Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 107

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Henkilöiden luokittelu terveydentilan mukaan

Törmäsin tällaiseen luokkaan Luokka:Vammaiset henkilöt enkä ihan pikaisella haeskelulla onnistunut löytämään sitä koskevaa keskustelua tai äänestystä. Samantyyppinen luokittelu kuolinsyyn (sairauksien) mukaan poistettiin aikoinaan 84 % kannatuksella. Luokka:Vammaiset henkilöt sisältää kuitenkin ilmeisesti sekä synnynnäisesti ja traumaperäisesti vammaisia henkilöitä. Määrittääkö vammaisuus sitten henkilöä sitten enemmän kuin vaikka HIV/AIDS, diabetes, ? Jotkut harvat ihmiset ovat merkittäviä juuri sairautensa/vammansa vuoksi (usein siksi, että ovat selvinneet elossa poikkeuksellisen menestyksekkäästi tjsp.), ja heille tulisi kyllä olla jokin kokoava luokka. Muiden sairastavien/vammaisten luokittelua sairauden/vamman mukaan itse vastustan. --Pitke (keskustelu) 25. marraskuuta 2013 kello 13.39 (EET)

Miksei vain Luokka:Vammaiset? Ensisijaisesti vammaista henkilö määrittää hänen vammansa, vasta toissijaisesti hän edes on henkilö. Vai kuuluisivatko luokkaan kaikki henkilöt? --193.166.97.41 25. marraskuuta 2013 kello 13.54 (EET)

Vammaisena henkilönä on pakko sanoa, että toivon että minut määritetään ensisijassa jonkun muun ominaisuuden perusteella. Lisäksi vastustan ajatusta siitä, että vammaiset henkilöt nähdään jonkinlaisena homogeenisenä ryhmänä, vaikka toisaalta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tietynlaista tyypittelyä on toisinaan välttämätöntä harjoittaa.

Kyseisen luokan ja sen alaluokkia luodessani en tullut ajatelleeksi, että se olisi jotenkin leimaavaa. Varmasti monilla ihmisillä on tarve etsiä tietoa vammaisista henkilöistä, josta syystä luokat ovat mielestäni tarpeen. Mikäli luokka ja sen alaluokkia alettaisiin poistaa, täytyisi todeta poliittisen korrektiuden menneen liian pitkälle. --Memasa (keskustelu) 4. joulukuuta 2013 kello 19.46 (EET)

Selvennyksenä todettakoon, että vaikka en haluaisikaan tulla luokitelluksi vammaiseksi, se on ominaisuus, jota ei valitettavasti voi ottaa minulta pois. Täten katson, että kyseinen luokittelu on hyvin aiheellinen. Väitän vielä että vammani vaikuttaa elämäni kulkuun enemmän kuin esimerkiksi diabetes, jota minulla ei tosin ole. Vammani on varmasti muokannut myös persoonnallisuuttani sekä hyvässä että pahassa. Vammaisuus vaikuttaa ihmiseen niin kokonaisvaltaisesti, että se todellakin on merkittävää ja aiheellinen peruste luokittelulle. En tiedä, kuinka paljon tämä kirjoitus meni aiheesta ohi, mutta tulipahan sanottua. --Memasa (keskustelu) 4. joulukuuta 2013 kello 20.16 (EET)

Olen sillä kannalla, että kaikki henkilöluettelot sairautta tai vammaa käsittelevistä artikkeleista tulisi poistaa. --Memasa (keskustelu) 4. joulukuuta 2013 kello 21.29 (EET)

IP-osoitteen kommentti vaikuttaa provolta. En kannata vammaisuuden perusteella luokittelemista. --Hartz (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 10.39 (EET)

Tuon IP:n kommentin voi jättää omaan arvoonsa. --Memasa (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 14.07 (EET)

Eikös luokittelun pääsääntö ole, että luokkaan merkintä on aiheellinen jos se merkittävyysperuste. Tähän on toki poikkeuksia ja lähinnä henkilöluokissa. Siis esimerkiksi jonkun henkilön vamma on sellainen, että tämän vamman kantaminen on merkittävyysperuste. Mutta luokkaan ei laiteta, jos henkilön wikimerkittävyys perustuu johonkin muuhun. Taisi vasta olla keskustelua siitä merkitäänkö politiikot myös "siviiliammattinsa" luokkiin, vaikka siviiliammatin tasolta ei ole wikimerkittäviä suorituksia. Mikä mahtoi olla ratkaisu? Tämä vammaaisuus-luokittelu voi olla juuri em. poikkeuksia. Onko jonkin vamman omaaminen yhtälailla merkittävä luokittelun kannalta kuin vaikkapa kotimaa eli että kaikkia luokitellaan sen mukaan vaikka se ei juuri luokittelun kelpoisuutta lisää, ja ehkä jopa heikentää? Tätä en tiedä mutta "tämän takia henkilöstä on wikipediassa artikkeli" vammaisuus luokat ovat minusta paikallaan. -- Usp (keskustelu) 19. joulukuuta 2013 kello 23.25 (EET)

Kaksi ajatusta artikkelimallista

1. Pääotsikolla ei saa olla vain yhtä alaotsikkoa ja 2. Pääotsikon jälkeen täytyy olla tekstiä eikä pääotsikon jälkeen siis saa tulla heti alaotsikkoa. Esimerkiksi artikkelissa Harhaoppeja vastaan (Irenaeus) ensimmäisen pääotsikon alla on kaksi alaotsikkoa -- siihen ei saisi merkitä vain yhtä alaotsikkoa vaan tällöin asiat voitaisiin käsitellä pääotsikon alla tavallisena kappaleena tai tavallisina kappaleina. Artikkelissa http://www.scholarpedia.org/article/Short-term_synaptic_plasticity jokaisen pääotsikon jälkeen tulee leipätekstiä ja alaotsikot vasta tuon leipätekstin jälkeen. Artikkelissa Harhaoppeja vastaan (Irenaeus) alaotsikko tulee heti pääotsikon jälkeen ilman pääotsikon jälkeistä leipätekstiä. --Hartz (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 09.57 (EET)

Onko ajatukset siis ehdotuksia ohjeeksi vai poimintoja jostain ohjeesta? En aivan saa selvää. -- Usp (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 04.09 (EET)

Ajatuksia käsittääkseni. Olen ensimmäisestä kohdasta pääsääntöisesti samaa mieltä. Yhden kohdan alaotsikot ovat kieltämättä huonoa rakennetta, mutta siitä olen täysin eri mieltä, että pääotsikon jälkeen täytyisi olla tekstiä. Mielestäni on rakenteellisesti jopa selkeämpää, jos ylä- ja alaotsikon välissä ei ole tekstiä. Just äskettäin katselin yhtä enwikin artikkelia ja hyppäsin suoraan ensimmäiseen alaotsikkoon. Sitten ihmettelin, että miksi kerronta alkaa ihan kesken, mutta toki aika nopeasti tajusin, että ylä- ja alaotsikon välissä oli tavallaan oma osionsa. --PtG (keskustelu) 25. joulukuuta 2013 kello 12.27 (EET)

Melko samaa mieltä PtG:n kanssa molemmista kohdista.Monissa maantiede-artikkeleissa Liikenne, ilmasto ja urheilu ovat oman pääotsikkonsa ainoita alaotsikoita, mielestäni on parempaa tyyliä luoda mulle osalle (muu-kulttuuri-kuin urheilu) oma alaotsikkonsa. Jos näille on yhteistä johdantokappalesanottavaa niin olkoon se pää- ja alaotiskon välissä mutta ei välttämättä. Juuri tein tämän suuntaisen muutoksen artikkelissa Kalifornia. --Tappinen (keskustelu) 25. joulukuuta 2013 kello 12.47 (EET)

Käytäntö-kahvihuone?

Tuolla ylhäällä lukee: Keskustelua Wikipedian käytännöistä ja ehdotuksia uusiksi käytännöiksi, mutta onko tämä sivu tarkoitettu keskusteluun vain virallisista käytännöistä ja niihin tehtävistä muutoksista? Kaikenlaisia käytäntöjähän wikipediassa on ja tulee vastaan yllättäenkin eikä niitä aina ole kirjattu mihinkään. --Autosolida (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 10.05 (EET)

Monet tuntuvat mieltävän tämän kahvihuoneen tärkeimmäksi kahvihuoneeksi. Osaltaan tämä johtuu siitä, että Wikipediassa ei ole mitään yleistä kahvihuonetta kaikille asioille (kuten pienemmissä projekteissa) vaan kahvilat ovat erikoistuneita. Sekalaista-kahvihuoneella saattaa olla hieman alempi status kahvihuoneiden arvostuksessa, joten asiat, jotka pitäisi kirjoittaa oikeastaan sinne, tulevat usein tänne. On myös joskus esitetty valituksia siitä, että kun asiaa ei ole käsitelty nimenomaisesti tässä kahvihuoneessa, se on yritetty salata käyttäjiltä koska siitä on keskusteltu vain tekniikka-kahvihuoneessa tai jonkun Wikipedia-avaruuteen kuuluvan sivun keskustelussa. Tästä on tullut Wikipedian "Virallinen lehti", jossa kuulutukset julkaistaan. En tiedä sitten, mikä oli nykyisen kahvihuonejärjestelmän alkuperäinen idea ja mitä sen suunnittelijat ajattelivat yleiseksi kahvihuoneeksi. Ehkä he unohtivat koko asian. --Pxos (keskustelu) 20. joulukuuta 2013 kello 13.37 (EET)

Tarvittaessahan voi kai laittaa linkkejä johonkin keskusteluun myös toisiin kahvihuoneisiin, jos joku asia sivuaa useampaa. Useampi kahvihuone kai on tarpeen, koska kahvihuone menisi tukkoon ja olisi vaikea seurata, jos kaikki olisivat samassa. Kyllä näillä nykyään on suhteellisen selkeä työnjako ja tarvittaessahan keskusteluja on myös siirrelty. "Käytäntöjä" ja "sekalaista" -osastojen raja voi ehkä olla vähän tulkinnanvarainen, ja jos joku osaa sanoa, miten se tulisi tarkkaan ottaen määritellä, niin ehkä se toisi lisäselvennystä.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2013 kello 14.20 (EET)

Nykyisen käyttötavan (tiedostamaton) ajatus taitaa olla, että mikäli asia koskee kaikkia tai suurta enemmistöä käyttäjistä tai sisällöstä, käytetään "Käytäntö"-huonetta mutta jos kohde on rajatumpi niin "Sekalaista"-huonetta. Eli nykyisellään ero on lähinnä asian koetussa tärkeydessä ei niinkään aihealueessa. Mainitusta harkinnan varaisuudesta huolimatta osioiden nykytilanne lienee tyydyttävä eli ei syytä muutoksiin. -- Usp (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 04.26 (EET)

Tervetulotoivotus

Tuli heti toinenkin asia (jos se nyt tänne kuuluu): uudelle käyttäjä lyödään täällä eteen kamala pykäläviidakko muka tervetulotoivotuksena. Tein pikku artikkelin ruotsinkieliseen Wikipediaan, ja ai kun tuli kodikas olo kun sain tervetulotoivotuksen joka suomennettuna menee suunnilleen näin: Lämpimästi tervetuloa <link>ruotsinkieliseen Wikipediaan<link>. Toivottavasti viihdyt täällä. Kiitos muokkauksestasi. Sinun kannattaa aloittaa <link>alkeiskurssilla<link>, niin pääset helpommin mukaan. Erityisen tärkeää on <link>lähdeviitteiden merkitseminen<link>. Jos sinulla on kysyttävää, voit lukea <link>Wikipediasta useiin kysytyt kysymykset<link>. Ellei sieltä löydy etsimääsi, esitä kysyksesi sivulla <link>Wikipediaa koskevia kysymyksiä<link> tai kysy joltakin Wikipedian <link>[fadderilta]<link>. (ruotsiksi se kyllä vaikuttaa paljon ystävällisemmältä, johtuuko sitten vaatimattomista kääntäjäntaidoistani vai itse kielestä). --Autosolida (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 10.56 (EET)

No suomalaiset ovat epämukavia ja epäystävällisiä insinöörisieluja; ruotsalaiset mukavia ja ystävällisiä diskuteeraajia. --Hartz (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 11.03 (EET)

Niin kai se on nähtävä. Ja suomalaiset ovat aina sotineet, niin mitenkäs siitä sapelien kalistelusta äkkiä päästäisiin. --Autosolida (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 11.12 (EET)

Tämä muuten liittyy laajempaan ilmiöön "kuinka Wikipedia karkottaa muokkaajia" ja "kuinka Wikipedia tuottaa muokkaajille epäonnistumisen tunteita". Kovin mukavaa ja motivoivaa Wikipediassa toiminta ei välttämättä ole. --Hartz (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 13.12 (EET)

Mulle tuli aikonaan ruotsiksi eteen tällainen, sv:Användardiskussion:Tappinen - molemmat kieliversiothan ovat muokannet tuota aloituspakettiaan vuosien varrella. --Tappinen (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 13.19 (EET)

Wikikummeja? No mikä jottei. Ehkä aloitetaan kuitenkin vaikka sillä kahvihuoneella (uudet käyttäjät) ja käyttäjäpalautekeskustelulla jotka saattavat olla jo olemassa ja joiden pitäisi olla paljon useampien vakkareiden tarkkailulistoilla. En.wikissä hiljattain aloitettiin "teetupa"-projekti, jonka idea on käytännössä olla tulokkaiden kysymyspalsta. Siellä ainakin liikennettä piisaa. Ja sitten muokataan rohkeasti tt-mallinetta ja. Hankaluutta voi tietty aiheuttaa se, että monen monen käyttäjän ensikontakti on se, että tunarointiin kyllästynyt kyyninen wikijäärä käy lätkäisemässä pari mallinetta keskustelusivulle kumottuaan kokeilumuokkauksia. Suosittelisin kernaasti jos meillä ei jo sellaista ole, että botti lisäämään (parannellun ja päivitetyn) tt-mallineen jokaisen uuden kt:n käyttäjäsivulle. --Pitke (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 14.12 (EET)

Ilman muuta pitäisi olla botti lisäämässä tervetulotoivotus uusien käyttäjien keskustelusivuille. Tuollaisen toteuttaminen olisi todella helppoa. --Hartz (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 14.19 (EET)

Aikoinaan moitin nykyistä tt-mallinetta oppimestarimaisuudesta, so. kun siinä on hallitsevassa jo korostetussa asemassa isoin kirjaimin se, mitä wikipedia EI OLE. Kerran esim. kun laitoin tämän mallineen aivan neutraalisti jonkun uuden käyttäjän keskustelusivulle, tämä tiedusteli, mitä näistä periaatteista vastaan hän nmahdollisesti oli rikkonut. Tuossa mielessä tuossa ruotsiversiossa tuo EI OLE -osuus ei ole niin hallitseva. - Ja samasta syystä olen paljon käyttänyt myös vanhaa tt-mallinetta esim. silloin kun erityisesti haluan korosta, että en halua moittia uutta käyttäjää mistään. --Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 18.10 (EET)

Tuo Tappisen linkittämä malline (tai sen nykyinen versio) kyllä kannattaisi käydä läpi suhteessa omaamme. Siinä on sekä hyvä ja tasapainoinen kokonaisuus että monia hyviä pointteja. --Urjanhai (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 18.14 (EET)

Wikikummi-idea olisi hyvä. Uusi käyttäjä saisi nimetyn tukihenkilön, jolta voisi kysyä ongelmatilanteessa eikä tarvitsisi sokkona etsiä ohjeita. --Autosolida (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 18.15 (EET)

En kannata wikikummi-ideaa. Toki tuollaisen voisi toteuttaa niin, että tt-mallineen keskustelusivulle lisääjältä voisi kysyä lisäapua. Parempi ratkaisu mielestäni olisi, että botti lisäisi tt-mallineet kaikkien uusien käyttäjien keskustelusivuille ja tt-mallineen tekstissä olisi linkki neuvontasivulle, josta voisi kysyä apua ja tällöin todennäköisyys avun saamiseen suht nopeasti olisi korkea kun kuka tahansa voisi käydä neuvomassa uutta käyttäjää. Botilla tt-mallineiden lisääminen keskustelusivulle saattaisi auttaa uusien muokkaajien värväämisessä. --Hartz (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 18.25 (EET)

Eikös Wikipedia:Kahvihuone_(Wikipedian_käytön_neuvonta) ole jo vastaavaan tarkoitukseen niin ei tarvita uutta "Kahvihuone (uudet käyttäjät)", nykyisillä käyttäjämäärillä? Te ketkä näitä mallineita käytätte, onhan käytetyissä mallineissa selvä opastus kysymyspaikkaan? Jo se, että laitetaan vasta-alkajat tutkimaan mihin kahvihuoneen osastoon (Mikä kahvihuone?) kysymyksensä laittaa on mielestäni tarpeetonta. -- Usp (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 06.16 (EET)

Tolkienin detaljiartikkelit

Muistaakseni parin-kolmen vuoden sisällä tukku Tolkienin detaljiartikkeleita kaikenkarvaisista taisteluista ja sivuhenkilöistä poistettiin/yhdistettiin epämerkittävinä. Muistaako joku tapausta?

