sitä mieltä, että merkittävyyden kyseenalaistaminen on tarpeeton, artikkeli poistuu, ylläpitäjä ilmeisesti toteuttaa.

a) Mihin perustuen joku voi katsoa, että artikkeli on keskustelun perusteella merkittävä (poistaa mallineen)? Ilmeisesti vain silloin, kun kaikki ovat eri mieltä kuin mallineen asettaja? Riittäkö, jos keskustelussa on vain yksi kommentoija? b) Entäs katsoo päinvastaisen? Ilmeisesti esim. silloin, jos kukaan ei keskustele? c) Tämä siis menee loogisesti äänestykseen, on sekä että näkemyksiä merkittävyyden puolesta ja vstaan. Kuka vie äänestykseen? Ja äänestyksessä artikkeli jää paikoilleen, jos se saa vähintäin 30% puoltavia ääniä? Sillä mikä on faktisesti artikkelin merkittävyys, on äänestäjää luonnollisesti yhtä vähän sitova, kuin on esim. valtiollisissa vaaleissa ehdokkaan soveltuvuus. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 22. kesäkuuta 2014 kello 08.28 (EEST)

Ylläpitäjillä on kyllä aika hyvä käsitys poistojen suuntaviivoista, eli vaikka keskustelussa olisi pari kommenttia merkittävyyttä vastaan, niin mikäli kaikki vastaavat artikkelit aiemmin on säilytetty, niin yleensä artikkeli viedään äänestykseen. a) ja b) mallineen voi poistaa ja lisätä oman harkintansa mukaan. Jos harkinta ei jonkun mielestä vaikuta toimineen, niin mallineen lisäys/poisto voidaan kumota. Kaikkien ongelmamallineiden lisäämistä ja poistamista koskevat samat pelisäännöt kuin muutakin muokkaamista. c) äänestyksen voi aloittaa kuka tahansa. --Otrfan (keskustelu) 22. kesäkuuta 2014 kello 09.12 (EEST)

Kiitoksia selvittämisistä. Alkaa vähitellen mullekin selvitä. Ja asiaa selventää hyvin suuntaviivat-sivut (futisseurojen osalta linjaukset ovat perustellut asiallisen oloisesti: ”Paikalliset urheiluseurat eivät ole merkittäviä, paitsi jos niillä on lajin tai lajikulttuurin kannalta laajempaa merkitystä, niillä on suhteellisesti paljon lajin harrastajia tai jos niiden jäsenenä on merkittäviä urheilijoita. Nykyinen sarjataso ei voi alentaa merkittävyyttä, jos urheiluseuran edustusjoukkue on edes joskus esiintynyt lajinsa korkeimmalla sarjatasolla”). Hienoa, että ylläpidolle prosessi on selvä. Harmaata aluetta näyttäisi kuitenkin olevan suht. paljon (laajempi merkitys, suhteellisen paljon, merkittävä urheilija). Positiivista harmaudessa (vs. eksaktimmat säännöt) on se, että asian ja kirjoittajan ”oikeusturva” on riittävän hyvin keskiössä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 22. kesäkuuta 2014 kello 11.03 (EEST)

On hyvin toimiva käytäntö. Tässä esillä ollut tapaus on edennyt nyt keskustelujen jälkeen mallineen poistoksi (ylläpitäjä teki), ja jos joku on eri mieltä, merkittävyys menee äänestykseen. Äänestyksiä pitäisi mielestäni olla mahdollisimman vähän, eli voisiko tämän tyylisiin kirjata suuntaviivoihin eksaktimman määritelmän, esim. ”miesten edusjalkapallossa kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla (naisilla toiseksi korkeimmalla?) parhaimmillaan pelaaminen on katsottu riittävän merkittäväksi seurakriteeriksi”. Tuolloin artikkelin rakentaja tietää heti, että artikkeli ei ole poistumassa valmistumisen jälkeen, kunhan kaivaa luotettavan tiedon siitä, että seura on pelannut joskus 3. korkeimmalla sarjatasolla (siis esim. nykyinen Kakkonen ja on nykyinen suuntaviiva). Kriteerin täyttäviä suomalaisseuroja on selvästi alle 500. PPV ei täytä ko. kriteeriä.

Mitkä merkittävyysrajat ovat muissa joukkuepalloilussa on määrittelyn kannalta oma ongelmansa. Siksi nykymaininta pääsarjasta on yleisemmin hyvä. Aika monta futisseuraäänestystä on ollut, ja niistä yleishuomioni on, että poistokeskustelut ovat mielestäni olleet täysin mutuun perustuvia (eli äänestykset ovat mutuilua?). Varmaankin äänestyksessä (siis jos) FC FC saisi merkittävyydestään riittävän enemmistön kun seuran nimi on vekkulisti keksitty/nimi on tarpeeksi ulkomaalainen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 24. kesäkuuta 2014 kello 10.19 (EEST)

Voidaanko turhat kuvituspyynnöt poistaa artikkeleista

Joissakin artikkeleissa on malline {{Korjattava/Kuvitus}} jonka pyyntö ei näy lukutilassa ollenkaan, voisiko pyynnöt poistaa turhina koska ei artikkeliin tule kuvaa jos joku ei ota kuvaa tai löydä vapaata kuvaa. Samalla koko mallinteen voisi poistaa turhana.--Musamies (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 17.16 (EEST)

Mielestäni kuvapyynnöt voi poistaa turhana. Tuskinpa kukaan sen vuoksi lähteen kameran kanssa matkaan. --Abc10 (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 18.26 (EEST)

Niin no, minä ainakin olen monia kertoja lähtenyt. Hyvä syy ulkoilulle. –Kotivalo (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 18.56 (EEST)

No ei kai ne ihan turhia ole? -Htm (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 19.48 (EEST)

Josko noista merkinnöistä onkin hyötyä vain muutamille, miksi ne pitäisi poistaa? Mitä haittaa niistä on? --Aulis Eskola (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 20.43 (EEST)

Ei nuo kaikki pyynnöt ole ulkoa löytyviä, vaan joukosta löytyy myös netistä löytyvien elokuvajulisteiden ym. sitaattioikeudella lisättävien kuvien lisäämispyyntöjä. Ei tule poistaa. 85.194.253.105 23. kesäkuuta 2014 kello 19.57 (EEST)

No se ulkoa löytyvä on yksi vaihtoehto, netti (kirja) toinen, mutta jos artikkelissa ei ole kuvaa, ei kuvapyyntö anna lisäinformaatiota. Omat kuvitukseni lähtevät siitä, että huomaan että artikkelissa ei ole kuvaa, ja mietin, millainen siihen sopisi ja mistä mahtaa löytyä. Tai usein käy myös päinvastoin: olen kameran kanssa liikkeellä tai liikun netissä ja kuvauskohde tai kuva tulee vastaan. Usein sattuu kyllä niinkin, että olen ottanut nipun mielestäni hienoja tai tarpeellisia kuvia, ja ilmeneekin että Commonsissa on jo ja ehkä vielä hienompia. Kenties ihmiset sitten ovat siinäkin asiassa erilaisia, eli jotkut tarvitsevat herättelyä, että saavat jotakin aikaan. --Abc10 (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 20.21 (EEST)

Niin, semmosia me aikaansaamattomat ja muutenkin huonommat olemme, tarvitsemme herättelyä.-Htm (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 20.41 (EEST)

Htm, veit niinsanotusti jalat suustani. –Kotivalo (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 20.46 (EEST)

Itsehän te niitä kuvapyyntöjä julkisesti ilmoititte tarvitsevanne. En ole teidän touhujanne seurannut. --Abc10 (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 21.14 (EEST)

”En ole touhujanne seurannut.” ROTFL. --Kotivalo (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 21.22 (EEST)

Kyllä tälläinen tyhmempikin käyttäjä huomaa artikkelia katsoessa, ettei artikkelissa ole kuvaa ja osaa ajatella, että sellainen olisi varmasti hyvä olla. Mallineen tarkoitus onkin luokitella kuvituspyynnölliset artikkelit luokkaan Luokka:Kuvituspyynnöt, josta ne ovat sitten yhdessä paikassa ihmeteltävissä. Itse kyllä kannattaisin ennemmin manuaalisesti ylläpidettävää luetteloa artikkelitoiveiden tapaan, koska siihen voisi helpommin kasata lisäinfoa, kuten esim. mistä tarkkaan ottaen kuvaa erityisesti toivotaan (esim. rakennuksen sisältä, ulkoa, näköalakuva rakennuksen katolta) tai mistä vapaata kuvaa voisi yrittää metsästää. Kuvitustoive myös yleensä poistetaan artikkelista, kun siinä on yksikin kuva, vaikka kuva olisikin vähän aiheen vierestä. --Otrfan (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 21.31 (EEST)

Tuollainen luettelo on jo olemassa: Wikipedia:Kuvitustoiveet 85.194.253.105 23. kesäkuuta 2014 kello 22.27 (EEST)

Olinpahan unohtanut tuon. Tuo kyllä riittäisi. --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2014 kello 21.53 (EEST)

Luetteleloista ei pysty tekemään catscan yms. muita hakuja tai kivoja linkkejä niiden perusteella [4] (tähän liittyen, {{Luokan työkalut}}-mallineesta pitäisi korvata toolserver-linkit toollabsissa olevilla työkaluilla jos niitä löytyy, koska toolserver-työkalut ovat vanhentuneet). Asiaan liittyen, niin kuvituspyynnöissä silloin kun boksi oli vielä näkyvissä artikkeleissa oli täsmennysmahdollisuus [5] ja se pistettiin piiloon tämän keskustelun perusteella. --Zache (keskustelu) 23. kesäkuuta 2014 kello 22.37 (EEST)

Mallinehan tuottaa piilotetun luokan Luokka:Kuvituspyynnöt. Se on mielestäni ihan hyödylllinen ja voi antaa virikkeitä esim. kameran kanssa liikkuville. Jos ajattelee sitä ja luetteloa, niin mielestäni nämä täydentävät toisiaan hyvin eivätkä sulje toisiaan pois. Lisäksi kun luokasta pystyy tekemään yllä viitattuja CatScan-hakuja, niin hyöty lisääntyy entisestään. Ei se malline ole pelkkä artikkelin lukijalle näkymätön koodinpätkä artikkelissa. Luokkaa ja luetteloa toki soisi käytettävän aktiivisemminkin. Jos esim. jollain on kuvia aiheesta Lehdesniitty tai on tarkoitus retkeillä saaristomeren perinnebiotoopeilla, niin kuvat aiheesta olisivat tervetulleita.--Urjanhai (keskustelu) 24. kesäkuuta 2014 kello 09.14 (EEST)

Yritin heti katsoa, minne pitäisi kameroineen sännätä lehdesniittyjen perässä, mutta ”lupaavaksi” luokitellussa artikkelissa on kovin monta kuollutta lähdettä. –Kotivalo (keskustelu) 24. kesäkuuta 2014 kello 09.55 (EEST)

