Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto2

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Vuosisivut (2)

Olen valittanut tästä aiemminkin, mutta nyt täytyy löytää joku päätös tähän: käytetäänkö vuosisivuilla imperfektiä vai preesensiä? Esimerkiksi sivulla 1920 on molempia sekaisin! Minun mielestäni preesens (esim: 2. helmikuuta - Viron itsenäisyys tunnustetaan.) sopii imperfektiä (esim. 8. helmikuuta - Kansainliitto antoi Huippuvuoret Norjalle.) paremmin, mielipiteitä on varmasti monia? 'Pertsa 5. toukokuuta 2006 kello 12.55 (UTC)

Menneestä ajasta puhuttaessa käytetään tietysti imperfektiä. Mitä ideaa preesensin käytössä vuosilukuartikkeleissa muka olisi? --Jetman 5. toukokuuta 2006 kello 12.59 (UTC)

Minustakin imperfekti on parempi, koska se on yleisemmin käytetty, ja myös tyylillisesti tietosanakirjamaisempi, eli kuivempi. Terrorismi-artikkelin lista terrori-iskuista, jossa imperfektiä ja preesensiä on käytetty sekaisin, on muuten aika kaamea... --ML 5. toukokuuta 2006 kello 13.01 (UTC)

Selvä, muita mielipiteitä? Preesensin käytön idea on aiheen elävyys, ehkä lause kuulostaa myös todellisemmalta. Kuten: 2. helmikuuta 1920 - Viron itsenäisyys tunnustetaan - se tosiaan on tunnustettu silloin, 2. helmikuuta 1920 - Viron itsenäisyys tunnustetiin - sillon joskus ne tunnusti sen. Vaikea selittää, kullakin on mielipiteensä. Toisaalta myös perfekti sopisi joissain tapauksissa - kuten 6. elokuuta 1945 - Hiroshiman pommi on räjähtänyt. Ehkä kuitenkin perfekti sopisi vain ajankohtaista -osastolle, joten puhutaan vain imperfektistä ja preesensistä. (Malline:Uutisissa sisältää tällä hetkellä muuten sekä imperfektiä (160 kilometriä koilliseen Nuku'alofalta, Tongalta, oli magnitudiltaan 7,9-voimakkuuksinen maanjäristys.), perfektiä (Bolivian presidentti Evo Morales on odotetusti ilmoittanut maan öljy- ja kaasuvarojen kansallistamisesta.) että preesensiä (Yhdysvalloissa sadattuhannet siirtolaiset osoittavat mieltään, boikotoivat ja lakkoilevat vastalauseena aiotulle maahanmuuttopolitiikan kiristämiselle.).) 'Pertsa 5. toukokuuta 2006 kello 13.26 (UTC)

Imperfekti vuosiartikkeleihin ja uutisiin. -tKahkonen 5. toukokuuta 2006 kello 18.22 (UTC)

Jos minulta kysyttöisiin, niin preesens olisi paras vaihtoehto. Onhan meillä ns. historiallinen preesens, jota käytetään juuri kielen sujuvuuden vuoksi. --Alexius Manfelt 5. toukokuuta 2006 kello 18.43 (UTC)

Minä olen sitä mieltä, että vuosiartikkeleissa tulisi käyttää imperfektiä, mutta uutisissa valikoiden, esim: Maanjäristys tuhosi kaupunkeja, Metsäpalot raivoavat riippuen siitä, onko kyseessä yksittäinen tapahtuma vai jatkuva tilanne.

Tällaisessa listassa preesens tekee tekstistä luettavamman ja on mielestäni muutenkin fiksumman kuuloinen muoto. Monissa lehtijutuissakin käytetään preesensiä, vaikka kuvaillaan menneitä tapahtumia, joten käyttö sinänsä on ihan hyväksyttyä. (Juu, tiedän, lehtijutut eivät ole tietosanakirja-artikkeleita, mutta suomenkielisiä tekstejä silti) --Jjh 7. toukokuuta 2006 kello 13.36 (UTC)

Luettavuus on vain katsojansa silmissä (tahi päässä), fiksuudesta puhumattakaan - aikamuodon kanssa sillä tuskin on tekemistä. Niin vuosiluetteloissa kuin muissakin menneeseen aikaan viittaavissa teksteissä tulee käyttää imperfektiä jo selkeyden takia, preesensin käyttö on tarkkaan harkittava tapauskohtaisesti. wm313 7. toukokuuta 2006 kello 16.11 (UTC)

Pitäisikö asiasta järjestää äänestys? 'Pertsa 7. toukokuuta 2006 kello 12.41 (UTC)

Jos yhteisymmärrystä ei muuten synny, kannatan äänestyksen järjestämistä, sillä yhtenäinen käytäntö olisi hyvä saada. --Jetman 7. toukokuuta 2006 kello 12.43 (UTC)

Niin, no järjestetäänkö me sellainen vai ei? 'Pertsa 8. toukokuuta 2006 kello 12.56 (UTC)

Ehkä sitten, jos kukaan ei vastusta? 'Pertsa 11. toukokuuta 2006 kello 06.09 (UTC)

Äänestys vuosiartikkeleissa käytettävästä aikamuodosta

Keskustelu siirretty sivulle Wikipedia:Äänestys/Vuosiartikkelien aikamuodot. -tKahkonen 21. toukokuuta 2006 kello 11.25 (UTC)

Osoitepaljastinkäytäntö

Ehdotan, että osoitepaljastimen käytäntö muutetaan sellaiseksi, että osoitteen tarkastuksista ilmoitettaisiin ainakin kohteena olevalle käyttäjälle sekä pääsääntöisesti myös yhteisölle (tuloksia ei ilmoitettaisi julkisesti). --iirolaiho (kitinää) 6. toukokuuta 2006 kello 10.13 (UTC)

Olen periaatteessa samaa mieltä siitä että noin pitäisi menetellä. Pieniä ongelmia tuossa kuitenkin on. Olen nyt kolme kertaa käyttänyt osoitepaljastinta ja kaikilla kerroilla kyseessä on ollut levykevandaalista tai samalla tavalla toimivasta tyypistä. Miten tällaiselle oiken pitäisi ilmoittaa että olen käyttänyt osoitepaljastinta? Vandaalit luovat kuitenkin uusia tunnuksia kun vanhat paljastuvat.

Toinen kysymys on mitä Yhteisölle pitäisi ilmoittaa? Riittääkö että kirjoitetaan jonkinlaiseen lokiin "Tarkastin käyttäjät Vandaali, Vandaali2 ja Vandaali3" -- Jniemenmaa 9. toukokuuta 2006 kello 10.21 (UTC)

Levykevandaalille käsittääkseni ilmoitettaisiin samalla tavalla kuin muillekin: keskustelusivulla tai sähköpostitoiminnolla. Tuollainen loki on mielestäni aivan käypä vaihtoehto. --iirolaiho (kitinää) 9. toukokuuta 2006 kello 13.07 (UTC)

Näyttää siltä, ettei vastalauseita ole tullut. Teen käytäntösivulle muutokset, mikäli vastalauseita ei huomennakaan ole tullut. --iirolaiho (kitinää) 9. toukokuuta 2006 kello 13.09 (UTC)

Minä vastustan vielä toistaiseksi, koska minulle ei tuosta ehdotuksesta selviä, mitä ja miten ilmoitetaan. -Samulili 9. toukokuuta 2006 kello 13.58 (UTC)

Käyttäjälle itselleen ilmoittaminen on aika selkeää, mutta mitä tarkoittaa "pääsääntöisesti myös yhteisölle". Mitkä ovat poikkeukset pääsääntöön ja missä ilmoitetaan ja miten? --Joonas (kerro) 9. toukokuuta 2006 kello 14.01 (UTC)

Vain osoitepaljastimeen syötetyt komennot ilmoitettaisi, tuloksia ei ilmoiteta. Ilmoitus tapahtuisi käyttäjän keskustelusivulle ja julkiseen lokiin. Tarkemmin asiaa ajateltuani mitään poikkeuksia pääsääntöön ei myöskään tarvittaisi. --iirolaiho (kitinää) 9. toukokuuta 2006 kello 14.06 (UTC)

Vastustan ehdotonta käytäntöä, koska 1) esimerkiksi levykevandaaille "ilmoittaminen" (eli jollekin satunnaiselle keskustelusivulle kirjoittaminen, jota kukaan ei edes lue) on ajan tuhlausta, 2) tarkastuksesta ilmoittaminen ilman tuloksen kertomista on leimaavaa, 3) käsittääkseni mitään väärinkäyttötapauksia ei ole vielä ainakaan esiintynyt, joten mitä ongelmaa tällä käytännöllä yritetään ratkaista, vai onko se vain käytäntö käytännön vuoksi? —MikkoM (♫) 9. toukokuuta 2006 kello 18.51 (UTC)

1) Levykevandaaleita varten voidaan tehdä käytäntöön poikkeus. 2) Voisitko selittää tarkemmmin, miten se on leimaavaa? 3) Käytäntö on sekin, että ei tarvitse ilmoittaa. --iirolaiho (kitinää) 10. toukokuuta 2006 kello 17.48 (UTC)

2) Osoitepaljastinta käytetään epäilyttäviin käyttäjätunnuksiin, joten tarkastuksesta ilmoittaminen tarkoittaa, että tunnus on epäilyttävä, 3) näin on, mutta mitkä ovat edelleen ne ongelmat, jota tällä käytännöllä yritetään ratkaista? —MikkoM (♫) 11. toukokuuta 2006 kello 02.01 (UTC)

2) Hylätään siis yhteisölle ilmoittaminen 3) Eli asiaa ruettaisin ajattelemaan vasta silloin, kun vahinko on jo tapahtunut? --iirolaiho (kitinää) 11. toukokuuta 2006 kello 13.24 (UTC)

Ainakin toistaiseksi paljastinta on käytetty levyke-kaveriin, jolla on aina eri ip (avaruuseston määrittelemiseksi = mihin tarkastuksesta ilmoitettaisiin?) sekä kerran käyttäjien pyynnöstä kohdistuen omiin käyttäjätunniksiin. Jälkimmäisessä tuloksen johtopäätös ilmoitettiin julkisesti tarkistetuille. Osoitepaljastimen käytöstä pitää jo nyt järjestelmä lokia. --TBone 11. toukokuuta 2006 kello 04.33 (UTC)

Hylätään ainakin toistaiseksi ilmoitusvelvollisuus yhteisölle ja ilmoitetaan vain kohteena olevalle käyttäjälle sähköpostitoiminnolla, mikäli mahdollista. --iirolaiho (kitinää) 11. toukokuuta 2006 kello 13.24 (UTC)

Ei näytä tulevan vastalauseita. Teen muutokset käytäntösivulle. --iirolaiho (kitinää) 14. toukokuuta 2006 kello 05.14 (UTC)

Kuvien käyttöoikeus

On käynyt sillä tavalla, että luomiini artikkeleihin Zelda, Link ja Ganon olen lisännyt hahmoista kuvat, joihin ei ole oikeuksia. Olen laittanut tekijänoikeuksiin "kuvakaappaus tietokone- ja videopelistä". Kuvat ilmeisesti pitäisi poistaa? --Olimar 6. toukokuuta 2006 kello 19.04 (UTC)

No siis pelihahmosta kirjoitettu tieteellinen ja kriittinen analyysi on nyt varmaankin niitä harvoja paikkoja, joissa ehkä voi käyttää kuvaa ilman lupaa sitaattioikeudella. Mutta näiden asioiden kanssa pitää olla varovainen. —MikkoM (♫) 6. toukokuuta 2006 kello 22.52 (UTC)

Miksi luetteloita vihataan?

Tämä on puolustuspuhe luetteloiden puolesta. Nykyisin wikipediassa on meneillään luettelovaino, jossa useat hyvinkin mielinkiintoiset luettelot on poistettu tai ovat parhaillaan poistoäänestyksessä. Moni puolustelee luetteloiden poistamista sillä, että ne voidaan korvata luokilla, mutta näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole. Luetteloissa on usein mainittu enemmän aiheeseen kuuluvia nimiä kuin luokissa. Monista aiheista ei ole vielä ennätetty kirjoittaa tai joistakin pienimmistä aiheista ehkei ole tarkoituksenmukaistakaan kirjoittaa omia artikkelia. Vaikka aiheet eivät olisikaan tarpeeksi merkittäviä niin olisi hyvä, että ne mainittaisiin jossakin, etteivät siten katoaisi tyystin. Luettelot ovat tähän tarkoitukseen juuri sopivia. Luettelot antavat myös virikkeitä uusien artikkeleiden kirjoittamiseen. --Inzulac 8. toukokuuta 2006 kello 13.12 (UTC)

Kai se johtuu siitä, että ihmiset eivät esim. jaksa korjata kaikenlaisten hassunhauskojen luettelojen virheitä, joten niihin todennäköisesti tulee epätarkkuuksia. --iirolaiho (kitinää) 8. toukokuuta 2006 kello 13.15 (UTC)

Puhun vain omasta puolestani, sillä en ole eritysemmin ihastunut luetteloihin. Miksikö? No, luetteloilla on hyvin rajoitettu ja usein jopa olematon arvon tietolähteenä, ne siis ovat vain koominen tapa toimia ja muka jäsentää maailmaa. Luettelot eivät ole juuri koskaan täydellisiä, eivät edes suuinta osaa tiedon kohteena olevaa asiaa käsitteleviä. Ne ova siis enemmän tai vähemmän puutteellisia. Usein luettelointi on joko henkilön laiskuuden tai rakoitetun henkisen kapasiteetin tulosta. --Alexius Manfelt 8. toukokuuta 2006 kello 14.41 (UTC)

Kaikkia luetteloita ei vihata, mutta nyt lienee käynnissä kevätsiivous (ja joskus, mutta hyvin harvoin, menee lapsi pesuveden mukana). Suurin syy poistaa listoja tuntuu olevan se, että listat ovat mielettömän avoimia tai tulkinnalle avoimia - esimerkiksi luettelot yhtyeistä. Jos olisi luettelo suomalaisista yhtyeistä, ketkä sinne otettaisiin? Kaikki tsiljoona kellaribändiä pienempääkin viritelää (mielettömän avoimia) vai pelkästään merkittävät (avoin tulkinnalle ja riidoille). Sellaisia luetteloja, jotka ovat näppärästi suljettuja, ei juuri ole ehdotettu poistettavaksi (esim. luettelo Suomen kunnista). -Samulili 8. toukokuuta 2006 kello 19.22 (UTC)

Meikää ainakin häiritsee nyt muutamat luettelot ja mietityttää niiden tarkoituksenmukaisuus. Esim. Luettelo kirjailijoista ja varsinkin Luettelo henkilöistä. Ensinnä: jos noihin luetteloidaan KAIKKI mahdolliset henkilöt, se lista tulee olemaan niin pitkä, ettei sieltä löydä enää mitään. Toiseksi: kuka noita luetteloita pystyy pitämään ajan tasalla? Luetteloiden pitäisi olla järkevästi rajattuja, jotta ne olisivat toimivia. Esim. tuo kuntaluettelo ja luettelot koira- ja hevosroduista ovat mielestäni ihan järkeviä. --Hanna V 8. toukokuuta 2006 kello 19.36 (UTC)

Hyviä luetteloita ovat ne, joihin saa muutakin tietoa kuin vain sen nimen aakkosjärjestykseen: Luettelo alkuaineista järjestysluvun mukaan, Luettelo_Animorphs-sarjan_henkilöistä, Luettelo Harry Potter -käsitteistä, ja (yksi kauneimmista Wikipedian sivuista) Luettelo lipuista. Joitakin taas ei oikein voi käsittää... -tKahkonen 8. toukokuuta 2006 kello 20.39 (UTC)

Kahkonen sanoi hyvin, luettelon on tarjottava jotain lisäinformaatiota, mitä luokka ei mitenkään voi tarjota. Koska kuitenkin tehdään paljon tarpeettomia luetteloita, jotka hoituisivat luokalla (ja joista usein on jo luokka), voin ymmärtää, miksi se ajoittain pistää vihaksi. Luettelot ovat artikkeliavaruudessa, mutta niitä luodaan paljon vapaammin kuin artikkeleita. Ei tietenkään voi vaatia, että jokainen luettelo olisi merkittävä, mutta voi vaatia, että jokainen luettelo on saakelin hyödyllinen. —MikkoM (♫) 8. toukokuuta 2006 kello 22.43 (UTC)

Tarpeeksi differoitunut (kuulostiko hienolta?) lista puolustanee aina paikkaansa, mutta arvotuksen sisältävät kuten "tunnetut kapellimestarit", (jota listaa olen avustanut), ovat aina arvoitus. Oscar-voittajat tms. taas ovat selvärajainen joukko.Crash 11. toukokuuta 2006 kello 11.36 (UTC)

Luokittelut ja luettelot

Luokitteluita ja luetteloita vierastetaan ilmeisesti siksi, että niiden vakimoiminen ja laajentaminen toisi järjestäytyneen yhteiskunnan suomenkieliseen Wikipediaan. Luokittelut ja luetteloartikkelit auttavat jäsentämään kokonaisuuksia ja ne, jotka eivät halua sitoutua mihinkään paradigmoihin, vaan jotka haluavat kartuttaa muokkauslaskuriaan poistoilla ja poistoäänestyksillä helposti ja vaivatta psykologisesti vastustavat järjestämistä ja jäsentymistä. Byrokraatteina esiintyvät voivat osoittautua anarkoekologisteiksi. Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 23.07 (UTC)

Lyhenteet eaa./jaa. pisteen kera vai ilman?