Eikös käytäntö muutenkin ole, etteivät eri fantasiamaailmojen taistelut, yms. detaljit ole pääsääntöisesti oman artikkelinsa arvoisia? --J (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 22.32 (EET)

Sosiaalisen median palvelut Aiheesta muualla -osiossa

Vuosi sitten keskusteltiin Facebook-, Twitter- ym. linkkien lisäämisestä Aiheesta muualla -osioon. Aikavälillä 24.9.2012–6.5.2013 keskusteluun osallistui seitsemän käyttäjää ja sen perusteella päivitin ohjetta. Keskusteluun osallistuneista viisi kannatti somelinkkien lisäämistä, yksi vastusti Twitter-linkkiä ja yksi vastusti kaikkia somelinkkejä. Tämä yksi vastustaja kumosi tyylioppaaseen tekemäni muutoksen ja poistaa linkkejä artikkeleista. Ehkä aiheesta on syytä keskustella myös laajemmin kahvihuoneessa.
Esitän, että henkilö- ja organisaatioartikkeleissa hyväksytään linkit kohteen virallisiin Facebook-, Twitter-, YouTube- ja Google+-sivuihin silloin, kun ko. sivu on aktiivisesti ylläpidetty ja sitä pystyy lukemaan kirjautumatta palveluun. Toki silloinkin pätee tyylioppaan ohje, että ulkoisia linkkejä saisi olla enintään 6–10. --Elena (keskustelu) 19. marraskuuta 2013 kello 21.11 (EET)

Mitä tarkoitetaan "virallisella" sivulla ja miten se voidaan todeta? Jos sivut ovat relevantteja miksi linkkejä ei käytettäisi myös artikkelisivuilla muissa aiheissa? Mitä tarkoittaa aktiivinen ylläpito ja miksi se on vaatimuksena, eikö sisältö ole tärkeämpi? Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 19. marraskuuta 2013 kello 21.36 (EET)--

Kaikissa yllä mainituissa palveluissa on ainakin profiileissa sellainen merkki, josta tietää että ne ovat jonkun henkilön virallisia profiileja. Voi varmaan Facebook-sivuja/YouTube-kanavia/Google+-ryhmiä -ja sivuja käyttää muissa aiheissa kuin henkilösivuissa. --Stryn (keskustelu) 19. marraskuuta 2013 kello 21.45 (EET)

Ainakin Facebookin ja Twitterin virallisuusleimat ovat vielä toistaiseksi äärimmäisen harvinaisia suomalaisilla, mutta muilla niitä on enemmän. --Elena (keskustelu) 19. marraskuuta 2013 kello 21.51 (EET)

Kyllä virallisuus niiltä sivuilta yleensä käy ilmi. Kerrotko jonkun esimerkin muusta aiheesta ja mikä linkki siihen voitaisiin laittaa? Aktiivisuusvaatimus tuli keskustelusta (”eikä pelkällä 'meidän pitää olla sosiaalisessa mediassa' -periaatteella luotu sivu, jota ei ole päivitetty pariin vuoteen”). Itseasiassa YouTube-linkeissä sitä ei kannata pitää vaatimuksena, mutta noi muut palvelut perustuvat ajankohtaisuuteen, joten niissä se on olennaisempaa. ”Aktiivinen ylläpito” voidaan määritellä tässä keskustelussa, esim. jos sivua ei ole päivitetty vuoteen, linkki poistetaan. --Elena (keskustelu) 19. marraskuuta 2013 kello 21.49 (EET)

On väärä lähtökohta, jos tietosanakirjan artikkelia pidetään ansioluettelona tai verkostoitumispaikkana. Sellaisia varten on Linkedin. Aiheesta muualla -osiossa on yleensä linkki kotisivuille tai blogiin. Tavallisinta on, että henkilön Twitter ja Facebook on linkitetty näille sivuille. Tämän vuoksi on turhaa ja mainosmaista (henkilön ansioluettelomaisuutta korostavaa ja näitä kaupallisia palveluita muodinomaisesti ylikorostavaa) lisätä niitä Wikipediaan (joka on tietosanakirja). Tähän mennessä on riittänyt hyvin, että muusikon Myspacet ja ammattivalokuvaajan Flickrit on linkitetty erikseen, tarvittaessa myös blogi. Esimerkiksi Aija Salon blogista ei ole linkkiä Twitteriin, joten sellainen voidaan mainita henkilöartikkelien kohteliaisuusperiaatteiden nimissä. Yhteiskunnallisten vaikuttajien yhteydessä voi olla myös hyvä mainita esimerkiksi heidän artikkeleitaan tai haastatteluitaan. Ne ovat tiedottamisen perusyksiköitä, joiden rinnalla lyhyet ajankohtaisviestit joistakin satunnaisista asioista ovat tietosanakirjan yhteydessä pikemminkin naurettavia. [1] --Thi (keskustelu) 19. marraskuuta 2013 kello 21.53 (EET)

En ehdottanut LinkedIn-linkin lisäystä artikkeliin, mutta toki sekin voidaan lisätä, jos profiili on avoin. :) En nyt ihan ymmärtänyt logiikkaasi: Miksi Aija Salon artikkelissa saa olla Twitter-linkki, mutta Salla Tuomivaaran ei (poistit sen pari tuntia sitten)? --Elena (keskustelu) 19. marraskuuta 2013 kello 22.01 (EET)

Koska ainakin sinne tviititys olisi ilmaantunut joka tapauksessa uudelleen. Jos todella haluat, voit laittaa sen myös Tuomivaaran artikkeliin, en ole niitä valvomassa, kunhan tuo aikaisemmassakin keskustelussa esitetty muistutus kotisivun alaosioiden ylilinkityksestä on selvä. --Thi (keskustelu) 19. marraskuuta 2013 kello 22.31 (EET)

Otetaas esimerkiksi Puolustusvoimain virallinen YouTube-kanava [2] . Ensinnäkin se on vallan vakuuttavasti virallinen. Se voisi kuitenkin olla jotain muutakin, tekijän nimimerkkihän voi tuossa palvelussa olla aivan mikä tahansa. Rajatapauksia tulee paljon: onko jonkun muusikon juutuuppikanava hänen omansa, levy-yhtiön vai fanin? Esimerkkejä muiden kuin henkilöiden ja instanssien omien somekanavien linkityksistä: bändi ja sen jäsen, Ilmavoimat ja Puolustusvoimat, pankki ja pääjohtaja...

Suurin kysymys on kuitenkin miksi somesivut tulisi linkittää? Mielestäni se että jollakin instanssilla on some-kanava ei ole riittävä linkityssyy, eikä kyllä pelkkä kanavan aktiivisuuskaan. Wikipediassa noin yleensäkin arvioidaan tietojen merkittävyyttä niiden esittämistä pohdittaessa, niin tulisi nytkin. Kannatan esitystä korkeintaan niiden tapausten osalta joissa saittien sisältö on niin merkittävää että se halutaan linkittää. Esimerkkeinä voisi pitää vaikkapa tuota Puolustusvoimain ja yrityspuolelta vaikkapa Autodeskin juutuuppikanavaa. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 20. marraskuuta 2013 kello 01.18 (EET)--

Miksi Aiheesta muualla -osio on ylipäätään olemassa? Siksi, että linkeistä saa lisätietoa ko. aiheesta. --Elena (keskustelu) 5. joulukuuta 2013 kello 12.35 (EET)

"Aiheesta muualla -osion tulee tarjota jotain enemmän kuin mitä artikkelissa jo on. Osio tulee jättää kokonaan pois, mikäli hyviä ulkopuolisia sivustoja ei ole tarjolla. AM-osion puute ei ole puute itse artikkelille."--Opa (keskustelu) 5. joulukuuta 2013 kello 20.41 (EET)

Kannatan. En näe syytä kategorisesti kieltää some-linkkejä. Linkit esim. aktiivisten tviittaajien artikkeleissa OK (esim. Ylen jutussa [3] mainittujen; yllättävää, ettei esim. artikkelista Tuomas Enbuske löydy enää mitään mainintaa Twitteristä ottaen huomioon miten tunnettu Twitterin käyttäjä hän on), osaston "jokunen tviitti vuosia sitten" kohdalla eivät sen sijaan tarpeen (esim. presidentti Niinistön Twitter-tili luotu vain vaalikampanjaa varten ja hiljentynyt vaalien ratkettua). --Nironen (keskustelu) 19. marraskuuta 2013 kello 22.22 (EET)

Olen poistanut järjestelmällisesti somelinkit AM-osiosta kun niitä on tullut vastaan, enkä ymmärrä miksi niitä tulisi tänne viljellä. Jos twiitti on jonkun päämedia, otetaan kotisivu pois ja twiitti tilalle. Minulle on ainakin mahdotonta tutkailla jostakin ylen artikkelista onko joku oikeutettu linkkiin, onko joku aktiivinen, onko virallinen tai onko kotisivuilla mainittu nuo tärkeät linkit. Jos linkit sallitaan, sallitaan silloin kohta kaikki paikat jossa käyttäjä tai vaikkapa kaupunki mainitaan. Esimerkkejä: google+, fb, tw, youtube, Flickr, picasa, instagram, kuvat.fi, pintrest... Suo on loputon eikä ilmeisesti ole ainakaan vähenemään päin. --Opa (keskustelu) 20. marraskuuta 2013 kello 11.55 (EET)

Miksi ne olisivat vaihtoehtoisia, jos tyylioppaan mukaan artikkelissa saa olla yhteensä enintään 6–10 linkkiä? Ehdotin nyt vain Facebook-, Twitter-, YouTube- ja Google+-linkkien sallimista, mutta miksei myös noita muita voisi lisätä, jos muut kriteerit täyttyvät. --Elena (keskustelu) 5. joulukuuta 2013 kello 12.35 (EET)

Miksi sitten vain nuo, jos AM-osiosta halutaan linkkilista. Kokeilin paria bändiä esimerkkinä: Ensin pariin kertaan samat asiat (FB, G+) ja sitten Tw, Youtube ja kotisivut. Lisäksi meteli.net, myspace.com, tumblr.com, www.last.fm/music/, muusikoiden.net/galleria, flickr.com. Mitkä 6 valitaan ja millä perusteella. Ps. valitsit vain sopivan osan lauseesta [4]: "Listalla tulisi olla vain yksi tai kaksi linkkiä per ryhmä, yhteensä enintään 6–10 linkkiä: viralliset sivut, kokoomasivut, fanisivut, suomenkieliset sivut, portaalit ja wikit".--Opa (keskustelu) 5. joulukuuta 2013 kello 20.40 (EET)

Mä olen yllä kommentoneiden suopeiden linjalla: minusta nykymaailmassa pitäis aktiivisten Twitter ja FB-tilien olla täysin OK. G+ ja muut yleensä vähemmällä käytöllä olevat sivustot on rajatapauksia. Ja saahan nuo artikkeleista pois, jos noille joskus käy kuten MySpacelle. --albval(keskustelu) 6. joulukuuta 2013 kello 09.35 (EET)

Kuten yllä. --Otrfan (keskustelu) 6. joulukuuta 2013 kello 09.46 (EET)

Kommppaan Albvalia. --Yooshimen_fin (keskustelu) 6. joulukuuta 2013 kello 11.04 (EET)

Luotan Albvalin näkemykseen ja käännän takin, Wikipedia:Aiheesta muualla täytyy kuitenkin muuttaa ennenkuin lopetan entisen ohjeen noudattamisen.--Opa (keskustelu) 6. joulukuuta 2013 kello 16.38 (EET)

Joo, ei ehdotonta kieltoa tai sallintaa. Yleiset suuntaviivat kuin muissakin tapauksissa riittänee. Some-sivun aktiivisuus jatai kertynyt merkittävä sisältö on tapauskohtaisesti arvioitava, varsin samaan tapaan kuin minkä tahansa AM-jutun kohdalla.