Voit auttaa wikipediaa päivittämällä linkkejä joko uudesta sijainnista tai archive orgista. Vapaaehtoisprojektin varjopuoliin kuuluu se, että artikkelin aloittajilla tai laajentajilla ei aina ole aikaa seurata kaikkien linkkien päivitystilannetta, eikä heitä siksi mielestäni oikein kannata tästä syyllistääkään, ainakaan ennen kuin wikipedia on muilta osin valmis. Varsinkin Suomen ympäristökeskuksen sivu-uudistus on tehnyt toimimattomaksi ja luultavasti myös poistanut suuren määrän hyviä linkkejä, joita kukaan ei ole tainnut ehtiä vielä kaikkia käydä läpi, mutta joista kuitenkin osa (esim. osa julkaisuista) on löydettävissä uusista sijainneista tai jostain arkistopalveluista. Tällaiset laajojen nettisivustojen "uudistukset" ovat todella ärsyttäviä ja suuri haitta wikipedialle (varsinkin kun osa tärkeistä lähteistä on "uudistuksessa" yllättäen poistettu niin, että pitää mennä paperikirjastoon, ja ennen netissä ollut pdf, jota lukija oletti ikuiseksi eikä tallentanut, saattaa olla iäksi poissa). Mutta myönteistä on että joissakin sähköisissä arkistoissa on alettu suosia pysyviä urleja. Sivulla Keskustelu käyttäjästä:Makele-90 on lueteltuna muutamia arkistopalveluita, joista näitä ympäristöhallinnon linkkejä voi yrittää arkistoista kaivella. --Urjanhai (keskustelu) 24. kesäkuuta 2014 kello 10.32 (EEST)

Mutta tuo artikkelissa viitattu Leif Lindgrenin kirja on edelleen kirjastoista saatavissa. Se on ilmestynyt myös ruotsiksi ja englanniksi, ja mahdollistaisi siis aiheesta kirjoittamisen myös muihiin wikeihin.--Urjanhai (keskustelu) 24. kesäkuuta 2014 kello 10.35 (EEST)

Luokassa Luokka:Kuvituspyynnöt on vain 448 sivua, mutta kokonaan kuvattomia tai parempia kuvia tarvitsevia artikkeleita olisi varmasti paljon enemmän kaikkien 349 113 artikkelin joukossa. Piilossa olevat pyynnöt eivät haittaa mitään, joten ei niitä poistaakaan kannata. Sivun Wikipedia:Kuvitustoiveet laajentaminen on hyvä ehdotus. --Raksa123 (keskustelu) 25. kesäkuuta 2014 kello 21.50 (EEST)

Suhtautuminen poiskommentointiin?

Mikä on arvon kanssawikipedistien suhtautuminen poiskommentointiin? Ts. että tekee artikkelin osille näin: <!-- pois pois -->

Toisaalta se tekee jatkomuokkaamisesta epäselvää kun wikitekstissä on kaikenlaista tauhkaa, mutta toisaalta en oikein "raaski" deletoida suuria tekstimassoja (joissa ei tosin ole kauheasti päätä eikä häntää, ts. paljon lähteistämätöntä tekstiä). Ks. esim. hypnoterapia

Itse kannattaisin että näin voi tehdä väliaikaisratkaisuna. Wikipedian maineenkin kannalta on parempi että tekstiä on vähän mutta se pitää paikkansa, vrt. että hypnoterapia-artikkelin "Tiesitkö"-osiossa on jotain hauskaa knoppitietoa Mulderin ja Skullyn avaruusoliokohtaamisista.

--avanninen (keskustelu) 24. kesäkuuta 2014 kello 14.15 (EEST)

Mä olen siirtänyt säästettäviä asioita artikkelin keskustelusivulle selityksen kera, että miksi siirsin sen sinne. Yleensä siirtänyt artikkelista mielenkiintoisia asioita jotka todennäköisesti totta, mutta ovat lähteettömiä tai sellaisenaan hankalia lähteistää, mutta antavat jotain näkökulmaa artikkelin jatkokehityksen kannalta. --Zache (keskustelu) 24. kesäkuuta 2014 kello 14.37 (EEST)

Miten luokitteluja pitää lähestyä

Yksi tämän median ansioikkaimmista työkaluista on luokittelut. Sillä näkyy saavan aikaan vaikka mitä hyödyllistä (yllä keskusteltu piilotettu kuvatarve hieno idea). Itse haluaisin luokan suomalaiset pääsarjassa pelanneet jalkapalloseurat, myös 2- ja 3- tason seurat olisivat minun ”tarpeille” hyödyllisiä.

Missä ja keiden pitäisi keskustelu siitä, onko esim. yo. suurta järkeä? Pahimmillaan luokkia voi tulla turhan paljon. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 25. kesäkuuta 2014 kello 16.32 (EEST)

Itse asiassa 2- ja 3-tason seuraluokissa ei ole yhtään järkeä. 1-tason seurat kuuluvat usein kaikkiin kolmeen ”tasoon”. Ajatus oli nähdä helposti, mitä artikkeleita oleellisista seuroista puuttuu tai mistä tietyn tason seuroista artikkeleita on, ja esim. 3-taso on se taso, millä seura on parhaimmillaan pelannut. 2- ja 3-tason seurojen luokituksilla on myös taipumus muuttua muunkin kuin nykyinen/entinen seura suhteen. 1-taso on pysyvä status joskus pääsarjassa pelanneelle seuralle. Noita on vajaa 100 kpl. Lisäys on ollut viimeisen 20 v aikana 14 uutta. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 25. kesäkuuta 2014 kello 17.48 (EEST)

Minun mielestäni harva johonkin saavutukseen perustuva luokka on tarpeellinen. Luokkien pitäisi luokitella aiheita ensisijaisesti niiden ominaisuuksien mukaan. --Savir (keskustelu) 25. kesäkuuta 2014 kello 17.55 (EEST)

Redirect

Edellyttääkö se, että tehdään uudelleenohjaus, sitä, että sivulla, jolle uudelleenohjaus johtaa, kerrotaan kyseisestä asiasta? Onko oikein, että artikkeli KeletapitKursivoitu teksti on muutettu uudelleenohjaukseksi artikkeliin Alivaltiosihteeri, vaikkei tuossa artikkelissa kerrota Keletapeista

Merkittävyys ei riitä omaksi artikkeliksikaan. Joko uo tai poisto. Poisto olisi varmaankin parempi ratkaisu, sillä ei jokaisesta AVS:n sketsistä voida uo:ta tehdä, eikä tuo ole nähdäkseni muita merkittävämpi. --Otrfan (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 20.16 (EEST)

Mitä järkeä tuossa uudelleenohjauksessa on, kun se ei vie sellaiseen artikkeliin, josta saisi käsityksen kyseisestä asiasta?

Tuo on toinen syy poiston puolesta. --Otrfan (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 20.33 (EEST)

Asia ei ilmeisesti tullut selväksi vastauksestani. --Stryn (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 23.17 (EEST)

Kaikki sellaiset ohjaussivut pitäisi poistaa, jotka vievät artikkeliin, jossa ei kyseisestä aiheesta varsinaisesti kerrota. Pelkkä mainintakaan ei pitäisi riittää, sillä lukija hakee tietoa aiheesta, ei mainintoja. --Savir (keskustelu) 27. kesäkuuta 2014 kello 10.02 (EEST)

Täällä tehtiin vuosi sitten pitkiä listoja vanhoista ohjaussivuista, joiden joukossa on paljon tuollaisia harhaan vieviä ohjauksia. En tiedä onko kukaan alkanut perata niitä. Joku poisteli muutamia kirjoitusvirheellisiä ohjauksia, mutta niistähän ei mitään haittaa ole, oikeastaan päinvastoin. Minä yritin kerran poistattaa yhden ohjaussivun, joka vei artikkeliin jossa kyseistä aihetta ei edes mainittu, mutta toinen käyttäjä poisti poistomallineen ja perusteli: "kukaan ei estä sinua kirjoittamasta aiheesta sille sivulle". Pitäisi saada aikaan konsensus siitä että harhaanjohtavat ohjaussivut poistetaan. --Savir (keskustelu) 27. kesäkuuta 2014 kello 10.09 (EEST)

Urheilussa disinformaation jako tapahtuu usein juuri ohjauksilla. Asettaa tämän median asiantuntemuksen lähinnä huvittavaksi, esim. FC Lahti Akatemia = Kuusysi, Kerho 07 = TP-Seinäjoki.Ja luonnollisesti ei lähteitä, millä perusteella = on faktaa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 27. kesäkuuta 2014 kello 10.56 (EEST)

Meni multa vähän väärin, tarkennus: Itse asiassa 69 on pystytty lähteistämään SPL:n sivuille. Eikä Kuusysiä väitetä tapetuksi, sillä on vain toinen nimi. Faktisesti mielestäni pitäisi olla: FCLA pelaa Kuusysin omistamalla sarjapaikalla. Toinen minun huolimattomuus oli se, että po. SJK-juniorit = TP-Seinäjoki, ja tuokin on ihan asiallisesti lähteistetty. Seura (TP-Seinäjoki) on siis virallisesti tapettu ja se on tänään osa SJK:ta. Fuusion toinen osapuoli Sepsi-78 on jätetty wikipediassa ikävästi roikkumaan hirressä, ei kerrota mitä seuralle on tapahtunut 2010 jälkeen. Ylihuomenna SJK:n historiaan wikipediassa lisätään TP-55:n historia? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 27. kesäkuuta 2014 kello 11.43 (EEST)

Jotkut ylläpitäjät ovat haluttomia poistamaan ohjaussivuja, ja ottavat niistä mieluummin poistomallineen pois. Olen ajatellut, että se saattaa liittyä tässä esseessä mainittuihin asioihin (tai sitten ei liity). Ei-ylläpitäjän on joskus hyvin hankalaa saada jokin omasta mielestään turha (tai haitallinen) ohjaussivu poistatettua. --Risukarhi (keskustelu) 27. kesäkuuta 2014 kello 12.39 (EEST)

Tuo kirjoitus käsittelee nähdäkseni vain sivun siirtämisessä syntyviä ohjaussivuja. Ne onkin yleensä perusteltu säilyttää. Ongelmat koskevat lähinnä joistain alakäsitteistä tehtyjä ohjauksia yläkäsitteisiin, joiden artikkeleissa aihetta ei käsitellä. --Savir (keskustelu) 27. kesäkuuta 2014 kello 12.53 (EEST)

Harhaanjohtavat ohjaussivut eivät ole vain häiritseviä, vaan ne usein estävät lukijaa löytämästä mitään tietoa hakemastaan aiheesta. Ilman ohjaussivun olemassaoloa lukija pääsee sentään hakutulossivulle, jolla on lista artikkeleista, joissa hakusana mainitaan. Ohjaus estää tämän, ja harva maallikko osaa ohittaa ohjaussivun ja mennä suoraan hakutuloksiin. --Savir (keskustelu) 27. kesäkuuta 2014 kello 12.06 (EEST)

Henkilön lapsuutta koskevat asiat

Alexander Stubb -artikkelissa syntyi muokkaussota siitä, voiko henkilön lapsuudesta kertoa lähteistettynä, että henkilö on ollut koulukiusaaja (tai häntä on väitetty sellaiseksi). Stubb ei ole itse puhunut aiheesta mutta kommentoinut, että jos joku on kokenut niin, hän pyytää anteeksi. Mielestäni tällainen iltasanomat-tasoinen tieto ei kuulu Wikipediaan missään muodossa, varsinkaan kun kyse on henkilön lapsuuteen liittyvä tieto, joka ei liity henkilön uraan millään tavalla. Onko asiasta käytäntöjä? --188.67.156.217 26. kesäkuuta 2014 kello 23.27 (EEST)

