Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto10

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Wikipedian rahankeräysilmoitus suomenkielisessä Wikipediassa

EFFI on voittanut suomalaiselta palvelimelta järjestetyn suomenkielisen rahankeräysilmoituksen http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2007-01-31.html

Wikipedian rahankeräys on yhdysvaltalaisella palvelimella kielestä riippumatta. 81.175.157.214 5. helmikuuta 2007 kello 22.32 (UTC)

EFFI on Suomessa rekisteröity yhdistys, Wikimedia Foundation on yhdysvaltalainen, palvelimen sijainnilla tai kielellä ei liene vaikutusta vaan rahaa keräävän tahon toimintapaikalla. --Harriv 12. helmikuuta 2007 kello 16.55 (UTC)

Wikimedia-säätiönkin on noudatettava Suomen lakia Suomessa rahaa kerätessään. Ulkomaalaisena säätiönä se ei voi saada rahankeräyslupaa. Säätiölle annettu lahjoitus tosin voidaan tulkita vastikkeeksi Wikipedian käytöstä, jolloin kyseessä ei olisi rahankeräys. Hallintovaliokunta totesi nykyistä rahankeräyslakia käsittelevässä mietinnössään seuraavaa:

»Internetissä voi olla tarjolla muun muassa ilmaisia kuvankäsittelyohjelmia, joiden yhteydessä ilmaistaan tilinumero ilmoittamalla vapaaehtoisuuteen perustuva mahdollisuus tehdä jonkinlainen suoritus kuvankäsittelyohjelman käyttöönotosta. Tällaista toimintaa on mahdollista, eri seikat kuitenkin huomioon ottaen, pitää normaalina kaupankäyntinä, joka ei kuulu rahankeräyslain soveltamisalaan. Tässä yhteydessä voidaan nostaa esiin vielä sellainen esimerkkitapaus, että tiedonvälitystä harjoitetaan Internetissä niin, että ilmaiseksi työskentelevät vapaaehtoiset uutisten laatijat antavat tilinumeron myötä mahdollisuuden vapaaehtoiseen suoritukseen uutisten hyödyntämisestä. Saadun tiedon mukaan tällainen toiminta, jossa olisi vain vähän ammattitoimittajia, on yleistymässä maailmalla. Valiokunnan käsityksen mukaan on mahdollista tulkita tiedon hyödyntämisestä tehty vapaaehtoinen suoritus vastikkeelliseksi, jolloin ei ole kysymys rahankeräyksestä.»

EFFIn tapaus ei ole vielä ohi. Syyttäjä valitti hovioikeuteen. Nikke 7. maaliskuuta 2007 kello 16.33 (UTC)

The International Institutes for Physics and Chemistry

Tämä ei välttämättä ole se kaikkein paras paikka kysyä tätä, mutta olen tekemässä Solvayn konferensisstä artikkelia. Ko. konferenssin oikea nimitys taitaa olla The International Institutes for Physics and Chemistry, miten tuo sitten pitäisi oikein kääntää suomeksi. Ajattelin jotakin Fysiikan ja kemian kansainvälinen insituutio. Eli mitenkähän tuo oikeasti pitäisi kääntää, vai onko tarvetta kääntää ollenkaan?

Nimeämiskäytännöt

Mikä on nimeämiskäytäntö elokuvassa / tv-sarjassa, jota ei ole esitetty Suomen televisiossa, mutta julkaistu kuitenkin dvd:llä suomennettuna? Yleensähän ne julkaistaan sillä nimellä, millä telkkari sen julkaisee. (esim Pako, jne.), mutta mites tässä tapauksessa? //John Locke 13. helmikuuta 2007 kello 14.25 (UTC)

Sillä nimellä, millä se on julkaistu DVD:llä. Sitten ihmetellään, jos se julkaistaan televisiossa eri nimellä. –Anchjo^(jutskaa) 13. helmikuuta 2007 kello 14.34 (UTC)

Elonetistäkin kannattaa tehdä hakuja... --Jaakonam 13. helmikuuta 2007 kello 20.06 (UTC)

Albumit - "kappaleet" vai "kappalelista"?