Tässä keskustelussa on somelinkkien sallimista selvästi kannattanut kuusi käyttäjää ja vastustanut yksi, kahden kommentoijan mielipide jäi minulle epäselväksi. Voinko tehdä muutoksen tyylioppaaseen? --Elena (keskustelu) 17. joulukuuta 2013 kello 13.32 (EET)

Hiljaisuuden voinee tulkita myöntymiseksi? --Elena (keskustelu) 28. joulukuuta 2013 kello 13.06 (EET)

No kirjaan samalla, että kannatan myös/yhä somelinkkien sallimista. --Zache (keskustelu) 28. joulukuuta 2013 kello 13.35 (EET)

Lisäsin nyt tämän keskustelun perusteella Aiheesta muualla -sivun hyväksyttävien linkkien listaan kohdan ”artikkelin aiheen viralliset Facebook-sivut ja Twitter- ja YouTube-tilit”. Tilaan mallineprojektilta näille ulkoisten linkkien mallineet. --Elena (keskustelu) 2. tammikuuta 2014 kello 13.59 (EET)

Tynkien määrän ja suhteen kehityksestä

Tyngistä oli merkittävästi keskustelua alkusyksystä. Olen pitänyt tilastoa tynkien määrän ja suhteen kehityksestä sivulla Käyttäjä:Hartz/Tynkätilasto, jota kiinnostuneet voivat tarkastella. Johtopäätökset tilastoista: tynkäartikkelien lukumäärä on kasvanut jatkuvasti, mutta artikkelien lukumäärä on kasvanut nopeammin, mikä on johtanut tynkien osuuden hienoiseen laskuun. Tynkien lukumäärän kasvu on siis kuitenkin kasvanut ja tynkien osuus on laskenut todella vähän. Tynkä-mallineisiin lisättyä syy-argumenttia ei ole käytetty alun jälkeen -- itse asiassa syy-argumentti-ominaisuus voidaan todeta epäonnistuneeksi nykymuodossaan. --Hartz (keskustelu) 19. joulukuuta 2013 kello 10.14 (EET)

Koko tynkäartikkeli-ominaisuus on epäonnistunut. Lopettakaa artikkelien määrittäminen ns. tynkiin. Ei sillä ole mitään merkitystä.--IA (keskustelu) 19. joulukuuta 2013 kello 10.29 (EET)

Samaa mieltä. Tiivis, napakka ”tynkä” palvelee usein lukijaa paremmin kuin vuosia paisutettu, käännelty ja väännelty maratonartikkeli, joka lopulta ehkä saa arvosanan ”lupaava”. –Kotivalo (keskustelu) 19. joulukuuta 2013 kello 10.33 (EET)

Samaa mieltä IA:n ja Kotivalon kanssa. Olin verkkokirjoittamiskurssilla, jossa kuulin, että lukeminen on muuttunut: nykyisin ei enää lueta edes ingressiä loppuun joten tärkein pitää ladata ensimmäiseen lauseeseen. Ennestäänkin tiedetään että uutisessa, toisin kuin vitsissä tai dekkarissa, murhaaja pitää paljastaa alussa. [5] [6] Lisäksi tynkämallineiden läiskiminen on satunnaista. Uusi määritelmä: tynkä on artikkeli johon joku on laittanut tynkämallineen. --Tappinen (keskustelu) 19. joulukuuta 2013 kello 11.09 (EET)

Näinhän se on. Tynkämalline ei kerro artikkelista muuta. Tilastollisesti voisi laskea vaikka sanojen määrää eri artikkeleissa ja seurata sen kehittymistä, se kertoisi jotain Wikipedian tilasta, mutta ei yksittäisestä artikkelista. Tuota ingressijuttua ajatellen voisi myös laske ensimmäisen kappaleen ja lauseen pituuksia. Mikä on iskevän ingressin mitta? --Harriv (keskustelu) 19. joulukuuta 2013 kello 11.51 (EET)

Tämän takia olen pyrkinyt painottamaan monessa yhteydessä johdannon merkitystä. Hyvä johdanto kertoo jo itsessään tärkeimmät asiat artikkelista. Lisäksi tämän jälkeen hyvin jäsennelty rakenne antaa lisää tietoa niille, jotka kiinnostuvat asiasta enemmän. Itse ainakin tykkään lukea hyvin jäsenneltyjä pitkiäkin artikkeleita (luenpa joskus jopa omia vanhoja SA-artikkeleitani, koska niissä on yllttävän paljon asiaa. Juu, olen narsisti). Lisäksi olisin valmis luopumaan tyngistä kokonaan. --PtG (keskustelu) 19. joulukuuta 2013 kello 12.05 (EET)

Pyydän täsmennystä, PtG. Pitäisikö mielestäsi tynkämerkinnöistä luopua vai niistä artikkeleista joissa on tynkämerkintä? --Höyhens (keskustelu) 20. joulukuuta 2013 kello 15.03 (EET)

Pahoitteluni huolimattomasta ilmaisusta. En tietenkään ole sitä mieltä, että tynkämerkintäisiset artikkelit pitäisi poistaa. Tarkoitukseni oli ilmaista, että tynkämerkinnän poistamisessa en itse ainakaan jäisi kaipamaan mitään. --PtG (keskustelu) 20. joulukuuta 2013 kello 15.45 (EET)

Tyngän määritelmässä on pyritty painottamaan, että tynkäartikkelista puuttuu olennaisia, keskeisiä asioita (aikaisemmin tynkä miellettiin lyhyeksi artikkeliksi, minkä olisi tynkämerkinnän sijaan voinut omin silmin päätellä). Ehkä erinomaisilla johdannoilla tynkämerkintojä tarvittaisiin vähemmän. Toisaalta kaikista artikkeleista puuttuu varmasti jotain. Syy-argumentilla tynkämerkinnöistä pyrittiin tekemään hyödyllisempiä, kun syyn lisäämisellä olisi voinut kertoa muille, että miksi artikkeli on merkitty tyngäksi ja että sen vuoksi tynkämerkintää ei tule poistaa artikkelista (ennen kuin artikkeliin on lisätty puuttuvat keskeiset asiat). Syy-argumentin käyttöönotossa epäonnistuttiin, ja nykyään tynkämerkinnät eivät liene kovin hyödyllisiä kun kukaan artikkeliin aiheeseen perehtymätön ei voi tietää miksi artikkeli on tynkä tai voisiko tynkämerkinnän kenties poistaa. Tynkämerkinnät jäävät artikkeleihin. Toki niiden lisäilyssä ja poistelussa on valtavasti työtä. Ja mikä pahinta, kukaan ei hyödynnä tynkäluokkia mitenkään, vaan artikkelit vain ovat niissä vuosikausia. --Hartz (keskustelu) 19. joulukuuta 2013 kello 12.12 (EET)

Kun huomioidaan artikkelien aihealueiden valtaisia heterogeenisuus niin yleinen pituusmittainen arviointi on aivan älytöntä. Toki se jossain määrin soveltuu vaikkapa kaupunki-artikkelien tyyppisten artikkelien väliseen vertailuun. Sisältö pohjaisen arvioinnin ongelma on tietysti siinä, että aiheesta pitäisi tietää edes jotain. Eli ei kukaan pysty kertomaan, mitä artikkeliin tulee lisätä, jotta se olisi enemmän kuin tynkä, jos ei lainkaan tunne aihepiiriä. Käänneltiin tyngittelyä miten päin tahansa ongelma palaa siihen, että ei ole muokkaajia, jotka aiheesta jotain tietäisivät ja haluaisivat tämän ilmaista tai parhaassa tapauksessa jopa itse artikkeliin lisätä. Olisiko siitä apua, että korvattaisiin nämä wikipediatermit yleisluontoisemmilla numeroilla ja sanoilla (kouluarvostelu). Vaikkapa tähän malliin. Eli artikkeli olisi alimmalla tasolla (nyk. tynkä), kunnes toisin sanotaan. Sitä ei tarvitsisi erikseen harkita. -- Usp (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 06.06 (EET)

Olen nyt hieman syvällisemmin perannut tynkiä. Niiden lukumäärä on todellakin valtava, mutta niistä lähes 40 prosenttia on erilaisia henkilötynkiä, joista reilu kolmannes urheilijoita (21138 kappaletta). Lopuista tiedetynkiä 25 % (42 alaluokkaa), kultturri 17% ja vapaa-aikaa reilut 15%. Loput kolme tynkien "pääluokkaa" (Tekniikka 5,5%, Urheilu 4% ja Yhteiskunta 6% ) ovat vähäisempiä eivät kuitenkaan olemattomia. Luokista on poistettu päällekkäisyydet eli esimerkiksi urheilu ei sisällä urheilijoita, jotka ovat henkilöissä. Mielestäni tyngistä luopuminen ei ole wikipedian kannalta olennaista, vaan lukijoiden palveleminen ja tynkä palvelee nimen omaan lukijaa kertoessaan todellisista tai oletetuista puutteista sisällössä. On wikipedistien ongelma täydentää artikkeleita ja korjata noita merkintöjä. Boteilla tehtävistä pikaisista "parannuksista" on esimerkkinä minityngät, jotka siirrettiin suoraan luokkaan tyngät, johon ei pitäisi sijoittaa ohjeiden vai käytäntöjen mukaan mitään eli lähes 1000 artikkelia pitäisi siirtää alaluokkiin. Näistä artikkeleista osa on sisällöllisesti lähinnä sanakirjamääritelmiä, jotka voisi siirtää wikisanakirjaan.--Phiitola (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 10.49 (EET)

Toisaalta jonkun pitäisi pystyä määrittelemään mikä on se olennainen mitä puuttuu, varmaan 99% (vedin hatusta) artikkeleista puuttuu jotain olennaista ja räikeimmät puutteet huomaa lähes jokainen lukija. Täten mielestäni pelkkä "tynkä" -merkintä ei palvele ketään, ellei tarkemmin kerrota mitä artikkelista puuttuu. --Harriv (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 10.58 (EET)

Voisiko joku lyhyesti selventää esim. montako uutta artikkelia tulee suurin piirtein per päivä. Olen ymmärtänyt, että kuka tahansa voi panna artikkeliin tynkä-merkinnän, onko noin? Uutena täällä pyörijänä mietin sellaista (anteeksi jos toistan jo mietittyjä juttuja), että jos mitenkään on mahdollista, niin esim. vakiintuneempi toimija näkee heti (?), mitä artikkelista on tulossa eli vain tietyn ”statuksen” toimija luokittaa uuden artikkelin tarvittaessa heti tyngäksi, ja jos kukaan ei tietyn ajan kuluttua tee tyngälle mitään, ko. tynkä siirtyy pois vaikkapa johonkin välivarastoon joksikin ajaksi ennen sen varsinaista deletoimista. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 11.02 (EET)

Uusia artikkeleita tulee noin tuhat per kaksi viikkoa eli noin 70 artikkelia päivässä. --Lax (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 11.06 (EET)

Selvis, kiitti tiedosta. On siis hallittavissa se, että ainakin ”selvästi tyngiksi tuomittujen” määrä ei räjähdä käsiin, jos päätetään vaikeuttaa niiden WP-läpäisykynnystä (?) ja esim. tietyn tyyppisille artikkeleille etsitään heti parempi sijainti (sanakirja). -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 11.19 (EET)

Tyngät eivät itsessään ole ongelma, vaan jo muutaman rivin mittainen artikkeli voi olla hyödyllinen. Tynkiä ei siis pidä automaattisesti poistaa. --PtG (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 11.24 (EET)

Onko mahdollista lisätä automaattiseulontaan esto hyväksynnästä, jos syyparametri täyttämättä. Eston tulisi kohdistua kaikkiin käytössä oleviin syyparametrilla varustettuihin mallineisiin, jolloin uudet artikkelit eivät menisi seulotuiksi "keskentekoisina"?--Phiitola (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 11.32 (EET)

Ymmärrän tässä määrän ja laadun eron, eli tynkä on minulle tämän yhteydessä huono termi. Miten on kysymäni voiko kuka tahansa merkata minkä tahansa artikkelin tyngäksi. Wikilaatua vastaamattomien artikkeleiden lisääntymistä vastaan yritän esittää keinoja, olkoon määrän yksikkö vaikkapa % kaikista artikkeleista. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 11.52 (EET)

Voi toki. Siihen riittää, että lisää artikkeliin mallineen {{Tynkä}}, tai jonkun sen varianteista. Kuka tahansa voi myös poistaa kyseisen merkinnän. --PtG (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 11.58 (EET)

ACFCjne Kuopio, artikkelin tynkästatus ei ole poistosyy. Tässä keskustelussa tulemme taas ikuisuustoistamiseen "tynkä on vain artikkeli joka on merkitty tyngäksi", "tynkämerkintä ei itsessään kerro mitään ja paljon voi päätellä omilla silmilläänkin", "tynkämerkinnän tulisi kertoa mitä keskeistä artikkelista puuttuu, mutta siihen pyrkivän syy-parametrin käyttöönotto epäonnistui". Noin 50 % artikkeleista on edelleen tynkiä, eikä meillä ole mitään ajatusta siitä, onko tynkämerkintöjen lisäily ja poistelu vaivan arvoista ja että onko tyngittelystä ja tynkäluokista hyötyä. --Hartz (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 11.56 (EET)

Jäipäs alusta huomaamatta, että jo nyt uusista artikkelit > tyngät (lkm). En ole esittämässä tynkien automaattista poistamista, mutta jos tyngäksi merkattu artikkeli ei kiinnosta ketään muuta kuin artikkelin kirjoittajaa sen ainoan kerran kuin ko. kirjoittaja asiaa lähestyi, artikkeli ei ole edes kirjoittajalle kovin tärkeä eikä jonkun mielestä ainakaan wikilaatuinen. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 12.04 (EET)

Joskus ei ole tietoa enempää tarjolla kuin "tynkäartikkeliin", vaikea sitä on laajentaa. Lisäksi kun artikkelien määrä koko ajan kasvaa nopeammin kuin aktiivisten käyttäjien määrä, niin voi olla ettei uutta artikkelia edes lue ikinä aktiivinen käyttäjä joka viitsisi tehdä laadunparannustoimia. --Harriv (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 12.10 (EET)

Tyngälle ei voi olla yleispäteviä vaatimuksia, kun kaikista aiheista ei ole juurikaan kirjoitettavaa; joistain aiheista taas on runsaasti kirjoitettavaa. Tämän vuoksi pituusrajatkaan eivät toimi. --Hartz (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 12.20 (EET)

WP:n tietosanakirjaperiaate lienee kuitenkin erittäin painava lähtökohta. Jos asiasta ei ole juurikaan tietoa, niin tietosanakirjaan sitä lienee syytä tarjota vasta kun tietoa on olemassa hieman vähää enemmän? -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 12.35 (EET)

Tästä on varmasti useita näkemyksiä, sillä "lyhyt", "pitkä", "vähän" ja "paljon" tarkoittavat jokaiselle vähän eri asioita. Tietosanakirjassa artikkeleiden ei tarvitse olla lähtökohtaisesti pitkiä: pääasia että artikkelin aihe on merkittävä. Esimerkiksi Pieni tietosanakirja sisälsi todella lyhyitä artikkeleita. --85.157.53.70 23. joulukuuta 2013 kello 12.49 (EET)

Esimerkiksi Nurmeksen maalaiskunta: tuo on selkeä tynkä nykynäkemyksen mukaan, mutta onhan tuosta nyt paljon hyötyä jos asiasta tietoa etsii? --Harriv (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 12.56 (EET)

Minun mittareilla tuo Nurmes on erinomainen artikkeli, ja sen tynkästatuksenkin ymmärrän ko. tyyppisessä yhteydessä hyvin. On toinen asia, miksi tuo tynkä-status on merkattu (käytännössä jokaiseen artikkeliin on löydettävissä jonkun mielestä lisäystarpeita). Jos joku haluaa syventää artikkelia, hän voi sen tehdä. Itse en laajentamisia tuohon (enkä siis tynkämerkintää) kaipaa.