Alexander Stubb -artikkelissa valtaosa muokkaajista on nähdäkseni on ollut sitä mieltä, että asia ei kuulu artikkeliin koska se on tuollaisenaan satunnaista triviaa ilman laajempaa merkitystä. Sinänsä alkuperäinen lähdehän lienee Helsingin Sanomien Nyt-liite, joka olisi kyllä ihan ok lähde. Ihmisten lapsuudesta voidaan kertoa jos niihin löytyy luotettavia lähteitä. (esimerkiksi Urho Kekkonen / Lapsuus ja nuoruus) --Zache (keskustelu) 27. kesäkuuta 2014 kello 06.58 (EEST)

TBA

Bändiartikkeleissa on hyvin usein albumidiskografian lopulla TBA, joka siis tarkoittaa, että levy on tulossa, mutta tarkempia tietoja, kuten nimeä, ei ole vielä tiedossa. Voiko sen laittaa, jos yhtyeen jäsen on sanonut, että yhtye työstää uutta materiaalia, vaikkei tarkalleen ottaen mainitse, että levy on tulossa? Voiko samalla laittaa saman myös singlediskografiaan, koska nykyään singlen julkaisu on ainakin suuremmilla bändeillä melko vakio toimenpide albumin julkaisun yhteydessä? --178.55.22.24 28. kesäkuuta 2014 kello 23.09 (EEST)

Mites, jos vaikka suomenkielisessä Wikipediassa käyttäisi suomea? Iivarius (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 00.52 (EEST)

Nimettömiä unelmia ei kannata ruveta esittelemään. Ne roikkuu joskus vuosia, mahdollisesti ikuisesti siellä artikkelissa lukijoiden ihmeteltävänä. Jo nimettyjäkään levyjä ei aina tehdä. Ihmettele vain kuinka kävi Bobby Womackin suunnitelman työnimeltä The Best is Yet to Come. Huomisesta ei koskaan tiedä. --85.76.55.73 29. kesäkuuta 2014 kello 08.59 (EEST)

Eikös se ollut niin että wikipedia ei ennusta, joten parasta laittaa vasta sitten kun levy on kaupoissa.--Musamies (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 09.08 (EEST)

Wikipedia ei ennusta, mutta jos ennustus on lähteessä, niin kyllä siihen saa viitata. --Otrfan (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 09.12 (EEST)

Onko Ortfan joskus nähnyt lähteen TBA:ssa? --85.76.36.46 29. kesäkuuta 2014 kello 09.56 (EEST)

Markkinointihenkilöillä on luonnollisesti erittäin harvoin hallussa wikipedian merkittävyys- ja lähteistysvaatimukset. Ja hyvin usein näkyvät kirjoittelevan ip-tunnuksilla (enkä suinkaan väitä tämän kysylyn aloittajaa markkinointihenkilöksi). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 10.15 (EEST)

En tiedä Käyttäjä:Ortfanista ja olen estänyt hänet jo vuosia sitten. --Otrfan (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 10.49 (EEST)

Hehheh. Luin näköjään väärin. No oletkos nähnyt joskus lähteen TBS:ssa? --85.76.36.46 29. kesäkuuta 2014 kello 10.51 (EEST)

Mikäs lyhenne tuo on? --Otrfan (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 10.52 (EEST)

Yritin korjata mutta olit nopeempi. No oletkos nähnyt joskus lähteen TBA:ssa? --85.76.36.46 29. kesäkuuta 2014 kello 10.54 (EEST)

Jos tarkoitat kysyä, että onko yhdessäkään TBA-maininnassa lähdettä, niin uskallan väittää että kyllä varmasti jossain. Se ei kuitenkaan ollut alkuperäisen kommenttini pointti, vaan se, että jos tieto tulevaisuudessa julkaistavasta tuotoksesta perustuu lähteeseen, niin silloin ei rikota Wikipedia ei ennusta -periaattetta, vaikka asiasta artikkelissa mainitaankin. edit: enkä ole varma tarvitseeko TBA-merkintä kaikissa yhteyksissä edes lähteen. Esim. Formula 1 -kausi 2015. Jos talli on vahvistanut osallistuvansa sarjaan ja valinnut kuljettajansa, niin epäilemättä kuljettajalla tulee joku numerokin olemaan, autolla runko etc. Vielä ei vain tiedetä mikä, mutta epäilemättä se joskus ilmoitetaan. Tai Intian parlamenttivaalit 2014. Enemmän kaipaisin lähdettä puheenjohtajien nimille, kuin sille, että nimi ei ole vielä tiedossa. --Otrfan (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 10.59 (EEST)

Jos TBA-merkintä ei mielestäsi tarvitse lähdettä, kun epäilemättä numerokin tulee, niin kysyn vaan miksi siinä pitää lukea TBA (tai edes suomeksi)? Ei lukijatkaan ihan tyhmiä yleensä ole. --85.76.36.46 29. kesäkuuta 2014 kello 11.17 (EEST)

Jos siihen lähdettä tarvitaan, ja tyhjällä merkinnällä ilmoitetaan, ettei numero ole vielä tiedossa, niin eikö tyhjäkin tarvitsisi lähteen? --Otrfan (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 11.30 (EEST)

Ilmoittaako tyhjä, ettei numero ole vielä tiedossa? Minun mielestäni tyhjä ilmoittaa vain ettei siinä lue mitään. --85.76.143.250 29. kesäkuuta 2014 kello 11.45 (EEST)

Sitähän se juuri ilmoittaa. Ei lukijatkaan ihan tyhmiä yleensä ole. --Otrfan (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 11.47 (EEST)

Just nimenomaan: lukijat ei ole tyhmiä. Meinasin sen kirjoittaa, mutta ajattelin ettet joudu keksimään mitään nokkelaa kun jätän sen pois. Tunsit kuitenkin pakkoa. Tyhjä kohta tosiaan ilmoittaa, ettei siinä lue mitään, ja ei-tyhmä lukija sitten tietämyksensä perusteella tekee omassa päässään johtopäätökset. --85.76.143.250 29. kesäkuuta 2014 kello 11.54 (EEST)

Taulukossa se tyhjäkin välittää tietosisältöä, josta se ei-tyhmä lukija tekee johtopäätöksiä. En minä mitään nokkelaa ole keksinyt. Ikinä. --Otrfan (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 12.19 (EEST)

Minä olen joskus lisännytkin TBA-lähteen, mutta koska en tykkää ei-suomalaisista lyhenteistä suomenkielisessä projektissa, taisin muuttaa taulukon TBA-kohdan maininnaksi leipätekstiin, että yhtye työstää materiaalia uudelle levylle, jota suunnitellaan ilmestyväksi silloin ja silloin. --Pitke (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 11.14 (EEST)

Järkevästi tehty, ja noin se pitääkin tehdä. Siitä lukija voi katsoa päivämäärän, ja sitten tutkia ilmestyiköhän se, jos tekstiä ei ole päivitetty. Pelkkä TBA johtaa harhaan, kuten toisessa kommentissani alla esitän esimerkin. --85.76.36.46 29. kesäkuuta 2014 kello 11.20 (EEST)

TBA:ta näköjään käytetään kaikenlaisissa artikkeleissa ja se on erittäin harhaanjohtavaa, koska niitä ei kuitenkaan päivitetä. Intian parlamenttivaalit käytiin toukokuun alkupuolella ja puheenjohtajat ilmoitettiin muutaman päivän kuluttua, mutta fi.wikissä on edelleen TBA. Luulin muuten lyhennettä levyn nimeksi kun näin sen ekan kerran. Vielä toisellakin luulin, mutta sitten aloin miettiä, että mitähän se oikein tarkoittaa. --85.76.36.46 29. kesäkuuta 2014 kello 11.17 (EEST)

Kirjallisuutta-linkit, kun kyseiset kirjat ovat lähteinä

Jos on lähteenä teos, joka niin syvällisesti on kyseisen artikkelin aiheeseen liittyvä, että sen voi aiheensa puolesta laittaa artikkelin kirjallisuus-otsikon alle, voiko harrastaa sellaista tautologiaa, että kirja mainitaan sekä lähteet-otsikon alla että kirjallisuus-otsikon alla? Jaalei (keskustelu) 1. heinäkuuta 2014 kello 14.29 (EEST)

Mitä hyötyä siitä olisi? --Lax (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 14.23 (EEST)

Epäloogista, että jotkin aiheeseen syvällisesti liittyvät kirjat jäävät kirjallisuutta-otsikon alapuolelta pois sen takia, että ne ovat artikkelin lähteinä. Jaalei (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 14.41 (EEST)

Jos lähdeosio on tosi pitkä tai jos kirjan nimestä ei selviä että se käsittelee artikkelin aihetta pääaiheenaan, silloin tuota voisi joissain tapauksissa harkita. --Savir (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 14.48 (EEST)

Yksi harvoista oppimistani verkkokirjoittamisen säännöistä on ns palikkarakkenne, jossa mikään teksti ei saisi viitata johonkin toiseen tekstinkappaleeseen tai ei saisi olettaa sitä luetuksi tai luettavaksi seuraavaksi. Minusta Kirjallisuutta-osiossa pitäisi oikeastaan luetella kaikki artikkelin aihetta pääaiheenaan käsittelevät kirjat, vaikka niitä olisikin käytetty myös lähteinä (jolloin ne erottuvat pienestä viitetekstimassasta huonommin kuin Kirjallisuutta-osiosta). Säännön pitäisi myös olla sama sekä lyhyille että pitkille artikkeleille, jotta artikkelit voisivat pidentyä rauhassa ilman että pitää muistaa tehdä niiden rakenteeseen pituuden kasvusta aiheutuvia muutoksia. Vastaava mielestäni outo sääntö on, että lyhyitä artikkeleita ei saa merkitä lähteettömiksi, mutta pidemmät (miten pitkät?) saa ja pitääkin. –Kotivalo (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 15.33 (EEST)

Jos lähteenä käytetyt kirjat on merkitty lähteet-osion alkuun listaksi ja viitteet-osiossa niihin viitataan vain tekijän nimellä ja sivunumerolla, ne erottuvat hyvin viitteistä. Tässä esimerkki. --Savir (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 15.48 (EEST)

Tynkämerkinnöistä jo vihdoin eroon?