Onko Wikipedialla olemassa tästä mitään virallista kantaa? Tällä hetkellä näkee sekä pisteellisiä että pisteettömiä muotoja, ja kaiken lisäksi ihmiset korjailevat niitä kumpaankin suuntaan. Kaikkien artikkeleissa jo olevien lyhenteiden yhdenmukaistaminen olisi tietysti melkoinen urakka, mutta ehkä voisi silti selkiyttää tilannetta, jos tästä tehtäisiin jokin selvä päätös, joka myös kirjattaisiin selvästi tyylioppaaseen. Löysin aiheesta keskustelun vuodelta 2004, mutta silloin ilmeisesti mitään lopullista päätöstä ei tehty, vai olenko väärässä? --Mb 9. toukokuuta 2006 kello 22.41 (UTC)

Kielitoimisto sanoo että viralliset muodot ovat "eKr." ja "jKr." (Kielikello 4/1998), rinnalla voi käyttää myös "eaa." ja "jaa". Jälkimmäisissä ongelmana on tietysti se, että jälkimmäiset, "neutraalit", eivät ota kantaa siihen, mistä ajanlaskusta on kyse. Mutta jos kielitoimisto sanoo että pisteen kanssa, niin en näe syytä muuttaa tätä käytäntöä. Tuohan on vielä yhdenmukainen normaalin lyhennekäytännön kanssa: ilman pistettä, jos lyhennettävän ilmaisun viimeinen kirjain on mukana (kello -> klo), pisteen kanssa jos ei (lukumäärä -> lkm.). Procy0n 9. toukokuuta 2006 kello 23.34 (UTC)

Olen täysin samaa mieltä kanssasi, mutta Wikipediassa tosiaan ei ole ollut yhtenäistä käytäntöä ainakaan tähän asti. Kaiken lisäksi vuosiartikkelit on tällä hetkellä nimetty ilman pistettä (esim. 450 eaa, ei 450 eaa.), joten ne pitäisi kaikki siirtää uudelle nimelle... Mutta ehkä siihen olisi syytä ryhtyä suuresta työmäärästä huolimatta. --Mb 10. toukokuuta 2006 kello 07.57 (UTC)

Katsokaa myös vanhat keskustelut [1] ja [2] sekä linkki [3]. --TBone 10. toukokuuta 2006 kello 08.11 (UTC)

Nuo piste tai pisteettä -linkit voisi lisätä käytäntösivulle ja mainita että Wikissä käytetään pisteetöntä muotoa. Linkissä almanakkatoimisto kertoo kielitoimiston hyväksyvän pisteettömän muodon. Mikähän on alkuperäinen lähde? -tKahkonen 10. toukokuuta 2006 kello 10.02 (UTC)

Alkuperäisestä lähteestä en tiedä minäkään, mutta kaipa tuohon on uskottava. No, jos aihe ei herätä enempiä kommentteja, ja jos kukaan ei vastusta, niin voisin ehkä lähiaikoina lisätä tyylioppaan tälle sivulle jotain tämäntapaista (kaikessa lyhykäisyydessään): ”Lyhenteet eaa/jaa kirjoitetaan Wikipediassa ilman pistettä (Kielitoimiston hyväksymä vaihtoehto pisteelliselle kirjoitustavalle [4]).” Ehkä siihen voisi täydellisyyden vuoksi lisätä myös maininnan siitä, että lyhenteitä eKr./jKr. siis ei käytetä. --Mb 12. toukokuuta 2006 kello 08.44 (UTC)

Vuosiartikkelien nimissä. -tKahkonen 12. toukokuuta 2006 kello 09.06 (UTC)

No entä tavallisessa tekstissä esiintyvät lyhenteet? Eikö niidenkin osalta kannattaisi päättää jokin tietty merkitsemistapa? Näin vältyttäisiin jatkossa turhalta päänvaivalta ja tarpeettomilta korjauksilta. --Mb 12. toukokuuta 2006 kello 10.15 (UTC)

Onnistuu varmaan kuten n- ja m-viivojen kanssakin eli samassa artikkelissa sama käytäntö. Jos muuttaa artikkelia paljon, voi muuttaa merkinnät haluamakseen. -tKahkonen 12. toukokuuta 2006 kello 12.01 (UTC)

Eli kuulostaisiko tällainen muotoilu sopivalta: „Vuosiartikkelien nimissä lyhenne eaa kirjoitetaan ilman pistettä (Kielitoimiston hyväksymä vaihtoehto pisteelliselle kirjoitustavalle [5]). Muissa yhteyksissä lyhenteet eaa/jaa voidaan kirjoittaa joko pisteellä tai ilman pistettä, kunhan samassa artikkelissa noudatetaan samaa käytäntöä. Lyhenteitä eKr./jKr. ei käytetä Wikipediassa lainkaan.“ --Mb 13. toukokuuta 2006 kello 11.19 (UTC)

Miksei käytettäisi eKr./jKr.? Kerta tuo on Kielitoimiston mukaan virallisempi muoto, ja maailmalla useammin käytetty, mitenhän lienee Wikipediassa, niin minusta noita ei pidä kieltää? jaa:ta tai jaa.:ta olen nähnyt käytettävän hyvin harvassa paikassa... --mzlla 13. toukokuuta 2006 kello 22.14 (UTC)

Joku ei pidä niitä neutraaleina. Tuskin niitä silti kieltää tarvitsee. Ehkä tuo on sellaista nykyaikaa leimaavaa tarpeetonta eufemismien käyttöä. -tKahkonen 13. toukokuuta 2006 kello 22.19 (UTC)

Ainakin antiikkia käsittelevissä artikkeleissa tuo eaa/jaa on jo ehtinyt muodostua yhtenäiseksi käytännöksi (itse käytin aluksi eKr./jKr.-muotoa, mutta muut heti korjasivat). Voi sen lauseen tietysti jättää poiskin. Lähinnä olin tässä kiinnostunut pisteiden käytöstä, joten jos sen suhteen ei ole protestoitavaa, lisään ainakin sitä koskevan ohjeen lähiaikoina tyylioppaaseen. --Mb 13. toukokuuta 2006 kello 22.55 (UTC)

Vastalauseita ei näytä tulevan, joten teen lisäyksen. --Mb 16. toukokuuta 2006 kello 15.22 (UTC)

Olen edelleen sitä mieltä, että pisteen kanssa. Nimenomaan siksi, että se noudattaisi samaa linjaa muiden lyhenteiden kanssa, eli jos lyhenne loppuu lyhennettävän ilmaisun viimeiseen kirjaimeen, laitetaan piste. Ja suomen kielen korrektin käytön mukaisia jKr:iä ja eKr:iä tuskin kannattaa korvata toisilla vain siksi, että jotkut eivät pidä sitä neutraalina. Jos halutaan jokin muu kuin ”kristillinen” ajanlaskutapa, niin pelkän merkinnän muuttaminen ei varmasti auta! Pitäisikö siis Wikipedian kehitellä oma ajanlaskutapansa (jossa ajanlaskun alku sijoittuisi esimerkiksi neutraalisti Wikipedian syntymäpäivälle), ettei moinen pääse häiritsemään ketään? :) Mutta ihan oikeasti: ajanlaskumme perustuu historiallisen henkilön, Jeesuksen, syntymään. Ajanlaskumme kiintopistettä ei ole taatusti valittu neutraalein perustein, mutta näin on asiat muidenkin ajanlaskutapojen kohdalla. Tämä ajanlaskutapa on kuitenkin kaikille suomalaisille varmasti tuttu, eikä sen historian peittely oikein kuulosta järkevältä touhulta. Jos tämä jonkun mielestä loukkaa uskonnonvapautta tai joitan muita yleviä prinsiippejä, muutostyöt kannattaa varmasti aloittaa lainsäädännön ja kielitoimiston kautta, ei ajaa yksittäisen julkaisun (suomalaisen Wikipedian) muuttamista yleisen käytännön vastaiseksi. Kysyisin: saavutetaanko jotain oikeaa hyötyä sillä, että perinteistä, tuttua merkintätapaa ei käytetä? Procy0n 19. toukokuuta 2006 kello 13.34 (UTC)

Minä olen sitä mieltä, että käytetään eaa ja jaa kuten tähänkin asti. Wikipedia ei ole tunnustuksellinen projekti. -Samulili 19. toukokuuta 2006 kello 13.46 (UTC)

Mitä tulee siihen, käytetäänkö eKr./jKr. vai eaa./jaa. -muotoa, niin mielestäni se on lähinnä makuasia. Henkilökohtaisesti pidän itsekin enemmän eKr./jKr.-muodosta (eikä siihen liity mitään tunnustuksellista), mutta kun nyt vain on niin, että eaa./jaa. on Wikipediassa yleisempi, niin turha sitä on lähteä enää muuttamaan. Sitä paitsi eihän nykyinen ohje edes kiellä käyttämästä eKr./jKr.-lyhennettä. Mitä taas tulee pisteen käyttöön, niin on totta, että normaalisti piste laitetaan - juuri siksi otinkin aiheen esille. Mutta jos tosiaan on niin, että kielitoimisto sallii pisteettömän variantin, voimme varmaan säästää itsemme siltä urakalta, että kaikki vuosiartikkelit pitäisi nimetä uudestaan. Näkisin tämän pikemminkin käytännön kuin periaatteen kysymyksenä.--Mb 19. toukokuuta 2006 kello 15.48 (UTC)

Miten olisi e.a.a. ja j.a.a.? -tKahkonen 19. toukokuuta 2006 kello 19.22 (UTC)

Vielä 1920-luvulla olisi kirjoitettu noin (tai oikeastaan e. a. a.), mutta pisteitä vähennettiin lyhenteistä jossain vaiheessa viime vuosisataa. --Mikko Silvonen 20. toukokuuta 2006 kello 06.35 (UTC)

Kuten tästä ja aiemmista keskusteluista ilmenee, osan mielestä eKr./jKr. on neutraali, osan mielestä ei (allekirjoittanut mukaan lukien, "ennen Voideltua" ei kuulosta kovin neutraalilta ilmaisulta). Muotoja eaa./jaa. ei kai kukaan ole väittänyt epäneutraaliksi. Nyt kun tuo neutraalius on kuitenkin täällä keskeinen periaate, olisi vaikea ymmärtää miksi kiisteltyä, monien mielestä epäneutraalia muotoa pitäisi suosia toisen yleisessä käytössä olevan, yhtä oikean ja neutraalin muodon sijaan. Etenkin kun eaa./jaa. on ollut täällä jo pitkään ainoa tyylioppaassa mainittu muoto ja de facto standardi. Mitä sitä hyvin toiminutta käytäntöä turhaan muuttelemaan. --Hasdrubal 19. toukokuuta 2006 kello 19.27 (UTC)

Keskustelu on mielestäni poreillut lähinnä pisteistä. -tKahkonen 19. toukokuuta 2006 kello 19.35 (UTC)

Tämä oli ilmeisesti kunnioitettava yritys estää keskustelun jo alkanut degeneroituminen perinteiseksi "onko Jeesus neutraali" -läpäksi. :) Lupaan ainakin omalta osaltani jättää tämän ikuisuusaiheen käsittelyn tähän. --Hasdrubal 19. toukokuuta 2006 kello 19.53 (UTC)

Samulili, mitä tunnustuksellista on lyhenteessä jKr? Eikö siinä vain myönnetä se tosiasia, että täällä satumme käyttämään tunnustuksellispohjaista ajanlaskujärjestelmää? Pelkän lyhenteen muuttaminen ei korjaa asiaa. Hasdrubalin huomio siitä, ettei "ennen Voideltua" kuulosta neutraalilta, on tietysti täysin selvä – mutta ajanlaskumme vain ei ole neutraali. Olisko parempi ilmaus jotain tyyliin "ennen kristillistä ajanlaskua"? Sen voisi lyhentää vaikkapa ekr:ksi! :) Ja mielestäni Wikipedian ei kannata luoda sisällään mitään de facto -standardeja, vaan pitäytyä ympäröivän yhteiskunnan de facto -standardeissa. Jaa. ja eaa. ovat suhteellisen harvinaisia muissa kuin historiallisissa yhteyksissä, eikö ole jokseenkin kiihkotunnustuksellista ryhtyä Wikipediassa lanseeraamaan uusia käytäntöjä? ;) Procy0n 27. toukokuuta 2006 kello 22.20 (UTC)

jKr. ja eKr. ovat aika hassuja lyhenteitä, kun ottaa huomioon, ettei se Jeesus syntynyt vuonna 0 vaan -4 tai -7. Joten eaa. ja jaa. ovat paljon tarkempia ja niitä käytetään myös nykyään koulussa. Ja mielestäni pisteen kanssa. – linnea 28. toukokuuta 2006 kello 07.22 (UTC)

Ehdotus turhien poistoäänestysten rajoittamiseksi

Nyt kun viimeaikoina ollaan aloitettu paljon "turhia" poistoäänestyksiä, ehdotan seuraavaa: Jos kolmen ja puolen vuorokauden kuluttua äänestyksen aloittamisesta kaikki ovat äänestäneet yksimielisesti jompaa kumpaa vaihtoehtoa, äänestys voidaan lopettaa ja äänet laskea. --iirolaiho (kitinää) 14. toukokuuta 2006 kello 06.50 (UTC)

Kannattaisin ennemmin protestiääntä tyyliin:

Säilytettävä

Merkittävä --Jokukäyttäjä

Poistettava

Ei merkittävä --Jokukäyttäjä2

Protestoin

Säilytettävä, todellakin merkittävä --Jokukäyttäjä3

Jos protestointiääniä olisi esimerkiksi puolet kaikista äänistä, äänestys lopetettaisiin, jos alle puolet, protestiäänessä annettu kanta siirtyisi laskennassa oikean kannan alle (eli esimerkissä säilytettävä alle). Tämä keino estäisi deletionismin ja inklusionismin tehokkaan yhteisvaikutuksen äänestyksen keskeyttämiselle. --Agony 14. toukokuuta 2006 kello 07.12 (UTC)

Tuo tekisi homman aika monimutkaiseksi ja aiheuttaisi enemmän vaivaa ja sekavuutta kuin muutama "turha" poistoäänestys. --ML 14. toukokuuta 2006 kello 07.17 (UTC)

Hedelmällisempää oli parin päivän keskustelu koska varsinkin selvissä yhdistämistapauksissa käyttäjät äänestävät säilyttämistä ja poistamista samoin perustein. -tKahkonen 14. toukokuuta 2006 kello 09.23 (UTC)

Poistoäänestys epämerkittävästä artikkelista on rutiinijuttu, eikä suuri tapaus. Sitä on turha hankaloittaa. --ML 14. toukokuuta 2006 kello 09.34 (UTC)

Minustakin aikojen muokkaaminen ja vaihtoehtojen lisääminen vain monimutkaistaa asiaa. Ehkä voisi ajatella jotain rajoitusta tyyliin: yksi käyttäjä voi käynnistää vain x kpl poistoäänestyksiä päivässä. Lisäisi ainakin keskustelu/yhdistely/parantelu haluja. --Tomia 14. toukokuuta 2006 kello 11.01 (UTC)

Turhaa ja keinotekoista. Jos poistoäänestysten määrä on jokin ongelma, paras keino on madaltaa roskittamiskynnystä. Esimerkiksi kellaribändeistä tai muutaman hengen pienyrityksistä ei tarvitsisi enää äänestää, vaan voisi poistaa roskina. --ML 14. toukokuuta 2006 kello 13.51 (UTC)

Minusta nykykäytännössä ei ole mitään ongelmaa ainakaan, jos vaihtoehtona on roskittamiskynnyksen madaltaminen. Helpompi on pitää nykyiset käytännöt ja äänestysmäärät kuin alkaa väkisin kehittää uusia käytäntöjä. --Alfred Dengan 14. toukokuuta 2006 kello 14.20 (UTC)

Vähentäkää poistoäänetyksiä kvartaaleittain tapahtuviksi ja korjatkaa poistettavat artikkelit luettavaan muotoon. Auru Aro 14. toukokuuta 2006 kello 15.02 (UTC)

Turha tehdä nykyistä systeemiä vaikeammaksi. Aura Arolle: jos artikkeli ei aiheensa vuoksi ole sopiva wikipediaan, niin ei asiaa voi korjaamalla muuksi muuttaa.--Teveten 14. toukokuuta 2006 kello 16.47 (UTC)

Äänestyksiä käydään liiallisella kiireellä ilman edeltävää keskustelua. Ehdotan pakollista viikon keskusteluaikaa ennen äänestämistä. Nyt innokkaimmat äänestävät heti eivätkä tule enää tarkistamaan kantaansa, vaikka esitettäisiin miten hyviä argumentteja tahansa. Oliko esimerkiksi Euroopan unionin lintudirektiivi I liitteen linnut -äänestyksessä jokin järki? Tein äänestyksen aikana artikkelin lintudirektiivi, joka korvasi alkuperäisen artikkelin puutteet, mutta siitä huolimatta äänestystuloksena oli säilyttäminen. Lopputuloksena meillä oli kaksi artikkelia samasta aiheesta. Keskustelemalle olisi todennäköisesti päädytty johonkin järkevämpään tulokseen. Euroopan unionin lintudirektiivi I liitteen linnut on nyt uudelleenohjaus, joskin sen voisi minusta poistaa roskana. Nikke 23. toukokuuta 2006 kello 17.30 (UTC)

Siis mitkä kaksi artikkelia meillä nyt on?--Teveten 23. toukokuuta 2006 kello 17.46 (UTC)

Äänestyksen tuloksena oli Euroopan unionin lintudirektiivi I liitteen linnut ja Euroopan unionin lintudirektiivi. Ensin mainittu on nyt uudelleenohjaus. Nikke 23. toukokuuta 2006 kello 17.54 (UTC)

Uskoakseni voit yhdistyy nuo artikkelit yhdeksi artikkeliksi. Ei poistoäänestyksen tulos mielestäni sitä kiellä--Teveten 23. toukokuuta 2006 kello 19.00 (UTC)

Niin kai voin, mutta tämä prosessi on ihan järjetön: ensin äänestetään artikkeli säilytettäväksi tietoisena kaksoiskappaleesta ja sitten se kuitenkin poistetaan. Nikke 23. toukokuuta 2006 kello 19.08 (UTC)

Olen samaa mieltä kuin Nikke (ja Kahkonen), kuten jo aiemmin meuhkasin toisaalla. Pakollinen keskustelu olisi mielestäni rakentavaa ennen äänestyksen alkua, eikä aiheuttaisi hirveästi monimutkaistustakaan (liian aikaiset äänet vain hylättäisiin). Uskon että pakollinen keskustelu monissa tapauksissa aiheuttaisi äänestyksen loppumisen jo ennen äänestyksen alkua, mikä itseasiassa vähentäisi käyttäjien vaivannäköä. --JTS 23. toukokuuta 2006 kello 18.35 (UTC)

Kuntatiedot

Kuntatiedoissa on makro, mitä voisi täydentää. Kuka kehittää kuntamakroja? Auru Aro 14. toukokuuta 2006 kello 14.59 (UTC)

Bannausperusteet

Samulili on tänään bannannut IP-osoitteen perustelemalla sitä keskustelusivun tyhjentämisellä. Perustelu ei ole oikea, vaan bannaus toteutettiin keskustelusivun palauttamisen jälkeen, kun keskustelu jatkui samassa sille kuulumattomassa yhteydessä. Tässä mielessä pitäisi olla jokin mekanismi, millä virheelliset bannausperusteet oikaistaisiin vastaamaan asian sisältöä. Sinänsä on mielenkiintoista tietää, miksi keskustelusivun editoiminen olisi kiellettyä. Monethan eivät ymmärrä käyttää artikkeliin kuuluvaa keskusteluasivua, vaan käyttävät keskustelusivua pelkkään dialogiin sähköpostin korvikkeena. Tämä on toisaalta ymmärrettävää chattisukupolvelle, joka käyttää irc:iä ja jopa chat:iä anonyymistä sähköpostin korvikkeena, mutta jotta etiketti kehittyisi, kannattaisi huomata, ettei henkilöiden keskustelusivu ole mikään päiväkirja eikä tyhjä seinä, mihin voi kerätä monta näytönvierityksellistä mitä tahansa, jolloin itse keskustelun käyminen ajankohtaisesta vaikeutuu.