Unohtui yo. ak -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 13.17 (EET)

Ainakin tuo Nurmeksen maalaiskunta on hyvä esimerkki siitä, että tuossa ei ole kaikki, mitä aiheesta pystyy kertomaan. Kun kunta on lopetettu 1973, niin se on saattanut ehtiä vielä esim. Suomenmaa-hakuteokseen, tai jos ei siihen, niin ainakin johonkin aiempiin tietosanakirjoihin. Samoin joistain vähän julkaisseista kirjailijoista on kirjoitettu matrikkelien perusteella lyhyitä artikkeleita. Tai kirjoista lyhyitä artikkeleita, joissa on kuitenkin linkkejä esimerkiksi kirja-arvosteluihin. Nämä kaikki ovat mielestäni hyödyllisiä artikkelityyppejä, eikä lyhyys niissä haittaa. Ja näissäkin tapauksissa tämänkin tyyppisiä artikkeleita voi varsin usein pystyä myös laajentamaan, esim. jos jostain romaanista on tehty opinnäyte, laajennus esimerkiksi jopa lupaavaksi ei liene vaikeaa. - Tai jo lehdissä julkaistuista arvosteluistakin saa jonkin objektiivisen luonnehdinnan varsin helposti. Ja vaikkapa tuntematon 1920-30-luvun näytelmäkirjailija voikin olla myös tunnettu poliittinen pakinoitsija 1950-60-luvuilla ja tämän ohella presidentin valitsijamies (ei tietysti jokainen, jokuhan on voinut kuolla nuorena, ja muu ura on jäänyt luomatta, mutta silloinkaan ei liene vaikea tarvittaessa etsiä ilmestymisajankohdan lehdistä kirja-arvosteluja tai mahdollista nekrologia). - Mutta yhtä lailla lyhyt, tiivis artikkeli on ihan kiva. --Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 13.26 (EET)

Aiheeseen liittyen pyytäisin kommentteja keskusteluihin:

• Keskustelu luokasta:Syy-parametria käyttävät tyngät
• Keskustelu luokasta:Teksti-parametria käyttävät tyngät
• Keskustelu luokasta:Kuvaus-parametria käyttävät tyngät
• Keskustelu luokasta:Ilman luokkaa olevat tyngät --Hartz (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 12.06 (EET)

Kaikki neljä sekä niiden yläluokka tynkäongelmat poistoon tarpeettomina. Ei ole tarpeen luokitella tynkiä lukuun ottamatta tynkäluokan muuhun luokitukseen sidottua (luokka)rakennetta.--Phiitola (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 12.51 (EET)

Miksemme lähde siitä, että artikkelista puuttuvat keskeiset asiat listattaisiin artikkelin keskustelusivulle ja niistä voitaisiin käydä keskustelua? Tällöin artikkeliin ehkä joskus lisättäisiinkin puuttuvat keskeiset asiat, kun moni henkilö voisi pohtia niitä keskustelusivulle ja etsiä lähteitä. Tynkämerkintöjen sijaan mielestäni tulisi käyttää erilaisia korjaus/ongelma-mallineita, joiden avulla artikkelin ongelmat voitaisiin esittää. Lyhyissä artikkeleissa ei mielestäni ole mitään vikaa, esimerkiksi Nurmeksen maalaiskunta on täysin ok. --Hartz (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 14.36 (EET)

Itse olin tätä ennen suht. aktiivinen wikikäyttäjä ainakin 5 v, enkä ollut huomannut ollenkaan artikkelin keskustelusivua. Tynkämerkintöjä en myöskään ollut huomioinut ollenkaan, vain ne isot korjausmallineet. Kun muutamalta tutulta olen kysellyt miten kokevat WP:n, niin kukaan ei ole tiennyt keskustelusivuista, edes kirjoittajanimimerkeistä. Olen sitä mieltä, että artikkelin keskustelusivujen keskustelut tarkoittavat yleisesti ulospäin = keskusteluja ei ole olemassa, eli WP:n laatuongelma piiloutuu. Eli keskustelusivun käyttö on hyvä asia, jos tarkoitus on lähteä parantamaan laatuongelmaa sen piilottamisella. Jos artikkelin ongelma selvitetään esim. selkeällä korjausmallineella, se olisi mielestäni parempi laadunlisääjämenettely kuin yo. (myös ulospäin, yleisesti avoimuutta parempaa menettelyä ei mielestäni ole olemassa) -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 16.48 (EET)

Minäkin ihmettelen täällä annettavia neuvoja, että artikkelia koskevia tietoja pitäisi antaa keskustelusivulla ja lähteitä muokkausyhteenvedoissa. Tavallinen käyttäjä, millä tarkoitan normijärveläisessä tasakattotalossa asuvaa suomalaista, Pihtiputaan mummon lastenlasta joka pelkästään lukee ja uskoo Wikipediaa, ei tiedä noista kummastakaan mitään. Keskustelu-linkin, jos sitä edes huomaa, ajattelee johtavan jollekin yleiselle mekastuspalstalle kuten vaikkapa Huutonetissä. Historia-linkin ajattelee johtavan johonkin Wikipedian historiikkiin, kuten yrityssivustoilla. – Jos katselee ei-kiistanalaisten artikkelien keskustelusivuja, usein keskusteluissa on vuosienkin taukoja, jos aloittajan kysymykseen tai kommenttiin on vastattu lainkaan. –Kotivalo (keskustelu) 27. joulukuuta 2013 kello 13.18 (EET)

Lisäsin sivulle Wikipedia:Tervetuloa Wikipediaan 3 mainintaa sivurakenteesta. -- Usp (keskustelu) 30. joulukuuta 2013 kello 04.44 (EET)

Muutoksen koko uutismallineessa

En tiedä, onko tämä tarpeellista, mutta mielestäni olisi hyvä ohjeistaa tehdyn muokkauksen koosta. Lähes poikkeuksetta kaikki muokkaukset tähän mallineeseen olisi hyvä "merkitä" isoiksi. --Memasa (keskustelu) 27. joulukuuta 2013 kello 15.06 (EET)

Lisäksi muokkausyhteenvedon kirjoittamista tulisi tässä yhteydessä erityisesti suositella.--Memasa (keskustelu) 27. joulukuuta 2013 kello 15.09 (EET)

Ohje voisi mennä vaikka näin: "Uutisiin tehtyjä muokkauksia ei tule merkitä pieniksi muutoin kuin poikkeustapauksissa. Muokkausyhteenvedon kirjoittaminen on lisäksi erityisen suositeltavaa." --Memasa (keskustelu) 27. joulukuuta 2013 kello 15.59 (EET)

Onko tuossa ollut suuria ongelmia? Tuo ohjevirke oikeastaan hieman lievennettynä pätee ihan jokaiseen Wikipedian muokkaukseen, joita ei tulisi merkitä pieniksi kuin erikoistapauksissa ja muokkausyhteenvedon kirjoittaminen on suositeltavaa. Jos muokkaaja ei ole sisäistänyt muokkausyhteenvedon tarkoitusta ja pieneksi merkitsemisen tarkoitusta muutenkaan, ei hän asiaa ymmärrä uutismallineenkaan muokkauksissa. Ja jos iso muokkaus merkitään pieneksi ilman muokkausyhteenvetoa, ei sille mitään mahda. Ohjeet eivät auta ihmisiä, henkilökohtainen opastus auttaa. --Pxos (keskustelu) 28. joulukuuta 2013 kello 21.18 (EET)

YouTube-elokuvien linkkaus

YouTubessa (ja ehkä Vimeossakin ym.) on paljon kokonaisia elokuvia, mutta onko niistä mikään julkaistu laillisesti? Jos on, mistä sen tunnistaa? Voiko YouTube-elokuvia linkata ao. elokuva-artikkelien Aiheesta muualla -osastossa? Entä erilaisissa public domain -kokoelmissa olevia elokuvia? –Kotivalo (keskustelu) 28. joulukuuta 2013 kello 20.36 (EET)

Varmasti moni on laillisestikin, mutta niiden tunnistaminen on vaikeaa. Tuotantoyhtiön virallisella kanavalla olevia elokuvia voi varmaan olettaa laillisiksi. PD-elokuvien linkittämisessä ei pitäisi olla ongelmaa ja onhan niitä linkitettykin, kuten artikkelissa Night of the Living Dead (vuoden 1968 elokuva). --Otrfan (keskustelu) 28. joulukuuta 2013 kello 22.03 (EET)

Etusivun päivämallineet

Kaipa tämäkin aihe kuuluu kahvihuoneeseen. Etusivun päivämallineiden tarkoituksenahan on kertoa kiinnostavien historiallisten tapahtumien vuosipäiviä. Mallineiden taso on vaihteleva, ja esim. loppiaismalline {{6. tammikuuta}} koostuu yksinomaan eri henkilöiden kuolemista ja syntymistä. Ehdotan, että synttärit ja kuolinpäivät siirrettäisiin omaan osioon ja mallineet muutettaisiin tämäntapaisiksi:

---

Juhlapäivän nimi

• 1400 – Historiallinen tapahtuma A
• 1960 – Historiallinen tapahtuma B
  

Syntyneitä: Jeanne d'Arc (1412) Kuolleita: Theodore Roosevelt (1919)

---

Tai jokin vastaava järjestely. Mitä mieltä? --Tiiliskivi (keskustelu) 2. tammikuuta 2014 kello 18.55 (EET)

Voisi olla periaatteessa hyvä, mutta tulisiko siitä ongelmaa, jos jollekin päivälle osuisi enemmän merkittäviä tapahtumia ja jollekin enemmän merkittäviä syntymiä ja kuolemia? Oikeastaan, jotta ehdotusta voisi arvioida, pitäisi varmaan koodata luonnos mallineeksi valmiiksi asti, jotta näkisi, miten se toimii, ja vaikka tehdäö näytekappaleita sillä muutamasta päivämäärästä.--Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2014 kello 19.10 (EET)

Sisällön kannalta olisi tärkeää, että kun on tulossa joku tärkeä merkkipäivä, esim. jonkun merkkihenkilön syntymästä tai kuolemasta tai jostain tärkeästä tapahtumastas tasavuosia, että tämä aina olisi mallineessa. Maailmanlaajuisten osalta näitä voi tsekata interwikeistä, mutta Suomen osalta lähinnä kai tänne viittaavista sivuista tai ajankohtaisesta uutisoinnista.

Niin, esimerkiksi viikon kokeilu ennen muutosten tekemistä voisi olla hyvä. Mallineita rukatessa voitaisiin samalla lisätä niihin sisältöä ja arvioida, voisiko joitain vähemmän merkittäviä vuosipäiviä korvata tärkeämmillä. Osa mallineistahan on ollut koskemattomana jo vuosia, ja se näkyy. Kuten {{19. syyskuuta}}. --Tiiliskivi (keskustelu) 2. tammikuuta 2014 kello 19.20 (EET)

Oikeastaan muutin vieläkin mieltäni: kaikkien 365 mallineen muuttaminen olisi aika iso työ. Jos joku haluaa sen tehdä, niin ei kai siinä mitään (sikäli kuin luonnosversio vaikuttaisi toimivalta), mutta toinen vaihtoehto olisi päivittää ja parantaa mallineiden sisältöä nykyisen konseptin puitteissa.--Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2014 kello 19.36 (EET)

Sisältöä tulee usein tsekattua, kun on joku merkkipäivä tulossa, että onko se mallineessa, samoin kuin tulee joskus testailtua, ovatko mallineeseen päätyneet todellakin merkittävimpiä tuolloin syntyneitä tai kuolleita (esim. useamman kerran olen ihmetellyt natsijohtajien suurta frekvenssiä ja toisinaan korvannut niitä mielestäni merkittävämmillä joidenkin muiden elämänalojen edustajilla).--Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2014 kello 19.40 (EET)

Heh, lause "Lisää tapahtumia sekä vuosipäiviä" on muuten melko epäselvä. Merkityksen pitäisi olla karkeasti muotoiltuna, no, "Lisää vuosipäiviä tänään ja vuoden muina päivinä". --Tiiliskivi (keskustelu) 2. tammikuuta 2014 kello 19.29 (EET)

Henkilötyngät

Kuten ylläolevassa keskustelussa mainitsin noin 40% tyngistä on henkilötynkiä eli voimmeko määritellä tyngän poistamiseksi minivaatimukset tälle suhteellisen homogeeniselle joukolle artikkeleita? Ehdotukseni lähtökohdaksi on:

• nimi, syntymä- ja kuolinaika paikkoineen
• perhesuhteet (vanhemmat, puoliso ja lapset)
• ura (perusteena merkittävyydelle)
• soveltuva henkilömalline ja muut mallineet
• täsmällinen luokitus

Näistä perhesuhde osio on vähiten merkitsevä eli voisi jättää pois ellei liity merkittävyyteen tai kytkeydy selkeästi henkilön (esimerkiksi hallitsijan vanhemmat ja lapset) toimintaan/asemaan.--Phiitola (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 14.22 (EET)

Miksei vain käytetä {{korjattava}}-mallinetta? "Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia." Tällöin voitaisiin pureutua ongelman syyhynkin. Ei tarvittaisi mitään yleistä minimivaatimusta, vaan korjattava-mallinetta voisi käyttää tarpeen vaatiessa. --Hartz (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 14.31 (EET)

Tämä on hyvä ehdotus. --Harriv (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 14.34 (EET)

Siis kumpi: Käyttäjän Phiitola ehdotus vai käyttäjän Hartz ehdotus? Jos Phiitolan, niin sitä koskevassa kommentissa pitäisi olla sisennystä yksi pykälä vähemmän.--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 16.33 (EET)

Wikipediassa on noin 60000 henkilöartikkelia ja muuttamalla tyngät korjattaviksi ei paranna tilannetta mitenkään eikä poista mallineiden tuottamaa ongelmaa. Se vain lakaisee ongelman maton alle. Ehdotuksellani nimen omaan pyrin korjaamaan tilannetta eli luomaan perustan sille, kuinka henkilötynkien syykenttiä voisi täyttää (eli syy: mitä puuttuu?) ja ennen kaikkea tarkastaa, voiko olemassa olevan tyngän poistaa tai puuttuvan tiedon lisätä? Tuossa korjattavamallineessa on vielä se heikkous, että keskustelu tehdään artikkelikohtaisesti lisäten jo nyt runsasta keskusteluihin käytettyä aikaa entisestään.--Phiitola (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 14.44 (EET)

Hyvä pohja. Minusta ei tarvitse olla sekä syntymä- että kuolinpaikkaa mutta ainakin yksi paikkamääre (s. Kenia; ruotsalainen, turkulainen, pohjoissaksalainen...). Luettelisin uran ennen perhesuhteita. --Tappinen (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 15.10 (EET)

Henkilöartikkeleita on monenlaisia. Esim. suomalaisissa jalkapalloilijoissa on jo A-maajoukkuetasolla hyvin iso % pelaajia, joista ei voisi henkilöartikkelia alussa esitetyillä ehdoilla kirjoittaa (syntymäpaikoista jää yleensä auki, seurat ja ottelumäärät on hatusta vedettyjä oikaisuja tärkeimmistä seuroista/peleistä). Universaaliohje on hyvä, mutta tiettyjen asioiden osalta tietämys on Suomessa hyvin vaatimatonta. -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 16.44 (EET)

Jos sovittuja tietoja ei ole kerrottavissa artikkeli merkitään tyngäksi. Se ei siis estä artikkelin luontia. Toisaalta syntymäaika ja -paikka löytynee etsimällä pääosalle A-maajoukkuetason pelaajista tavalla tai toisella (tämä on vain mutua) ja ura on tietoisesti määritelty merkittävyyden käsittäväksi, jolloin jokaisen edustetun seuran ja niissä pelatun pelin luettelemista ei edes vaadita. Siis perustiedot riittävät tynkämerkinnän poistoon ja loppu on sitten normaalia artikkelin laajentamista ja laadun parantamista. Ja jalkapalloilijalle perhesuhteet eivät tietenkään ole merkittäviä elleivät esimerkiksi vanhemmat/puoliso ole tietosanakirjamerkittäviä (ja tämäkin on mielestäni hieman harmaalla alueella).--Phiitola (keskustelu) 30. joulukuuta 2013 kello 10.26 (EET)

Tässä vaiheessa on epäselvää, tullaanko syy-parametria edes käyttämään. Se on ollut mallineessa ominaisuutena jo kuukausia, mutta sitä ei ole oikein kukaan käyttänyt... --Hartz (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 14.55 (EET)

Ehdotus ainakin edes auttanee syy-parametrin käyttöä luodessaan kriteerit.--Phiitola (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 20.38 (EET)

Alkuperäinen ehdotus (mitä henkilötyngille tulisi tehdä) on hyvä. Ehdotus henkilötynkämallineen korvaamisesta korjattava-mallineella ei ole hyvä. Se että artikkelissa on vähän tietoja harvoin on sama asia kuin korjattava. Lyhyt henkilöartikkeli ei vaadi korjaamista, jos siinä on tärkeimmät tiedot tiiviisti, tasdapainoisesti ja oikein. Sen sijaan se voi vaatia korjaamista, jos tiedot ovat epätasapainoiset tai omituisesti painottuvat tai keskittyvät triviaan tai on muita ongelmia esimerkiksi lähteistyksessä, neutraaliudessa, kieliasussa, määritelmässä jne. Nämä ovat kaksi eri ongelmaa, ja niistä viestimiseen lukijalle tulee olla eri hallitsevuusasteen mallineet. Siksi en missään nimessä kannata kaikkien tynkämallineiden korvaamista korjattava-mallineilla. --Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 16.06 (EET)

En tarkoittanut korvaamista yksi yhteen, vaan että pahimpiin tapauksiin (esimerkiksi 20 % nykyisistä henkilötyngistä) lätkäistäisiin korjattava-malline ja loppuihin (esim. 80 %) ei kyseistä mallinetta ja samalla tynkämerkintä pois. --Hartz (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 16.40 (EET)

Se on sitten eri asia. Kuitenkin korjattavuus loppujen lopuksi ehkä sittenkin on eri asia kuin tynkyys. --Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 16.50 (EET)

Valittaessa 20-80 (kelvottomat/silleen jätettävät) joudutaan aivan samoin käymään läpi nuo 60000 artikkelia. Ja jos se tehdään oikein niin jopa kahdesti eli ensin arvottaen (kriteerit eli raja luotava) ja sitten toteuttaen, mutta lopputuloksena saadaan vain heikoimmalle tehdään jotain työmäärän ollessa jopa suurempi kuin määrittämällä kriteerit ensin ja sitten käymällä jollain aikataululla läpi nuo 60000.--Phiitola (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 20.38 (EET)

Kyllä tuo tynkävaihtoehto taitaa olla sittenkin parempi kuin korjattava. Kuitenkin tähänkin asti korjattava on ollut eri kuin tynkä ja sen on syytä olla sitä vastakin. Pelkkä nykyisten kriteerien mukainen tynkyys ei tee artikkelista korjattavaa, vaan pitää olla myös jotain vakavampia puutteita, ja tätä ei kannattane lähteä muuttamaan (vrt. alla kommentointia käyttäjän Kielimiliisi kanssa).