~ Ajattelin kysellä yhteisön tuntoja tynkämerkintöjen poistamisesta artikkeleista ja tynkämallineiden poistamisesta. Tästä on ollut keskusteluja jo useampaan otteeseen. Minitynkämerkinnät muutettiin tynkämerkinnöiksi ja minitynkämallineesta luovuttiin (korvattiin yleisellä tynkämallineella). Viimeksi käydyn tynkäkeskustelun pohjalta tynkämallineet käytiin läpi, tynkäluokkia hieman yhdisteltiin ja tynkämallineisiin lisättiin syy-parametri, jota ei kai ole laajalti otettu käyttöön sen mallineeseen lisäämisen jälkeen. Onko tynkämerkinnöistä lukijalle hyötyä? Onko niistä muokkaajille hyötyä? Käyttävätkö muokkaajat tynkäluokkia laajennettavien artikkeleiden etsimiseen? Onko tynkämerkintöjen täsmentely eri aihealueisiin kuuluviksi mielekästä? "Tämä artikkeli on tynkä. Huomaat sen varmaan itsekin." --Hartz (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 15.57 (EEST)

Kannatan tynkämerkintöjen ja -mallineiden poistamista, ja ilmoittaudun vapaaehtoiseksi poistamaan ne botilla. Hyvällä johdannolla varustettu kattava artikkeli on tietysti paras vaihtoehto (paitsi hitaan Internet-yhteyden kanssa), mutta hyvin kirjoitettu lyhyt artikkeli on parempi vaihtoehto kuin pitkä jaarittelu ilman kunnollista alkukappaletta. --Silvonen (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 16.14 (EEST)

Mallineiden massapoisto ja nollamuokkaukset -keskustelu on tässä

Jos tynkämerkinnöistä päätetään luopua, niin ehdoton ei turhalle tynkämallineiden massapoistolle. Mallineen voi tyhjentää ja arkistoida, milloin se lakkaa näkymästä artikkelissa. Sitten mallineita voi poistaa hiljakseen sekä käyttäjät käsin että botit automaattisesti, kunhan tekevät aina jotain muuta hyödyllistä samalla. Mitään tuottamattomat mallineenrippeet artikkeleissa saattavat jonkin verran noviiseja kummastuttaa, mutta ei sen vertaa, että sen takia pitäisi tehdä monia kymmeniä tuhansia nollamuokkauksia artikkeleihin. Tynkäluokat ym. voidaan huoletta poistaa, mikäli tynkämerkinnöistä luovutaan. 85.194.253.105 2. heinäkuuta 2014 kello 20.46 (EEST)

Tuo ei ole kovin vahva argumentti, kun interwiki-botit ovat tehneet useita ellei kymmeniä "nollamuokkauksia" artikkeleihin ja sivuhistoriat ovat täyttyneet tuollaisista muokkauksista. Addbot siirsi interwiki-linkit Wikidataan, mikä koski melkein kaikkia artikkeleita. Että "nollamuokkauksia" on kyllä tehty aikaisemmin jo kerrakseen, eikä yksi "nollamuokkaus" lisää olisi mikään katastrofi (ainakaan jos siitä on jonkinlaista hyötyä). --Hartz (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 21.13 (EEST)

Eivät iw-bottien muokkaukset tuolloin olleet nollamuokkauksia, joten argumenttisi ei ole kovin validi. Nykyään ne hankaloittavat muutoshistorian selausta "nollamuokkauksineen", mutta onneksi asian tiimoilta on (muistaakseni) tehty bugzilla-korjauspyyntö (iw-bottien muokkausten piilottamisesta muutoshistoriasta). Addbotin iw-linkkien massapoisto taas oli välttämätön tekninen urakka; Koska paikalliset iw-linkit näkyvät artikkelissa ensisijaisesti (eli menevät Wikidatan linkkien päälle), olisi massapoiston tekemättä jättäminen tehnyt iw-linkkien muokkaamisen erityisen hankalaksi. Muutenkaan ei ole kovin vahva argumentti perustella nollamuokkausten tehtailua sillä, että "ennenkin niitä [oikeammin "nollamuokkauksia"] on tehty, joten ei se muutama lisää haitaksi ole". Kannattaa myös muistin virkistämiseksi lukea tämä: Wikipedia:Nollamuokkaus. 85.194.253.105 3. heinäkuuta 2014 kello 15.24 (EEST)

Eivät tynkämallineidenkaan poistot ole nollamuokkauksia. Nehän vaikuttavat suoraan artikkelin ulkonäköön ja luokitukseen. Poistellaanhan (ja lisätään) tynkämallineita nykyäänkin käsin, eikä niitä ole kukaan aiemmin määritellyt nollamuokkauksiksi. --Otrfan (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 15.28 (EEST)

Mutta ne olisivat yllä ehdottamani toimenpiteen (mallinesivujen tyhjentämisen) jälkeen. 85.194.253.105 3. heinäkuuta 2014 kello 15.31 (EEST)

Älkäämme sitten tyhjentäkö mallineita, niin ongelmaa ei ole. --Otrfan (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 15.33 (EEST)

Jos valittavana on kaksi vaihtoehtoa, joista molemmat johtavat samaan lopputulokseen (tynkämerkintöjen katoamiseen artikkeleista), mutta joista toisessa haluttuun tilaan päästään helposti alle 100 mallinemuokkauksella ja toisessa 160 469 (per Hartz) artikkelinimiavaruusmuokkauksella, niin kyllä ainakin itse laskisin nämä 160k(!) muokkausta nollamuokkauksiksi. 85.194.253.105 3. heinäkuuta 2014 kello 15.47 (EEST)

Eli Wikipediassa ei ikinä voida yhteisellä päätöksellä luopua jostain mallineesta ja poistaa niitä kaikkia kerralla botilla, koska kyseessä olisi nollamuokkaus? Ja haluttu tila olisi mielestäni se, että artikkeliin ei jää turhaa mitään tekemätöntä koodia. --Otrfan (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 15.53 (EEST)

Tässä tapauksessa painaa eniten tuo mallineen levinneisyys (45,9 % kaikista artikkeleista, per Hartz). Jos mallinetta käyttäviä artikkeleita on vain kourallinen, niin tällöin on mielestäni järkevämpää poistaa malline ja artikkeliviittaukset siihen. Tuo haluamasi tila on toki se kaikkein optimaalisin tila, mutta aina ei ole tarpeen saavuttaa sitä, vaan voidaan tyytyä vähempäänkin. Jos törmää mitään tekemättömään koodiin (ja osaa sen sellaiseksi tulkita), niin sen voi muiden muokkausten lomassa poistaa vapaasti. Joku uusi käyttäjä saattaa vanhaa artikkelia muokatessaan tynkämallineen koodinrippeittä muutaman sekunnin ihmetellä, mikä tuskin kuitenkaan on tällaisen käyttäjän suurin wikikoodin ihmetyksen aiheuttajista, saati alkavan wikitaipaleen kompastuskivistä. 85.194.253.105 3. heinäkuuta 2014 kello 17.02 (EEST)

Manuaalinen poistaminen muiden muokkausten yhteydessä tulisi kestämään vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Toimimattomia mallinekoodeja myös lisäiltäisiin uusiin artikkeleihin, sillä uusien käyttäjien on tapana ottaa mallia vanhoista artikkeleista. Käytännössä ainakin minun pitänee alkaa hankkimaan lapsia, sillä minun elinaikanani homma ei valmistuisi. Lapset jatkakoot mallineiden poistelua, kun minusta aika jättää.--Otrfan (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 17.10 (EEST)

Miksi se bottimuokkausten lukumäärä olisi joku argumentti? Mikä on konkreettinen haitta siitä, että muokkauksia olisi 160k(!) versus 100? --Jmk (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 16.12 (EEST)

Wikipedia:Nollamuokkaus#Nollamuokkausten haittoja. Samalla sivulla sanotaan "Tämä käytösohje ei koske sellaisia muokkauksia, joiden hyödyllisyydestä on saavutettu konsensus." Ainut tässä keskustelussa tällaisten muokkausten hyödyllisyyden puolesta esitetty argumentti on "ulkoisesti näkymättömien mallinerippeiden poistaminen artikkelin lähdekoodista". Kyseinen argumentti kuitenkin sotii saman käytösohjeen kohtaa "Nollamuokkaus on muokkaus, jossa tehdyillä muutoksilla ei ole vaikutusta sivun asiasisältöön, ulkoasuun tai toiminnallisuuteen." vastaan. En tiedä, onko väsynyttä - mittasuhteista tietämättömänä - sanoa, että nollamuokkaukset myös kuormittaisivat kaistaa ja veisivät kasakuormittain, ehkä järkevämminkin käytettäviksi soveltuvia tavuja palstaa. 85.194.253.105 3. heinäkuuta 2014 kello 17.02 (EEST)

Me olemme porukalla tuon ohjeen tehneet. Me voimme myös porukalla sopia, että tässä tapauksessa sitä ei noudateta. Eivätkä nämä muokkaukset myöskään olisi nollamuokkauksia, sillä ne vaikuttavat sivun ulkonäköön ja luokitteluun. Sinä vain neuvot jättämään homman kesken tyhjentämällä pelkät mallineet. Jos jotain aletaan tekemään, niin tehtäköön se sitten kunnolla loppuun asti. Meillä on jo riittävästi puolitiehen jääneitä projekteja. --Otrfan (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 17.14 (EEST)

Katsoin "nollamuokkausten haittoja". Niitä oli lueteltu kolme eikä nähdäkseni yhdelläkään niistä ole mitään tekemistä tämän asian kanssa. (1) "ne näkyvät tuoreissa muutoksissa" → nämä tietenkin tekisi botti ja pieninä muutoksina, joten niitä ei tarvitse kenenkään katsella tuoreissa muutoksissa. (2) "ne tekevät sivun historian vaikeammin hahmotettavaksi" → yksittäinen pieni bottimuutos per sivu ei kyllä ole mikään ongelma sivuhistoriassa. (3) "sarjatyönä ne ovat alttiita lyöntivirheille" → tämähän koskee vain käsin yksitellen tehtäviä muokkauksia. Ei tälläkään ole mitään tekemistä bottiajon kanssa. – "Nollamuokkaus"-argumentaatio on siis tässä tyystin irrelevantti. --Jmk (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 11.58 (EEST)

Ylipäänsä koko nollamuokkaus-sääntö on lähinnä turha ja tarpeeton. Iivarius (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 12.07 (EEST)

Kyllä se aikoinaan ihan tarpeeseen luotiin. Kun käyttäjä tekee enimmillään yli tuhat nollamuokkausta päivässä käyttäen välillä apuna milloin mitäkin bugista työkalua, eikä vaivaudu tarkistamaan työn jälkeä, niin siitä on melkoisesti harmia. --Otrfan (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 12.18 (EEST)

Minäkin kannatan. Oudoksun nykyihannetta, jossa artikkeleista pyritään tekemään mahdollisimman laajoja, kun nykylukija haluaa tietonsa nopeasti ja lyhyessä muodossa. Ihanne lienee peräisin 1970–1980-lukujn pitkäartikkelisista tietosanakirjasarjoista, jotka syntyivät kilpailutilanteessa, jossa joka torppaan oli jo saatu myydyksi lyhyitä, tiiviitä artikkeleita käsittävä 1950–1960-lukujen tietosanakirjasarja. Eli lyhyet, tiiviit artikkelit ovat paitsi sopivampia nykylukijalle, minusta myös lähempänä tietosanakirjojen pidempää perinnettä. T. nimim. ”Puolet pois ja latomoon”. –Kotivalo (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 16.34 (EEST)

Ihan sivukommenttina, että itse luen jopa usein pidempiä artikkeleita ihan alusta loppuun. Nykylukijaa ei voi niputtaa ihan täysin samaan siteeseen, vaikka toki suuntaus saattaakin olla siihen suuntaan. Toki pidän itseäni täysin poikkeuksellisena nuorena aikuisena, mutta luulenpa, että on niitä pidemmistä artikkelista pitäviäkin edelleen. Siksi olen jatkuvasti esimerksi la-arvioinneissa pitänyt aika pyhänä asiana hyvää johdantoa. Jos johdanto on kattava mutta kuitenkin suhteellisen tiivis ja artikkeli samalla pitkä, niin silloin voitaisiin kohdata sekä lukijoita, jotka haluvat nopeasti tietoa, mutta myös lukijoita, joita kiinnostaa myös pidemmät artikkelin. PS: Itse en kaipaa tynkämerkintöjä. --PtG (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 00.41 (EEST)