Missä siis ovat bannausperusteluokat ja miten niiden sisältöä valvotaan tai kehitetään? Ellei valvota eikä kehitetä jo nyt niin onko tällaista kehitystä ajateltavissa? 81.175.138.138 15. toukokuuta 2006 kello 11.11 (UTC)

Mistä IP:stä on kyse? -- Jniemenmaa 15. toukokuuta 2006 kello 11.13 (UTC)

Kirjoittajan tyylistä ja valituksen aiheesta päätellen kyseessä on käyttäjä Auru Aro. --Nironen 16. toukokuuta 2006 kello 12.10 (UTC)

Mistä puheen ollen, eston kiertäminenhän on ilmeisesti Wikipedian sääntöjen vastaista? --Nironen 16. toukokuuta 2006 kello 12.15 (UTC)

Kyllä vain. -Samulili 16. toukokuuta 2006 kello 12.19 (UTC)

Kommenttini liittyi siis siihen, että huolimatta kolmen päivän estosta, käyttäjä pystyi seuraavina parina päivänä jatkamaan Wikipedian muokkaamista (81.175.138.138, 82.143.152.10 ja 81.175.155.48), mutta ilmeisesti tässä ei ollut mitään ongelmaa. --Nironen 19. toukokuuta 2006 kello 19.52 (UTC)

Mihin TIETOON tämäkin jälleen perustuu? Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 23.11 (UTC)

Siihen, että kukaan muu käyttäjä ei toimi Wikipediassa samalla tavalla kuin sinä, tyylisi tunnistaa helposti vaihtuvien IP-numeroiden ja eri sivupersoonienkin (surullisen kuuluisa Arto Alberg) takaa. Vaikka kuinka yrittäisit, et pysty hämäämään muita käyttäjiä. --Nironen 26. toukokuuta 2006 kello 12.27 (UTC)

akasiapuu

miksi wikipediassa ei kerrota mitään välimerenkasvillisuuden kasvista akaasiasta..? tieto olisi ollut minulle todella tärkeä, mutta en löydä sitä mistään täältä netistä ja luulin että viimeinen mahdollisuuteni löytää jotain kyseisestä puusta olisi wikipedia. laittakaa nopeasti jotain tietoa kaikesta välimerenkasvillisuuden kasveista!!Kommentin jätti 212.149.208.145 (keskustelu – muokkaukset).

Täällä lukee: Akasiat. --Alfred Dengan 16. toukokuuta 2006 kello 18.48 (UTC)

Tekijänoikeuskysymys

Aloittelin tällaista luetteloa, ja tuntuisi kivalta ajatukselta saada liitettyä luetteloon vähän tähän tapaan näytteeksi yksittäisiä sarjakuvaruutuja (vaikka siinä kauheasti hommaa olisikin). Onko tämä Suomen tekijänoikeuslakien (sitaattioikeuden) sallimissa rajoissa? Hirveästi ei sarjakuvaruutuja ole täällä näkynyt, muutama Don Rosa -artikkelissa, jossa niillä on toisaalta ihan oma tarkoituksensa. Entä vain parin ruudun liittäminen, vaikkapa alkuun "Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä" tms.? Olli 18. toukokuuta 2006 kello 11.00 (UTC)

Wikipedian tekijänoikeusguru Käyttäjä:Joonasl näyttää olevan wikilomalla. Hän osaisi antaa parhaan vastauksen. Oma käsitykseni on, että sitaattioikeuden perusteella kaavailemasi menettely olisi ok.--Teveten 23. toukokuuta 2006 kello 11.49 (UTC)

Muutaman ruudun liittäminen on todennäköisesti laillista, jos niillä on jokin muukin tarkoitus kuin koristelu (esim. Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä on kuuluisa), mutta jokaisesta sarjakuvasta ruudun laittaminen ei välttämättä ole niinkään laillista. —MikkoM (♫) 23. toukokuuta 2006 kello 11.53 (UTC)

Hmmm, toinen sanoo toista ja toinen toista... Entä jos jokaisesta tarinasta tekisi erikseen artikkelit ja ottaisi silloin jokaisesta yhden sarjakuvaruudun erikseen näytteeksi – olisiko se laillista? (Älkää huoliko, en ole tekemässä sellaista :-). Entä voisiko ruutujen sisällyttämistä listaan perustella sillä, että noista tarinoista ei ole itsenäisiä artikkeleita? Olen kyllä aika paljon ruvennut epäilemään ajatuksen järkevyyttä, mm. valtavan työmäärän vuoksi, mutta noin periaatteessa tämä olisi kuitenkin hyvä tietää. En-wikissä on kai aika paljon tuon tyyppisiä listoja. Olli 23. toukokuuta 2006 kello 19.24 (UTC)

Sitaattikuvan käytölle on äärimmäisen olennaista, missä yhteydessä kuvaa käytetään. Oikeastaan luettelossa ei välttämättä ole lainmukaista käyttää yhtään kuvaa, koska luettelossa ei ole erityisemmin analyysiä kuvasta, eikä edes paljoa tietoa itse sarjakuvasta. Yksittäisestä sarjakuvasta kertovassa artikkelissakin pitäisi jollain tavalla vedota kuvaan, ettei se taas jäisi koristelun asteelle. —MikkoM (♫) 23. toukokuuta 2006 kello 19.28 (UTC)

OK. Olisiko sitaattikuvien käytölle silloin perusteet, jos jokaisessa luettelon kohdassa kerrottaisiin sarjakuvasta ja kuvaan myös viitattaisiin ("Kuvassa on x ja y ja siinä on juuri tapahtunut jne. jne. jne.")? (Varmaan ei riittäisi, jos se olisi piilotettuna kuvatekstinä?) Tietysti kuvat ovat periaatteessa aina "koristeita", jotenkin hankala vetää tässä tapauksessa rajaa koristelun ja analyysin välille... siis eihän kuvan käyttö sinänsä mitenkään "pakollista" ole, mutta sitä kai ei sitaattioikeudessa vaaditakaan? Pitäisikö vain koittaa parilla esimerkillä, ja katsoa sitten miten ne istuvat/näyttääkö tekijänoikeus niiden kohdalla ongelmalta? Olli 24. toukokuuta 2006 kello 20.09 (UTC)

Sitaattikuvan käyttöä puoltaa tässä se, että kuvaa on käyttötarkoituksessaan mahdoton korvata vapaalla kuvalla, koska puhumme tietystä taideteoksesta. Käyttötarkoitus on kuitenkin oltava, eikä se saa olla koristelu, vaan nimenomaan kuvan sisältöön liittyvä vetoaminen. Toisaalta kuvatekstien kirjoittaminen teennäisesti vain "vetoamisen" synnyttämiseksi ei ole oikein rehellistä peliä, paljon rehellisempää on kysyä: kärsiikö artikkelin havainnollisuus tai tietosisältö oikeasti, jos kuvaa ei ole? —MikkoM (♫) 24. toukokuuta 2006 kello 21.44 (UTC)

Vaikea kysymys. Joidenkin kohtien varmasti kärsii – on olemassa niin tunnettuja tarinoita ja ruutuja (esim. "Elämme kovia aikoja ystävä hyvä"), että ainakin minulle kuvan näkeminen niistä lisää heti havainnollisuutta aika reippaasti. Toisaalta on paljon tarinoita, joista kuva ei ehkä olisi niin välttämätön (tai yhden ruudun valitseminen nimen omaan tietosisällön lisäämiseksi voi olla vaikeahkoa – näissä kohdissa kuva ei silloin pakosti liity niin kiinteästi tekstiin). Artikkeli kuitenkin jää vähän torsoksi, jos puolessa tarinoista on kuva ja puolesa ei, ja rajan veto tuohon välille on erittäin vaikeaa. Lisäksi mielestäni tärkeä aspekti kuvien käytössä olisi Barksin piirrostyylin kehityksen seuraaminen, joka varmasti tulisi todella hienosti esille. Jospa saisin vaikka huomenna lisättyä muutaman ruudun tuohon alkuun, niin tilanne voisi näyttää selkeämmältä ja siitä voi sitten vetää sopivat johtopäätökset – siis että näyttävätkö käyttöperusteet sitaattioikeudelle toteutuvan. Olli 24. toukokuuta 2006 kello 22.22 (UTC)

Siinä on nyt muutama esimerkki. Olli 25. toukokuuta 2006 kello 16.53 (UTC)

Sitaattiasioita on miettinyt myös Jukka Kemppinen blogissaan [6] ja [7]. --TBone 30. toukokuuta 2006 kello 07.10 (UTC)

Kaksoislisenssointi

Onnistuuko omien muokkauksien lisensoiminen Public Domainiksi tai muuksi vastaavaksi copyleftiksi? Olisi saanut Wikipediakin olla alun perin jollain toisella kuin nykyisellä lisenssillä. --Zxc 22. toukokuuta 2006 kello 19.10 (UTC)

Mun käyttäjäsivuillani on CC-BY-2.5 kaksoislisensointitägi ja MikkoM:n sivuilla CC-BY-SA-2.5. -Samulili 22. toukokuuta 2006 kello 20.24 (UTC)

Tosiaan nuo cc-lisenssit eri muodoissaan ovat hyviä, jos haluaa vaihtoehtoisen copyleft-lisenssin. Public Domain tarkoittaa käytännössä tekijänoikeuksista luopumista, eikä se ole varsinainen lisenssi. MikkoM:lla on käytössään cc-by-sa-2.0 (toisin kuin Samulili väittää), joten kannattaa harkita uudemman 2.5:n käyttöä. Malline {{Kaksoislisenssi/Ccbysa-2.5}} käyttäjäsivulle ja homma on sillä selvä. --kompak 22. toukokuuta 2006 kello 22.16 (UTC)

Mutta onko mahdollista luopua tekijänoikeuksia täällä. Ei mitään kaksoislisenssiä. Löytyykö mallinetta? --Zxc 22. toukokuuta 2006 kello 22.26 (UTC)

Wikipedian sisältö on GFDL-lisensoitua, joten kun kirjoitat menee tekstisi automaattisesti GFDL-lisenssillä. GFDL:n kaveriksi voit valita jonkin tai useamman lisenssin tai public domainin. Tuohon, että miksi Wikipediassa käytetään GFDL:ää, johtuu siitä, että aikoinaan GFDL oli paras vaihtoehto, vaikka olikin suunniteltu lähinnä ohjelmistodokumentointia varten. --Hartz 23. toukokuuta 2006 kello 10.10 (UTC)

Suomen lain mukaan, et voi luopua tekijänoikeuksistasi. -Samulili 23. toukokuuta 2006 kello 11.13 (UTC)

Tässä varmaankin tarkoitetaan kaksoislisensointia PD:ksi, mikä toki onnistuu (vähän omatoimisuutta hei), voihan kuviakin sillä lisenssillä julkaista. Tietenkin on semanttinen ero siinä, onko luopunut oikeuksistaan, vai antanut kaikille oikeuden käyttää materiaalia vapaasti. —MikkoM (♫) 23. toukokuuta 2006 kello 11.41 (UTC)

Haluaisin erään käyttäjätunnuksen tarkistettavaksi käsinukkepäilyn takia

Miten tulee menetellä?--Teveten 24. toukokuuta 2006 kello 06.15 (UTC)

Puhua suusi puhtaaksi. --TBone 24. toukokuuta 2006 kello 08.58 (UTC)

Tarkoitan Käyttäjä:John Lockea. Onko hän käsinukke?--Teveten 24. toukokuuta 2006 kello 09.06 (UTC)

Kannattaisiko kysyä John Lockelta suoraan ja vaatia häntä esittämään sosiaaliturvatunnuksensa? Voisit tietenkin kysyä hänen keskustelusivullaan, kenen käsinukke hän oikein on tai mitä käsinukkeja hänellä on. Avoimmuudesta voisi aloittaa. Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 23.19 (UTC)

Ehkä voisit kysyä häneltä onko hänellä muita käyttäjätunnuksia? Ilman mitään epäilyjä vahvempia "todisteita" en ainakaan tarkasta... Toki uudet käyttäjät joiden muokkaukset ovat etupäässä poistettavilla sivulla ovat aina vähän epäilyttäviä. -- Jniemenmaa 24. toukokuuta 2006 kello 10.01 (UTC)

Poliisi kerää rikollisista rikostapatietokannan, mistä lähdetään arvailemaan, kuka ammattirikollisista voisi olla tietyntyyppisen teon takana. Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 23.19 (UTC)

Aivan yleisellä tasolla (ei siis mitenkään erityisesti tähän tapaukseen liittyen) kysyn, minkälaisia "todisteita" tarkistamisen käynnistämiseksi tarvitaan? Todettakoon vielä, että kun kerran julkisesti olen esittänyt tutkintapyynnön (edellä olevan ohjeen mukaisesti), niin olisi mielestäni epäoikeudenmukaista kyseistä käyttäjää kohtaan, mikäli häntä ei vapauteta mahdollisista täysin aiheettomista epäilyistä.--Teveten 24. toukokuuta 2006 kello 10.36 (UTC)

Ja mitkä ovat ne rikokset, mistä John Lockea epäillään esitutkinnan käynnistämiseksi? Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 23.19 (UTC)

"Todisteet" on tietysti väärä sana, mutta joku asia käyttäjän muokkaushistoriassa pitäisi viitata siihen että kyseessä on sock-puppet. Vilkaisin John Locken muokkauksia ja minusta mikään ei viitannut siihen että kyseessä olisi jonkun muun sätkynukke. -- Jniemenmaa 24. toukokuuta 2006 kello 16.43 (UTC)

Miten John Locke voi todistaa syyttömyytensä, kun yleinen mielipide on jo lautamiehistössä muodostettu nukketeatteriuden puolelle? Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 23.19 (UTC)

Katso sivua Wikipedia:Poistettavat sivut/AutoWiki. Kyseessä on Käyttäjä:Auru Aron luoma sivu. Välittömästi kuin laitoin sen poistoäänestykseen, niin Käyttäjä:John Locke ilmestyi vastustamaan poistoa. Lisäksi kyseisessä poistoäänestyksessä esiintyy Käyttäjä:Arto Alberg, joka on aivan ilmeinen Käyttäjä:Auru Aron käsinukke. Kun siis Auro Arolla on ainakin yksi käsinukke (Arto Alberg), niin on varsin mahdollista, että hänellä on muitakin. Toistan vielä, että on suuri vääryys John Lockea kohtaan, jos asiaa ei tutkita ja häntä vapauteta mahdollisista täysin aiheettomista epäilyistä.--Teveten 25. toukokuuta 2006 kello 07.38 (UTC)

Miksi laitat Auru Aron tekemät artikkelit niin nopeasti poistoäänestykseen? Onko tästä olemassa jokin yleinen päätös? Voisivatko päätöksen takana olevat ilmoittautua niin riippumattomatkin äänestäjät voisivat ottaa huomioon sen, että yksi mielipide äänestää monella, ehkä noin kuudella nicillä? Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 23.19 (UTC)

Mihin muuhun John Locke on syyllistynyt kuin tahdonilmaisuun äänestämällä? Arto Alberg 25. toukokuuta 2006 kello 12.57 (UTC)

Arto Alberg (keskustelu · muokkaukset) oli sen verran epäilyttävä että käytin osoitinpaljastinta. Tulokset tietysti eivät koskaan ole aivan yksiselitteisiä. Kyseinen käyttäjä muokkaa dynaamisesta IP:stä josta on muokannut monta eri käyttäjää. Muokkausaikojen ja muokattujen sivujen perusteella sanoisin että Arto Alberg ja Auru Aro ovat selvästi sama käyttäjä. Tarkastin myös John Locke (keskustelu · muokkaukset) hänen tapauksensa ei ole yhtä selvä. Hän muokkaa samasta dynaamisesta IP rangesta, mutta muita yhteyksiä muihin käyttäjiin ei ole. -- Jniemenmaa 25. toukokuuta 2006 kello 07.59 (UTC)

Kiitos.--Teveten 25. toukokuuta 2006 kello 09.31 (UTC)

Muokkausaikojen ja muokattujen sivujen perusteella sanoisin että Arto Alberg ja Auru Aro ovat selvästi sama käyttäjä. / Ja mikä olikaan rikos, mistä John Lockea ja Arto Albergia epäillään julkisesti? Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 23.19 (UTC)

Koko osoitinpaljastin pitäisi ottaa uudelleen harkimtaan, mikäli näin heppoisten perustein perusteella voidaan tutkia mahdollisia sock-puppetteja. Ei kiitos isoveli valvoo tunnelmalle, mistä näkee lokitiedostot osoitinpaljastimen käytöstä? Zxc 25. toukokuuta 2006 kello 23.29 (UTC)

Minulla on 3. tunnusta wikipediaan, tämä John Locke, toisesta luovuin kun se oli niin typerän kuuloinen ja kolmannesta unohdin salasanan. --John Locke 26. toukokuuta 2006 kello 04.05 (UTC)

Kun Auru Aroa ryhdytään vanhalla porukalla jahtaamaan ja kun jokaisen ehdokasmoderaattorin on osoitettava uskollisuutensa klaanille jo ennakkoon liittymällä jahtiin, ovat siinä taatusti syyttömät sivullisetkin vaarassa. Kyseessä on "ammutaan pianistikin"-ilmiö, kun taitamattomat sohivat media-aseella. Toivottavasti et kuitenkaan luovu miehipiteistäsi ja uskallat edelleen äänestää niiden mukaan, vaikka Auru Aro olisi kanssasi samaa mieltä. Auro Aro voi ryhtyä kohta äänestämään mielipiteitään vastaan, koska sillä tavalla saa omalle todelliselle kannalle jopa kuusi ääntä :-). Auru Aro 28. toukokuuta 2006 kello 21.30 (UTC)

Suositeltu sivu -kriteerien kiristäminen

Heippa! Olen sitä mieltä, että suositeltujen artikkelien kriteerit on syytä pitää todella korkealla. Ne ovat tapa näyttää Wikipedian voima muulle maailmalle. Lisäksi suosittu sivu -merkinnän myötä käyttäjien kynnys muokata artikkelia nousee ja into vastaavasti laskee. Näillä puhein ehdotan, että suositelluksi sivuksi pääsemisen kriteerejä tiukennetaan. Ks. keskustelu aiheesta suositeltujen sivujen projektisivun keskustelussa. –Dilaudid 24. toukokuuta 2006 kello 09.46 (UTC)

Minusta ne ovat aika korkealla jo nyt. Ongelmana on kandidaattien pieni määrä. Voitaisiinko ottaa käyttöön enkkuwikistä tuttu kolmas kategoria "laadukas sivu" (vaatisi esim. 60% kannatuksen suositeltavuussäänestyksessä).--ML 24. toukokuuta 2006 kello 11.00 (UTC)