Niin. Kumpaa käyttäisimme? Molemmat käypiä, kappalelistaa olen itse suosinut toistaiseksi, ja siihen olen muutenkin enemmän törmännyt. --Roger roger 13. helmikuuta 2007 kello 18.18 (UTC)

Itse taas suosin muotoa kappaleet, koska tuntuu loogisemmalta että on albumi, jolla on kappaleita. Kappalelistan tapauksessa tulee väkisinkin mielikuva aiheestaan irrotetusta luettelosta kappaleita. Mutta kuten itse totesit, kummatkin ovat käypiä suomen kielen näkökulmasta. --Agony (403) 13. helmikuuta 2007 kello 19.10 (UTC)

Kappaleet kuulosta paremmalta. Lista-lisäke tuntuu turhalta lisukkeelta, joka ei sano sen enempää kuin "Kappaleet". --Ulrika 13. helmikuuta 2007 kello 19.25 (UTC)

Toivoisin, että tämä kirjataan myös tyylioppaan ohjeisiin. --Elena 21. maaliskuuta 2007 kello 22.41 (UTC)

Kannatan myös lyhempää muotoa kappaleet. Jos tyylioppaasta löytyy ohjeet albumeille niin sinne ja heti lisäämään. --Zxc 21. maaliskuuta 2007 kello 22.44 (UTC)

Jos ei löydy, niin sinne on sellaiset laadittava. Albumeista tehdään niin paljon artikkeleita, että on kaikkien kannalta helpompaa, jos niille on selkeät ohjeet. --Elena 31. maaliskuuta 2007 kello 17.56 (UTC)

ss-poistoäänestysten aikarajoista

Aloittelin täällä keskustelua suositeltu sivu -statuksen poistamiseen liittyvästä aikarajasta. Toivon runsasta osanottoa siellä. --Mb 13. helmikuuta 2007 kello 23.00 (UTC)

Drinkkiohjeet

Kuuluvatko drinkkiohjeet wikipediaan? Häiritsee, kun olen törmännyt jo muutamaan otteeseen näihin drinkkiohjeisiin (esim. Vermutti). Muistelisin, että joiltain ruokasivuiltakin on joskus poistettu ruokaohjeita.--ELLusKa_86 14. helmikuuta 2007 kello 20.36 (UTC)

Minusta maailman tunnetuimmista drinkeistä, samoin Suomen, voi olla oma artikkeli, muut wikikirjastoon. Drinkeissä käytettävien raaka-aineiden kohdalla ei tarvitse olla ohjeita vaan riittää linkki yleiseen drinkki artikkeliin, tiettyyn drinkki artikkeliin, linkki artikkeliin luettelo tunnetummista coctaileista (ei ole vielä, eng. puolella on) tai linkki wikikirjastoon. --Wipu 15. helmikuuta 2007 kello 08.09 (UTC)

Se kuinka yksityiskohtaisia toiminnallisia ohjeita kuuluu sisällyttää tietosanakirjaan on veteen piirretty viiva. Eniten tälläistä toimintaohje-osastoa wikipediassa lienee lemmikkieläimistä kertovilla sivuilla.

Puhtaasti kulttuurihistorialliselta kannalta omasta mielestäni olisi syytä muistaa että Ranskalaiset Ensyklopedistit (Denis Diderot ja kumppanit) sisällyttivät niin tarkat toimintokuvaukset monista teknologisista keksinnöistä Encyclopediehensä että niillä oli merkittävä vaikutus teollisen aikakauden synnylle.

Voidaan tietysti vähätellä lemmikinhoito-ohjeiden tai cocktail-ohjeiden yhteiskunnallista merkitystä, mutta minä näkisin että syystä että olemme aivan uudenlainen tietosanakirja, voisimme tältäkin osalta antaa suvaitsevaisesti kaikkien kukkien kukkia. Jos joku jaksaa kirjoittaa lemmikkien oikeasta hoidosta, onko siinä jotain niin syvästi paheksuttavaa, että tämän työn tulokset pitäisi poistaa? -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 15. helmikuuta 2007 kello 08.13 (UTC)

Onneksi meillä on Wikikirjasto, jonka Baarikaappiin drinkkiohjeet voi laittaa. Lemmikkiohjeille löytyy varmaan paikka sielläkin. Tai jos sanoisi vaikka näin: Miksi pitäisi ylläpitää drinkkiohjeita kahdessa eri paikassa? -- Jniemenmaa 15. helmikuuta 2007 kello 08.59 (UTC)

Mielestäni mainio esimerkki sellaisesta toiminto-ohjemaisesta tiedosta joka antaa merkittävän laadullisen lisäarvon wikipedia artikkeliin on kotilot. Melkein puolet artikkelista on gastronomista tietoutta, mutta se on taustoitettu mainiosti historialliselta pohjalta ja olisi todellä sääli jos joku menisi poistamaan sen. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 15. helmikuuta 2007 kello 08.24 (UTC)

Minusta Kotilot artikkelin 'Kotilot ravintona' osio on hieno ja on oikeassa paikassa tälläisenään. --Wipu 15. helmikuuta 2007 kello 09.14 (UTC)