Tuo on aika hyvä, paitsi että perhesuhteisiin juuri tuo varaus. Itse olen pääsääntöisesti välttänyt kirjoittamasta ainakaan kovin lyhyeen artikkeliin yleensä mitään elävien tai edes viime vuosikymmeninä kuolleiden henkilöiden perhesuhteista ilman erityistä syytä. (Vrt. perinteisen tietosanakirjan henkilöartikkelin kaava, joka on eri kuin Kuka kukin on -kirjan kaava.)--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 16.17 (EET)

Satuin lukemaan poistamasi kommenttiosuuden ja mietin miksi se piti poistaa - täyttä asiaahan se on. Harva jaksaa seurata näitä puliveivauksia, en ainakaan minä, eikä täällä kovin monta keskustelijaakaan ole. --Käyttäjä:Kielimiliisi 23. joulukuuta 2013 kello 17.32 (EET)

Kun olen sanonut saman ennenkin niin tiivistin nyt, mutta mukava nähdä, etten ole ainoa jolle on kehittynyt tämä näkemys.--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 18.34 (EET)

Heitetään tähän vielä että onhan sellainen malline kuin Kesken. Se kertoo asian ytimen. Korjattava-malline kertoo, että artikkelissa on jotakin vialla, eikä keskeneräisyys sinänsä ole vika, vaan artikkeli etenee sitä mukaa kuin joku sitä viitsii laajentaa. Tämä vain, että jos jotakin on pakko tehdä, niin on vaihtoehtoja. --Käyttäjä:Kielimiliisi 23. joulukuuta 2013 kello 17.36 (EET)

Kesken on sekin vähän omanlaisensa, se sopii lähinnä tapauksiin, jossa esim. kirjoittaminen on jäänyt puolessa välissä artikkelia kesken (esim. alkuillasta on ollut malline "työstetään", ja yöksi on laitettu malline "kesken" toivoen, että lähitulevaisuudessa on tilaisuus jatkaa. Korjattavassa taas tyypillisemmin on jokin rakenteellinen tai sisällöllinen ongelma pitkin matkaa. Näillä kaikilla kolmella (tynkä, kesken, korjattava) on siis oma hiukan eri tehtävänsä.--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2013 kello 18.34 (EET)

Yhteenveto: Keskusteluun osallistujien mielestä ehdotusta tulisi hieman lieventää esimerkiksi muotoon:

• nimi
• syntymä- ja kuolinaika
• syntymä- ja kuolinpaikka tai vähintään yksi paikkamääre (s. Kenia; ruotsalainen, turkulainen, pohjoissaksalainen...)
• ura (perusteena merkittävyydelle)
• soveltuva henkilömalline ja muut mallineet
• täsmällinen luokitus
• perhesuhteet (vanhemmat, puoliso ja lapset) merkittävyyteen liittyviltä osin tai mikäli kytkeytyy selkeästi henkilön (esimerkiksi hallitsijan vanhemmat ja lapset) toimintaan/asemaan.

Liitän tämän yhteenvedon kohtuulliseksi katsomani ajan kuluttua osaksi {{tynkä/henkilö}} ohjeistusta vai pitäisikö kirjata jonnekin muualle?--Phiitola (keskustelu) 31. joulukuuta 2013 kello 11.27 (EET)

Ohje ilmestyi tynkäohjeeksi. Voisiko tuon tekstin kirjoittaa kokonaan uudestaan niin, että se olisi ymmärrettävä? Tuollaisenaan tuo ei oikein toimi ohjeena kun se on vain luettelomaisesti koottu oudolla suomenkielellä eikä edes tiedä, onko luettelo ja- vai tai-luettelo. Rankkaa stilisointia tarvitaan. --Pxos (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 00.38 (EET)

Minä sen sinne laitoin, kun oli ensin laitettu vähän väärään paikkaan. En vaivautunut lukemaan, mutta olisi ehkä pitänyt. Mitä tekemistä esim. mallineilla ja luokittelulla on tynkyyden (eli siis artikkelin kattavuuden) kanssa? En tosin ole vaivautunut lukemaan tätä keskusteluakaan. --Otrfan (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 00.43 (EET)

Nyt tuo lista kummittelee kaikissa tyngissä kun se on perusohjeessa. Sen voisi laittaa henkilötynkä-mallineeseen noinculude-osion sisään, niin se tulostuisi vain mallineen sivulle, eli riittää että sen sijoittelua muutetaan. Kaikkiin tynkiin tuo ohje ei päde. --Pxos (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 00.50 (EET)

Seurasin aiemmin vähän tätä keskustelua, ja ymmärsin keskustelun koskeneen minivaatimuksia tynkämallineen poistamiseksi, kuten aloituksessa sanottiin. Mutta nyt ohjeeseen olikin kirjattu päivastoin minimikriteerit mallineen lisäämiseksi. Käykö jostain kohtaa keskustelua ilmi, että tässä haettiinkin minimikriteereitä mallineen lisäämiseksi eikä poistamiseksi? Eli onko ohjeeseen tehty muutos keskustelun mukainen (korjasin äsken muutosta aloituksen mukaiseksi)? ¬Antilope 7. tammikuuta 2014 kello 01.29 (EET)

Idea oli ja on edelleen, että luotiin suuntaviivat henkilötynkämallineen poistolle/lisäämiselle. Mikäli artikkeli sisältää listatut asiat henkilötynkä on tarpeeton ja se voidaan poistaa. Lisättäessä {{tynkä/Henkilö}} (tai jokin sen alaluokka) on samalla luotu mahdollisuus määrittää syy-parametri yhtenäisin perustein. Sanamuoto tynkäohjeistuksessa oli valitettavasti huono.--Phiitola (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 10.56 (EET)

Ehdotus Lähteetön-mallineen uudeksi sanamuodoksi

Nykyinen sanamuoto:

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä.

Ehdottamani uusi sanamuoto:

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Jos lähteitä ei ole merkitty, suhtaudu tietojen paikkansapitävyyteen erityisellä varauksella.

Mitäpä mieltä? –Kotivalo (keskustelu) 27. joulukuuta 2013 kello 14.01 (EET)

Entäs toisinpäin:

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Suhtaudu siis tietojen paikkansapitävyyteen erityisellä varauksella. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä.

"Jos lähteitä ei ole" on mielestäni turha, koska tätä mallinetta käytetään silloin kun niitä ei ole, tiivistin sen yhteen sanaan "siis". --Tappinen (keskustelu) 27. joulukuuta 2013 kello 14.06 (EET)

Parani heti, kiitos! Ehdotukseni onkin siis nyttemmin tuo Tappisen ehdotus. –Kotivalo (keskustelu) 27. joulukuuta 2013 kello 14.09 (EET)

Kannatan Tappisen ehdotusta. Siinä tulee selvästi esiin mallineen kaksi käyttötarkoitusta.--Tanár 27. joulukuuta 2013 kello 14.19 (EET)

Kannatan minäkin. Tämä sanamuoto toivottavasti parantaa suuren ylesön medialukutaitoa ja ymmärtämystä siitä miltä pohjalta Wikipedian artikkelien luotettavuutta tulee arvioida. --Gwafton (keskustelu) 27. joulukuuta 2013 kello 14.25 (EET)

Minua on aina vaivannut tuo kehotus lisätä artikkeliin vain lähteitä. Eikö olisi parempi pyytää lukijaa lisäämään artikkeliin lähteistettyä tietoa ja harkitsemaan lähteettömän tiedon poistamista? Jos oikeelliseen tietoon lisää lähteitä, artikkeli ei oikeastaan parane, mutta jos virheelliselle tiedolle googlettaa jonkin lähteen, artikkeli vain huononee. --Savir (keskustelu) 27. joulukuuta 2013 kello 14.40 (EET)

Samaa mieltä. taas uusi versio:

EHDOTUS T2: Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Suhtaudu siis tietojen paikkansapitävyyteen erityisellä varauksella. Voit auttaa Wikipediaa tarkastamalla ja korjaamalla artikkelia käyttäen asianmukaisia lähteitä.

EDIT Mitenköhän sais siististi merkittyä että tää on tappisen kakkonen. --Tappinen (keskustelu) 27. joulukuuta 2013 kello 14.55 (EET)

Kiitos, taas taisi parantua vaikka vähän pitenikin. Toivoisin, että aloittamani ketju kerrankin olisi laajenematta ja rönsyilemättä kaikenkattavaksi ja mihinkään johtamattomaksi filosofiseksi pohdinnaksi, vaan yritettäisiin vain tiukasti löytää sopiva sanamuoto mallineeseen. –Kotivalo (keskustelu) 27. joulukuuta 2013 kello 14.57 (EET)

Memasan ehdotus 1: "Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Suhtaudu siis varauksella tietojen paikkansapitävyyteen. Voit auttaa Wikipediaa tarkastamalla ja korjaamalla artikkelia käyttäen asianmukaisia lähteitä." --Memasa (keskustelu) 27. joulukuuta 2013 kello 18.04 (EET)

Memasan ehdotus 2: "Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Suhtaudu siis varauksella tietojen paikkansapitävyyteen. Voit auttaa tarkastamalla ja korjaamalla artikkelia. Käytäthän asianmukaisia lähteitä." --Memasa (keskustelu) 27. joulukuuta 2013 kello 18.15 (EET)

Mielestäni lähteetön-mallineita voisi olla kahta tyyppiä, toinen artikkelin osiolle, toinen koko artikkelille. Yllä oleva T2 (Myös M1 ja M2) olisivat hyviä koko artikkelille. Tapaan mielestäni usein artikkelin osia, joissa on hyvinkin tiedot kotoisin artikkelin yleislähteissä, mutta on mahdoton jäljittää/varmentaa selvästi lähdettä vaativaa kohtaa. Osio lähteetön-mallineelle hieman kevyempi varoitus artikkelin luotettavuudesta? -ACFCjne Kuopio (keskustelu) 27. joulukuuta 2013 kello 18.18 (EET)

Minun tähänastiset suosikkini ovat T2 ja M1. M2 jättää hieman liikaa tilaa sille, että joku korvaa yhden mutun toisella mutulla lisäämättä kunnon lähdettä. –Kotivalo (keskustelu) 27. joulukuuta 2013 kello 18.43 (EET)

Puoli tusinaa keskustelijaa runsaassa vuorokaudessa, kaikki periaatteessa samaa mieltä tekstilisäyksestä. Voiko muutokset tehdä jo nyt, vai pitääkö asiaa vatvoa vielä tässä tai muualla? Kuka osaisi ja uskaltaisi koskea mallineisiin, minä en? –Kotivalo (keskustelu) 28. joulukuuta 2013 kello 20.31 (EET)

Jos muutos katsotaan tarpeelliseksi, niin ehkä kieliasua voisi noista vielä vähän sievistää. Esimerkiksi on paljon lähteettömiä artikkeleita, joissa lähtettömyys ei välttämättä mitenkään anna aihetta suhtautua artikkeliin erityisellä varauksella, vaan joskus vaikkapa osittain ja surkeasti epämääräisin lähtein lähteistetty artikkeli voi olla paljon epäilyttävämpi. Ajatus ehdotuksissa on kyllä oikea, mutta miten tuon nyt ilmaisisi.

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Siksi siinä esitettyjen tietojen paikkansapitävyyttä ei voi tarkistaa. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille tarkistettavissa olevia lähteitä.

(Tämä voi olla vaikka U1. - sanamuotojen muotoilu vielä alustava.)--Urjanhai (keskustelu) 28. joulukuuta 2013 kello 21.54 (EET)

Kaikki nämä ehdotukset ovat mielestäni parannuksia. Ehkä U1 tähän asti paras, mutta muutkin hyviä. --Höyhens (keskustelu) 28. joulukuuta 2013 kello 22.10 (EET)

Savirin ehdotus, S1: Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty riittävästi lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa etsimällä aiheeseen liittyviä lähteitä ja korjaamalla artikkelia niiden mukaiseksi. Merkitse käyttämäsi lähteet tämän ohjeen mukaisesti. --Savir (keskustelu) 28. joulukuuta 2013 kello 22.15 (EET)

Kannatan ehdotusta, erityisesti parasta muotoilua U1, mutta myös T2 ja M1 olisivat parannuksia nykyiseen. Iivarius (keskustelu) 28. joulukuuta 2013 kello 22.49 (EET)

No jos tiivistäisi tätä vähän. Uusissa ehdotuksissa on kaksi asiaa: 1) ei kehoteta pelkästään lisäämään lähteitä, vaan myös korjaamaan artikkeli niiden mukaiseksi ja 2) muistutetaan, että artikkeli ei välttämättä pidä paikkaansa tai siinä esitettyjen tietojen paikkansapitävyyttä ei voi tarkistaa. Nämä kaksi asiaa ovat järkeviä lisäyksiä ja kaikki ovat niistä suurin piirtein yhtä mieltä. Sanamuotoja voidaan vatvoa toki loputtomiin. Pistänpä tähän loppuun kuitenkin oman ehdotukseni (tiivistetty hybridi U1 + S1):--Tanár 28. joulukuuta 2013 kello 23.00 (EET)

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty riittävästi lähteitä. Siksi sen paikkansapitävyyttä ei voi tarkistaa. Voit auttaa Wikipediaa etsimällä lähteitä ja korjaamalla artikkelia niiden mukaiseksi. Merkitse käyttämäsi lähteet tämän ohjeen mukaisesti.