Tai sitten laskea vähän suositellun sivun leimaa, ja ottaa käyttöön parempi "erinomainen sivu"-leiman? Tosin ehkä menee vähän sekavaksi, ML:n ehdotus liene parempi. Mielenkiintoista olisi kyllä saada erilaisia laatuleimoja. Vähän tympeää on nyt kun oikein panostaa johonkin artikkeliin, mutta "tunnustusta" työstä saa vasta hirveän urakan jälkeen, eli juurikin "suositeltu sivu" leiman myötä. --JTS 24. toukokuuta 2006 kello 14.57 (UTC)

"Laadukas sivu" kuulostaa hyvältä, mutta onko heittää esimerkejä mitkä olisivat täyttäneet tuon 60% kriteerin? Crash 24. toukokuuta 2006 kello 15.43 (UTC)

En tiedä esimerkeistä, mutta mietin tuossa että 60% suositelluksi sivuksi-kannatus ei ole hyvä kriteeri "laadukas sivu"-leiman antamiseen. Pitäisi olla äänestyksessä 3 vaihtoehtoa; "Kannatan suositelluksi sivuksi" - "Kannatan laadukkaaksi sivuksi" - "Vastustan". Ja niistä jotenkin päätellä lopputulos, voihan olla että äänestäjä haluaa sivun "laadukkaaksi sivuksi" muttei suositelluksi. --JTS 24. toukokuuta 2006 kello 19.00 (UTC)

Pikemminkin laadukkaan sivun leima voisi olla edellytys suositelluksi sivuksi tulemiselle. Ehdot olisivat kummallakin periaatteessa samat mutta laadukkaan sivun tapauksessa niissä voisi joustaa (kuten nykyisin suositeltujen sivujen kohdalla nähdäkseni monesti käy). Tuloksena saataisiin a) enemmän yleisesti laadukkaita sivuja ja b) joitakin verrattoman laadukkaita artikkeleita. –Dilaudid 25. toukokuuta 2006 kello 13.36 (UTC)

Ajatuksenani on, että saadaan fi-wikiin eräänlainen sertifikaattisysteemi, jolla voidaan merkitä oikeasti todella laadukkaat artikkelit. Nykyisellään suosittujen sivujen äänestyksissä monia puutteita katsotaan läpi sormien, eivätkä artikkelit aina ole kauttaaltaan sen tasoista laatukirjallisuutta kuin mitä paperisanakirjalta voi odottaa (vaikka ovatkin monessa suhteessa todella erinomaisia). En löytänyt en-wikistä mitään mainintaa useamman portaan systeemistä, olisiko linkkiä? –Dilaudid 24. toukokuuta 2006 kello 19.43 (UTC)

Tällaista systeemiä he siellä suunnittelevat. Tällä hetkellä näistä ovat laajemmassa käytössä FA ja GA. --kompak 24. toukokuuta 2006 kello 23.20 (UTC)

Näin pikaiseltaan katsottuna näyttää ihan järkevältä asteikolta. --JTS 25. toukokuuta 2006 kello 11.01 (UTC)

Samaa mieltä! Ehkä näin moniportaisena hivenen (turhan?) työläs implementoida; hyvä artikkeli- ja suositeltu artikkeli -tasot saattaisivat riittää. Mitä mieltä muut ovat? –Dilaudid 25. toukokuuta 2006 kello 11.07 (UTC)

Toki voimme ottaa ensin "hyvä artikkeli" (tai ehkä "laadukas artikkeli"?) tason käyttöön, ja jos se toimii hyvin ja intoa riittää niin voimme ottaa käyttöön vielä moniportaisemman tasojärjestelmän? --JTS 25. toukokuuta 2006 kello 11.40 (UTC)

Kannatan. Olisiko tästä syytä järjestää äänestys? --Jetman 25. toukokuuta 2006 kello 11.40 (UTC)

En kannata. Mielestäni en-wikissä pohditut kriteerit eivät ole selkeitä ja projektin hyöty on kyseenalainen - hyvä artikkeli on hyvä artikkeli ilman lätkääkin (eikä sellainen lätkä ole välttämättä hyväkään asia). Toisaalta jos hyvä artikkeli ei ole sellainen, että sen voi esitellä etusivulla, miksi nähdä vaivaa? Muuten olen sitä mieltä, että suositeltujen artikkelien kriteereitä ei ole tarpeen kiristää - "perfect is the worst enemy of good". -Samulili 25. toukokuuta 2006 kello 11.46 (UTC)

Hyvä artikkeli on hyvä ilman lätkääkin, toki. Mutta "Hyvä artikkeli" lätkä kertoisi lukijalle että kyseessä on tavallista laadukkaampi artikkeli, vaikkakaan ei loistavan erinomainen (suositeltu). Aiheesta tietämätön lukija ei muuten voi arvioida helposti artikkelin sisällön laatua (paitsi tietenkin tarkistamalla tiedot muista lähteistä). Samoin suositeltuja artikkeleita voidaan pitää eräänlaisena mallina muille vastaaville artikkeleille, esimerkiksi jos jonkin elokuvan artikkeli olisi suositelluissa artikkeleissa niin siitä olisi hyvä katsoa mallia muita elokuva-artikkeleita kirjoitettaessa (mitä kirjoittaa ja miten). Valitettavasti suositeltuja sivuja tulee lähinnä isommista/tunnetuimmista/vanhemmista aiheista, tällöin voisi hyvä olla edes "laadukas sivu" mallina. "Laadukas artikkeli"-leima myös varmasti antaisi motivaatiota kehittää artikkelia edelleen, aina suositelluksi sivuksi saakka. --JTS 25. toukokuuta 2006 kello 12.02 (UTC)

Tämänhetkisistä suositelluista sivuista tulisi kaiketi laadukkaita sivuja. Äänestystä varten on hyvä olla valmiina selkeät listat sekä laadukkaiden artikkelien että suositeltujen sivujen kriteereistä. –Dilaudid 25. toukokuuta 2006 kello 12.31 (UTC)

Minusta taas nykyisen suositellut-sivun tason uudelleennimeäminen "Laadukkaaksi sivuksi" ja uuden "Suositellut sivun" kriteerien nostamisen ajatus ei ole oikein hyvä. Nykyiset suositellut sivut ovat ainakin minusta todella hyviä (tietenkään eivät täydellisiä, tai lähelläkään). Nimeämisten muuntaminen aiheuttaa myös sekaannusta, nyt käyttäjät ovat tottuneet nykyisiin kriteereihin suositelluista sivuista. Toisaalta olen samaa mieltä kanssasi siitä että suositeltujen sivujen kehityskaari lopahtaa ikävästi ko. leiman saamiseen. Kun artikkeli on "saavuttanut kaiken" niin ymmärrän että kynnys lähteä muokkaamaan sivua nousee radikaalisti. --JTS 25. toukokuuta 2006 kello 13.29 (UTC)

Jep, ja juuri tässä mielessä Samulilin mainitsema täydellisyyden vaikutelman ongelma taitaa tulla joka tapauksessa vastaan, oli sertifikointisysteemi minkälainen hyvänsä. Juurikin tämän vuoksi olisi nähdäkseni mielekästä nostaa raja riittävän korkealle: jottei ilmiöstä olisi haittaa. Vastaavasti uusi laadukkaan sivun luokka saattaisi kenties kannustaa Wikipedian laajentamiseen muihin sivuihin keskittymällä artikkelin saavutettua "toistaiseksi riittävän hyvän" tason. :) –Dilaudid 25. toukokuuta 2006 kello 13.45 (UTC)

Samulili, en ole ajamassa artikkelien täydellisyyttä (tuskin kukaan muukaan on), vaan sitä, että Wikipedian huippupalkittujen sivujen tulee olla yhtä laadukkaita kuin muiden sanakirjojen vastaavat. Nykyisellään näin ei ole. Miksi Wikipedian kriteerit pitäisi pitää alempana kuin muilla tietosanakirjoilla? Toisaalta tie tyngästä tietosanakirja-artikkeliksi on niin valtavan pitkä, että välietappi voi toimia tehokkaana yhteisöllisenä kannustimena. –Dilaudid 25. toukokuuta 2006 kello 12.31 (UTC)

Minun mielestäni muissa tietosanakirjoissa on parhaatkin artikkelit huonompia kuin Wikipedian kohtalaisen hyvä artikkeli. Tällaisen kuvan sain, kun vertasin aikoinaan piruuttani CD-Factan ja Wikipedian artikkeleita Turusta. -Samulili 25. toukokuuta 2006 kello 12.36 (UTC)

Kun on oma lehmä ojassa niin on tietenkin vaikea arvostella muita, mutta ainakin se CD-Fakta, joka on käytössäni, häviää reilusti Wikipedialle. Kun vielä olisimme kunnianhimoisempia, emmekä vain halusiai jotain netiin, niin tästä tulee ihan käypä soitin. --Alexius Manfelt 25. toukokuuta 2006 kello 12.43 (UTC)

Minusta uutta merkintää ei tarvitse kehittää. Täysin riittävä on panna keskustelusivulle malline, joka kertoo, että artikkeli on vertaisarvioitu tai ollut ehdolla suositelluksi. (Malline:ssehylätty) Yleensä laajat artikkelit ovat jo viilausta vaille suositeltuja. Ja tätä uutta "laadukasta" varten niille ei tarvitsisi tehdä mitään. -tKahkonen 25. toukokuuta 2006 kello 16.17 (UTC)

Uudet kriteerit

Ehdotukseni suositellun sivun uusiksi kriteereiksi:

Suositellun artikkelin tulee täyttää seuraavat ehdot.

• Artikkelin tulee olla hyvin jäsennelty, kattava ja yleisellä tasolla laadukas.
• Sisällön tulee olla objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka.
• Lähteet tulee mainita.
• Artikkelin useimpien sisäisten linkkien tulee johtaa lisätiedon ääreen. Linkkien kohteista on suotavaa olla ainakin perustason artikkelit.
• Artikkelin tulee olla sopivan mittainen. Tämän saavuttamiseksi artikkelissa voidaan referoida syventäviä artikkeleita ja linkittää niihin asianmukaisesti.
• Artikkelin kielen tulee olla selkeää, sujuvaa ja rikasta. Jos artikkeli on käännös, se ei saisi näkyä vierasperäisinä kielioppirakenteina.
• Artikkelin tulee olla hyvin kuvitettu.
• Artikkelin tulee olla mahdollisuuksien rajoissa myös maallikolle mielenkiintoinen ja lukukelpoinen.
• Artikkelin tulee olla vakaa: merkittävää uutta sisältöä ei ole odotettavissa muutoin kuin uuden tutkimuksen myötä.

–Dilaudid 25. toukokuuta 2006 kello 12.31 (UTC)

Vertailun vuoksi vanhat:

• Sisällön tulisi olla objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka.
• Artikkelin tulisi noudattaa Wikipedian tyyliohjeita.
• Lähteet tulisi mainita.
• Artikkelissa tulisi olla ainakin yksi, mieluiten useampi kuva.
• Artikkelin useimpien sisäisten linkkien pitäisi johtaa johonkin, linkkien kohteista pitäisi olla ainakin perustason artikkelit.
• Kielen tulisi olla selkeää. Jos artikkeli on käännös, se ei saisi näkyä vierasperäisinä kielioppirakenteina.
• Artikkelin tulisi olla myös maallikolle mielenkiintoinen ja lukukelpoinen.

Konditionaalin poistaminen on hyvä juttu. Muuten näyttää siltä, että tuossa ei paljon muutu vallitsevasta äänestyskäyttäytymisestä päätellen. Vain vakaus ja artikkelin pituus on unohdettu edellisissä ohjeissa. -tKahkonen 25. toukokuuta 2006 kello 16.23 (UTC)

Lisäyksinä myös kielellisten vaatimusten kiristyminen ja jäsentely. Tyyliohjeen noudattaminen tippui näköjään epähuomiossa pois... :) –Dilaudid 25. toukokuuta 2006 kello 23.04 (UTC)

Mielestäni tuo kuvan vaatiminen on edelleen arvelluttavaa, sillä se estää osaa artikkeleista koskaan saavuttamasta ss-statusta. En.wikissäkään suositellulla sivulla ei välttämättä tarvitse olla yhtään kuvaa, mutta se on toivottavaa. --kompak 25. toukokuuta 2006 kello 16.46 (UTC)

Tuo Dilaudidin viimeinen kriteeriehdotus on vähän arveluttava. Se nostaisi kriteerit turhan korkealle. --Alfred Dengan 25. toukokuuta 2006 kello 16.48 (UTC)

Kannatan Dilaudidin ehdotusta hyvää kuvitusta lukuun ottamatta. Mielestäni joihinkin artikkeleihin voi olla todella vaikea saada useampia kuin yksi tai pari kuvaa (tämän sain huomata ainakin Tuvalun kohdalla). --Jetman 25. toukokuuta 2006 kello 16.52 (UTC)

Kuvien saaminen voi toki olla työlästä, mutta uskon, että monet tahot saattavat helposti antaa pyynnöstä luvan kuviensa Wikipedia-käyttöön tai vapauttaa jonkin kuvansa sopivalla lisenssillä. Tasokas kuvitus lisää artikkelin laatua, luettavuutta ja käytettävyyttä aivan toisella tavalla kuin mikä on mahdollista ainoastaan tietotasoa ja itse tekstiä yhä syventämällä. –Dilaudid 25. toukokuuta 2006 kello 23.04 (UTC)

Toisaalta vakaus on yksi sivun laatutekijöistä. Sana merkittävää voisi toki kaivata täsmennystä, mutta lähinnä ideana on, että lähes kaikesta mitä lukijan voisi odottaa artikkelista sen nimellä etsivän, myös löytyy tieto, eikä vaikkapa uusia osioita enää pullahtele. –Dilaudid 25. toukokuuta 2006 kello 23.04 (UTC)

Aivan liian korkeat kriteerit, fi.wikissä ei voida vielä taipua noin korkealle, harkitaan parin vuoden päästä uudestaan. Nykyiset ovat hyvät. --Zxc 25. toukokuuta 2006 kello 23.26 (UTC)

Kommentaari

• Artikkelin tulee olla hyvin jäsennelty, kattava ja yleisellä tasolla laadukas.

Näitä on harvassa pienten kielten Wikipedioissa. Yleensä palkitun artikkelin formaatti on jostain muualta. Jos asia koskee Suomea tai suomea siten, ettei muunkielisiä analogioita ole niin silloin palkittu artikkeli on sisältönsä ja muotonsa puolesta "omaa tutkimusta" ja "omaa kirjoitusta" ja siis hyvin toimitettu. Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 23.35 (UTC)

• Sisällön tulee olla objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka.

Neutraalisuuden täysarviointi edellyttäisi alan asiantuntemusta. Vain tyyli voidaan yleisesti arvottaa. Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 23.35 (UTC)

• Lähteet tulee mainita.

Osa asioista on yleissivistystä - kirjoittajalle. Wikipedian ongelmakohdat liittyvät totalitaarisiin aatteisiin, koska moderaattorit ovat yleensä postmoderneja liberaaleja. Erityisen vaikeita aiheita ovat sosialidemokraateille ja vasemistolaisille fasismi sekä liberaaleille sosialismi tai kommunismi. Näitä asioita ryhdytään moderoimaan Googlen iskemien mukaan amerikkalaisessa kontekstissa tai sitten sensuroimaan suomalais-venäläisessä kontekstissa. Oikea runko olisi lähteä saksalaisesta filosofiasta, mutta eihän kukaan lue filosofiaa - ainakaan saksaksi. Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 23.35 (UTC)

• Artikkelin useimpien sisäisten linkkien tulee johtaa lisätiedon ääreen. Linkkien kohteista on suotavaa olla ainakin perustason artikkelit.

Hyvä artikkeli tarvitsee tausta-artikkelin, mitä kutsutaan monasti erheellisesti pääartikkeliksi. Syventävä tausta-artikkeli artikkelin apuartikkelina ei tarvitse olla niin täydellinen itsenäinen kokonaisuus kuin artikkelin. Kun joku kehittää artikkelia lisäilemällä tausta-artikkeleita, seuraava moderaattori alkaa silpoa sitä tai pitämään sitä irrelevanttina irrallaan, vaikka se onkin alunperinkin tarkoitettu - ei pääartikkeliksi, vaan artikkelin tausta-artikkeliksi. Tähän ongelmaan voitaisiin puuttua, mikäli tausta-artikkelin luokiteltaisiin pääartikkelin kanssa samaan luokkaan. Ongelma on siinä, että lay-out-syistä esteetikot karviat liialliset luokat pois ymmärtämättä särkevänsä eheää viittausjärjestelmää. Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 23.35 (UTC)

Auru Aro, en oikein pysynyt mukana tekstissäsi. Mikä oli siis se itse ongelma? --JTS 26. toukokuuta 2006 kello 09.53 (UTC)

Varmaankin se, että jokainen jostakin artikkelista irroitettu isompi kokonaisuus poistetaan poikkeuksetta (vaikkapa Suomen presidentissä nuo faktat), jos se "ei sovi itsenäiseksi artikkeliksi". -tKahkonen 26. toukokuuta 2006 kello 09.59 (UTC)

• Artikkelin tulee olla sopivan mittainen. Tämän saavuttamiseksi artikkelissa voidaan referoida syventäviä artikkeleita ja linkittää niihin asianmukaisesti.

Kehittyvä artikkeli on liian lyhyt ja väärin painotettu. Vasta melkein "valmis" artikkeli on jaettu useampiina artikkeleihin ja pääartikkeli on painotettu oikein. Suomessa ainekirjoituksen rappio alkaa väärästä otsikoinnista, minkä iltapäivälehdet ovat luoneet tehokeinokseen. Ennen väärästä otsikkoon kuulumattomasta sisäkköstä vai numeron heikennyksen. Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 23.35 (UTC)

• Artikkelin kielen tulee olla selkeää, sujuvaa ja rikasta. Jos artikkeli on käännös, se ei saisi näkyä vierasperäisinä kielioppirakenteina.

Moniko kirjoittajista on diplomikielenkääntäjä? Anglismi paistaa läpi jo yhdyssanayhteenkirjoituksessa. Kaikki pätkikään. Lisäksi käytetään MainosTyylistä sanojen kirjoitusta lisäämättä asianmukaista väliviivaa. Tämän seuruaksena "Siirry" ja "Etsi"-toiminnon käyttö vaikeutuu. Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 23.35 (UTC)

• Artikkelin tulee olla hyvin kuvitettu.