Sellaisista maailmankuuluista drinkeistä, joista pitäisi olla oma artikkeli (kuten Dry Martini tai Jallukola) täytyy tietenkin mainita, mistä ne koostuvat. Ehkäpä jopa kertoa tarkat mittasuhteet. Mutta Vermutti-artikkelin kaltaiset drinkkiluettelot ovat aivan naurettavia. —MikkoM (♫) 15. helmikuuta 2007 kello 12.53 (UTC)

Hirvittävä virhe, joka on Jallukolan osalta nyt korjattu (mini)tyngäksi. --Jaakonam 15. helmikuuta 2007 kello 13.28 (UTC)

Vermutti on vielä aika kehno artikkeli. Jos jokin drinkki on mainitsemisen arvoinen jossa on vermunttia, pitää siihen viitata wikilinkillä, ja tehdä drinkistä oma artikkeli. Näin minun mielestäni. Tosin onhan heitäkin jotka nähtävästi eivät pidä itsenäisistä artikkeleista, ja poistoäänestyksissä sitten varmaan vaativat yhdistämistä esim. Vermutti artikkeliin... Mutta itse en tätä sekasikiö-logiikkaa kannata. --JTS 15. helmikuuta 2007 kello 14.44 (UTC)

Drinkkireseptit eivät kuulu Wikipediaan, kuten eivät muutkaan reseptit. Eivät osana artikkelia, eivätkä varsinkaan itsenäisinä. Jos drinkistä kertovaan artikkeliin ei saa muuta sisältöä kuin reseptin, sitä ei pidä tehdä ollenkaan. Reseptit kuuluvat wikikirjaston vastaaviin kirjoihin.--ML 16. helmikuuta 2007 kello 20.13 (UTC)

Hei tota kun toi Ristijärven kokteili poistettiin niin uskaltaisko laittaa sen tonne baarikaappiin? --Höyhens 20. helmikuuta 2007 kello 21.11 (UTC)

Olen tässä(kin) asiassa ML:n linjoilla ja herättelin Jallukolan keskustelusivulla keskustelua ko. artikkelin mielekkyydestä. Tosiasia on, että Jallukola, Kossukola, Kossuvissy, Screwdriver, Kir Royal yms. artikkeleihin ei tulla saamaan juurikaan muuta sisältöä kuin ko. juoman resepti, jonka voi aivan yhtä hyvin käsitellä esimerkiksi Jallua, Kossua, votkaa, kuohuviiniä (tai Cremant de Bourgognea) käsittelevässä artikkelissa.--Lendu 27. helmikuuta 2007 kello 09.26 (UTC)

Tosiasia on myöskin, että jallukola säilytettiin. Oletus, ettei näistä voisi saada kasaan kunnon artikkelia on mielestäni kummallinen.--Ap4k 25. maaliskuuta 2007 kello 10.59 (UTC)

Tosiasia on myös että noin 60% kannatti poistoa, joten mitenkään selkeänä ennakkotapauksena tuota ei voi pitää. --Harriv 25. maaliskuuta 2007 kello 11.24 (UTC)

Apua tarvitaan

Hei! Haluaisin tietää, että onko sallittua suomentaa englannin Wikipedian tekstiä suomenkieliseen Wikipediaan? En löytänyt vastausta ohjeista. Kommentin jätti Lileko (keskustelu – muokkaukset).

Kyllä on, siitä vaan :) ~ pwc (Blaablaa) 16. helmikuuta 2007 kello 20.11 (UTC)

Lisäsin sivuun http://fi.wikipedia.org/wiki/Sgt._Frog kansi kuvan, joka löytyi Englannin Wikipedian sivuilta, enkä ole varma tekijänoikeuksista. Mitä pitää tehdä?

Lisää vielä kuvaan nämä tiedot terv.--Teveten 17. helmikuuta 2007 kello 13.26 (UTC)

Kaikenlaiset artikkelit

Terve. Mietin, että missä olisi hyvä keskustella wikipedian sanakirjamaisuudesta. Mietin vain, kun olet enimmäkseen kirjoittanut humanististen aiheiden artikkeleita, että mikä sai sinut kirjoittamaan aikamatkustuksesta. Onko sinulla jotain pohjaa fysiikassa tms. jotta voit pitää itseäsi asian asiantuntijana? Ainakin itse lukisin mielellään tietosanakirjan artikkeleita, jotka olisi kirjoittanut juuri sen alan asiantuntija tai todella asiaan perehtynyt persoona. Sinulla on samaan aikaan niin monta artikkelia tuolla suosittelusysteemissä, että mietin miten syvällisesti pystyt noinkin vaikeaan aiheeseen paneutumaan. Joka tapauksessa kosmologisen vakion arvona käytetään nykyään kuulemma noin 0.7:ää. Tehtävänäsi onkin sitten löytää asiallinen viite. Ettet vaan haukannut liian kovaa palaa? Itse en ole siis kosmologi ja minulle, vaikka olen fyysikko, tuo artikkelin aihe on niin hankala, etten lähtisi sitä tekemään. --Uvainio 19. helmikuuta 2007 kello 20.11 (UTC)