Lähtökohtani on vähän toinen kuin Tanárin hybridi. Mielestäni vanhoille muokkaajille tämä ei merkitse mitään muuta kuin että lähteitä kaivataan, kaiva jostakin ja kato pitääkö paikkansa. Tavan lukijalle, joita on paljon enemmän, tämä tarkoittaa että kannattaa suhtautua esitettyyn tekstiin tavallista suuremmalla epäluulolla ja ehkä yhdelle promillelle että kun tiedät asiasta enemmän niin annapas lähde ja korjaa. Osa tekee sen ja olemme saaneet uuden asiantuntijamuokkaajan. --

Höyhens (keskustelu) 28. joulukuuta 2013 kello 23.29 (EET)

Voihan lähteettömien tietojen paikkansapitävyyden tarkistaa: sen kun etsii tiedon asiallisesta lähteestä. Tarkistettavuus-käytäntöä se ei täytä, mutta tässä ei kannattane käyttää wikijargonia.

Artikkelin tietoihin ei ole merkitty lähteitä riittävästi, joten tietojen paikkansapitävyydestä ei ole varmuutta. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelia jonkin aiheeseen liittyvän lähteen pohjalta. Merkitse käyttämäsi lähde tämän ohjeen mukaisesti.

...tai jotain sinne päin, kyllä tässä on jo useampikin ihan kelvollinen esitys. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 29. joulukuuta 2013 kello 17.43 (EET)--

Kiitos, mutta nyt alkavat ehdotukset minusta pehmentyä ja vetistyä. Jos sanoo ettei ole ”riittävästi lähteitä” (S2, Tanar1, R1), silloin mallinetta aletaan lätkiä ehkä hyvinkin lähteistettyihin artikkeleihin joissa on joitakin aukkopaikkoja. Minusta malline voisi yhä pysyä vain täysin lähteettömien artikkelien merkinnässä. Ja minusta olisi tehokasta mediakasvatusta varoittaa lukijaa kunnon imperatiivilla ”suhtaudu varauksella” kuin sanoa passiivissa että ”ei voi tarkistaa” tai ”ei ole varmuutta”. Siis suosikkini ovat edelleen T2 ja M1. –Kotivalo (keskustelu) 29. joulukuuta 2013 kello 18.10 (EET)

Mielestäni tarve suhtautua varauksella ei välttämätää aina satu yhteen sen kanssa, onko artikkeli lähteetön vai ei. Sen sijaan se, ettei lähteettömän artikkelin lähteitä voi tarkistaa, on objektiivinen fakta, jolla ei oteta kantaa siihen mikä on varauksellisen suhtautumisen tarpeen aste kussakin artikkelissa. Oman kokemukseni perusteella tämä tarve vaihtelee myös riippumatta siitä onko annettu lähteitä vai ei. Mutta en nyt tiedä, meneekö tämä hiusten halkomiseksi. On esimerkiksi kokonaan lähteettömiä artikkeleita, jotka eivät ole mitenkään epäluotettavan tai epäuskottavan oloisia edes lukijalle, joka tuntee aiheen erittäin hyvin, ja vastaavasti on lähteistettyjä artikkeleita, joiden tietoihin jo maallikko yleissivistyksellä näkee, että on syytä suhtautua suurella varauksella. Tällöin lähteettömyyden samaistaminen tarpeeseen suhtautua artikkelin tietoihin varauksella (vaikka lähteettömyys niissäkin tietenkin on ongelma ja huono asia) kallistuu helposti normaalin mediakritiikin ohittavaksi lähdefetisismiksi ja toisaalta lähteistykseltään ja tietojensa uskottavuudelta kyseenalaiset artikkelit, joihin on roiskaistu joku epämääräinen viite, saavat ansiotonta arvonnousua. Tämä vältettäisiin, kun sanottaisiin asia niin kuin se on, so. että lähteettömän artikkelin tietoja lukija ei voi tarkistaa, kun sen sijaan tarve suhtautua itse tietoon varauksella mitä ilmeisemmin voi vaihdella. Siksi tämä tapa ilmaista asia olisi mielestäni läpinäkyvämpi.--Urjanhai (keskustelu) 29. joulukuuta 2013 kello 18.36 (EET)

Ja ns. kunnon lähteetkin sisältävät väärää tietoa. Aina on suhtauduttava varauksella. Me ei olla vielä päästy kunnolla "riitelemään" koska kaikki kommentit ovat asiallisia, mutta eri asioita painottavia. Eiköhän pitäisi panna kunnon railakas äänestys pystyyn niin jo löytyy sanojia että tätä ei olisi pitänyt aloittaa ;). Vakavasti ottaen, R1 on muuten hyvä, mutta linkki johon se johtaa on liian pitkä että sitä potentiaalinen uusi muokkaaja jaksaisi kahlata läpi kuin poikkeustapauksessa. Tämäkin minun kommentti on niin moniulotteinen, että kaikkeen vastaaminen vaatisi varmaan monta viestiketjua. Muutokseen on toki aihetta Kotivalon perustein ja Tappisen jatkoin, liekö jotain mistä saataisiin konsensusta?

(EDITOITU saman tien: Artikkelissa on puutteelliset lähdetiedot, joten se on suhteellisen epäluotettava. Mikäli sinulla on parempaa tietoa asiasta, toivomme sinun parantavan Wikipediaa muokkaamalla artikkelia jonkin aiheeseen liittyvän lähteen pohjalta. Suositelluin tapa merkitä käytetty lähde on tässä ohjeessa.

Pistin tähän Riisipuuron innoitamana tämmöisen H1:n, joka ei taida parantaa asiaa. Ai niin. Eihän lähteitä voi lisätä tämän visuaalimuokkauksen kautta. Sekin pitäisi jotenkin ottaa huomioon ilman että keharista tulee liika pitkä.. --Höyhens (keskustelu) 31. joulukuuta 2013 kello 02.06 (EET)

Kiitos, mutta minusta on aika vaarallista sanoa että korjaa ”mikäli sinulla on parempaa tietoa asiasta”. Juuri nämä mutu-besserwisserit tuppaavat lisäilemään mitä sattuu hatustaan, ja sanovat että asia on fakta ja lähde olen minä. Wikipedian editoinnissahan olennaista on juuri se, ettet kirjoita mitään mitä tiedät (=luulet tietäväsi), vaan vain sitä mitä lähteistä löytyy. –Kotivalo (keskustelu) 31. joulukuuta 2013 kello 11.08 (EET)

Jotenkin tuntuu että me aivan turhaan ripottelemme tuhkaa päällemme. Kysymyshän on siitä ettemme me tiedä ovatko tiedot oikein, eivät ne välttämättä soopaa ole. Tässä mielessä tarkistettavuuteen viittaava Urjanhai/Höyhens -linja on perusteltu. Peruuttelenpas takaisin edelliseen risteykseen:

(R2:)Tähän Wikipedia-artikkeliin ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa vielä tarkistaa muista tietolähteistä. Voit parantaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelia jonkin aiheeseen liittyvän lähteen pohjalta. Merkitse käyttämäsi lähde esimerkiksi tämän ohjeen mukaan.

. Terv --Riisipuuro (keskustelu) 31. joulukuuta 2013 kello 11.41 (EET)--

Tuo on aika hyvä ja neutraali sisällön puolesta. Hiukan ehkä monisanainen, ja voisi koettaa tiivistää vielä vähän sanontaa.--Urjanhai (keskustelu) 31. joulukuuta 2013 kello 15.37 (EET)

Tässä stilisoitu versio R2:sta, miten olisi:

(K2:)Tähän artikkeliin ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa vielä tarkistaa muista tietolähteistä. Voit parantaa artikkelia aiheeseen liittyvän lähdetekstin pohjalta. Merkitse käyttämäsi lähde esimerkiksi tämän ohjeen mukaan.

–Kotivalo (keskustelu) 31. joulukuuta 2013 kello 16.33 (EET)

Tässä tuosta edelleenmuotoilu (U2):

(K2:)Tähän artikkeliin ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa vielä tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan.

Tai lyhyemmin (U3):

(K2:)Tähän artikkeliin ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa vielä tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan.

--Urjanhai (keskustelu) 31. joulukuuta 2013 kello 17.06 (EET)

Olisiko tämä jo keskusteltu valmiiksi? Kukapa osaisi muuttaa mallineen tekstin muotoon U2, joka on minusta oikein hyvä? –Kotivalo (keskustelu) 6. tammikuuta 2014 kello 12.25 (EET)

Muokkasin rohkeasti. Toivottavasti sopii nyt kaikille.--Tanár 8. tammikuuta 2014 kello 22.06 (EET)

Kiitos, Tanár! Hyvältä näyttää. –Kotivalo (keskustelu) 9. tammikuuta 2014 kello 19.56 (EET)

Josko mallinetta voisi käyttää kaikenpituisissa artikkeleissa

Jos luottaisimme myös siihen, että muokkaajiemme arkijärki olisi riittävän korkealla tasolla, ja jättäisimme samalla pois rajoituksen, ettei mallinetta saisi käyttää lyhyissa artikkeleissa? Määrittely on tällä hetkellä pääosin kuollut kirjain ja toisaalta termi 'lyhyt' (kuten tynkäjutuisakin) on olennaisesti määrittelemättä. Maalaisjärjellä yhden lauseen artikkeleihin tai edes kahden lauseen artikkeleihin ei mallinetta kuitenkaan lisättäisi, mutta sen jälkeen voisi välttää käden väännön onko kolmen kappaleen artikkeli riittävän pitkä, jotta siihen voi panna lähteetön-mallineen. Iivarius (keskustelu) 28. joulukuuta 2013 kello 22.49 (EET)

Entä malline+määrittelyvirke, jolloin tietosisältö saattaa olla jo merkittävä? Itse lähtisin viitteistettävien tietojen määrästä (esim. 5) eli malline, jossa on pituus, leveys, valmistusajankohta ja -paikka edellyttää jo määrittelyvirkkeen kanssa lähteen eli myös lähteetönmallineen.--Phiitola (keskustelu) 30. joulukuuta 2013 kello 15.14 (EET)

Luokka:Rakennukset ja rakennelmat

Onko kaivos luokittelumielessä rakennus tai rakennelma? Tai onko luokka tarkoitettu alunperin kaikenlaisten vasaraa ja lapiota nähneiden laajojenkin alueiden luokaksi? Kaivoshan voi sisältää runsaasti rakennuksia ym. niin maan alla kuin päälläkin. Keskustelu alkoi täällä, mutta periaattellinen kysymys, koska kaivoksia on paljon, eikä niitä ole tähän asti noin luokiteltu. Kaivosten yleinen yläluokka näyttää olevan Luokka:Kaivosteollisuus --ETeräs (keskustelu) 5. tammikuuta 2014 kello 17.00 (EET)

Ainakin tunneleita on tähän asti luokiteltu fi-wikissä rakennuksiin ja rakennelmiin alaluokissa (esim. kuntaluokat) mutta ei yläluokkina Luokka:Tunnelit. En-wikissä sen sijaan luokka tunnelit eli en:Category:Tunnels on luokassa en:Category:Transport buildings and structures mutta luokka kaivokset ei ole missään rakennusten ja rakennelmien alaluokassa. De-wikissä sen sijaan myös kaivokset ovat luokissa de:Kategorie:Unterirdisches Bauwerk ja de:Kategorie:Industriebauwerk. Voisi ehkä ajatella, että samalla logiikalla kaivoksetkin voisivat olla esimerkiksi teollisuuden rakennuksia ja rakennelmia (= saks. Bauwerk?), mutta siihen, tulisiko näin olla vai ei, en taida ottaa kantaa.--Urjanhai (keskustelu) 5. tammikuuta 2014 kello 17.30 (EET)

Vertaa myös de:Liste von Bauwerken nach Funktion. Suomessakin taitaa olla Rakennus- ja huoneistyorekisterissä (tai mikä swen nyt nykyään onkaan nimeltään) joku samantapainen luokittelu, mutta se kai koskee vain rakennuksia, mutta tässähän taas esimerkiksi sana "Bauwerk" ei ehkä ole ihan sama kuin rakennus tai "building" vaan sisältää ehkä myös rakenteita (vrt. rakennus = Gebäude). (Tämä nyt kaivamatta esiin saksan sanakirjaa.)--Urjanhai (keskustelu) 5. tammikuuta 2014 kello 17.36 (EET)

Toimialaluokituksessahan erotellaan Talonrakentaminen ja Maa- ja vesirakentaminen. Maa- ja vesirakentamiseen kuuluu kulkuyhteyksien (tiet, kadut, rautatiet, vesiväylät, lentokentät), verkostojen (vesi-, viemäri-, tietoliikenne-, kaasu-, lämpö- ja sähköverkostot) sekä muiden ympäristö- ja maarakenteiden rakentaminen, siis myös esimerkiksi kaivokset. Olisiko tästä erottelusta apua? Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 5. tammikuuta 2014 kello 18.11 (EET)--

Sanoisin, että ei ole rakennus tai rakennelma. -Htm (keskustelu) 6. tammikuuta 2014 kello 12.37 (EET)

Tunneleita on nykyään luokiteltu rakennelmaluokkiin. Tässä voisi ehkä koettaa etsiä jotain "oikeita" luokituksia (vrt. yllä viitattuja, muitakin voi ehkä olla).--Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2014 kello 15.36 (EET)

Uutismallineen suuntaviivat

Olen elänyt siinä uskossa, että etusivun uutismallineeseen ei lisätä junioreiden urheilutuloksia. Olenko ollut väärässä vai voiko siihen jatkossa lisätä kaikenlaisia junioreiden arvokisojen tuloksia? Tämä avaa jos jonkinlaisia uusia uutisia mallineeseen.--Bodiroga (keskustelu) 6. tammikuuta 2014 kello 13.48 (EET)

Mun mielestä tuonne on aika vapaasti saanut laittaa uutisia. Onhan tuo iso asia Suomessa, ja hyvä jos sinne laitetaan tuoreita uutisia. Loton kanavamuutoskin uutisoitiin, vaikka ei sekään ole varmaan sen merkittävämpi. Tuo malline on usein aika suomalaispainotteinen, mutta sallittakoon se. --Stryn (keskustelu) 6. tammikuuta 2014 kello 14.20 (EET)

Selvä. Jatkossa voinee siis laittaa tietoa junioreiden arvokisoista, joista ei aikaisemmin ole laitettu.--Bodiroga (keskustelu) 6. tammikuuta 2014 kello 14.22 (EET)

No ei sillä ole väliä onko jostakin kerrottu uutisissa aiemmin. Ja mikäli Ruotsi olisi voittanut mestaruuden, niin ei siitä olisi tarvinnut kertoa mielestäni. --Stryn (keskustelu) 6. tammikuuta 2014 kello 14.32 (EET)

Käsittääkseni kaikkien globaalien urheilulajien nuorten arvokisat ovat samanarvoisia.--Bodiroga (keskustelu) 6. tammikuuta 2014 kello 14.44 (EET)

Onko tästä ollut tätä aiemmin joku keskustelu jossain (viitaten lähinnä kommenttiketjun aloituskommentin sanamuotoon)?--Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2014 kello 15.33 (EET)

Tämän verran. Ei sitä (junioriurheilu) kielletä, mutta en näe merkittävyyttä, jos aikuisurheilustakin on väännetty kättä.--Bodiroga (keskustelu) 6. tammikuuta 2014 kello 15.38 (EET)