Vaatii aikaa lisenssitarkistusten tai oman valokuvaamisen vuoksi. Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 23.35 (UTC)

Tämä noussee ongelmaksi monelle artikkelille. Harvinaisemmista aiheista kun ei kuvia tahdo löytyä. Mielestäni parempi muoto olisikin "mahdollisimman hyvin kuvitettu", se jättäisi varaa artikkeleille joihin kuvia ei löydy/saa kirveelläkään nousta suositelluiksi artikkeleiksi. --JTS 26. toukokuuta 2006 kello 09.53 (UTC)

• Artikkelin tulee olla mahdollisuuksien rajoissa myös maallikolle mielenkiintoinen ja lukukelpoinen.

Tuo on ihanne! Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 23.35 (UTC)

• Artikkelin tulee olla vakaa: merkittävää uutta sisältöä ei ole odotettavissa muutoin kuin uuden tutkimuksen myötä.

Selviä johtopäätöksiä leimataan "omaksi tutkimukseksi". Suomenkielinen Wikipedia on kuin Encyclopaedia Catholica. Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 23.35 (UTC)

Kattava artikkeli on myös vakaa, sillä kattava artikkeli sisältää jo aiheen tarkeimmät asiat, ja on täten vakaa. Eli vähän turha kohta mielestäni, sisältyy jo ensimmäiseen kohtaan. --JTS 26. toukokuuta 2006 kello 09.53 (UTC)

Monet noista ovat hieman tarpeetonta toissijaisuuksien kiristämistä entisestään (esimerkiksi ei kai kielen nyt sentään tarvitse olla "rikasta", ja artikkelien peräti "hyvin kuvitettu"). Suositeltuja sivuja tulee nytkin lisää ehkä vain yksi kuukaudessa, eivätkä uudet kriteerit tuo parannusta olennaisimpaan, eli tiedon oikeellisuuden varmistamiseen, vaan huonoimmassa tapauksessa vievät energiaa siltä. Toissijaisuuksien, erityisesti kuvituksen ja jossain määrin sisäisen linkityksen kohdalla nykytasosta voisi mielestäni jopa tinkiä --ML 26. toukokuuta 2006 kello 12.59 (UTC)

Olen ML:n kanssa samaa mieltä. Monissa suositelluissa sivuissa ei ole eritelty käytettyjä lähteitä muuten kuin ilmoittamalla ne vain artikkelin lopussa listana. Myös äänestykseen tulevissa artikkeleissa on usein lähes mahdotonta tarkistaa faktojen paikkaansapitävyys, mikä on mielestäni paljon pahempi puute kuin kuvan puuttuminen. --Jannex 26. toukokuuta 2006 kello 13.06 (UTC)

Äänestyssivun tyhjentäminen ja sisällön muualle siirtäminen

AutoWikiä koskien on tapahtunut valitettavasti niin, että äänestystä koskevaa keskustelua on siirretty muualle heikoin viittauksin ja tosiaisassa tyhjennetty keskustelusivua. Äänestyksen alaista keskustelua ei pitäisi asianosaisten manipuloida tyhjentämällä keskustelusivua kesken äänestyksen. Tämä itsestään selvyys ilmeisesti pitäisi ohjeistaa ja säännellä myös moderaattorien tietoon. Auru Aro 24. toukokuuta 2006 kello 14.19 (UTC)

Samulili ei tyhjentänyt äänestyksen keskustelua, vaan siirsi sen muualle. Sitä paitsi siirretty keskustelu ei edes ollut kovin relevanttia äänestyksen tai sen aiheen kannalta. --Jetman 24. toukokuuta 2006 kello 14.21 (UTC)

Samannimiset aiheet

Miten pitäisi toimia, kun on kaksi samannimistä aihetta, esim. American Beauty? American Beauty on elokuva, josta on tehty artikkeli. American Beauty -ruusulajikkeella ei ole sivua (ruusuilla on). Luontevaa kai olisi laittaa elokuvan sivulle maininta ruusulajikkeesta, joka linkitettäisiin Ruusut-artikkeliin. Vai pitäisikö tehdä uusi artikkeli American Beauty (ruusut)?

Katso Wikipedia:Täsmennyssivu. --Alfred Dengan 24. toukokuuta 2006 kello 15.27 (UTC)

Jaottelu

En ole varma, kuuluuko tämä aihe tänne vai sekalaisiin, mutta kannattaisiko teistä jaotelle joitakin käyttäjälaatikoita. Esimerkiksi tämän mallineen voisi jakaa (esim.yleisurheilu, jalkapallo, jääkiekko) jne... Mitä mieltä olette? --Kouluhai 24. toukokuuta 2006 kello 19.07 (UTC)

Tämä on minusta liukas mäki (slippery slope). Jos urheilussa voidaan mennä spesifeihin lajeihin, niin voidaan mennä muissakin aihealueissa, ja kohta käyttäjälaatikoita on taas tuhat. Muistakaa, että Malline:Käyttäjälaatikko palvelee edelleen mitä kummallisimmissakin tarpeissa. —MikkoM (♫) 24. toukokuuta 2006 kello 21.49 (UTC)

Ymmärrän. Turha tehdä liikaa käyttäjälaatikoita. --Kouluhai 25. toukokuuta 2006 kello 06.29 (UTC)

Yksityisyyden suojan kunnioittamisesta

Kaikissa Wikimedian projekteissa yksityisyydensuoja on erittäin tärkeä asia. IP-osoitetietoja tai muita tietoja, jotka riittävät käyttäjän identiteetin tunnistamiseen voidaan julkaista vain kun on kyseessä vakava sääntöjen rikkominen, kuten laajamittainen häiriköinti tai mainostus (engl. spam).

Mikä tässä mainitussa Auro Arossa on niin tärkeää, että siitä järjestetään arvauskilpailu? Open Access Hot Spotit alkavat levitä WLANina ja kun ne ovat jatkuvasti suojaamattomana päällä niin IP:numero säilyy kiinteänä. Tämäkin yhdeys on käytettävissä samalla asuma-alueella kymmenien henkilöiden toimesta. Arto Alberg 25. toukokuuta 2006 kello 09.22 (UTC)

Jniemenmaa ja Samulili julkaisevat osoitinpaljastimella hankittuja tietoja sekä niistä tekemiään tulkintoja käyttäjien keskustelusivuilla. Kauaa ei siis mennyt siihen, että osoitinpaljastinta alettiin käyttämään yksityisyyttä loukkaavaan spekulointiin. Ehdotan, että Jniemenmaan oikeudet jäädytetään 30. kesäkuuta 2006 saakka, koska on aivan turha äänestää osoitinpaljastinoikeuden haltijoista niin kauan kuin niiden haltijat jakavat tiedon verkossa ja niin kauan kuin tiedonsaajat ryhtyvät levittämään tietojaan säännöistä välittämättä. Arto Alberg 25. toukokuuta 2006 kello 09.28 (UTC)

Ei pitäisi käyttää kaksoistunnuksia. Tarkastuksen teki käsittääkseni Jniemenmaa, ei Samulili. IP-osoitettasi taas ei ole julkaissut kukaan. --Jetman 25. toukokuuta 2006 kello 09.30 (UTC)

"Ei pitäisi käyttää kaksoistunnuksia Arto Alberg 25. toukokuuta 2006 kello 10.34 (UTC) IP-osoitettasi taas ei ole julkaissut kukaan.

Mistä muodostuu IP-numeroon ja Jniemenmaan tietoihin perustuva käsitys kaksoistunnukselta, ellei asiaa ole vuodettu Samulilin lisäksi vielä Jetmanillekin? Arto Alberg 25. toukokuuta 2006 kello 10.34 (UTC)

Osoitepaljastinkäytännön käyttö-ohjeet metassa [8] "The tool is to be used --- or check abuse of sockpuppets, for example when there is a suspicion of illegal voting". Mielestäni tuolla perusteella osoitepaljastimen käyttö oli sallittua.--Teveten 25. toukokuuta 2006 kello 09.37 (UTC)

Mitään kaksoisäänestysepäilyä ei Samulili tai Jniememaakaan ole esittänyt. Mitä äänestystä epäilys koskee? Arto Alberg 25. toukokuuta 2006 kello 10.34 (UTC)

Ilmoitin niille käyttäjille joihin käytin osoitinpaljastinta, samoin yhteisölle. Ennkä tietenkään paljastanut kenenkään IP-osoiteita.

Koska siis saan ilmoituksen siitä, milloin Jniemenmaa käyttää osoitepaljastusta tukeakseen Samulilin käsittämätöntä mediakampanjaa? Arto Alberg 25. toukokuuta 2006 kello 10.34 (UTC)

Samulilia on tässä turha syyttää, eihän hänellä ole edes noita oikeuksia.

No juuri sen vuoksi Jniemenmaan tulisi muistaa asemansa moderaattorina, jolla ovat IP-oikeudet eikä mennä avoimesti tukemaan Samulilia hänen pyrkimyksissään, koska juuri Jniemenmaa tietoineen sekä loukkaa yksityisyyttä osoittamalla IP-numeroiden perusteella käyttäjistä julkisia arvioita ja samalla osoittaa jakavansa IP-tiedot kaikille moderaattoreille. Tämäkö oli IP-äänestyksen tarkoitus? Mitä hyötyä on rajoittaa IP-oikeuksia kenellekään, kun niiden tarkoittama tieto jaellaan esteettä jokaiselle halukkaalle? Arto Alberg 25. toukokuuta 2006 kello 10.34 (UTC)

Palautetta olisi tietysti kiva saada muita käyttäjiltä. Auro Arohan on aikaisemmin käyttänyt aika ilmiselviä sock-puppetteja joten minusta tuntuu että olin tässä jopa liian varovainen. Mitä mieltä te muut olette? -- Jniemenmaa 25. toukokuuta 2006 kello 09.42 (UTC)

Jos Auru Aro on Samulilin tai Jniemenmaan henkilökohtainen ongelma niin tämä ongelma kannattaa pitää Samulilin ja Jniemenmaan omana ongelmana eikä levitellä sitä muille sivuille. Jos Auro Aro on suomenkielisen Wikipedian ongelma niin sitä varten on olemassa menettelytapoja ja käytäntöjä. Ongelma on nyt siinä, että on olemassa erittäin vahva epäilys Jniemenmaan mahdollisia kyseenalaisia menettelytapoja kohtaan ja tämä saatiin aikaan äänestämällä logitietojen mukaan neljästä IP-paljastinoikeudellisesta moderaattorista. Ei mennyt kuin runsas kuukausi niin tuo oikeus käytettiin jo chattailyyn muun käyttäjän sivuilla. Arto Alberg 25. toukokuuta 2006 kello 10.34 (UTC)

Kyllähän tarkistus oli erittäin perusteltu tässä asiassa. En ymmärrä, mikä tarve AA:lla on osallistua usealla käyttäjätunnuksella keskusteluihin. --Jannex 25. toukokuuta 2006 kello 12.51 (UTC)

Auru Aron IP-osoitteiden tarkistaminen on erittäin perusteltua. Itsensä tukeminen keskusteluissa sockpupettien kanssa on vähintäänkin konsensusperiaatetta vaarantavaa. IP-osoitteita ei ole myöskään julkaistu, joten CheckUser-käytäntöä ei käsittääkseni ole rikottu. —MikkoM (♫) 25. toukokuuta 2006 kello 19.48 (UTC)

Tuntuu siltä, että nyt kun nuo oikeudet on käytössä, aika heppoisasti syytöksiä pääsee käyttäjien suusta. -tKahkonen 25. toukokuuta 2006 kello 11.25 (UTC)

Missä näitä heppoisia syytöksiä on?--Teveten 25. toukokuuta 2006 kello 14.14 (UTC)

Syytetään julkisesti (leimataan) tai toisaalla väitetään suoraan. Ennen oikeuksien myöntämistä ei tällaistakaan keskustelua käyty ollenkaan. -tKahkonen 26. toukokuuta 2006 kello 09.46 (UTC)

Meillä ei ole ennen ollut tällä tavoin käyttäytyviä kayttäjiäkään. Mutta jos yhteisölle ei saa ilmoittaa että epäilee jonkun käyttäjän olevan sockpuppet, niin mitä ehdotat että tehdään tämän sijasta? -- Jniemenmaa 26. toukokuuta 2006 kello 09.59 (UTC)

Niin en tiedä onko ollut, mutta eiköhän homma toimisi paremmin niin, että ilmoittaa siitä ensin osoitinpaljastajille. Sitten vasta julistetaan tuomio. -tKahkonen 26. toukokuuta 2006 kello 10.24 (UTC)

Oman menettelyni suhteen haluan huomauttaa, että kuten antamastasi linkistä käy ilmi, minä nimen omaan pyysin ohjeita, miten menetellä, kun kerroin epäileväni erästä käyttäjää (jonka nimimerkkiä en paljastanut) käsinukeksi. Käsinukke-epäilyjä on kyllä esitetty ennenkin. Ennen osoitinpaljastintyökalua niitä ei kuitenkaan pysytty näyttämään toteen.--Teveten 28. toukokuuta 2006 kello 15.40 (UTC)

Tekniikan saaminen ei aina tarkoita sitä, että tekniikkaa käytettäisiin pyyteettä yhteiseksi hyväksi. Ajotaito ja hallinta tulevat kokemuksen myötä. Arto Alberg 25. toukokuuta 2006 kello 13.12 (UTC)

Juuri tätä eniten pelättiin: Syyllisyys voidaan todeta muttei syyttömyyttä. Epäily syyllisyydestä jää taas iankaikkiseksi leimaksi. Wikipedia toimii Yhdysvaltalaisilla servereillä, joten käsittäkseni lainsäädäntökin kuuluu sinne, mutta en näe lainkaan mahdottomana, että esimerkiksi todellinen henkilö Auru Aro tai mikä hänen nimensä onkaan saattaa nostaa kunnianloukkausjutun todellista henkilöä NN vastaan Suomen oikeuslaitoksessa, koska tämä on aiheuttanut tämän todellisen henkilön arveluttavaan asemaan, josta ei pääse puolustautumaan. Ehkä juristit sittenkään eivät katsoneet asiaa loppuun asti. Vai kuin on? --Höyhens 27. toukokuuta 2006 kello 07.26 (UTC)

Palautetta toimintatavoista

Jniemenmaan ylläolevaan palautepyyntöön liittyen: minusta tässä tapauksessa liikutaan harmaalla alueella. Käsitääkseni epäily on, että käyttäjätunnukset Auru Aro ja Arto Alberg (sekä mahdollisesti John Locke) kuuluvat samalle henkilölle. Ymmärtääkseni nämä kolme käyttäjätunnusta eivät ole äänestäneet samassa äänestyksessä, vaikkakin sekä Auru Aro että Arto Alberg ovat osallistuneet samaa äänestystä koskevaan keskusteluun. Toistaiseksi epävirallisen käytännön mukaan Työkalua voidaan käyttää häiriköinnin kitkemiseen ja kaksoistunnusten selvittämiseen, jos epäillään sääntöjen vastaista äänestämistä. Nähdäkseni äänestystä koskevaan keskusteluun osallistumista usealla tunnuksella voidaan pitää sääntöjen vastaisena äänestämisenä, joten mielestäni tarkistuksen tekeminen oli oikeutettua. Ymmärrän kyllä myös tiukemman tulkinnan, jonka mukaan vain äänien antamista pidätään äänestämisenä. Koska itse poistoäänestyksessä sukkanukkeilusta epäiltyjen vastustama kanta on kuitenkin saamassa selkeän enemmistön, olisi mielestäni ehkä ollut harkitumpaa jättää tarkistamisen tekeminen ja sukkanukkeiluepäilysten esittäminen vähemmälle. --Lendu 25. toukokuuta 2006 kello 11.16 (UTC)

Käyttäjä Auru Aro on myös käyttänyt tunnusta Arto Alberg kiertääkseen muokkausestoaan, mikä on sääntöjen mukaan kiellettyä. --Jannex 25. toukokuuta 2006 kello 13.07 (UTC)

Olen ehdottomasti samaa mieltä, muokkauseston kiertäminen ei ole salittua. Estolokin mukaan Auru Aron ainoa esto on 3 päivää, joka on annettu keskustelusivun tyhjentämisestä 15. toukokuuta. Käyttäjän Arto Alberg ensimmäinen muokkaus on tehty 24.5.2006 eli paljon eston vanhenemisen jälkeen. Muuten olen sitä mieltä, että Arto Alberg tekee nykyisellä toiminnallaan enemmän hallaa kuin hyötyä ajamilleen asioille. --Lendu 25. toukokuuta 2006 kello 13.28 (UTC)

Samulili klientteineen poistaa tai panee poistoäänestykseen, miltei minkä tahansa Auru Aron kirjoittaman. Lisäksi Samulili aiheutti sen, että useampi kuin yksi yleisökäytössä oleva IP-lukkiutui ensimmäisen määräajan jälkeen siksi, että siinä oli yhden kerran käytetty Auro Aroa. Toisin sanoen ensiksi laitettiin vuorokauden ban yhdelle IP-numerolle ja sitten jokaiselle muulle numerolle vuorokauden kerrallaan. Kaikesta voi päätellä, ettei Samulili ole oikein ymmärtänyt sitä, että maailmassa on rajattomasti proxyja. Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 22.36 (UTC)

Muokkauksissa ei näy Albergin lisäämää kuvaa Kuva:Coat of arms of Kaustinen municipality.jpg, joka on poistettu ja siirretty commonsiin, Image:Kaustinen vaakuna.png. Kuva on otettu käyttöön 17.5. [9]. -Samulili 25. toukokuuta 2006 kello 13.41 (UTC) / Oletko kopioinut Coat_of_arms_of_Kaustinen -kuvan Commonsiin ja muuttanut sen nimen Kaustinen_vaakuna.png :ksi ja tallentanut sen jo toisen kerran suomenkieliseen Wikipediaan? Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 22.32 (UTC)

Kuvan lisääminen näkyy tässä lokissa: [10] --Jannex 25. toukokuuta 2006 kello 13.52 (UTC)

Olin väärässä. --Lendu 25. toukokuuta 2006 kello 14.02 (UTC)

Avoimien proxyjen käyttö on kielletty. Eikä niitä rajattomasti ole. --Harriv 25. toukokuuta 2006 kello 22.48 (UTC)

Mistä päättelet, mikä palvelin on välityspalvelin? Itse asiassa ilman välityspalvelimia ainutkaan viesti kirjoituspaikkakunnalta ei kulisi Yhdysvaltoihin Wikipediaan. Tässä mielessä välityspalvelin on aivan sama palvelin kuin palvelin, joka välittää tiedon seuraavalle palvelimelle. Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 23.46 (UTC)

Ei ole. Jos sinulle on epäselvää, mikä on välityspalvelin, ks. en:Proxy_server. —MikkoM (♫) 26. toukokuuta 2006 kello 02.25 (UTC)

Avoimia palvelimia on muutama prosentti maailman kaikista palvelimista. Se, ettei olisi mahdollista löytää esimerkiksi sataa tai kahtasataa kulloinkin varmistettua viimeistä palvelinta, minkä kautta viesti tulee esille. Käytännössä tämä tarkoittaisi, ettei ajojahtiin riitä Peipponen, Saari ja "joku kolmas" + kaverit, vaan tehtävään pitäisi kiinnittää moninkertainen määrä moderaattoreita. En ymmärrä, miten Jniemenmaa voi esiintyä ATK-asiantuntijana omalla esittelysivullaan, kun ei tätä ole huomannut ymmärrä, vaan spekuloi 2-3 arvelemastaan vaihtoehdosta. Varmaan Samulili voisi kielitaitoisena auttaa häntä löytämään kymmeniä tai satoja avoimia palvelimia. Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 23.46 (UTC)

Miksi kenenkään pitäisi yrittää löytää avoimia välityspalvelimia, kun kerran niiden kautta kirjoittaminen on Wikipediassa kielletty? —MikkoM (♫) 26. toukokuuta 2006 kello 02.25 (UTC)

Jos John Lockella on kolme nicciä ja mahdollisuus 256 dynaamiseen IP:hen normaalitapauksessa niin mikä näistä niceistä ja IP:stä on se alkuperäinen ja mikä kopio? Jos haluat olla todella varma niin rekisteröit tänne henkilötunnuksesi, jolloin miniäsi tai vävysikin näkee, millainen appiukko on ollut... Mikä IP:stä ja niceistä on alkuperäinen ja mikä on kopio? Kun katsoo moderointilinjaa niin pahimpina aikoina saman muutoksen tai artikkelin voi saada helpommin läpi yhdellä kuin toiselle nicillä tai IP:llä. Miksi? Auru Aro 28. toukokuuta 2006 kello 21.34 (UTC)

Moderaattoreiden menettelytavoista

Oikea forum

Ellei kysymys ole väärinkäytösepäilystä äänestyksessä niin mistä tämä armoton arvailu johtuu. Ehdotan, että niille, jotka haluavat käydä arvottomaksi ja kunnianvastaiseksi tulkittavaa arvausleikkiä, avataan uusi oma wikipedia, SeiskaWiki, missä on moderoimaton ja vapaa hiekkalaatikko roolipelaajia varten ja toimituksellinen linja voi vastata vaikka Allersin Suomessa kustantamaan erittäin suosittua lehteä.