En ole huomannut tynkämerkinnöistä mitään hyötyä. Ne käyttävät muokkaajien energiaa turhaan työhön, kun pitää pohtia, onko kyseessä tynkä vai ei ja merkintä pitäisi huomata poistaa artikkelin laajetessa (missä menee tyngän ja "täyspitkän" raja – ja onko sillä merkitystä?). Malline antaa myös ymmärtää, että artikkelissa on ongelma vaikka mitää vikaa ei olisikaan. Joistain aiheista ei realistisesti ajateltuna saa eikä tarvitsekaan saada kovin pitkää suomenkielistä tietosanakirja-artikkelia. Voisi jopa ajatella, että merkinnästä on sama haitta kuin kouluaineiden sivumäärävaatimuksesta: se kannustaa jaarittelemaan sellaisessakin tilanteessa, jossa parempi artikkeli syntyisi tiivistämällä. En lisäile tynkäleimoja ollenkaan, edes sellaisiin itse kirjoittamiini artikkeleihin, joista tulee mieleen, että olisi varmaan pituutensa puolesta tynkä. (Olenko rikollinen?) – Kuohatti 2. heinäkuuta 2014 kello 18.03 (EEST)

Yhdyn kaikkeen Kuohatin kirjoittamaan ja kannatan koko tynkähärvelin heivaamista yli laidan. --Jmk (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 18.24 (EEST)

Kuten myös. Ja kaikki kerralla botilla pois. --Otrfan (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 20.49 (EEST)

Outo wikikoodi artikkelissa on erittäin hämmentävä näky meille tekniikasta piittaamattomille ”noviiseille”. Ehdottomasti botilla pois kaikki tynkämallineet. –Kotivalo (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 20.57 (EEST)

En ole kahdeksan vuoden aikana keksinyt tynkämerkinnöille mitään järkevää käyttötapaa. Kaikki pois vaan. --Epiq (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 21.01 (EEST)

Samalla voidaan heivata lähteetön- ja viitteetönmallineet sekä suuri osa korjattavamallineista yli laidan, koska käyttäjä artikkelia lukiessaan kyllä huomaa asian itsekin. Onko noista tynkämerkinnöistä todellista haittaa wikipedian toiminnalle vai onko estetiikka ainoa peruste poistolle? Kai niiden tekemiselle on aikanaan ollut jokin syy?--Phiitola (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 21.12 (EEST)

Tynkämallineiden käyttö kai kopioitiin englanninkielisestä Wikipediasta, ellen ole aivan väärässä? Jälkiviisaasti ajateltuna aika hassu ideahan se tavallaan oli, että juuri aloitetussa tietosanakirjassa alettiin merkitä artikkeleita tyngiksi, kun varmaankin aika lailla kaikki artikkelit olivat tynkiä. :D --Hartz (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 21.18 (EEST)

Kymmenen vuoden takainen Wikipedia oli kovin erilainen projekti kuin nykyään. Kaikki oli tekemättä. Oli mahdollista jatkuvasti aloittaa artikkeleita toinen toistaan tärkeämmistä aiheista. Isaac Newton, Jerusalem, maatalous, Bulgaria, auto... (Esimerkit on luotu 2003–2004 ja mainittu yhteenvedossa tyngiksi. Tynkämalline tehtiin vuonna 2004.) Aiheisiin luotiin pintaraapaisu, mutta jokaista tultaisiin vielä päivittämään myöhemmin. Optimistisesti ehkä ajateltiin, että kaikista Wikipedian artikkeleista tulisi aikanaan kattavia. Oli luontevaa merkitä artikkelit keskeneräisiksi. Tältä ajalta ovat peräisin myös piintynyt tapa, josta on kestänyt kauan päästä pois: eri aihepiireistä laadittiin löyhästi rajattuja luetteloita, joissa lueteltiin kaikenlaisia asioita. Punaisista linkeistä näki, mitkä artikkelit olivat vielä tekemättä. Tyngittelyn alkuperäinen tarkoitus oli osoittaa, että artikkeli oli kesken ja aiheeseen palattaisiin vielä. Nyky-Wikipedian kannalta ei ole niin mielekästä luokitella ei-niin-pitkiä-artikkeleita keskeneräisiksi ja jotenkin vajaiksi, jos niistä ei varsinaisesti puutu jotain oleellista. Olemme tilanteessa, jossa on jo selvää, että moni artikkeli tuskin koskaan laajenee "tynkää" pidemmäksi – mutta artikkeli voi silti olla sellainen, että se ajaa asiansa. – Kuohatti 2. heinäkuuta 2014 kello 21.58 (EEST)

Tynkä voi olla lyhyt tiivis artikkeli tai vasta aloitettu pintaraapaisu, joksi se jääkin. En ole huomannut siitä olevan mitään haittaakaan enkä jaksa miettiä mitä lukija/muokkaaja ajattelee nähdessään tynkämerkinnän, luultavasti ei mitään millä olisi jotain merkitystä. Lähteetön-, viitteetön ja korjattavamallineet: ei ollenkaan tarpeellista luopua niistä. Pitäähän sitä jotain tehtävää olla, kun muu muokkaaminen ei inspiroi. -Htm (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 21.26 (EEST)(tf)-Htm (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 21.33 (EEST)

Tynkämerkinnät ovat lyhyiden artikkelien syrjintää. Lyhyt artikkeli voi kertoa aiheesta kaiken olennaisen, ainakin jos artikkeli ei vielä sisällä mitään havainnollistuksia. Lyhyt tai "tiivis" artikkeli voi olla todella ok. Esimerkkinä vaikkapa lääkkeiden väärinkäyttö, jonka olen itse rustannut. --Hartz (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 21.31 (EEST)

Luulen että tynkämallineet ovat olleet yksi vaihe wikipedian evoluutiossa. Minä näkisin historian näin. Ensin koetettiin saada kaikista aiheista edes jotakin. Tehtiin tiedotteita "sadastuhannes artikkeli valmistui", mietittiin etusivun artikkelitoiveita, lehdet uutisoivat "tanssista on vähemmän artikkeleita kuin tietokonepeleistä". Tässä vaiheesta tehtiin paljon tynkiä "Kunhan-jotain-on sanottu". Niiden jatkokehitykseen keksittiin tynkämallineet. Tuon vaiheen jälkeen on alettu korostaa enemmän lähteitä kuin laajuutta. On myös kehitetty catscan jolla voi etsiä lyhyitä (tai lähteettömiä) aihepiireittäin. Voi olla, että aika on nyt mennyt tynkämallineen ohi, ja ehkä joskus myöhemmin noiden muidenkin mallineiden ohi. --Tappinen (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 22.05 (EEST)

Väittäisin, että alkuperäinen tarkoitus oli haastaa satunnainen lukija ennemmin muokkaamaan kuin kritisoimaan. Lukija: "Eihän täällä ole tästäkään kuin näin vähän". Wikipedia: "Niin, se on tynkä. Sitä saa laajentaa." Nykyään luulisi, että suurin osa tietää jo, että muokata saa. -tKahkonen ☺ 2. heinäkuuta 2014 kello 22.09 (EEST)

Kahkosen kommentissa lienee vinha perä. Vasta myöhemmin keksittiin aihekohtaiset tynkämallineet. --Hartz (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 22.19 (EEST)

Wikipedia:Äänestys/Tynkämallineet ja -luokittelu joulukuulta 2009 taitaa olla vieläkin viimeisin äänestys aiheesta. Kannatan edelleenkiin tynkämerkinnöistä luopumista. –Ejs-80 2. heinäkuuta 2014 kello 21.38 (EEST) Tässä vielä linkki lokakuussa 2013 käytyyn keskusteluun: Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 104#Tynkä-mallineista luopuminen kokonaan. –Ejs-80 2. heinäkuuta 2014 kello 21.44 (EEST)

Äänestää kai tarvitsee vain jos ilmenee merkittävää erimielisyyttä tynkämerkintöjen kohtalosta? Jotenkin uskon ja luulenkin, että aika alkaa vihdoin olla kypsä tynkämerkintöjen massapoistolle. --Hartz (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 21.52 (EEST)

Uudemmille käyttäjillä on hyvä tarjota helppo mahdollisuus tutustua aiempaan vuolaaseen keskusteluun, saatiin konsensus aikaan tai ei. –Ejs-80 2. heinäkuuta 2014 kello 22.07 (EEST)

Edelleenkään kukaan ei antanut vastausta esittämääni kysymykseen eli mitä haittaa tynkämallineista on? Wikipediassa on tälläkin hetkellä artikkeleita, jotka ovat ainoastaan tynkäluokissa eli poisto aiheuttaa noiden muuttumisen luokattomiksi. Lisäksi olen ainakin itse käyttänyt noita kuten muitakin korjattavamallineita eli etsiessäni tekemistä, kun olen johonkin muuhun hommaan kyllästynyt. Tuon seurauksena esimerkiksi Vesiliikennetyngät sisältävät nyt myös laivatyngät luokan supistuttua "liian" pieneksi (alle 200). Suosittelen toimintamallia myös muille aktiivikäyttäjille. Poistamalla nämä "silmätikkumallineet" yhden kerrallaan menetämme myös mahdollisuuden osoittaa uusille käyttäjille heidän tuotostensa ongelmia. Siinä sivussa voimme lopettaa toimet wikipedian laadun parantamiseksi ja levittää kätemme todeten, että se vain on mitä on.--Phiitola (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 22.21 (EEST)

Wikipediassa on tälläkin hetkellä artikkeleita, jotka ovat ainoastaan tynkäluokissa eli poisto aiheuttaa noiden muuttumisen luokattomiksi

Tämä on mielestäni argumentti tynkäluokittelun poiston puolesta. Se että artikkelin on tynkäluokassa tarkoittaa käytännössä sitä että se on luokittelematon, mutta jää "piiloon" luokattomat artikkelit -listasta.

Lisäksi olen ainakin itse käyttänyt noita kuten muitakin korjattavamallineita eli etsiessäni tekemistä, kun olen johonkin muuhun hommaan kyllästynyt.

Tämä on ihan hyvä pointti. Uskoakseni löytyy kuitenkin työkaluja jolla voi hakea luokan ja artikkelin koon mukaan artikkeleita. Vai löytyykö?

Poistamalla nämä "silmätikkumallineet" yhden kerrallaan

Kaltevan pinnan argumentti, onko joku poistamassa tai edes esittänyt että muiden ongelmamallineiden hyödyllisyyttä pitäisi miettiä? --Harriv (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 22.35 (EEST)

Eniten näistä huolestuttaa keskimmäinen. En ole käyttänyt CatScan2-työkalua, mutta sen avulla kai pitäisi löytää artikkeleita pituuden mukaan ja sellaisia, joissa on lähteetön- tai korjattava-mallineita tms. http://tools.wmflabs.org/catscan2/catscan2.php Lisäksi voi määritellä hakuun sisäisten linkkien lukumäärän, joka tyngissä on tyypillisesti matala. --Hartz (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 22.57 (EEST)

Käyttöliittymä suomen kielellä: http://tools.wmflabs.org/catscan2/catscan2.php?interface_language=fi --Hartz (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 23.00 (EEST)

Kysymykseen "mitä haittaa" ks. ylempänä puheenvuoroa "Kuohatti 2. heinäkuuta 2014 kello 18.03 (EEST)". Siinä on lueteltu useitakin haittoja. Voit tietysti olla haitoista eri mieltä, mutta älä väitä, ettei kysymykseen ole vastattu, kun kerran on vastattu (itse asiassa jo kolme tuntia ennen kuin kysyit). --Jmk (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 10.14 (EEST)

Ai niin, jotta tuli selväksi vastustan tynkämallineiden massapoistoa.--Phiitola (keskustelu) 2. heinäkuuta 2014 kello 22.23 (EEST)