Jätän urheiluaihepiiriä harrastavien arvioitavaksi. Noin yleisesti uutisissa saisi kai olla kiertoa ja monenlaisia uutisia eri elämänaloilta, mutta urheilun osalta en ota kantaa.--Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2014 kello 15.46 (EET)

Pääasiat lienevät että tuloksella on jotain merkittävyyttä ja ettei siellä ole pelkkiä urheilutuloksia. Esimerkiki Ylen Urheilun sivuilla tämä uutinen on edelleen pääuutinen, näyttää olevan neljä videota ja 11 muuta juttua. Joten eiköhän se ole merkittävä ainakin urheilu-uutisena. --Harriv (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 00.51 (EET)

Vedän johtopäätöksen, että kaikki jääkiekkoa suurempien lajien nuorten MM-turnaukset ovat täten merkittäviä.--Bodiroga (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 11.52 (EET)

Vetäisit johtopäätökset, että elämä ei ole helppoa eikä jokaikinen wikimuokkaus tarkoita karmeuksia. Iivarius (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 11.55 (EET)

Kiitos tästä. Olet elämäni valo.--Bodiroga (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 12.08 (EET)

Vedä mitä vedät, se on oma mielipiteesi eikä minun :) --Harriv (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 12.27 (EET)

Periaatteessa uutismallineen Suomi-keskeisyys ei sinällään ole kovin vakavaa, vaikkakaan yksittäisenä urheilutapahtumana moni tapahtuma kiilaa jääkiekon nuorten MM-kilpailujen edelle. Ja toisaalta uutismalinnetta ei muutenkaan oltu taas muutamaan päivään päivitetty, joten kierto on ihan suotavaa. Urheilu-uutisoinnin suurin ongelma on se, että käytännössä koko mallineen voisi täyttää urheilu-uutisilla, mikä ei myöskään ole järkevää. Maalaisjärki käyttöön: koko etusivua ei kannata täyttää urheilulla, mutta toisaalta, jos mallineessa on useita viikkoja vanhoja uutisia, sen päivittäminen jollain "pienemmällä uutisella" ei ole katastrofi. --PtG (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 12.04 (EET)

Ymmärrän toki tämän, mutta ongelmaksi muodostuu mielestäni se, että mikäli tulevaisuudessa joku poistaa urheilu-aiheisen uutisen, voi sen merkittävyyttä aina peilata tähän. Ainakaan itselleni ei tule heti mieleen, että junioriurheilusta olisi etusivun uutismallineeseen lisätty mitään. Nyt tämä avaa ovet perustellusti aika monelle muullekin junioreiden arvokisoille.--Bodiroga (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 12.08 (EET)

Kannattaa myös huomioida tosiaan se, mikä tuossa ylläkin sanottiin. Mestaruushan on ollut ykkösuutisaihe yllättävän monessa mediassa muutenkin. Jos Suomessa jokin muu junnukisa saa Suomessa samanlaista suosiota, niin eiköhän senkin voi lisätä siihen. --PtG (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 12.17 (EET)

Ja jääkiekossa junnujen MM-kisat ovat joissain maissa suurempi tapahtuma kuin aikuisten MM-kisat, joista eivät ole kiinnostuneet kuin suomalaiset ja ruotsalaiset. --Otrfan (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 12.40 (EET)

Ja latvialaiset ja japanilaiset ja kazakstanilaiset ja saksalaiset ja sveitsiläiset ja tanskalaiset ja norjalaiset ja slovakialaiset ja slovenialaiset ja tšekit, ja niin edelleen. Se, että jenkit eivät liene niin kummeksussissaan MM-kisoista ei ole muun maailman syy. Iivarius (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 12.47 (EET)

Ei kun vain suomalaiset ja ruotsalaiset. --Otrfan (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 12.59 (EET)

Ongelmaa ei muodostu, jos jättää poistamisen huomiotta ja jatkaa muiden asioiden parissa. Paikka etusivun uutisboksissa ei ole nyt niin tärkeä asia että siitä kannattaa tapella. --Harriv (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 13.01 (EET)

Toivottavasti tappelua ei siten synny, kun lisään aikanaan uutisen junioreiden jalkapallon MM-kilpailuista.--Bodiroga (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 13.10 (EET)

Totta kai syntyy, koska suomenkieliset eivät ole kiinnostuneet jalkapallon junioreista muulloin kuin Helsinki-Cupin aikaan. Iivarius (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 13.12 (EET)

Parasta olisi ilmoittaa day-to-day -tyyliin Pippa Middletonin tekemisistä, koska se kiinnostaa suomenkielisiä enemmän kuin kansainvälinen politiikka.--Bodiroga (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 13.23 (EET)

Tappeluun tarvitaan aina kaksi. Jos lisäät vain mielestäsi oleellisia asioita uutisiin etkä aloita mitään konfliktia jos joku on erimieltä kanssasi, niin homma on mielestäni ok. --Harriv (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 14.08 (EET)

Niin ja suurempi ongelma uutisboksin kanssa taitaa olla uutisaiheiden löytäminen ylipäänsä. Nyt jääkiekolla korvattiin kolme viikkoa vanha myrskyuutinen. --Otrfan (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 13.11 (EET)

Onko "Artikkelit elävistä henkilöistä" tyhjää puhetta vai käytäntö?

[WP:AEH] toteaa olennaisuuksia: "Keltaisen lehdistön levittämiä sensaatioita ja juoruja ei pidä lisätä Wikipediaan. Wikipedia on tietosanakirja, ei iltapäivälehti. Kaikki yksityiskohdat eivät ole olennaisia artikkelin kokonaisuuden kannalta, vaikka niitä olisikin käsitelty luotettavissa lähteissä." Ilmeisesti tätä ei kuitenkaan tarvitse noudattaa. Keskustelu:Matias Turkkila antaa lisätietoa. Iivarius (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 13.19 (EET)

Vedetäänkö siis Matias Turkkila -artikkelin pohjalta linjat uusiksi? Itse pyrin noudatamaan selkeissä tapauksissa aina kun kohdalle sattuu. Tämä ei näköjään ole selkeä tapaus kun siitä on keskustelua saatu aikaiseksi. --Harriv (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 13.23 (EET)

Mistä lähtien Hbl on ollut keltaista lehdistöä?--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 15.03 (EET)

Sama kysymys kuin Urjanhai. --Käyttäjä:Kielimiliisi 10. tammikuuta 2014 kello 15.11 (EET)

Ja vielä kerran. -Htm (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 19.27 (EET)

Laista kirjoittaminen

Lakia ei saa käyttää kuulemma lähteenä laista kirjoitettaessakaan. Ongelman voi ehkä tiivistää seuraavasti: Kirjoita artikkeli Kymmenestä Käskystä, mutta et saa mainita käskyjä. Sitten minulle on sanottu, että, saa ne käskyt mainita, mutta lakia ei saa käyttää lähteenä. Olen kysynyt: Eli lakitekstin saa laittaa sivulle, mutta ei saa sanoa että se on Finlexistä? Tämä on hieman järjettömän kuuloista vieläkin.

Keskustelussa on viitattu myös siihen, ettei saa tehdä uutta tutkimusta. Tiukimman kannan ottaessa pelkästään tiedon yhdistäminen artikkeliin on tutkimusta, mutta tämä ei ole mielestäni tarkoituksenmukaista, Wikipedian hengen mukaista tai järkevää. Se että laista pitäisi kirjoittaa lakia mainitsematta on mielestäni järjenvastainen sovellus kyseisestä käytännöstä.

Mitä mieltä olette? Olemme "keskustelleet" mm. täällä. Haluaisin asiaan mielipiteitä.  –Kommentin jätti Baxter St (keskustelu – muokkaukset)

Wikipediassa on runsaasti aukkoja lain saralla. Aukkojen täyttämiseksi voisi sentään mainita mitä laki siitä sanoo. Lakia ei tietenkään saa tulkita itse. Nyt ollaan tilanteessa jossa ei suositella alkuperäisen lain mainitsemistakaan. Ei saa kirjoittaa alkuperäistä eikä tulkittua. Laista kirjoittaminen on kielletty, ellei lainaa jonkin kirjailijan tai toimittajan mielipidettä laista. Baxter St (keskustelu) 27. joulukuuta 2013 kello 12.34 (EET)

Kommentti, että lain voi lukea Finlexistäkin on kuin sanoisi mistä tahansa artikkelista Wikipediassa että sen voi lukea lähteestäkin. Laki ei ole helppolukuista lähteessään ja kovinkaan moni lukijoista ei ole valmis lähtemään etsimään tätä tietoa ja suhaamaan pykäliä jotka viittaavat toisiinsa, eri lakeihin jne. Aivan kuten muissakin artikkeleissa, aiheen kasaaminen selkeäksi kokonaisuudeksi ja yhdistettävyys muihin artikkeleihin on se juttu miksi Wikipediaa kukaan käyttää. Baxter St (keskustelu) 27. joulukuuta 2013 kello 13.07 (EET)

Jos artikkeli käsittelee jotain tiettyä lakia, voi laista ottaa tärkeimmät kohdat suorana lainauksena. Lakiartikkeleissa pitäisi olla taustatietoja miksi se on säädetty, kuka sen on säätänyt, käsittelyvaiheet, mitä vaikutuksia sillä on jne. –Makele-90 (keskustelu) 31. joulukuuta 2013 kello 17.41 (EET)

Minä kirjaan tähän lukijoille tiedoksi, että minun nähdäkseni tuo alkuperäinen kysymys ei koske sitä, miten jostain tietystä laista voidaan kirjoittaa Wikipediaan artikkeli tyyliin Vuoden 1961 kirjastolaki vaan tässä tiedustellaan oikeastaan sitä, voiko Suomen lakia käyttää ensisijaisena ja oikeastaan ainoana lähteenä artikkelien sisällön kokoamisessa, kuten esimerkiksi artikkelissa Telekuuntelu on tehty. "Runsaat aukot lain saralla" tarkoittavat ilmeisimminkin sitä, että Wikipediassa ei ole joistain laissa mainituista asioista omaa artikkelia. Kysymys ei ole "laista kirjoittamisesta" vaan lain käyttämisestä joko lähteenä tai oikeastaan kopioimalla lakitekstiä sanasta sanaan Finlex-palvelusta. --Pxos (keskustelu) 2. tammikuuta 2014 kello 17.45 (EET)

Omasta mielestäni lakia voi käyttää lähteenä, mutta ei ainoana lähteenä eikä kopioida sitä suoraan tänne. --Velma (keskustelu) 7. tammikuuta 2014 kello 08.56 (EET)

Englanninkielisessä Wikipediassa lakia ja muita luotettavia ensisijaisia (primary) lähteitä voi käyttää lähteinä ja ne voi kopioida artikkeliin. Esimerkiksi Finlex-palvelua ylläpitää Oikeusministeriö/Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus domain-tietojen mukaan. Kyseessä on todellakin luotettava lähde. Jos jostakin asiasta ei ole lainkaan Wiki-artikkelia, eikä siitä löydy myöskään toimittajien tekemiä artikkeleitä ym. lähteitä, olisi täysin perusteltua kopioida artikkelin pohjaksi se mitä laissa on asiasta sanottu. Velman kommentti on hieman itsensä kanssa ristiriidassa, jos muistetaan ettei ensisijaista lähdettä saa itse tulkita. Velma on sitä mieltä että lähteenä saa käyttää mutta suoraan ei saa kopioida. Lähteenä käyttö ei muutenkaan onnistu. Lakiteksti ei ole ehkä niin mutkikasta kuin moni luulee. Sitä on lukijan kuin lukijan helppo ymmärtää, jos sen lainaaminen on hyvin ja valikoiden tehty. Baxter St (keskustelu) 8. tammikuuta 2014 kello 19.44 (EET)

Tässä on kolme eri tapaa "lainata lakia":

1) lakitekstin käyttäminen primäärilähteenä tyyliin "Metsässä lauleskelu on kielletty (Metsämelulain 0 §: "Älköön kukaan metsässä suutaan avatko ja siellä äännähdyksiä päästelkö.")";
2) lakitekstin suora kopiointi artikkelin leipätekstiksi, jossa puolet lain sisällöstä kopioidaan sellaisenaan artikkelin sisällöksi ilman mitään muutoksia ja merkitään itsensä lähteeksi; tai
3) lakitekstin tietojen poimiminen valikoiden varustettuna omin selityksin ja kommentaarein ilman sekundäärilähteen tukea.

Noista minun nähdäkseni vaihtoehto yksi on kohtuullisessa määrin sallittavaa ja välttämätöntä, vaihtoehto kaksi on tekijänoikeudellisesti mahdollista mutta ei kuulu Wikipediaan vaan vanhojen lakien osalta Wikiaineistoon ja uusien osalta Finlexiin, ja vaihtoehto kolme on kielletty uutena tutkimuksena. Mielestäni on selvää, että lakitekstin kanssa on suuri vaara lipsahtaa oman tutkimuksen puolelle eli kirjoittaa omia päätelmiä ja tulkintoja lakitekstin perusteella. Eräs pitkä artikkeli oli vuonna 2007 kirjoitettu tänne sillä periaatteella, että luetaan laki ja kirjoitetaan se Wikipediaan. Se hävisi kivi, paperi ja sakset -pelin lopulta. --Pxos (keskustelu) 8. tammikuuta 2014 kello 20.40 (EET)

En mä näe vieläkään omassa kommentissani mitään ristiriitaa. Toi Pxosin vaihtoehdoissa ykkösenä oleva oli kuitenkin se tyyli, mitä pidin itse sopivana. --Velma (keskustelu) 13. tammikuuta 2014 kello 10.31 (EET)

Korjaus tuohon englanninkielisen Wikipedian ihanuuteen: ainakin Britannian lait ovat ns. Crown copyright eivätkä ole tekijänoikeudesta vapaita. Ne ovat primäärilähteitä ja niiden käyttöä säätelevät englanninkielisen Wikipedian omat käytännöt, mutta niitä ei saa sellaisenaan kopioida Wikipediaan. En-wikissä on oma käytäntönsä, mutta ei siinäkään puhuta mitään lakitekstin kopioimisesta sellaisenaan. --Pxos (keskustelu) 8. tammikuuta 2014 kello 21.40 (EET)

Se voi olla Britanniassa, mutta ei onneksi täällä. Suomen lakia saa kopioida. Joku mainitsi sen pykälänkin jossain aiemmassa keskustelusivun keskustelussa, joka antoi luvan. Yksi kohta, jonka haluaisin vielä nostaa esiin on tämä: "A primary source may only be used on Wikipedia to make straightforward, descriptive statements of facts that can be verified by any educated person with access to the source but without further, specialized knowledge." Ytimekkäitä ja kuvaavia lauseita, joiden totuuden voi itse tarkistaa suoraan Finlexistä.