Käyttäjään, käyttäjiin tai käyttäjäryhmään kohdistuva syrjintä

Ilmeisesti suomenkielisessä Wikipediassa jo olemassa olokin on julistettu jonkinlaiseksi rikokseksi.

Valvonta

Osaavatko kaikki moderaattorit käyttäytyä ja noudattaa sääntöjä, erityisesti ne neljä, joille on myönnetty tiukan äänestyksen tuloksena poikkeuksellisia oikeuksia? Elleivät osaa niin mikä kurinpitomenettely koskee heitä? Digitotalitarismin vaara kasvaa tehokkaiden toimintamenetelmien myötä.

Keskustelualueen käyttäminen sähköpostina

Turhaa kuormitusta. Lähes henkilökohtaista sähkökirjeenvaihtoa käydään miltei irc-nopeuksin chat-palstalla ja vielä siten, että asianomainen ei käy sitä omalla moderaattorin sivullaan, vaan kuormittaa ja jopa kontaminoi myös sivullisten sivut sekä loukkaantuu siitä, kun ongelma palautetaan oikeaan kontekstiinsa.

Tyhjentäminen ja tahdonvaltainen uudelleen ohjaus

Samalla moderaattori pitää oikeutenaan tyhjentää keskustelusivuja ja siitää poistettu osuus - ties mihin - katkaistakseen keskustelun eheyden.

Menettelytapavaltiokunta?

Tarvitaan jonkinlainen menettelytapavaliokunta valvomaan henkilökohtaisuuksiin menevää moderointia.

Lisäksi wiki-identiteeteillä brassailu pitäisi kieltää, koska kielteiset identiteetit vahvistusvat vanhetessaan, esimerkiksi deletismi. Deletistit ilmoittavat olevansa jotain muuta kuin tosiasissa olevat. Esimerkiksi deletismi on nousevat trendi. Luetteloartikkeleita äänestytetään pois, vaikka ne voisi muuttaa luokitteluiksi jne. Kirjoittajien työn tuloksia tuhotaan yrittämättä pelastaa niitä digitaaliseksi perinnöksi.

Arto Alberg 25. toukokuuta 2006 kello 12.14 (UTC)

Digitotalitarismi on yksi menettelytapa. Monelta menisi identiteetti sähkökatkoksen aikana, jolloin ei Wikipediaan pääsisi käsiksi laskuria kasvattamaan. Kannattanee varmaan tutustua 1700-luvun ensyklopedisteihin. Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 23.03 (UTC)

Kirjoitusten poistattaminen kirjoittajan perusteella

Vaikuttaa siltä, että jotain artikkeleja poistetaan ja pannaan poistoäänestykseen ainoastaan kirjoittajansa vuoksi. Onko tällainen menettely hyväksyttävää? Arto Alberg 25. toukokuuta 2006 kello 12.52 (UTC)

Poistolokista: 25. toukokuuta 2006 kello 15.50 Samulili poisti sivun Käyttäjä:John Locke (viestit keskustelusivulle, kiitos (tai lähetä meiliä))

Viestit toisille käyttäjille pannaan keskustelusivulle. -Samulili 25. toukokuuta 2006 kello 12.54 (UTC)

Mihin siis tallensit tyhjentämäsi sisällön tällä kertaa? Arto Alberg 25. toukokuuta 2006 kello 13.00 (UTC)

En mihinkään. Samat tiedot löytyivät jo John Locken keskustelusivulta. Äläkä tee väärää syytöstä keskustelusivun tyhjentämisestä. -Samulili 25. toukokuuta 2006 kello 13.02 (UTC)

En ole väittänyt, että olisi tyhjentänyt keskustelusivun tyhjennettyäsi sen. Kysyin vain, mihin olet tällä kertaa tunkenut keskustelusivulta tyhjentämäsi keskustelun tai sen osan. Arto Alberg 25. toukokuuta 2006 kello 13.14 (UTC)

Ovat muuten isot miehet lapsellisia. Ihan kuin noitavainojen aikaan. Mitä se merkitsee, että joku käyttää eri nimimerkkejä, Pykäläkin on Remes. Henkilä voi haluta tehdä esim. erilaisia artikkelita eri nimimerkeillä. Jos ei äänestä kahdella nimillä, niin kyllä homma saa minun puolestani olla. Siis toi vouhotus käsinukeista on jotensakin typerää ja lapsellista. --Alexius Manfelt 25. toukokuuta 2006 kello 15.31 (UTC)

No eikö ole lapsellista, jos ei aikuinen ihminen voi seistä sanojensa takana vaan pitää kehittää jotain sivupersoonia eri tyylisiä lisäyksiä varten? Varsinkin kun ei tarvitse edes omaa nimeään käyttää vaan voi piiloutua nimimerkin taakse. Jos ei yksi käyttäjätunnus riitä niin kummaa on. Olisi varmaan parempi olla tekemättä niitä lisäyksiä, joita ei ole valmis omalla nimellään allekirjoittamaan. --Hanna V 25. toukokuuta 2006 kello 18.43 (UTC)

Neiti hyvä, minä en puhu mistään muokkaamisesta, vaan artikkeleiden kirjoittamisesta. Se kun on näet ensyklopedian primääri tavoite ja tehtävä. Voihan olla, että poliittisiin artikkeleihin pistää eri nimimerkin kuin urheiluartikkeleihin. Tietenkin vastustan kahdella äänellä äänestämistä, mutta kyllä asiasta on tehty noitavaino, valitettavasti. --Alexius Manfelt 25. toukokuuta 2006 kello 19.41 (UTC)

Ei se pelkästää tuota ole kuulemma. -tKahkonen 25. toukokuuta 2006 kello 19.50 (UTC)

Tuosta aiheesta on muunkielisissä pedioissa laadittu paljon sääntöjä, täällä sitä ei ole onneksi tarvinnut pahemmin nostaa esille koska näköjään suurin osa käyttäjistä – tätä Aroa lukuunottamatta – osaa toimia jokseenkin järkevästi. Useampien tunnusten käyttö ei normaalisti ole perusteltua, kuten myös linkitetty en-wikin säännöstö sanoo. Eli mahdollista sallittua käyttöä kaksoistunnukselle voisi olla esimerkiksi muokkaaminen joltain yleisessä käytössä olevalta koneelta jos pelkää tietoturvallisuuden puolesta, tai jotain muuta vastaavaa; mutta tärkeää on, että tällöin joko tekee selväksi käyttävänsä kahta tunnusta, tai sitten ainakaan näillä tunnuksilla ei saa olla mitään yhteistä toimintaa keskenään. Luulisi Manfeltinkin hoksanneen, että jo tuossa yllä nähty sukkanukketunnuksen käyttäminen oman näkökannan puolustamiseen keskustelussa on kaikkea muuta kuin soveliasta toimintaa.

Olisi ehkä myös hyvä muistaa, että vaikka täällä parille henkilölle tuntuukin olevan tärkeintä kritisoida kaikkea mahdollista suomenkielisen Wikipedian toiminnassa, niin suurimmalla osalla muokkaajista ei kuitenkaan ole asioiden tilasta juuri mitään valittamista. Noitavainoista puhuminen silloin, kun käyttäjä ei suostu mukautumaan yhteisiin sääntöihin ja häntä siitä huomautetaan, on sangen perustelematonta. --Litami 26. toukokuuta 2006 kello 20.50 (UTC)

No, hyvät hyssykät sentään. Kylla Wikipedian tekijöiden primääri tehtevä on kirjoittaa artikkeleita, si muokata jotain, jonka on sekundaarinen tai jopa tertiäärinen funktio. Kun pidämme tämän mielessämme, niin ei kunnon tekstien kirjoittaminen ole samalaista soittelua kuin joku muokkaaminen. Olen korostanut aiemmin, että kuka tahansa pääsee lukemattomista yhteisistä koneista ja langattomista yhteyksistä vain "muokkaamaan". Mutta harva viitsii ihan kunnon artikkeleita pilailumielessä tehdä. Jos yhteisö muuttaisi asennettaan artikkelimyönteisemmäksi ja vierastaisi rajummin vain muokkaamista, niin uskon, että viittaamasi kaltaisilta ongelmilta vältyttäisiin, ainakain melkoisess määrin.

Kun minun mielestäni tuo käsinukkejahti vaikuttaa noitavainolta, niin kyllä historioitsijana tiedän mitä termi pitää sisällään. On turhan suurta melua pienestä asiasta. Mielestäni äänestysten tulee tapahtua yhden nimimerkin turvin. Se on mielestävi varsin kohtuullinen vaatimus.

Tämä nukkejahti johtaa siihen, että periaatteessa ja eritoten käytännössä, samassa perheess voi olla vain yksi nimimerkki. Muitahan voidaan IP-numeron perusteella pitää leikkileluina. Onko tämä yhden nimimerkin politiikka mielestäsi oikein? Se rajoittaa melkoisesti perheiden toimivuutta ja samalla myös Wikipedian sisältöä. --Alexius Manfelt 27. toukokuuta 2006 kello 03.12 (UTC)

Ihmettelen samaa kuin Alexius Manfelt. Meidän liittymästä kirjoittelee lisäkseni perheenjäseniä ja minun ystäviäni, enkä todellakaan usko sen asian vahingoittavan wikipediaa millään tavalla. Kannattanut olen osoitinpaljastinkäytäntöä, mutta sen väärinkäyttö pitää määritellä täsmällisesti. --Höyhens 27. toukokuuta 2006 kello 07.30 (UTC)

Ei kannata ihmetellä, vaan kokeilla. Yksi moderaattori alkoi sulkemaan automaattiasetuksin kirjastojen ja yleisöpalvelupaikkojen IP:ä Wikipediassa vain siksi, että kyseiseltä päätteeltä oli rekisteröidytty Wikipediaan. Samoin moderointi ja palauttaminen kiihtyivät, kun focus kohdistettiin yhteen käyttäjään. Olen aina tiennyt, etteivät tietokoneharrastajat ole valtio-opin virtuooseja, mutta jos tietokoneasiantuntijat uskovat, että sulkeminen on tehokasta niin se on hieman samankaltainen asia kuin kallisprovisioisen yhdysvaltalaisen luottokorttiyhtiön tietoturvajohtaja kavalsi rajallisella tunnusluvulla, naapurinsa IP:llä ja oman työkoneensa MAC:lla WLANista työantajansa rahat. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että näin kävi, koska tämä juuri todisti sen, mitä jo aikaisemmin olin ilmoittanut kannastasi osoitepaljastuksen käyttöön. Yksi neljästä osoitepaljastuksen haltijastakin osoitti asenteensa ja vastuullisuutensa paljastimen käyttöön. On erittäin turha äänestää osoitepaljatuksen haltijasta, koska haltijan tietojen käyttöä ei moderaattoreiden keskuudessa rajoiteta. Näin ollen toteutui käytännössä kaikkien byrokraattien oikeus osoitepaljastustietojen käyttöön, mitä äänestyksessä ei nimenomaan myönnetty. MOT. Auru Aro 28. toukokuuta 2006 kello 21.41 (UTC)

Tätä en toistaiseksi kommentoi muutoin kuin että tämä Farside jäi kyllä ulos, toivon hänen olevan elossa. --Höyhens 31. toukokuuta 2006 kello 18.42 (UTC)

Pelihahmojen kuvat

Katsotaanko fiwikissä läpi sormien pelihahmoja käsittelevien oikeuksettomien kuvien lisääminen? Useinhan pelihahmoista ei voi laittaa artikkeliin kunnollista kuvaa, niin että sen voisi laittaa luokkaan "Kuvakaappaus tietokone- tai videopelistä". MikkoM mainitsi, kun kyselin samaista asiaa mm. Prinsessa Zeldaan liittyen, että

"No siis pelihahmosta kirjoitettu tieteellinen ja kriittinen analyysi on nyt varmaankin niitä harvoja paikkoja, joissa ehkä voi käyttää kuvaa ilman lupaa sitaattioikeudella. Mutta näiden asioiden kanssa pitää olla varovainen."

Eli: Ryhdynkö hyvällä omallatunnolla lisäämään näitä oikeuksettomia promo yms. muita pelihahmo-kuvia, vai jätänkö asian sikseen? Entäpä mihin luokkaan nämä kuvat sitten laitettaisiin? --Olimar 25. toukokuuta 2006 kello 16.38 (UTC)

Käytännössä Wikipediassa ei ole kuin tieteellinen määritelmä, mutta huomaathan että Nintendon sivulta napattu kuva Mariosta ei ole lähelläkään "Kuvakaappaus tietokone- tai videopelistä", vaan tätä on vain itse ottamasi kuvakaappaus / valokuva pelin aikana esiintyvästä ruudusta. Tämä on kuitenkin IMOttelua, kannattaa odottaa varmaan muutaman muunkin kommentti ennen urakan aloittamista. --Agony 25. toukokuuta 2006 kello 16.42 (UTC)

Luokittelun järjestelmällistäminen / luokitteluprojekti

Olisiko mitään jos johonkin perustettaisiin luokitteluprojekti. Nyt käy käytännössä niin, ettei mallinteita luokitteluille ole ja jos joku sellaisen tekee, saattaa se mennä outona ajatuksena poistoäänestykseen.

Monille asioille on olemassa ajallinen jatkumo niin kuin virkamiehille ja luottamushenkilöille ministereistä puheenjohtajiin. Suksessiivinen luokittelu parantaa laatua siksi, että seuraamalla aikajanaa voi lukija verrata hyvää ja heikkoa artikkelia ja innostua kirjoittamaan lisää.

Wikipediaa voi kehittää mallinteilla ja luokitteluilla, ei pelkästään poistoäänestyksillä. Parhaat luokittelut on luonnontieteellisissä artikkeleissa, koska aihetta on pohdittu ainakin 1700-luvulta alkaen. Siihen pitäisi pyrkiä myös muissa aiheissa.

Luokitteluprojekti tarjoaisi mahdolisuuden niin aihepiireistä kiinnostuneille kuin makrontekijöillekin.

Auru Aro 25. toukokuuta 2006 kello 22.26 (UTC)

Miten mallineet liittyvät luokitteluun? --iirolaiho (kitinää) 26. toukokuuta 2006 kello 04.47 (UTC)

Tässä vaiheessa ainakin tynkämallineet vievät artikkelit suoraa päätä johonkin luokkaan. En tiedä, onko Auru Aron lähtökohta tässä tosiasiassa. --Höyhens 26. toukokuuta 2006 kello 04.54 (UTC)

Olen itsekin pohtinut luokitteluprojektin perustamista, joten olisin mielelläni mukana. Esimerkiksi tärkeimmät luokat, ne joihin pääsee käsiksi etusivulta, ovat aika sekaisia ja kaipaisivat järjestelyä. Kenties H-bot voisi myös luoda listan artikkeleista, joissa on ainoastaan tynkäluokkia tai muita vastaavia? –Anchjo^(jutskaa) 26. toukokuuta 2006 kello 12.15 (UTC)

Luokittelun perusteet

Muutama perusilmiö on suomenkielisessä Wikipediassa esiintynyt. Yhden opin mukaan Wikipedian pitäisi olla esteettinen eli visuaalisesti kaunis. Tämä on johtanut siihen, että joskus taannoin luokkia poistettiin aivan työkseen, jolloin yhdessä samankaltaisessa artikkelissa oli kolme luokkaa ja toisessa vain yksi. Nyt on jo ymmärretty sen verran, että luokkia tarvitaan, koska suuri osa Wikipedian arvosta on siinä, että tottumatonkin käyttäjä saa esimerkiksi kuntaa koskevat tiedot jonkin luokkasurffauksen avulla. Ei voida jokaisesta yksityiskohdasta äänestää erikseen, vaan on hyväksyttävä se, että täytyy olla standareja. Otetaanpa esimerkiksi kunnat, joita on Suomessa 431. Niillä pitäisi olla samankaltainen formaatti, vaikka pienimmässä kunnassa Sottungassa on 125 asukasta ja suurimmassa kunnassa Helsingissä 562429. Väestöltään Helsinkiin menee 4499 Sottungaa. Kummallakin ovat samat velvoitteet ja sama kuntalaki. Näin ollen on hyväksyttävä se, että Sottungan luokittelu kylissään on yhtä raskas kuin Helsingissä kaupunginosineen, nähtävyyksineen jne., jotta ei luoda yhden kuntakäytännön sijasta yhtä käytäntöä ja 430 poikkeusta, mistä äänestellään erikseen. Äänestelyllä ja muokkauksilla kukin käyttäjä saa pisteitä laskuriin, varsinkin argumentoivalla poistoäänestelyllä, mutta se ei jäsennä useinkaan sisältöjä. Onneksi kaupunginosa-artikkeleita tai kyläartikkeleita sallitaan vetoamatta Googleen, koska on ymmärretty, että standardeja tarvitaan ja että paikallisesti merkittävä on eri asia kuin globaalisti merkittävä New York - Paris - London . Kunta-artikkeleissa mallinne kehittää aloitettuja ja vajaita artikkeleita, koska mallinne pakottaa hakemaan lisätietoja. Joidenkin osalta mallinne rajoittaa artikkelin edelleen kehittämistä, koska jälleen lisäpisteitä haluava moderaattoriehdokas tai moderaattori palauttaa mallinteeseen. Mallinne on artikkelinkirjoituksen tuki eikä sen pitäisi muodostua jatkokehityksen esteeksi.