Tällaiset lomakauden linjauskeskustelut ovat aika epäkiitollisia, mielestäni turhia. Tässä vaiheessa ehdoton ei tynkien poistolle. Ne ovat hyödyllisiä lyhyiden artikkeleiden esivaiheita: itselle ja aihekohtaisesti tehtävää haettaessa. Haittaa en noista näe olevan. Omakohtaisesti: Esimerkiksi reissussa en yleensä juuri lähteistä, mutta kerään kirjakaupoista, tutuilta yms. lähteitä ja laitan välillä tynkiä alulle (työn lomassa samoin). Reissun jälkeen ja vakiintuneemmassa, demokraattisemmassa ja vähemmän kriisiytyneessä/ kiihkeässä ympäristössä (en tarkoita wikikeskustelua) on lähteitä helpompi kirjata paremmin. Tällöin tyngistä voi muokata lyhytä artikkeleita. Reissusta, mm. viestintävapauden rajoitusten/monitoroinnin vuoksi ei nyt enempää. --Paju (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 00.17 (EEST)

Itse luodut artikkelit löytyvät kyllä Omat muokkaukset -sivulta, kun valitsee "Näytä vain muokkaukset, joilla on luotu sivu" ja painaa Hae-nappulaa. Lisäksi artikkelit löytyvät suht täsmällisistä luokista, jos artikkeli on luokiteltu. Itse en artikkeleita ainakaan etsi henkilötynkäluokasta, jossa on 7385 artikkelia. --Hartz (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 06.40 (EEST)

Tyngäksi merkitään nykyisin lähteistämättömiä artikkeleita, joita ei enää merkitä minityngiksi kun se luokka hävitettiin. Botilla voi toki lähteettömiä tynkiä uudelleenluokittaa lähteettömiksi. Oman kokemukseni mukaan fiwikin lukijoissa on kosolti medialukutaidottomia; näitä on paljon myös akateemisissa lukijoisssa - niin taustaltaan suomalaissa kuin maahanmuuttajissa - muista väestöryhmistä ja ulkomailla eläjistä puumattakaan. Erilaiset artikkelin vajavaisuutta ja kriittistä suhtautumista osoittavat luokitukset ovat mielestäni tärkeitä monissa tapauksissa. (Artikkelin arviontia kuvaavien) laatuliputusten merkitys vajavuuden kuvastajana katosi osaksi automaattiseulonnan myötä; eli nykyään sisällöllisesti orvon onneton tynkäkin merkitään katsotuksi, jos sen pukkaa alulle esimerkiksi yhtä tai kahta lähdettä läpikäyvä, mutta muuten artikkelina koheneempi wikipedisti. Toisaalta muistaakseni käyttäjä:Zache mainitsi jossain välissä lyhyiden, mutta sisällöltään vajaiden artikkelin minimikriteereistään. Sen puheenvuoron johdosta lievensin aiempaa kantaani lyhyisiin artikkeleihin. Itse olen ryhtynyt hyväksymään monia puutteellisia maantieteellisen artikkelin pohjia lyhyiksi artikkeleiksi, jos näissä on 1-2 artikkelia lähteenä. Jos ei ole lähteitä, laatuluokitus on automaattisesti vähintään tynkä tai {{lähteetön}}. Vajavaisuudesta kertovan tynkä-merkinnän nähdessään useampi tietosanakirjan käyttäjä osaa suhtautua kriittisemmin. Eli tiivistäen: osa olemassaolevista tyngistä, eli ainakin useita lähteitä sisältävät artikkelit voidaan usein ryhmitellä lyhyeksi artikkeliksi. Muttei kaikkea, eikä täysin automaattisesti pelkällä botilla. Muutos ei saisi kadottaa esim. tynkänmerkinnän perustelua tai parannustarpeita, jos sellaisia on merkitty. Lähteettömien tynkien automaattimuunnosta muuksi kuin lähteettömäksi en pidä suotavana. Wikipedia kun ei ole palkatun toimikunnan tekemä harkittujen artikkelien kokonaisuus (jolloin tynkämerkintä voisi olla tarpeeton) vaan kokoelma hyvin monentasoisten, tavallisen ensyklopedian kannalta sekä tarpeellisten että täysin tarpeettomien kirjoitusten kokoelma. --Paju (keskustelu) 6. heinäkuuta 2014 kello 01.14 (EEST)

Artikkelin lyhyyden tietysti näkee silmämääräisesti, eikä siihen tarvita merkintää "tämä artikkeli on lyhyt". Yhdyn kanssasi ajatukseen, että tynkämerkintöjen perustelut/syy pitäisi säilyttää, jos sellainen on merkitty. Ehdotan, että nuo syy-parametria käyttävät käsiteltäisiin muista erikseen ja muutettaisiin korjattava-mallineiksi tyyliin {{korjattava|<syy-parametri tynkämerkinnästä>}}. Lähteetön-mallineen sijaan kannattaisi varmaankin yleisesti ottaen käyttää lähde-mallineita, joiden avulla voidaan merkitä ongelmakohdat. --Hartz (keskustelu) 7. heinäkuuta 2014 kello 09.46 (EEST)

20.6. tynkämerkintä oli 160 469 artikkelissa. Tuo on 45,9 % kaikista artikkeleista laskettuna tämän hetken artikkelimäärällä. Täsmennyssivujen (13.920 kpl) vähentämisen jälkeen, tynkämerkintä on 47,8 % ei-täsmennyssivuartikkeleista. Aikaisempaa tilastointia tyngistä: Käyttäjä:Hartz/Tynkätilasto. Joulukuusta 2013 tynkämerkintöjen määrä on kasvanut n. 2000:lla, kun samaan aikaan artikkelimäärä on kasvanut n. 12.000:lla. Tynkämerkintä on lähes puolessa artikkeleista. --Hartz (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 06.32 (EEST)

6 muokkausta per minuutti -tahdilla eli yksi muokkaus 10 sekunnin välein, 160 000 artikkelin muokkaamiseen kuluu vain 18,5 tuntia. Muokkauksia kertyisi n. 8650 kappaletta tunnissa. --Hartz (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 16.20 (EEST)

Eikös 6 muokkausta/min tee 360/h? --Otrfan (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 16.26 (EEST)

Aika-avaruuden on taipuminen on huomioitava. No, 444 tuntia eli 18,5 vuorokautta on se laskelma, jossa aika-avaruuden taipumista ei ole huomioitu. Se miten sain laskettua aikaisemman sisälsi ns. Hartzin muunnoksen. --Hartz (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 16.36 (EEST)

Se selitti :) Ja luultavasti hommaa voisi tehdä useammallakin botilla. --Otrfan (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 16.40 (EEST)

Kuinka paljon noista on lähteetömiä? --Paju (keskustelu) 6. heinäkuuta 2014 kello 01.14 (EEST)

Tynkyys ja lähteettömyys ovat eri asioita. Lähteettömille artikkeleille on omat lähteetön- ja lähde-merkinnät. Luokka:Lähteettömät artikkelit -luokassa on 6 791 artikkelia (artikkeleista siis kaiken kaikkiaan tuon verran). --Hartz (keskustelu) 7. heinäkuuta 2014 kello 09.50 (EEST)

Onhan näitä vatvottu ja hirveä määrä turhaa työtä tehty. Ilahduttavasti näyttäisi siltä että näistä voitaisiin viimeinkin päästä eroon. Äänestystä pystyyn? --Jisis (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 20.18 (EEST)

Keskustelu on ensisijainen tapa päättää asioita. Äänestämiseen tukeudutaan, jos keskustelemalla ei saavuteta konsensusta. Äänestämistä pyritään välttämään, mutta tietenkin äänestys aiheesta pystyyn, jos ilmenee merkittävästi vastustusta. --Hartz (keskustelu) 3. heinäkuuta 2014 kello 20.59 (EEST)

Ideaalitapauksessa noin. Ennen työhön ryhtymistä pitäisi olla kuitenkin asiasta selkeä päätös, varsinkin kun asiasta on voimassa oleva äänestyksen tulos. Miksei asian voisi hoitaa mielipidetiedustelumuotoisestikin, siten että on tiedotettu ajankohtaista-sivulla ja pidetty riittävän kauan näkyvillä. Muutoin tulee helposti urputusta että "pieni porukka päätti tietämättäni kahvihuoneessa." --Jisis (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 05.49 (EEST)

160.000 artikkelin muokkaaminen on aika merkittävä päätös. Nyt on myös vuoden merkittävä lomasesonki, minkä vuoksi moni ei välttämättä ole Wikipedian ääressä lainkaan. --Hartz (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 08.13 (EEST)

Tynkämerkinnöistä ja tynkäluokituksista voidaan luopua. --Raksa123 (keskustelu) 5. heinäkuuta 2014 kello 23.23 (EEST)

Tynkä merkit on tosi ärsyttäviä eikä niitä oikeastaan tarvitsis olla. Niitä on ihan liian helposti, jossain never-heard-artikkeleissa ja sitten siitä voi huomata, että tätä pitäisi muka laajentaa. Siksi se on hyvä, että asiasta jotain tietävä voi lisätä tietonsa muiden sivun lukijoiden tarkasteltavaksi. Mielestäni ainakin monet sivut ovat laajentuneet sen jälkeen, kun joku on laittanut tynkä-merkin ja sitten se onkin käynyt turhaksi, kun tietoa on jo riittävästi. --Sojottava kahva (keskustelu) 6. heinäkuuta 2014 kello 01.20 (EEST)

Mielestäni olisi jo aika luopua tyngistä kokonaan. Aina kun itsekin aloitan uuden artikkelin, niin joutuu joskus oikein miettimään, että laitanko tyngäksi vai en, ja usein vain kopioin pohjan artikkelille, jolloin tynkä joskus kopioituu siinä mukana, tai jää pois. Tyngäksi merkitsemiselle kun ei ole selkeitä kriteerejä, jonkun mielestä joku artikkeli on tynkä, toisen mielestä ei. Päästään näistäkin, Wikipedian kannalta ei-niin-tärkeistä asioista eroon. --Stryn (keskustelu) 6. heinäkuuta 2014 kello 11.40 (EEST)

Minun puolestani tyngät joutavat pois, mutta toisaalta se on sen verran iso muutos, että ei kannata varmaan tehdä ihan vielä tämän keskustelun perusteella. Varsinkaan kesäaikaan, jolloin ehkä jotkut tervejärkiset ihmiset pitävät lomaa wikipediasta.--Tanár 7. heinäkuuta 2014 kello 15.35 (EEST)

Ap. kysely ”Onko tynkämerkinnöistä lukijalle hyötyä? Onko niistä muokkaajille hyötyä? Käyttävätkö muokkaajat tynkäluokkia laajennettavien artikkeleiden etsimiseen? Onko tynkämerkintöjen täsmentely eri aihealueisiin kuuluviksi mielekästä?”