Siitä piti myös sanoa, kun jotkut käyttävät viittaustapana vain: Metsämelulain 0 §, ei linkkiä Finlexiin, ei tietoa siitä minkä vuoden lain pykälästä on otettu. Vähintään pitäisi laittaa viittaukseen Metsämelulain 0 §, (123/2014), jotta tietäisi mihin versioon laista viitataan. Näin vanhentuneiden tai muuttuneiden lakien jäljestäminen olisi myöhemmin mahdollista. Aivan kuten kirjasta on hyvä tietää painos. Kaikkein eniten tarkistettavuutta lisäisi, jos tuo em. Metsämelulain 0 §, (123/2014) vielä viittaisi suoraan Finlexin ko. pykälään linkillä. Tämä on mahdollista kopioimalla pykälän lähdesivun osoite Finlexin oikeasta sisällysluettelopalkista. Baxter St (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 16.32 (EET)

Tynkäpohja

Nopealla vilkaisulla tynkämallineiden pohjamallineena on {{Tynkämalline}}. Onko siten mallinetta {{Tynkäpohja}} mitään tarvetta säilyttää? Kyseisen mallineen viittaukset ovat lähinnä ohje-, keskustelu- ja käyttäjäsivuilla (yhteensä 10 kpl). Tämä on vain alustava kysely ennen poistokeskustelun avaamista, jos vaikka jokin olennainen asia on jäänyt ottamatta huomioon.--Phiitola (keskustelu) 8. tammikuuta 2014 kello 09.49 (EET)

Ei sillä mitään tee. Nykyään käytössä on tuo Tynkämalline-malline, joka on kaikkien tynkämallineiden pohjamallineena. --Hartz (keskustelu) 16. tammikuuta 2014 kello 13.19 (EET)

Muutosten arviointi

Heip, kuten eräät ovat saattaneet huomata olen ollut täällä käyttäjänä ja seulojana jonkinaikaa, muokkauksia ja seulottuja artikkeleita lienee yli tuhat molempia joten luulen omaavani jonkinlaisen käsityksen wikipedian toiminnasta ja käytännöistä.

Ongelmana koen että seulonnan ohjesivut eivät ole edes suurinpiirtein linjassa käytäntöjen kanssa. Esimerkiksi sivulla [7] seulonta tiivistetään näin:
"Arvoinnin tarkoitus on helpottaa eräiden sivujen sisältöön tehtävien muokkausten valvontaa siten, että muokkauksista voidaan helpommin seuloa esiin pahantahtoiset muokkaukset eli vandalismi. Arvioinnilla ei oteta mitään kantaa sisällön tai yksittäisen muokkauksen laatuun, paikkansapitävyyteen, merkittävyyteen, neutraaliuteen tai tarkistettavuuteen – tätä varten ovat käytössä perinteiset keinot, kuten esimerkiksi merkittävyyskeskustelu, keskustelu sivun sisällöstä, lähdepyynnöt ja tietojen normaali poistaminen tai muokkausten kumoaminen. "

Tuossa se ongelma siisen on. Ohje uusille seulojille jota olen tehokkaasti rikkonut kokoajan. Koska arvioinnilla nimenomaan otan kantaa sisällön tai muokkauksen laatuun, mikä tuossa varta vasten kielletään.

Tästä sujuvasti päästään kysymykseen, eli onko vika a) ohjeessa b) tulkinnassani c) toiminnassani? --Seegge (keskustelu) 11. tammikuuta 2014 kello 18.36 (EET)

Ohjeessa ei ole vikaa, sehän on minun kirjoittamani suurimmaksi osin :) Ongelma katoaa, kun asiaa tarkastelee seuraavasti: seulonnalle on asetettu tietty vähimmäiskynnys, joka lukee ohjeessa. Silmäilty-tason asettaminen versioon tarkoittaa, että seuloja on katsonut, ettei muokkaus sisällä sotkuja, vandalismia tai pahasti käytäntöjen vastaista aineistoa. Jokainen muokkaaja sen sijaan saa muokata vapaasti wikipediaa käytäntöjen puitteissa ja on olemassa lukuisia muita käytäntöjä seulonnan lisäksi, kuten tarkistettavuus, neutraalius, uuden tutkimuksen kielto ja niin edelleen. Jokainen muokkaaja voi korjata artikkelissa olevia virheitä ja kumota sellaista, joka ei sovi Wikipediaan. Sinä teet tuota sisällönhuoltoa ja laadunarviointia seulonnan yhteydessä eli noudatat seuloessasi sekä vähimmäiskriteereitä että muita käytäntöjä. Ohje ei suinkaan "varta vasten kiellä" muokkauksen laadun arviointia, mutta sen tarkoitus on toki ehkäistä sitä, että seulonnassa hylättäisiin suuri määrä lähteettömiä muutoksia vain sen vuoksi, että ne rikkovat merkitse lähteet -käytäntöä. On eri asia merkitä hieman epävarmaan väitteeseen lähdepyyntö kuin hylätä se seulonnassa vain sen vuoksi, että se on lähteetön. --Pxos (keskustelu) 11. tammikuuta 2014 kello 19.56 (EET)

Lisäyksenä mainittakoon, että erään käyttäjän mielestä tuo siteeraamasi tiivistelmä on pelkästään minun mielipiteeni ja hän merkitsikin sen sellaiseksi. Näinhän asia voi toki olla. Seulonnan periaatteet sovittiin toukokuussa 2012, ja voi olla, että on aika käydä uusi keskustelu arviointiperiaatteista. --Pxos (keskustelu) 11. tammikuuta 2014 kello 20.04 (EET)

Itseni kohdalla tuo ohje ei ole enää oleellinen koska jonkinlainen rutiini löytyy, mutta kenties uudelleenkirjoittaminen olisi aiheellista. Mielestäni tuo on nyt sekava ja siten pelottelee mahdollisia uusia seulojia, joita täällä ei ole ainakaan liikaa. Esimerkiksi tuo ensimmäinen vastauksesi tähän topikkiin on paljon selkeämpi tehtävänkuva kuin se mikä ohje-sivulla nyt on. --Seegge (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 00.02 (EET)

Kirjoitit "Ongelmana koen että seulonnan ohjesivut eivät ole edes suurinpiirtein linjassa käytäntöjen kanssa." Miten niin? Sivujen arvioinnista on käytäntösivu, joten ohjesivu vastaa 100-prosenttisesti käytäntöä. Jos käytännöllä tarkoitat omaa seulontatapaasi, niin eihän sille voi mitään, jos et halua noudattaa annettuja ohjeita. Pitääkö käytäntöä muuttaa, kun yksi käyttäjä ei halua noudattaa sitä? --Pxos (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 07.04 (EET)

Tarkoitattekohan samaa asiaa sanalla "käytäntö" ? Voisiko olla niin että Pxos tarkoittaa "Wikipedian käytöstä kirjattu sopimus" ja Seegge käyttää yleiskielen tapaan "vakiintunut toimintatapa" (niinku teorian vastakohtana) ? --Tappinen (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 09.33 (EET)

Tuosta syystä käytän usein keskusteluissa selvyyden vuoksi ilmaisua "vakiintunut menettely", jos en ole varma, onko jostain menettelystä olemasta nimenomainen kirjattu sopimus vai onko se muodostunut vain yhteisön toiminnan myötä menettelyksi, jota vakiintuneesti noudatetaan, ilman että siitä olisi kirjattu sopimus. (Siis niin kuin merkityksessä "human practice", "inhimillinen käytäntö", vaikka taas "best practices" voi kai olla myös kirjattu.) Mutta tässä tosiaan seulonnalla valvotaan yhtä kirjattua käytäntöä ("älä vandalisoi", tjsp), ja muilla työkaluilla muita kirjattuja käytäntöjä. Tuossa muuten kun teksti tuli puheeksi, niin vaihtaisin sanan "perinteiset" sanaksi "muut". --Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 13.02 (EET)

Itse olen sanalla käytäntö viitannut vakiintuneisiin toimintatapoihin. Ja nyt kaikenkaikkiaan tuntuu että tässä on tapahtunut väärinkäsityksiä, koska en pyri täällä toimimaan eri tavalla kuin muut seulojat tai adminit jotka seulontaa harrastavat. Kirjoitin äsken replyn pxosille omalla keskustelusivullani, ja nyt osa vastauksestani copypastella tähän:

"Kirjoitin kahvihuoneeseen tästä sen takia että tuo ohje, tarkemmin ottaen se lisäämäsi osuus, mielestäni nimenomaan kieltää seulojia arvioimasta "laatuun, paikkansapitävyyteen, merkittävyyteen, neutraaliuteen tai tarkistettavuuteen" kohdistuvia muutoksia. Eli en kritisoi käytäntöjä, vaan tuota ohjetta joka ei vastaa käytäntöjä, vaan kieltää seulojia tekemästä muuta kuin vandalismin torjuntaa.

Kuten näissä keskusteluissakin annat ymmärtää, seuloja VOI tehdä muutakin, joskaan pakollista se ei ole.

Lyhyemmin: Koko ongelma ratkeaa jos tuolla ohjesivulla muutetaan "ei oteta mitään kantaa" -> "ei tarvitse ottaa kantaa"" --Seegge (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 13.26 (EET)

Kun noita eri seulonta/tarkistus/mitä lie systeemejä kai on useampi kuin yksi, niin en ole niistä kaikista koko aikana pysynyt perässä, mutta olenko nyt väärässä, että meneekö se niin, että jos ei muokkaus ei ole vandalismia, niin voiko tehdä niin, että sen hyväksyy, jos se ei ole vandalismia, mutta kumoaa tai korjaa sen sitten muuten mahd. perustelujen kera, jos ei pidä muutosta sisällöllisesti hyvänä? - Vai tulisiko (jos nämä napit nyt ovat juuri seululonnassa vai ovatko ne jossain muussa?) nappeihin "silmäilty/ kunnossa / hyvin lähteistetty" lisätä vielä nappi "mahdollinen sisältöongelma" tms. nappien "silmäilty" ja "kunnossa" väliin? (Vai oliko se juttu taas, missä olivat nämä napit, nimeltään kumminkin joku muu kuin seulonta? - Näistä kaikista hiukan samantapaisista eri jutuista ei meinaa millään pysyä kärryillä.)--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 15.00 (EET)

Mutta jos siis ei muuta tehdä, nin tuo sanamuodon tarkennnus kyllä ilmeisesti selventäisi asiaa, koska silloin voisi samalla tehdä muutakin korjausta. - Mutta toisaalta, miksi olisi pakko jättää ottamatta kantaa, jos voisi esim. ekstrahyvän ("hyvin lähteistetty") ohella ottaa myös varauksellisen kannan (ei "kunnossa" tai "silmäilty" vaan "mahdollinen sisältöongelma"). - Jos siis tämä nyt oli ollenkaan se, mistä oli puhe, kun näitä eri systeemejä kai on useampia. --Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 15.05 (EET)

Seulonta ja sivujen arviointi on sama asia, ja siinä on juuri noi napit. Siinä riittää vain se, ettei artikkelissa ole sotkua tai vandalismia, ja sitten sen voi merkitä arvioiduksi. Totta kai samaan syssyyn voi tehdä muunkinlaista sisällön arviointia, mutta pakko ei ole. Itse olen käyttänyt vain nappia "silmäilty", koska tässä on mielestäni se idea, että mahdollisimman keveällä menettelyllä saataisiin aluksi kaikki artikkelit arvioiduksi. Urakkaa ihan yksinkertaisimmassakin arvioinnissa on vielä jäljellä, noin 1/3 artikkeleista on vielä ilman minkäänlaista arviointia.--Tanár 12. tammikuuta 2014 kello 15.10 (EET)

Silloin tuo neljäs nappi voisi olla hyvä, että usein ainakin omalla kohdallani tilanne on se, että 1) joidenkin artikkelien kohdalla pystyn varmasti sanomaan vain, että siellä ei ole selkeää vandalismia, mutta en mitään sisällön mahdollisista ongelmista, mutta 2) joidenkin kohdalla pystyn välittömästi esittämään arvion, että sisällössä mahdollisesti voi olla ongelmia, vaikka en olisikaan varma onko niitä, ja edelleen 3) joidenkin osalta katson voivani välittömästi arvioida, että sisältö on kunnossa tai 4) hyvin lähteistetty. Näistähän oikeastaan ero kohtien 1) ja 2) ja 2) ja 3) välillä on jopa tärkeämpi kuin kohtien 3) ja 4). Ja lisäksi juuri kohdasta 2) aihetta paremmin tunteva voi löytää paitsi hyvää tarkoittavia erittäin huonoja muokkauksia (joiden huonoudesta aihetta tuntematon kuitenkaan ei voi olla varma) joskus myös huomaamatta jäänyttä vandalismia. - Ja itse asiassa usein olen jopa jättänyt tuoreissa muutoksissa arvioinnin tekemättä, jos en ole varma, onko jossakin itselleni oudossa aihepiirissä tehty muokkaus mahdollisesti hyvää tarkoittava vai ei.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 15.23 (EET)

Ajattelin tänään vastaavaa, neljäs nappi jota käytettäisiin tapauksessa jossa muutos vaatii asiaan perehtyneen tarkistusta, koska seulojan tietämys aihepiiristä ei ole riittävä. Käytännössä tämän puute aiheuttaa tällä hetkellä sitä että sivun arviointiin saattaa mennä pitkäkin aika, mutta lopulta sivu jää arvioimatta ja käytetty aika kului hukkaan. --Seegge (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 16.27 (EET)

Ennemmin kaksi nappia kuin neljä, tai vain yksi. Arviointimerkinnällä ei auteta ketään, vähiten lukijaa. Jos joku arvioisi tietyn version kuvitteelliselle uudelle tasolle "sisällössä ongelmia", tämä ei luultavasti näkyisi ulospäin mitenkään. Sitten kun joku tekisi sivuun muokkauksen, seuraava seuloja voisi sen merkitä silmäillyksi, jolloin kukaan ei saa tietää, että joku on joskus ollut sitä mieltä, että versiossa on vikaa. Vikojen ilmoittamista varten ovat käytössä "perinteiset menetelmät" eli korjattava-mallineet, lähteetön-mallineet, lähdepyynnöt, keskustelu sivun sisällöstä ja niin edespäin. Siitä että seulojat kertoisivat jollain nappulalla, että he eivät omasta mielestään ole päteviä arvioimaan sisällön oikeellisuutta, ei hyödytä ketään, kaikkein vähiten lukijaa. --Pxos (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 17.00 (EET)

Idea lähti tietenkin siitä, että nykyisten kolmen napin olemassaololle on joku perustelu. Niiden logiikasta taas seuraa, että neljännelle olisi yhtä hyvä. Kun avasin satuinnaisen tuntemani sivun toiseen selaimeen kirjautumattomana, niin siellä näkyi historiassa jotain himmeitä sinisiä ja vihreitä korostuksia, joista lukija (jos vaivautuu jostain selvittämään, mitä nämä korostusvärit tarkoittavat, koska satunnaisen sivun historiasivun kirjautumattomasna avateessaan lukija ei - kai? - näe näiden värien selityksiä, ja niiden merkitys on siis jostain erikseen selvitettävä) pystyy hyvinkin näkemään, milloin joku on arvioinut artikkelin jollakin näistä napeista, jos vain sattuu olemaan muuta kautta selvittäönyt arvioinnin ja värien merkityksen. Jos taas menen samaan artikkeliin toisella selaimella kirjautuneena (so. muokkaajayhteisön jäsenenä) niin näen samoja vihreitä ja sinisiä sävyjä kussakin artikkelin versiossa sekä kuka arvioinnnin on tehnyt, mistä tietysti on minulle muokkaajana hyötyä, riippumatta kokonaan siitä, onko tuosta, mitä lukija näkee, lukijalle hyötyä. Eli kyllä tuosta kai olisi ainakin käyttäjille, ja ehkä myös valveutuneille lukijoille hyötyä juuri käyttäjän Käyttäjä:gopase+f usein artikkeliarvioinneissa korostaman artikkelihistorian eheyden arvioinnissa. So että tuossa joku nyt on ihmeteellyt, että onko tuossa kohtaa jotain häikkää, mikä sitten esim. aihetta paremmin tuntebvan muokkaajan (mutta miksei myös kriittisen lukijan) olisdi mahdollisuus tsekata tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 17.46 (EET)