Ensinnäkin luokkia tulee olla niin tukahduttavan paljon, että Wikipedian sivu alkaa muistuttaa ominaisuudeltaan relaatiotietokantaa.

Toiseksi edelliseen liittyen luokkien poistamista pitää vastustaa vaikka palautuksin.

Kolmanneksi kun välttämättömät kaksi ensimmäistä vaihetta on käyty läpi, aletaan luokkia järjestää uudelleen jo muodostuneiden artikkeleiden pohjalta, jolloin joku ryhtyy jo tekemään vähemmän häiritseviä luokkamallinteita, missä helposti näkee aihekokonaisuuen ja artikkelit muodostavat keskenään webringin, jolloin artikkelityngät ovat jalostuneet artikkeleiksi ja ensin luokkien ja lopulta mallinteen avulla artikkelit ovat järjestäytyneet artikkelisarjaksi.

Neljänneksi mallinne on luokittelun kehittynein muoto. Se voi myös muodostaa rajoitteen edelleen laajentamiselle, jolloin prosessi alkaa alusta ensimmäisestä ja toisesta kohdasta.

Ellei kyse ole kasvitieteestä, mitä on luokiteltu jo 1700-luvulta alkaen, on luokittelu verrattain dynaaminen ja pienellä porukalla tehtäessä ei ensimmäisten artikkeleien kohdalla tule otetuksi paljoakaan asioita huomioon. Jotta luokittelu varmasti onnistuisi, pitäisi olla kyseisen tieteen harjoittaja, mitä on harvoin läsnä.

Ehdotus

Pitäisi aloittaa runsasvolyymisistä artikkeleista eli uutisartikkeleista, mitkä kirjoitetaan nopeasti, mitkä sisältävät usein maantieteellisiä viittauksia ja mitkä oikeastaan voisivat tarvita mallinnetukea. Näin luokittelu kohdistuisi volyymiin ja palvelisi monia.

Luonnononnettomuudet

luokka:Valtio, luokka:Maakunta, luokka:Paikka luokka:Onnettomuuslaji

luokka:Onnettomuuslaji => mahdollisia alaluokkia, mitä käytettäisiin artikkelissa, mutta ne kerääntyisivät luokka:Tulva, luokka:Tulivuorenpurkaus, luokka:Maanjäristys, luokka:Tsunami :iin.

Mikäli yhdelle tapahtumalle saadaan mahdollisimman monta luokkaa, tulee tietoisuus muista artikkeleista yleisemmäksi ja samalla saadaan edellytyksiä muiden samankaltaisten artikkeleiden jatkokehittämiselle esimerkiksi mallintein. Pitäisi olla jokin merkki, millä luokkansa valtioartikkelin voisi merkitä malliartikkeliksi luokassaan, jolloin muodostuisi tilapäinen benchmark.

Volyymiartikkeleiden luokittelun kehittämisessä kannattaisi katsoa muiden Wikipedioiden vastaavia artikkeleita.

Loppujen lopuksi päädytään siihen, että tietyntyyppisillä artikkeleilla pitäisi olla toimituskuntansa, jolloin ajaudutaan vapasta Wikipediasta "järjestäytyneeseen yhteiskuntaan", missä toivottavasti muoto ei rajoita, vaan tukee sisältöjä. Auru Aro 28. toukokuuta 2006 kello 22.14 (UTC)

interwikiä täsmennyssivuille

Mikä on käytäntö kun tehdään interwikilinkit täsmennyssivuille? Nyt edessä nököttää vaaka (täsmennyssivu), ja enkkuwikissä löytyisi kaksi vastaavuutta: en:Scale (kuten painovaaka) ja en:Libra (disambiguation) (kuten vaaka horoskoopissa). Kumman lista laitetaan, vai laitetaanko kumpaakaan? --Agony 26. toukokuuta 2006 kello 10.48 (UTC)

Eivät kai täsmennyssivut tarvitse interwikilinkkejä? Nehän eivät ole oikeita artikkeleita, ja täsmennytsivut taitavat olla enemmänkin kielikohtaisia. Eli miltä minusta tuntuu että ainoastaan niistä asioista kertoville sivuille ne oikeat interwikilinkit, ja täsmennyssivulle ei ollenkaan. --JTS 26. toukokuuta 2006 kello 11.39 (UTC)

Näin itsekin luulin aluksi, mutta huomasin että enkkuwikin täsmennyssivut linkittelee kielilinkeillä joten eiköhän tämä ole "wikikäytäntö". --Agony 26. toukokuuta 2006 kello 11.56 (UTC)

Minusta siinä taas ei ole järkeä. Täsmennyssivut käsittelevät usein aivan eri asioita, kuten vaikka tuossa sinun esimerkissäsi. Täten sivut eivät vastaa toisiaan, eikä interwikilinkitys ole järkevää. Sanoisin että ohjaa tarmosi tästä asiasta johonkin oikeasti hyödylliseen :) --JTS 26. toukokuuta 2006 kello 12.03 (UTC)

No, kai se pitää alkaa interwikittämään luokkia :) --Agony 26. toukokuuta 2006 kello 12.36 (UTC)

Minunkin mielestäni täsmennyssivuille tulisi lisätä iw-linkkejä suurta harkintaa käyttäen. Mutta esimerkiksi jotkut lyhenteet tai paikannimet ovat sellaisia, että niissä voi hyvin olla kieltenvälisiä linkkejä. --Jannex 26. toukokuuta 2006 kello 12.39 (UTC)

Minusta ei kannata edes yrittää kätkeä sitä, että luokitteluperusteet vaihtelevat kielestä ja kulttuurista johtuen. Opimme erot sitä nopeammin, mitä runsaammin on vieraskielistä referenssiä. Hämmennystä ei pidä pelätä. Ellei eroja selvästi osoiteta, käy niin kuin "armeija"/"puolustusvoimat"-keskustelussa, missä artikkelinkirjoittajat todella luulivat, että armeija on englanninkielinen sana, mikä tarkoittaa Suomessakin pelkästään maavoimia, kun tosiasiassa arme on ranskankielinen sana ja tarkoittaa Suomessakin puolustusvoimia eikä maavoimia. Kokemusten vaihto on paras keino edistää väärinkäsitysten purkautumista, koska muutoin ne luikertelevat myös suomenkieliseen Wikipediaan. Auru Aro 28. toukokuuta 2006 kello 22.18 (UTC)

Täsmennyssivuja on ihan perusteltua interwikitellä, jos siitä on jotain hyötyä. Esmes alkuunpanemani San Juan saa minusta lisää asiaankuuluvaa sisältöä kielilinkeistään. Onhan tuo tietysti vähän tapauskohtaista, mutta yleensä oikeita iw-linkkejä ei pitäisi täsmennyksissäkään karsastaa jos niitä vain joku jaksaa lisäillä. --Litami 26. toukokuuta 2006 kello 19.57 (UTC)

Samaa mieltä. Täsmennyssivuja voi linkittää, kunhan tekee sen oikein (aijaa...) -tKahkonen 26. toukokuuta 2006 kello 20.31 (UTC)

Jos tarkkaa vastinetta ei löydy, niin kannattaa aina jättää kieltenvälinen linkki laittamatta. Botit kun eivät osaa tulkita nyansseja asioiden välillä ja nopeasti seurauksena on interwiki-hässäkkä, jonka selvittämiseen menee aikaa. Kasvi- ja eläinartikkeleissa on tullut vastaan tapauksia, joissa saattaa olla ollut lajit, suvut ja heimotkin välillä sekaisin. --Ekeb 26. toukokuuta 2006 kello 20.32 (UTC)

Tämä olikin se pääsyy miksi kysyin, botit tekee kuitenkin juuri sen mitä niiden on käsketty tekemään ja ne tekevät sen vieläpä nopeasti :| Nyt on kuitenkin selkeästi kaksi eri kuppikuntaa iw:n osalta täsmennyssivuissa, mutta onko joku tietoinen wikin laajuisesta käytännöstä joka olisi puolesta tai vastaan? --Agony 27. toukokuuta 2006 kello 07.01 (UTC)

Ylläpitoon liittyvien mallineiden automaattinen luokitus

Minusta luokat on tarkoitettu Wikipedian selaajille, minkä vuoksi esimerkiksi tynkäluokittelu on turhaa. Eikö tynkä- ja muista vastaavista ylläpitoon liittyvistä mallineista (kuten korjattava ja copyvio) voisi ottaa automaattisen luokittelun pois ja käyttää sen sijaan Tänne viittaavat sivut -toimintoa? Samalla korjaantuisi sekin ongelma, ettei luokittelemattomissa sivuissa näy esimerkiksi tyngitettyjä sivuja. –Anchjo^(jutskaa) 26. toukokuuta 2006 kello 13.21 (UTC)

Kannatan. Luokittelulla ei saavuteta noissa tapauksissa juuri mitään lisäarvoa. --Jannex 26. toukokuuta 2006 kello 14.59 (UTC)

Itsekin kannatan. --Kouluhai 26. toukokuuta 2006 kello 17.13 (UTC)

Copyviot on edelleen paras luokitella suoraan roskaksi {{kopio}}-tagilla, sillä tavalla ne tulevat myös poistetuksi joskus eivätkä jää kummittelemaan. --Tve4 27. toukokuuta 2006 kello 08.14 (UTC)

Mitenkäs tyngissä sitten siirryttäisiin täsmällisempiin artikkeleihin, kun alaluokkia ei olisi? Esim. Biologiatyngät -> Nisäkästyngät -> Kissaeläintyngät. Tulevaisuudessa tyngät tulevat täsmentymään entisestään eli alaluokkia tulisi lisää. --Hartz 26. toukokuuta 2006 kello 19.31 (UTC)

Minusta tämä ei ole paha ongelma. Selailetko näitä tynkäluokkia tällä tavoin? Tynkäsivulle voisi toki luetteloida hakemistomaisena kaikki tynkäluokat helpottamaan selausta, vaikkei se ongelmaa tietenkään ihan ratkaisisikaan. –Anchjo^(jutskaa) 27. toukokuuta 2006 kello 08.12 (UTC)

Wikipediassa lukeminen ja muokkaaminen limittyvät, joten artikkeleissa voi minusta olla myös ylläpitoon tarkoitettuja luokkia. Luokkia on mukavampi selata kuin "tänne viittaavia sivuja", koska luokissa artikkelit ovat aakkosjärjestyksessä ja usealla palstalla. Luokkiin voi myös kirjoittaa kuvauksen, joten esimerkiksi minitynkäluokasta voi linkittää minitynkäprojektiin. --Tsemii 30. toukokuuta 2006 kello 18.44 (UTC)

Wikipedian tärkein tarkoitus on kuitenkin tarjota tietosanakirja luettavaksi eikä muokattavaksi, minkä vuoksi minusta lukemiseen ja muokkaamiseen liittyvät asiat eivät ole täysin tasavertaisia. Varsinaista kuvausta ei tarvita, koska mallineen linkkiä klikkaava tietää mihin on menossa. Esimerkiksi minitynkämallineessa voi linkata sivuun Wikipedia:Minitynkä, joka kertoo kaiken muun tarvittavan. Linkki minitynkäprojektiin voisi olla kyseisellä sivulla, tai jopa pienellä präntillä itse mallineessa. –Anchjo^(jutskaa) 30. toukokuuta 2006 kello 19.24 (UTC)

Antti Heikkilä

Tuolla nimella on Wikipediassa artikkeli, joka kertoo jostakusta jääkirkkoilijasta. Haluisin tehdä artikkelin Antti Heikkilästä, joka on tunnettu selkakirurgi, kirjailija jne. jne. Olisiko mielekästä muttaa artikkelit niin, että olisi "Antti Heikkilä (jääkiekkoilija)" sekä "Antti Heikkilä (kirurgi)". Ja sitten vielä tehdä sivu, jossa saisi valita jomman kumman henkilön tai jopa muitakin Antti Heikkilöitä? Niin, alkuosaltaan ainakin Coogle puhuu vain tuosta kirurgista ;)--Alexius Manfelt 27. toukokuuta 2006 kello 08.15 (UTC)

Laitoin sivulle Antti Heikkilä täsmennyksen, kirurgista kertovan osuuden voit lisätä sivulle Antti Heikkilä (ortopedi). Mikäli lisää Antti Heikkilöitä löytyy, sitten teemme tietenkin täsmennyssivun, mutta siihen saakka tuo järjestely uskoakseni riittänee. --Tve4 27. toukokuuta 2006 kello 08.26 (UTC)

Jos Antti Heikkilöitä on vain kaksi, kannattaa siirtää nykyinen artikkeli sivulle Antti Heikkilä (urheilija) ja selkäkirurgista kertovaan artikkeliin ylös {{tämä artikkeli}}. --Agony 27. toukokuuta 2006 kello 08.28 (UTC)

Kiitos tosi nopeasta neuvostasi. --Alexius Manfelt 27. toukokuuta 2006 kello 08.28 (UTC)

Jos siirrellään, niin mieluummin nimelle Antti Heikkilä (jääkiekkoilija), onpahan täsmällinen. --Tve4 27. toukokuuta 2006 kello 08.29 (UTC)

Terkensin toisen Antin ammattia ;) --Alexius Manfelt 27. toukokuuta 2006 kello 08.32 (UTC)

Ylläpitäjät: Merkitse tarkistetuksi

Nyt kun tuo Merkitse tarkastetuksi -toiminto on piiloutunut tavallisilta käyttäjiltä, laitoin huutomerkit näkymään kaikille. Tai siis, eihän ne näy enää kun ylläpitäjille. Huutomerkit näkyvät jonkun päivityksen jälkeen nyt myös tarkkailulistalla, joten ne ovat siten nykyään käyttökelpoisia. Ja tämän sekavan selityksen jälkeen pyytäisin, että kaikki ylläpitäjät rupeavat käyttämään tuota toimintoa. Säästää vaivaa, kun muutosta ei tarvitse kuin yhden ihmisen tarkastaa kerran. Ei vie kauheasti vaivaa siltä yhdeltä henkilöltä, mutta säästää huomattavasti muilta. (ps. tähän yhteyteen taas valitusta tästä liiasta Kahvihuoneen jaottelusta. Sivun seuraaminen on vähentynyt huomattavasti, kun entisen yhden sivun sijasta onkin viisi.) – linnea 27. toukokuuta 2006 kello 17.31 (UTC)

Tarkoitetaanko tarkastamisella tässä vandalismin valvontaa vai tietojen oikeellisuuden tarkastamista? Jos jälkimmäistä, tarkastaminen pitää tehdä riittävällä vakavuudella ja huolellisuudella. Sellaiseen tarkastamiseen Google ei välttämättä enää riitä. Nikke 28. toukokuuta 2006 kello 09.23 (UTC)

Miksi ne huutomerkit poistuu vain uusilta artikkeleilta, ainakin minulla? Miten ne saa pois muutosten kohdalta? --Höyhens 28. toukokuuta 2006 kello 09.44 (UTC)

En nyt tajunnut ihan mitä tarkoitit. Mutta kun painat tuoreissa muutoksissa sitä ero-linkkiä, niin sen merkitse tarkastetuksi -linkin pitäisi ilmestyä. Ja vain uusimman muutoksen voi tarkistaa. – linnea 28. toukokuuta 2006 kello 09.46 (UTC)

Tajusit näköjään ihan oikein: tuo ero-nappuli on ihmetyttänytkin minua. Mutta kerropas samalla miksi tuo näytä botit - piilota botit vaihto ei piilota kuin osan boteista. t. --Höyhens 31. toukokuuta 2006 kello 06.54 (UTC)

Kaikilla boteilla ei ole bottistatusta. Katso Wikipedia:Botit. --Harriv 31. toukokuuta 2006 kello 07.04 (UTC)

Ja ei hätää, kohta on Thijs!bot:llakin bottistatus. --TBone 31. toukokuuta 2006 kello 07.10 (UTC)

Ylläpitäjille vielä tiedoksi sellainen juttu, että Asetuksissa on Muokkauskenttä-välilehdellä kohta "Merkitse tekemäni muutokset tarkastetuiksi". Kannattanee laittaa päälle. –Kooma 2. kesäkuuta 2006 kello 18.50 (UTC)

Neuvostoliitto vai Viro?