Lukijalle tynkämerkinnöistä ei ole mielestäni hyötyä, minulle ei ainakaan ole hyötyä, ei lukijana eikä muokkaajana (koen ne lähinnä tämän median laatuvajeena, puolet artikkeleista tynkiä, vaikka iso osa niistä paljon parempaa laadullisesti kuin ei-tyngät). Täsmentely on mielekästä, jos ei ole muuta mielekkäämpää tekemistä, minusta täällä on. Itse kannatan tynkämerkintöjen poistamista kokonaan, ellei jokaisessa niistä ole säällistä selitettä, mistä syystä kyseessä on tynkäartikkeli (eli tarkoittaa ainakin ensin konsensusta, mitä tyngällä tarkoitetaan). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 8. heinäkuuta 2014 kello 11.47 (EEST)

Vaikka nyt on kesä ja kuuma lomasesonki, niin kannattaakohan meidän odotella syksympää ja joidenkin käyttäjien paluuta lomanvietoista? Tähän keskusteluun on kuitenkin osallistunut useita käyttäjiä, varsinkin ns. aktiivikäyttäjiä, ja keskustelua/mielipiteitä on esitetty ainakin parin A4-arkin verran. Tyngistä luopuminen on saanut tässä keskustelussa selkeästi paljon kannatusta. Onko järkeä käynnistää uutta vastaavaa keskustelua syksymmällä, vai saimmeko tyngistä luopumisen päätettyä melko lailla keskustelemalla tässä keskustelussa? --Hartz (keskustelu) 8. heinäkuuta 2014 kello 11.52 (EEST)

Uudelleenohjaukset kemiallisten yhdisteiden IUPAC-nimistä

4-[2-[4-(6-fluoribentso[d]isoksatsol-3-yyli)-1-piperidyyli]etyyli]-3-metyyli-2,6-diatsabisyklo[4.4.0]deka-1,3-dien-5-oni ja 2,2,4,4,6,6,8,8,10,10-dekametyyli-1,3,5,7,9,2,4,6,8,10-pentaoksapentasilekaani ovat uudelleenohjauksia, joiden oikein kirjoittaminen hakukenttään on epätodennäköisempää kuin saada seitsemän oikein lotossa. Ensin mainitusta ei edes saa uudelleenohjausta aikaiseksi, koska se sisältää hakasulkuja. --Hartz (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 13.02 (EEST)

:Eikö tuosta, ettei ensimmäisestä saa tehtyä uudelleenohjausta, kannattaisi raportoida jonnekin tekniselle puolelle? Tuohan pitäisi korjata, koska rajoittaa kemian alan artikkeleiden tekemistä samalla tavalla kuin muiden alojen.--LCHawk (keskustelu) 5. heinäkuuta 2014 kello 10.00 (EEST)

Ohjaussivuista

Onko järkevää ja vakiintuneen käytännön mukaista tehdä ohjaussivuja täysin merkityksettömistä henkilöistä, esim. jonkun suvun jäsenistä? --Käyttäjä:Kielimiliisi 4. heinäkuuta 2014 kello 16.51 (EEST)

Ei minusta, sillä paitsi että ne ovat merkityksettömiä, hakutoiminto löytää ne muutenkin, jos ne on mainittu joissain artikkeleissa. Itse asiassa haku on parempi kuin pelkkä ohjaus, joka pakottaa lukijan yhteen artikkeliin, jossa henkilöstä ei välttämättä edes kerrota mitään. --Savir (keskustelu) 4. heinäkuuta 2014 kello 16.58 (EEST)

Eikä niitä ip:n tekemiä ole edes mainittu artikkeleissa, niin merkityksettömiä ne ovat. Laitan poistoon kaikki nyt tehdyt. --Käyttäjä:Kielimiliisi 4. heinäkuuta 2014 kello 17.09 (EEST)

Sitä paitsi tulisi tungosta jos kaikkien sukujen kaikista henkilöistä tehtäisiin ohjaukset. --Käyttäjä:Kielimiliisi 4. heinäkuuta 2014 kello 17.22 (EEST)

Vain ja ainoastaan ICD-10

Pitäisikö psykiatrian alaan kuuluvissa artikkeleissa käyttää vain ja ainoastaan ICD-10-luokittelua (F00–F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt)? Pitäisikö siis poistaa joistakin artikkeleista DSM-IV- ja DSM-V-tekstit? Ja tavallaan kieltää DSM:n käyttö? ICD-10 on saatavilla suomen kielellä. --Hartz (keskustelu) 7. heinäkuuta 2014 kello 15.46 (EEST)

Ylimääräiset sosiaalisen median linkit

Kun Aiheesta muualla -osiossa on linkki henkilön kotisivulle tai blogiin, tavallisesti sen etusivulla on linkit henkilön omille tileille yhteisöllisissä viestimissä. Siten luulisi, että niiden lisääminen vielä Wikipediaan linkeiksi on ylilinkitystä. Keskustelua Kahvihuoneessa ja käyttäjä:Elenan sivulla.[6] [7] [8] [9] --Thi (keskustelu) 14. toukokuuta 2014 kello 17.03 (EEST)

Twitter- ja Facebook-linkeistä käytiin kahvihuoneessa pitkä keskustelu viime marras–joulukuussa. Keskustelussa kukaan ei ottanut esille tällaista sääntöä eikä sitä mainita Aiheesta muualla -ohjeessakaan. Minusta linkit voivat olla artikkelissa aivan hyvin, kunhan linkkien määrä ei ylitä 6–10:tä (miksi se raja on muuten noin epämääräinen?). --Elena (keskustelu) 14. toukokuuta 2014 kello 18.28 (EEST)

Koska jos raja olisi vaikkapa seitsemän, niin sitten joku kysyisi että miksi raja on määritelty noin tarkkaan, ilman mahdollisuutta tapauskohtaiseen harkintaan. --Otrfan (keskustelu) 14. toukokuuta 2014 kello 18.37 (EEST)

Jossakin keskustelussa kyllä otettiin tämä vaihtoehto esille. Keskustelu taisi levitä sinne sun tänne. Kannatan Thin esitystä. --85.76.103.219 14. toukokuuta 2014 kello 18.58 (EEST)

Elena: Asia juuri oli esillä jo viittaamassani keskustelussa. "kunhan tuo aikaisemmassakin keskustelussa esitetty muistutus kotisivun alaosioiden ylilinkityksestä on selvä". Kyse on Wikipedian tavanmukaisesta käytännöstä. 6–10 linkin säännnössä on kyse eri asiasta. Olet tehnyt säännöstä aivan oman tulkinnan. Tällöin on ikävää, kun vetoamalla siihen syytät muita käyttäjiä, kun he toimivat Wikipediassa kuten normaalisti.

”However, Wikipedia does not provide a comprehensive web directory to every official website. Wikipedia does not attempt to document or provide links to every part of the subject's web presence or provide readers with a handy list of all social networking sites. Complete directories lead to clutter and to placing undue emphasis on what the subject says.

More than one official link should be provided only when the additional links provide the reader with significant unique content and are not prominently linked from other official websites. For example, if the main page of the official website for an author contains a link to the author's blog and Twitter feed, then it is not appropriate to provide links to all three. Instead, provide only the main page of the official website in this situation.” [10]

Aikaisemmin tuohon on riittänyt fi-wikissä pelkkä maalaisjärki, mutta sen voi kirjoittaa ohjeisiin suomeksikin. --Thi (keskustelu) 14. toukokuuta 2014 kello 19.06 (EEST)

Juuri näin. Tämä on erityisen tärkeä joskin riitoja synnyttävä: "More than one official link should be provided only when the additional links provide the reader with significant unique content" eikä twitter-tili sitä ole useinkaan vaan pelkkää höpötystä. --85.76.103.219 14. toukokuuta 2014 kello 19.25 (EEST)

Ainoassa esimerkiksi annetussa tapauksessa oli muuten ainoastaan kaksi ulkoista linkkiä eikä ainakaan siinä ollut kyse ylilinkittämisestä. --Zache (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 10.49 (EEST)

Kaiken minimoiminen on tyhmää. Meillä on söpö käsite yliluokittelukin, vaikka sellaista ei ole olemassa. Iivarius (keskustelu) 14. toukokuuta 2014 kello 19.24 (EEST)

Toinen ääripää on ihan yhtä tyhmää touhua, imho. 109.240.55.229 19. heinäkuuta 2014 kello 12.59 (EEST)

Jos henkilö käyttää aktiivisesti Twitteriä niin mielestäni linkki voi olla. Jos henkilö ei käytä aktiivisesti Twitteriä (tai vaikka Facebookkia), niin linkkiä ei mielestäni tarvitse. Kukin miettiköön itsekseen sitten rauhassa mitä tarkoittaa "aktiivinen" ennen kuin aletaan siitä halkomaan hiuksia.. --Harriv (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 00.20 (EEST)

Olisin myös säilytämässä linkit sosiaalisen median identiteetteihin mikäli ne ovat jotenkin relevantteja henkilön kannalta. Se on minusta huono perustelu poistaa linkkejä, että ne löytyvät esimerkiksi käyttäjän omilta kotisivuilta. Niiltä voi löytyä myös muitakin tietoja kuten esimerkiksi vaikka kotipaikkakunta joita ei myöskään olla poistamassa artikkelista sitä varten, että ne löytyvät linkin takaa. --Zache (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 08.50 (EEST)

Kotisivu riittää, se ei vaadi lukijalta kirjautumista. AM-osaston ei muutenkaan ole tarkoitus olla linkkilista. Jos nyt joku ei ole vaivautunut tekemään itselleen verkkosivua, ja katsotaan että Facebook on sisällöltään merkittävä, sen voi poikkeuksellisesti lisätä. Twitteriä ei, en usko sen sisällön merkittävyyteen. --Abc10 (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 09.37 (EEST)

Ei se ole uskon asia. --Wataja (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 10.24 (EEST)

Jotkut uskovat: The Independent: Can we get an RT? Number 10 turns to Stephen Fry's Twitter following to get their message across --Otrfan (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 19.39 (EEST)

Somelinkeistä on tälläkin hetkellä sallittuja vain ne, jotka eivät vaadi lukijalta kirjautumista. --Elena (keskustelu) 26. toukokuuta 2014 kello 11.52 (EEST)

Voidaan säilyttää artikkeleissa. Monet päivittävät Twitteriä useammin kuin kotisivua. Joillakin kotisivulla voi olla pelkkä kuva, ja kaikki päivitykset tehdään Twitteriin. Stryn (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 10.03 (EEST)

Huom! Me olemme siis puoli vuotta sitten aivan selvin luvuin päättäneet, että aktiivisesti ylläpidetyt Facebook- ja Twitter-tilit voi lisätä Aiheesta muualla -osioon. Nyt keskustelemme siitä, voiko niitä lisätä siinä tapauksessa, että niihin on linkki artikkelin kohteen kotisivulta (johon on linkki Aiheesta muualla -osiossa). --Elena (keskustelu) 15. toukokuuta 2014 kello 12.54 (EEST)

AM-osion linkeistä pitäisi päästä johonkin oleelliseen ja "vakavaan" sisältöön. Koko sosiaalisen median kirjo sinne pläjäytettynä vaikuttaa yliampuvalta, kun usein se sisältö on hömppää. -Kohta varmaan henkilöartikkeleissa pitäisi olla kasvokuvan sijaan belfiet, vaikka Loviisan kirkossa ne on jo mainittu, kuva vielä puuttuu mutta ei välttämättä kauaa.-Htm (keskustelu) 18. toukokuuta 2014 kello 05.30 (EEST)

Tulimmeko tässä johonkin lopputulokseen? Voinko palauttaa Thin muokkaukset? --Elena (keskustelu) 24. toukokuuta 2014 kello 23.19 (EEST)

Tässä keskustelussa neljä käyttäjää on selkeästi kannattanut FB- ja Twitter-linkkien sallimista kotisivulinkkien ohella. Yksi käyttäjä ja yksi ip-osoite on vastustanut sitä. Kolme käyttäjää on ottanut kantaa somelinkkeihin vain yleisellä tasolla. Tästä huolimatta kaksi käyttäjää jatkaa nyt linkkien poistelua artikkeleista. Voitaisko rauhoittaa ne nyt hetkeksi, jotta päästään tässä keskustelussa tulokseen? --Elena (keskustelu) 26. toukokuuta 2014 kello 11.52 (EEST)