Niin, en tosiaan ole kosmologi tai fyysikko, joten en voi itseäni aiheen asiantuntijaksi kutsua. Oikeastaan aloitin tuon Aikamatkustus-artikkelin kirjoittamisen, koska ajattelin saada Wikipedian 100 000. artikkeliksi suhteellisen asiallisen artikkelin ja miettiessäni mistä kirjoittaisin, osui käsiini Stephen Hawkingin Ajan lyhyt historia avattuna aikamatkailua käsittelevän luvun kohdalta. Olisi tosiaan hienoa, mikäli Wikipediassa olisi paljon eri alojen asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita, mutta juuri niinhän tehtiin jo nyttemmin romuttuneessa Nupediassa. Mielestäni Wikipedia "elää" enemmänkin tavallisten tallaajien kirjoittamista artikkeleista, eikä ole realistista olettaa että eri alojen asiantuntijat kirjoittaisivat tänne syvällisiä artikkeleita omista erikoisaloistaan (vaikkakin varmasti jotkut tekevätkin niin). Otetaan esimerkiksi muutamia suositeltuja artikkeleita, joita olen ollut kirjoittamassa. Vaikka olenkin kirjoittanut suositelun Aasiannorsu -artikkelin, en silti ole aasiannorsujen elämänä perehtynyt biologi, vaan artikkelin teossa olen tutustunut laajalti asiaan perehtyneiden biologien kirjoituksiin. Mielestäni (tämä on vain minun mielipiteeni, muut voivat olla eri mieltä) suositeltujen artikkelien kirjoittajan ei välttämättä tarvitse olla alan asiantuntija, mikäli artikkeli on asiallinen, faktapitoinen ja sen laatimiseen on käytetty asiantuntijoiden kirjoittamaa lähdekirjallisuutta. --Green Bonsai 20. helmikuuta 2007 kello 06.32 (UTC)

Olet aivan oikeassa siinä, että artikkeleita ei olisi, jos "tavalliset tallaajat" eivät niitä kirjoittaisi. Jotkin aiheet vaativat kuitenkin enemmän kuin toiset ja mielestäni tänne kirjoitetaan aivan liikaa musta tuntuu -artikkeleita ilman lähteitä tai vain yhden lähteen varalla. Se kyseenalaistaa sen, että onko tieto oikeasti luotettavaa mikä taas johtaa siihen, että ihmiset eivät voi luottaa suomenkieliseen wikiin ja näin ollen tehty työ onkin aivan turhaa. Suositeltavuus ei mielestäni ole artikkelin itseisarvo. Artikkeli voi olla hyvä ilman, että se on suositeltu. Aikamatkustuksen kaltaisen erittäin monimutkaisen aiheen tapauksessa esimerkiksi en usko, että "vertaisarvioinnissa" oikeasti kovinkaan moni ihminen voi esittää kritiikkiä tai ottaa kantaa siihen onko artikkelin sisältö faktaa vai fiktiota. Mutta juu, tarkoitus ei ollut tappaa innostustasi. Jatka samaan malliin. --Uvainio 20. helmikuuta 2007 kello 07.50 (UTC)

Huomauttaisin, etten ole kirjoittanut artikkeliin Aikamatkustus musta tuntuu -tietoa, vaan artikkeliin lisätyt tiedot perustuvat lähes kokonaan Stephen Hawkingin kirjoihin. Voihan tällainen "tavallinen tallaaja" lisätä artikkeliin luotettavaa faktaa, vaikka ei olisi alan asiantuntija, mikäli hänellä on käytössään alan asiantuntijan kirjoittamaa lähdekirjallisuutta. Aikamatkustus -artikkeliin lisäämäni tiedot perustuvat kaikki lähteille ja pystyn milloin tahansa hakemaan lähdeviitteen mille tahansa artikkelissa esittämälleni tiedolle. --Green Bonsai 20. helmikuuta 2007 kello 10.25 (UTC)