Törmäsin tilanteeseen, jossa henkilö on syntynyt Narvassa. Kaupunkihan kuuluu nykyään Viroon. Henkilö oli kuitenkin syntynyt vuonna 1987, jolloin Viro vielä kuului Neuvostoliittoon. Kumpi merkitään synnyinmaaksi? --Alfred Dengan 28. toukokuuta 2006 kello 18.03 (UTC)

Samasta aiheesta on käyty aiemmin keskustelua sekalaisen kahvihuoneen puolella jossa näkyy paikan ja alueen silloisen nimen ilmoittaminen keränneen enimmän kannatuksen. --Litami 28. toukokuuta 2006 kello 19.10 (UTC)

Menneisyys ei muutu

Analogiaa voisit katsoa vaikkapa Martti Ahtisaari-artikkelista. Vaikka hänen syntymäpaikkansa oli osa Neuvostoliittoa ja on osa Venäjää, hänet voitiin valita syntyperäisenä suomalaisena tasavallan presidentiksi. Auru Aro 28. toukokuuta 2006 kello 18.25 (UTC)

Juuri tätä hain. Hän syntyi Suomessa, joten hänet voitiin valita. Tuo oma kohteeni syntyi Neuvostoliitossa, merkitsen siis hänet syntyneeksi siellä. --Alfred Dengan 28. toukokuuta 2006 kello 18.30 (UTC)

Neuvostoliitto oli niin laaja valtio, että ellei ole paikkaa tarkoittavaa linkkiä, kannattaa tarkentaa, että kyseessä oli Eestin (sosialistinen) neuvostotasavalta. Se, että jokun synnyinmaa on Neuvostoliitto eikä paikkakunnasta ole artikkelia, mikä osoittaisi sen kuuluvan Baltiaan tai IVY-valtioon, ei paljoa anna lisäinformaatiota. Auru Aro 28. toukokuuta 2006 kello 18.38 (UTC)

Voit käydä katsomassa artikkelin (Leo Komarov) ja korjata sen mielesi mukaan. Voit hyvinkin tietää asiasta paremmin kuin minä. --Alfred Dengan 28. toukokuuta 2006 kello 18.40 (UTC)

Kommentti Leo Komarov-artikkelin keskustelusivulla. Auru Aro 28. toukokuuta 2006 kello 18.48 (UTC)

Pieni korjaus. Ahtisaari syntyi Suomessa (vuosi oli 1937). -tKahkonen 28. toukokuuta 2006 kello 19.05 (UTC)

Juuri niin. Ilmeisesti Auru Aro tarkoitti juuri tätä. Artikkeleissa tulee syntymäpaikkoja merkittäessä ottaa huomioon ajankohta, eli Ahtisaari ei syntynyt "Viipurissa, Venäjällä". --SM 28. toukokuuta 2006 kello 21.52 (UTC)

Ja jos on kyse purkautuneesta valtiosta eikä syntymä- tai kuolinpaikasta ole vielä artikkelia, kannattanee jotenkin ilmaista, missä valtiossa paikka on nykyään, vaikkapa Rakvere Neuvostoliitto, nykyinen Viro. Jos Rakvere on olemassa artikkelina, voitaneen tarkennus jättää tekemättä. Artikkelin ei pitäisi tuottaa väärinkäsityksiä silloinkaan kun se on täsmällinen. Mainoslehtisten toimitusvarassa hankalat asiat pyöristetään, mutta se kait ei voi olla tietosanakirjan tarkoitus. Auru Aro 28. toukokuuta 2006 kello 22.26 (UTC)

Uutisartikkeleiden nimeämisestä

Monet pitävät ajankohtaisten uutisartikkeleiden kirjoittamisesta ja tilanteen muuttuessa niiitä ei luokitella Valtio:onsa eikä Maakunta:ansa. Näin ollen seuraavina vuosina ei Vuoden 2006 tapahtumiin osoite mikään maalinkki eikä maakuntalinkki, vaan artikkeli jää uutisvälähdykseksi MMM-kirjan tapaan.

Ehdotan, että luonnononnettomuusartikkelit nimettäisiin lyhyemmin ja aihepiirinsä mukaisesti eikä Vuoden 2006 tapatumana, esimerkiksi näin

Vuoden 2006 Valtion tulva => Valtion tulva 2006

Näin artikkeli voi löytyä myöhemmin helpommin Etsi-komennolla ja lukija saa koko seismologisesta tilanteesta kertovat edellisten vuosien uutisartikkelit ruudulleen, vaikkei niissä olisi maaluokituksia.

Jos maassa on kolme tulvaan niin yksi nimeämistapa voisi olla

Valtion tulva 2006 toukokuussa Valtion tulva 2006 lokakuussa jne.

Moderaattorien kannattaisi huolehtia myös siitä, ettei tietoa kadoteta luokittelemattomuudella ja sillä, että artikkeli otsikoidaan "unhojen yöhön" siksi, että halutaan sen edustavan "Vuoden 2006" tapahtumia uutisartikkelina.

Parasta olisi, että uutisartikkelit suosista LUOKITELTAISIIN vuoden tapahtumiksi silläkin uhalla, että joku panee ne uutisina ja uutisartikkeleina hylkyyn poistamalla ne tai poistoäänestyttämällä ne.

Auru Aro 28. toukokuuta 2006 kello 18.45 (UTC)

Uutispalveluartikkelit

Näyttää siltä, että Wikipediassa nopeutensa vuoksi alkaa olla uutispalvelun kaltaisia artikkeleita. Mikäli kysymys olisi suomalaisesta onnettomuudesta, joku voisi karsia niitä pois, mutta kun englanninkielisessä ja monessa muussa Wikipediassa on samasta asiasta, sallittaneen uutisointi.

Onko nyt olemassa mitään mielipidettä, miten uutisartikkeleihin suhtaudutaan? Niillä saadaan nopeasti uusia mielenkiintoisia artikkeleita ja samalla täydennetään Reuters-STT-Helsingin Sanomia. Itse asiassa jopa toimitukset ovat oppineet katsomaan Wikipediaan linkkejä bongatessaan. Auru Aro 28. toukokuuta 2006 kello 19.04 (UTC)

KISS Army

Aiemmin maailmaanlaajuisesta faniklubista kertova artikkeli poistettiin Wikipedia:Poistettavat sivut/KissArmy. Nyt tämä artikkeli kertoo suomen alaosastosta. Kommentteja? Kommentin jätti Teveten (keskustelu – muokkaukset).

Kuten äänestyksessä sanottiin, yhdistetään. -tKahkonen 29. toukokuuta 2006 kello 16.36 (UTC)

Jaa-a, en löytänyt KISS Armyn sivuilta nopeasti tietoa jäsenmäärästä, mutta poistoäänestyksessä oli maininta "kuusinumeroisesta jäsenmäärästä" joka on merkittävä määrä jäseniä. Artikkeli kertomaan koko jaostosta. --Agony 29. toukokuuta 2006 kello 16.37 (UTC)

Uudelleenohjattu KISS:iin, jossa on jo sama tieto. --TBone 29. toukokuuta 2006 kello 16.48 (UTC)

jåå mutta nyt meillä on uusi KISS Army-artikkeli, joka kertoo suomen alaosastosta ja jota ei ole yhdistetty.--Teveten 29. toukokuuta 2006 kello 18.34 (UTC)

Jaa missä? --TBone 31. toukokuuta 2006 kello 07.03 (UTC)

Korjaus edelliseen: ei enää misään. Ilmeisesti selaimen välimuistin takia näytti, että artikkelia ei olisi yhdistetty. Anteeksi häiriö.--Teveten 31. toukokuuta 2006 kello 07.07 (UTC)

Diskografia vai julkaisut?

Kumpi on Wikin käytäntö, lainasana vai suomettunut versio? Tällä hetkellä mm. Sentenced käyttää julkaisut ja Metallica sekä Eppu Normaali diskografia. --Agony 30. toukokuuta 2006 kello 05.47 (UTC)

Diskografia vaikuttaisi olevan tällä hetkellä vakiintuneempi. Artikkelimallissa kumpaakin pidetään yhtä hyväksyttävänä. --Jetman 30. toukokuuta 2006 kello 05.50 (UTC)

Vanhuus painaa joka nivelessä - minusta diskografia tuntuu peräti neologismilta, mutta uskotaan nyt että se on nyt sitten suomen kieleen vakiintunut muuallakin kuin wikipediassa. --Höyhens 31. toukokuuta 2006 kello 06.58 (UTC)

Mielestäni tämäntyyppisissä tapauksissa voi käyttää kumpaa vain. Väkisinväännetty & turha yhtenäisyys on vain tylsää. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 16. kesäkuuta 2006 kello 08.15 (UTC)

Ajankohtaisartikkelin kuvan vaihto

Miten Uutisiin voi vaihtaa ajankohtaisen artikkelin ajankohtaisemman kuvan? Nyt Uutiset on lukittu, joten vaihdosta ei voi tehdä esimerkiksi Porvoon tuomiokirkon osalta. Uutistekstissä mainitaan tulipalosta, mutta kuvassa on Porvoon tuomiokirkko alkuperäisessä muodossaan. Muokkaaja 31. toukokuuta 2006 kello 14.36 (UTC)

Kaikki rekisteröityneet muokkaajat (esim. sinä) voivat muokata uutisia. Tästä lähtee http://fi.wikipedia.org/w/wiki.phtml?title=Template:Uutisissa&action=edit --Teveten 31. toukokuuta 2006 kello 14.40 (UTC)

interwiki-muistutus

Ärsyyntyneenä IP:den interwiki-lisäyksistä ilman yhteenvetoa ajattelin kokeilla pienimuotoista muistutuskampanjaa. Toivoisin että a) joku oikeasti englantia osaava kävisi ja korjaisi minun finglishini malline:iw:stä ja b) aina kun huomaisi jonkun lisäävän interwikin ilman yhteenvetoa, kävisi heittämässä käyttäjän keskustelusivulle {{subst:iw}}--~~~~. Jos on tyhmä idea, saa sanoa ääneen :) --Agony 31. toukokuuta 2006 kello 15.46 (UTC)

Miksi tuo on englanniksi ja vain englanniksi? Kaikki IPt jotka lisäävät iw-linkkejä ovat automaattisesti englanninkielisiä? Ehkä ajatus hyvä, mutta en tiiä. Kuinka usein ne edes sen jälkeen tulevat samalla IPllä uudestaan suomenkieliseen wikipediaan? – linnea 31. toukokuuta 2006 kello 15.51 (UTC)

Voisihan tuonne lisätä saman myös muilla kielillä (mikäli mallineelle tulee oikeasti tarvetta). Englanti on kuitenkin hyvin ymmärretty, ja veikkaan että suurin osa tajuaa edes jotakin englanninkielisestä tekstistä. Silloin tällöin näkee myös kesto-IP:tä (tosin harvemmin) jotka lisäilevät iw-linkkejä ja toiveeni olikin että sana kiertäisi lisääjiltä heidän omassa wikissä eteenpäin. --Agony 31. toukokuuta 2006 kello 15.59 (UTC)

Mielestäni tuo on upea idea. Lisäsin eräälle IP:lle tuon mallineen. Malline on kunnossa ja itse ainakin kannatan käyttöönottoa. --Kouluhai 31. toukokuuta 2006 kello 16.47 (UTC)

Copyvio-epäilyn estäminen

Viitaten esimerkiksi artikkeliin Sloughi, kysyisin ihan mielenkiinnosta, miten minun pitäisi oikeaoppisesti menetellä, jos kirjoitan aiheesta X artikkelin jollekin sivustolle, ja sen jälkeen kopioin sen Wikipediaan. Tarkoitan lähinnä, että miten menetellä sen suhteen, ettei sitä artikkelia epäillä copyvioksi. Ja onko tälläinen menettely sallittua? --mzlla 1. kesäkuuta 2006 kello 10.07 (UTC)

Tee näin Keskustelu:Eteisvärinä. On sallittua, jos omistat itse oikeudet omaan tekstiisi (näinhän yleensä on).--Teveten 1. kesäkuuta 2006 kello 10.14 (UTC)

OK, asia selvä. -- mzlla 1. kesäkuuta 2006 kello 13.47 (UTC)

Jos mahdollista, nettisivuun kannattaa liittää huomautus siitä, että teksti on viety Wikipediaan, kuten täällä. Tämä menettely tekee selväksi sen, että kopiointiin on lupa. Nimimerkkien tai numerosarjojen vakuuttelut kun eivät aina vakuuta. --Tsemii 1. kesäkuuta 2006 kello 18.12 (UTC)

Tuo on varmasti kaikkein paras tapa silloin, kun se on käytettävissä. Oma eteisvärinä-tekstini ei ole suoraan minkään yksittäisen verkkoklinikalla olevan artikkelin kopio, mutta se sisältää lainauksia verkkoklinikan potilaskysymyksiin antamistani vastauksista. --Teveten 2. kesäkuuta 2006 kello 06.00 (UTC)

Halutut sivut?

Artikkelitoiveissa on myös tämmöinen Halutut sivut. Selityksenä on että sinne on eniten linkkejä. Käsittääkseni sinne em. toimintosivulle on ruuhkautunut kärkeen mallineiden punaiset linkit, joten todellisuussa halutuimmuudesta ei ole kyse. Voisiko sen toimintosivun nimen muuttaa esim. eniten linkitetyiksi sivuiksi. Nykyinen nimi on harhaanjohtava. --Höyhens 6. kesäkuuta 2006 kello 10.28 (UTC)

Eniten linkitetyt sivut on myös huono nimi, sillä nuo halutut sivut ovat sellaiset eniten linkitetyimmät, joita ei ole olemassa. Ei Halutut sivut minustakaan paras mahdollinen nimi ole, että jotain muita voisi ehdotella. -- mzlla 7. kesäkuuta 2006 kello 20.33 (UTC)

Halutut sivut on tosiaan harhaanjohtava. "Puuttuvat linkitetyimmät sivut" tai "Linkitetyimmät puuttuvat sivut"? --Tomia 7. kesäkuuta 2006 kello 22.19 (UTC)

Vai "Puuttuvat sivut, joihin on eniten linkkejä"? --Faldion 8. kesäkuuta 2006 kello 10.22 (UTC)

Vai halutut sivut? Onko tällä niin väliä :) -Samulili 8. kesäkuuta 2006 kello 10.25 (UTC)

"Toivotuimmat sivut" yhdistyisi mielissä artikkelitoiveisiin. --Tomisti 9. kesäkuuta 2006 kello 11.36 (UTC)

Suomalaisuus ja maailmankansalaisuus

Wikipedia on kansainvälinen tietosanakirja. Mitä tarkoittaa suomalainen kansainvälinen Wikipedia? Suomalaisen Wikipedian käyttäjiä ovat suomea puhuvat ja kirjoittavat, joista yli 90 % asuu Suomessa. Mielestäni on siis oikeutettua antaa suomalaisia ilmiöitä ja laitoksia käsitteleville teksteille erityisasema artikkeleissa. Tämä ei olisi järkevää esim. englanninkielisessä Wikipediassa, mutta suomalaisessa Wikipediassa se on ymmärrettävää.

Liika kansainvälisyyteen painottuminen saattaa joskus tehdä artikkelista liioitellun yleispätevän. Esimerkkinä toimii artikkeli Poliisi, jossa ennen muokkauksiani ei kerrottu juuri mitään Suomen poliisista. Toisaalta ilmiö on niin laaja-alainen, etteivät kaikkiin poliisivoimiin sopivat lauseet kerro kovinkaan paljoa. Olisiko järkevää ottaa käytännöksi vastaavissa aiheissa sama kuin Otavan suuressa ensyklopediassa: artikkelin jako kolmeen: yleisperiaatteet ja historia, ilmiö Suomessa ja ilmiö muualla maailmassa. Tämä tyydyttäisi paljon paremmin useimpien Wikipedian käyttäjien (esim. koululaiset) tarpeita kuin keinotekoinen yleismaailmallisuus. Myöhemmin, artikkelin kasvaessa, voidaan palaset muodostaa omiksi artikkeleikseen --M. Porcius Cato 8. kesäkuuta 2006 kello 11.33 (UTC)

Suomenkielinen Wikipedia on luonnostaan suomalainen, eikä sille kukaan voi mitään — osa myöntyy tähän hiljaisesti, osa haluaa sen käytännöksi, ja osa haluaa nimenomaan ajaa fi-wikiä pois siitä.

Ehdottomasi jako on hyvä tietyissä tapauksissa. Toisissa tapauksissa on kyse yleismaailmallisesta ilmiöstä (asevelvollisuus) josta löytyy kuitenkin hitosti sanottavaa juuri Suomen kannalta (Suomen asevelvollisuus) — erilliset artikkelit täytyy kuitenkin luoda jossain vaiheessa, kun sisältö kasvaa liian suureksi. Mutta olet oikeassa siinä, että keinotekoinen yleismaailmallisuus ei todellakaan hyödytä ketään. —MikkoM (♫) 8. kesäkuuta 2006 kello 11.37 (UTC)

Vaikka MikkoM muuta antaakin ymmärtää, ei mikään virallinen käytäntö sano, että Wikipedia olisi sen enempää suomalainen kuin vaikkapa indokiinalainen tietoteos. Ymmärrettävästi aiheet painottuvat Suomeen, mutta tarkoituksellisesti erityiseen suomalaisuuteen ei pidä pyrkiä. --SM 8. kesäkuuta 2006 kello 15.46 (UTC)

Mielestäni MikkoM on oikeassa. Ehdotankin, että luodaan virallinen käytäntö, jonka mukaan suomenkielisen Wikipedian artikkelit voivat antaa suomalaisille aiheille erityiskohtelun. Nykyisen säännön mukaan Suomesta ja Vietnamista pitäisi kirjoittaa periaatteessa saman verran, jos aihe ei liity mitenkään erityisesti Suomeen tai Vietnamiin. (Esim. poliisi)--M. Porcius Cato 9. kesäkuuta 2006 kello 05.27 (UTC)

Eiköhän Suomeen liittyvää tekstiä synny ihan luonnostaan (ilman sääntöjäkin) enemmän kuin Vietnamiin liittyvää? Jos olisin itse aloittanut Poliisi-artikkelin, olisin varmaan kirjoittanut pienen yleisen esipuheen ja sitten pitemmän kappaleen Suomen poliisista, mutta loppujen lopuksi artikkelit muotoutuvat kirjoittajien kiinnostuksen kohteiden ja tietojen mukaan. --Mikko Silvonen 9. kesäkuuta 2006 kello 08.32 (UTC)

Aivan, Wikipedian artikkelit painottuvat jo nyt reilusti enemmän Suomeen kuin johonkin muuhun maahan, joten sitä ei tarvitse entisestään kannustaa. Itse asiassa liika Suomeen painottuminen on suurempi ongelma kuin "liika kansainvälisyys" (josta en itse muista juuri yhtään esimerkkiä): on ärsyttävää, kun jossain karhu-artikkelissa osio "levinneisyys" on kuitattu tiedolla, että karhu esiintyy koko maassa lukuunottamatta Ahvenanmaa. Liikaa suomikeskeisyyttä karsimassa on olemassa mallinekin {{korjattava/Suomi}} , jolle on löytynyt käyttöä. --ML 9. kesäkuuta 2006 kello 15.02 (UTC)

En edes vihjannut, että virallinen käytäntö tekisi fi-wikistä suomalaisen, sanoin nimenomaan, että fi-wiki on luonnostaan suomalainen. Kun suomalaiset käyttäjät Suomesta käsin muokkaavat suomen kielellä artikkeleita heitä kiinnostavista aiheista, mitä luulette, että siitä syntyy? Tätä ei tarvitse edes kirjata käytännöksi, koska se on lähinnä tosiasian toteamus. —MikkoM (♫) 9. kesäkuuta 2006 kello 11.23 (UTC)

Muuten, terveen talonpoikaisjärjen käyttäminen ei ole kielletty, ei Wikipediassakaan. Ei siis kannata tehdä mitään sääntöjä tai pakkoja, vaan kirjoittaa ihan vaan sitä itseään, eli asiaa! --Alexius Manfelt 9. kesäkuuta 2006 kello 05.39 (UTC)

Ei ole syytä tuntea häpeää siitä, ettei kirjoita asiasta yleismaailmallisesti. Sen sijaan kannattaa kirjoittaa esimerkiksi karhuun erillinen otsikko "Karhu Suomessa". Tai mikä vielä parempi ja kätevämpi, kirjoittaa osioihin, miten asiat ovat Suomessa (kuten nyt on tehty karhun levinneisyydestä kerrottaessa). -tKahkonen 9. kesäkuuta 2006 kello 19.30 (UTC)