En vastusta somelinkityksiä somessa toimivien julkisuuden henkilöiden kohdalla, mutta kaiken muun kohdalla kyllä. Esimerkiksi facebookin epävirallisille fanitussivuille ei tuolisi olla linkkejä. Enkä kannata forum-, keskustelu- ja mielipidepalstalinkkien lisäämistä tai muuta käyttämistä wikipediassa ollenkaan, ellei artikkeli kerro nimenomaisesta forumista. --Ukas (keskustelu) 27. toukokuuta 2014 kello 20.03 (EEST)

Tulkitsen keskustelua nyt niin, että voin palauttaa linkkien poistot. --Elena (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 12.56 (EEST)

Se olisi vastoin yllä olevia virallisia ohjeita. --Thi (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 13.14 (EEST)

Tarkoitatko englanninkielisen Wikipedian ohjeita? Nyt keskustelemme siitä, pitäisikö ko. linkit kieltää suomenkielisessä Wikipediassa ja tulkitsen keskustelua niin, että enemmistö ei kannata kieltoa. --Elena (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 13.16 (EEST)

Ei ole syntynyt konsensusta niiden sallimisesta. --Käyttäjä:Kielimiliisi 10. kesäkuuta 2014 kello 13.20 (EEST)

Älä tulkitse, en kannata niiden lisäämistä vaan vastustan. Tällaisia vanhoja keskusteluja ei oikein tahdo huomata. --Käyttäjä:Kielimiliisi 10. kesäkuuta 2014 kello 13.19 (EEST)

Kyse ei ole linkkien kieltämisestä vaan siitä, että Aiheesta muualla -osioon on lisätty sama linkki kaksi kertaa. Pitäisi siis sallia erikseen sellainen tapa, joka on vastoin tähän mennessä vallinnutta käytäntöä ja tervettä järkeä. Aiheesta muualla -osioon voi lisätä kaikenlaista ja kaikenlaisen lisäämistä voi kokeilla. Jo tehtyjä kaksoislinkityksiä ei tarvitse poistaa kuin muiden päivitysten yhteydessä. Mutta olisi epärehellistä tulkita, että pelkät lisäykset osioon oikeuttaisivat painostamaan muita hylkäämään de facto -käytännön. Se olisi jo ohjeissa, jos jollakin vain olisi aikaa ja halua päivittää niitä. --Thi (keskustelu) 10. kesäkuuta 2014 kello 13.40 (EEST)

Nyt tilanne on siis se, että 4 käyttäjää selkeästi kannattaa FB- ja Twitter-linkkien sallimista kotisivulinkkien ohella. 2 käyttäjää ja 1 ip-osoite on vastustanut sitä. 3 käyttäjää on ottanut kantaa somelinkkeihin vain yleisellä tasolla. Keskustelu on kestänyt 1,5 kk. Toivottavasti pian voimme päättää, että enemmistön mielipide otetaan käytännöksi. --Elena (keskustelu) 25. kesäkuuta 2014 kello 21.01 (EEST)

Eikös tässä pitäisi hakea konsensusta eikä laskeskella enemmistöjä? Itse allekirjoitan täysin kannan jonka Ukas esitti kommentissaa. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 25. kesäkuuta 2014 kello 21.12 (EEST)--

Samoilla linjoilla itsekin (en ollut aiemmin tainnut esittää kantaani). --Otrfan (keskustelu) 25. kesäkuuta 2014 kello 21.18 (EEST)

Konsensusta tietysti haetaan. Jos keksit, miten siihen päästään, niin viethän keskustelua siihen suuntaan. Jos konsensukseen ei päästä, niin sitten ainut vaihtoehto on laskeskella enemmistöjä. (Ukashan ei varsinaisesti edes ottanut kantaa siihen, mistä tässä nyt keskustellaan.) --Elena (keskustelu) 25. kesäkuuta 2014 kello 21.51 (EEST)

En edelleenkään kannata somelinkkejä, jos tässä kantansa pitää vielä uudestaan ilmaista. Tietosanakirjan sisältö pitää olla asiaa eikä höpötyksiä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 25. kesäkuuta 2014 kello 21.28 (EEST)

Kantani on sama kuin edellä, eli en näe kysymystä joko/tai-luonteisena vaan, että tänne voi lisätä somessa toimivien julkisuuden henkilöiden virallisia somelinkkejä ja niiden tulee olla aiheesta muualla-osiossa. Siis näillä varauksilla rajoitetusti ja ohjeistetusti. Mitä höpötykseen tulee, niin FB ja Twitter ovat selvästi tätä päivää, ja asiakaspalvelullisesti voi ajatella samalla tavoin tätä päivää edustavalle suurimmalle nettitietosanakirjalle olevan järkevää roikkua ajan hermon helmassa. Ajatellaan nyt vaikka nykyistä pääministeriämme, joka ottaa selfieitä tilaisuudessa kuin tilaisuudessa omia somepäivityksiään varten. --Ukas (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 09.41 (EEST)

Olemme siis jo puolisen vuotta sitten päättäneet, että juuri tuollaiset linkit ovat sallittuja ja se on kirjattu käytäntöön. Nyt keskustelemme siitä, saavatko ko. linkit olla Aiheesta muualla -osiossa myös siinä tapauksessa, että Aiheesta muualla -osiossa on linkki henkilön kotisivulle, jossa on linkki Facebook-sivulle ja/tai Twitter-tiliin. --Elena (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 10.31 (EEST)

Ei sillä pitäisi olla mitään vaikutusta onko kotisivuilla linkki Twitter-tiliin. Jos henkilö on aktiivinen Twitterissä, eikä päivitä kotisivujaan lainkaan, niin mikä idea on jättää linkki vanhentuneisiin kotisivuihin, ja poistaa Twitter-linkki vain, koska siihen linkitetään kotisivuilla. --Stryn (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 11.19 (EEST)

Mikäli henkilö on julkisuudessa tunnettu osallistumisestaan someen, ja tuo osallistuminen liittyy hänen julkiseen toimintaansa, voi mielestäni linkin aktiivisesti käytettyyn palveluun lisätä huolimatta siitä että se löytyy myös linkityltä kotisivulta. Mikäli nuo kolme ehtoa eivät toteudu some-linkkejä ei mielestäni tulisi lisätä lainkaan. Henkilöiden ei-julkisen toiminnan esillenosto ei kuulu Wikipediaan.

(...ja mitä tulee konsensuksen hakemiseen: jos sitä ei keskustelussa synny sitä ei synny eikä muutosta tule. Enemmistöjä ei laskeskella, sillä keskustelu ei ole äänestys.) Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 15.37 (EEST)--

Tuohon viimeiseen: Elenan some-linkkien ajaminen Wikipediaan tapahtuu kunnioitettavalla jääräpäisyydellä, mutta jossakin vaiheessa olisi hyväksyttävä tosiasiat eikä pyrittävä etsimään jatkuvasti uusia keinoja ajamansa asian eteenpäin viemiseen. Se voi olla tapana politiikasa, mutta Wikipediassa ei. --Käyttäjä:Kielimiliisi 26. kesäkuuta 2014 kello 15.49 (EEST)

Huomauttaisin, että keskustelu alkoi tilanteesta jossa Elena toimi vallitsevan konsensuksen mukaan ja hänen toimintansa kyseenalaistettiin. Eikä toisinpäin. Tässäkin keskustelussa enemmistö on ollut sitä mieltä, että mikäli somelinkit ovat artikkelin kannalta relevantteja niin niitä voi lisätä. --Zache (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 15.55 (EEST)

Eli jos konsensusta ei synny, niin kätevästi siirrytään enemmistölinjalle. Heh. Ei kai se niin mene. --Käyttäjä:Kielimiliisi 26. kesäkuuta 2014 kello 18.14 (EEST)

Konsensus on ollut, että some-linkkejä voi olla artikkelissa Aiheesta muualla -osiossa, jos ne ovat tarpeellisia. Thi toimi konsensusta vastaan, ja sinäkin näytät olevan yleisen mielipiteen kanssa eri mieltä. Iivarius (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 18.32 (EEST)

Somelinkeistä on hyötyä. Niiden tulee olla olemassa, jos ne ovat virallisia ja aktiivisia. Iivarius (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 10.03 (EEST)

Mielestäni aiheesta muualla pitää saada käytännössä sisältää mitä linkkejä tahansa, koska on järjetöntä ylläpitäjän/seulojan/muokkaajan alkaa selvittää, onko ko. linkeissä jotain päällekkäisyyttä tai mitään lisää tai yleensäkään mitään tarpeellista artikkkeliin liittyen. Oleelliset kai on jo ko. artikkelissa. Jos asiakas (lukija) haluaa tulla höynäytetyksi ja katsoa kaikki hömppälinkit, niin katsokoon. --80.220.88.144 26. kesäkuuta 2014 kello 13.29 (EEST)

Unohdin ak:n --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 26. kesäkuuta 2014 kello 13.33 (EEST)

Selvittäminen on juuri sitä järkevää toimintaa jota Wikipediassa pitäisi harrastaa paljon enemmän. Yleensä täällä vain kirjoitellaan mitä sattuu vailla päätä, häntää ja lähteitä. --Käyttäjä:Kielimiliisi 26. kesäkuuta 2014 kello 15.36 (EEST)

Olen erittäin pitkälle samaa mieltä, mutta aina tulee vastaan kulminaatiopiste, jonka jälkeen selvittäminen vie enemmän resursseja pelkästään näennäisen vaikutuksen aikaansaamiseksi, kuin palvelee rakentavasti itse tarkoitusta. Julkisuuden henkilön kotisivun tarkastaminen mahdollisten somelinkkien varalta vaikuttaa vahvasti turhalta työltä, johon käytetyn energian voisi hyvin käyttää tässä reikäisessä sanakirjassa korkeamman tason prioriteetin ongelmiin. Meinaan, mitä sillä on oikeasti väliä, vaikka täältä on ohjaus sekä kotisivulle että somesivuille? --Ukas (keskustelu) 27. kesäkuuta 2014 kello 10.43 (EEST)

Onko meillä jossain vaiheessa ollut keskustelua siitä, mitä tarkoittaa konsensus? Jos kaksi käyttäjää ei muuta keskustelussa mielipidettään, mutta kaikki muut (seitsemän käyttäjää) ovat eri kannalla, onko meillä silloin konsensus? --Elena (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 14.23 (EEST)

Jos 22,22 prosenttia ei kannata ehdotusta (en tarkistanut ilmoittamiasi lukuja) ei ehkä voi puhua konsensuksesta. Joskus vaan joutuu huomaamaan että kaikkea ei saa. 85.76.118.98 11. heinäkuuta 2014 kello 14.39 (EEST)

Kun on jo aiemmin saatu. Nyt pitäisi olla konsensus toiseen suuntaan sen aiemmin saadun poistamiseksi. --Otrfan (keskustelu) 11. heinäkuuta 2014 kello 15.19 (EEST)

Jokaisen linkin kohdalla on mietittävä, onko kohde merkittävä. Omat kotisivut voivat olla merkittävät, mutta eivät välttämättä. Twitter todennäköisesti useimmiten ei ole. Ja jos twitter-linkki on kotisivulla, joka on linkitetty, mielestäni on turhaa alkaa kopioimaan kotisivun sisältöä Wikipediaan. --91.152.67.177 31. heinäkuuta 2014 kello 12.10 (EEST)