En väittänytkään, että sinä olisit niin tehnyt. Puhuin yleisesti. Väitän silti, ettei artikkelin vertaisarviointi tule olemaan helppoa, koska tuskin kukaan oikeasti ymmärtää mistä aikamatkailussa on kyse, vaikka kuinka olisi lukenut Ajan lyhyttä historiaa. Ainoa mihin voimme puuttua on kielioppi yms. Stephen Hawkingin näkemys asiasta on hänen näkemyksensä, varmasti on monia muitakin katsantokantoja asiaan. Ongelmana on se, että missä mennään siihen tiedon rajalle, että se ei ole "yleisesti hyväksyttyä" tai on "uutta tutkimusta". Minulle se ei ole selvää aikamatkustuksen tapauksessa. Olen pahoillani, että kirjoitin mitään alunperin. Kaikkea hyvää sinulle toivoen Uvainio 20. helmikuuta 2007 kello 13.18 (UTC)

Tarkoitatko siis sitä, että koska totuutta aikamatkustuksesta ei tunneta ja teorioita on useita, ei voida yksiselitteisesti väittää jonkin tietyn asian olevan totta siksi että yksi tutkija (tässä tapauksessa Stephen Hawking) on asiasta sitä mieltä, vaan että artikkelin kirjoittajan olisi syytä olla alan asiantuntija joka on perehtynyt moniin erilaisiin teorioihin? Vai tarkoitatko jotain sinnepäin, ettei artikkelia edes kannata laittaa vertaisarviointiin, koska käyttäjät eivät tunne asiaa tarpeeksi hyvin eivätkä siten voi huomata kuin mitättömiä puutteita? Eikä sinun tarvitse olla pahoillasi mistään, on hyvä että tällaiset asiat saadaan puhutuksi ja selviksi. En vain oikein ymmärrä mitä ajat takaa. --Green Bonsai 20. helmikuuta 2007 kello 14.24 (UTC)

Hetkinen; siis uusi tutkimushan ei tarkoita männäviikolla tai puoli vuotta sitten tehtyä kirjallista tutkimusta, vaan tutkimusta, jossa Wikipedia on ensisijainen lähde ts. jotain mitä ei ole julkaistu ensin jossain muualla kuin Wikipediassa. Faktuaalista asiaa aikamatkailun teoriasta jne. en tunne edes artikkelin vertaa (tästähän oli ircissä lyhyesti puhetta), mutta Hawking on lähdekriittisesti tarkasteltuna yhtä pätevää tutkimusta kuin Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella julkaistut väitöskirjat. Oleellistahan on se, että Wikipedia esittelee sekundäärilähteet (nn:n mukaan jne.) ja sitten osoitetaan, että väite on tarkistettavissa. Lukijalla on vastuu siitä, mihin uskoo tai mitä pitää oikeana. Green Bonsain ja kaikkien muidenkin vertaisarvioijien tehtävänä on käytännössä etsiä useampia lähteitä lukijoiden tarkasteltavaksi, jotta sivu reiluuden periaatteella voisi tulla suositelluksi. Samaan perustuu (teoriassa) esimerkiksi valtaosa uskontoartikkeleiden sisällöstä neutraalin näkökulman säilyttämisessä. (Tästä ei varsinaisesti pitänyt tulla Wikipedian käytäntösaarna, mutta piti vain muistuttaa siitä, että jos pystyt lähteistettynä pystyt esittämään jonkun väittäneen maapallon olevan lattana, se on kelvollinen tieto Wikipediaan, vaikka maa ei oikeasti olisikaan litteä.) --Jaakonam 20. helmikuuta 2007 kello 14.43 (UTC)

Ok. Ajattelin, että uutta tutkimusta olisi myös sellaiset asiat, jotka eivät ole vielä saaneet tiedeyhteisön yleistä hyväksyntää. Vähän kuin ihan kenestä vaan ihmisestä ei kirjoiteta artikkelia. I stand corrected. Tarkoitin tosiaan sitä vertaisarviointiin laittamista, että josko siinä tulee esille oleelliset puutteet. Tämmösissä aiheissa on kuitenkin vaarana sekin, että joko kopioi tekstiä liikaa eli ottaa suoria lainauksia, kun ei täysin ymmärrä, mistä siinä on kyse tai sitten jos käyttää useampaa lähdettä saattaa vahingossa asiat keikahtaa oudosti siten, että sama asia esitetäänkin eri nimillä eri lähteissä jne. Mutta juu, minun puolestani jatka ihmeessä projektia, yritämme auttaa kosmologituttavieni kanssa sinua parhaamme mukaan. Kosmologiseen vakioon löytyy siis tietoa mm. Hannu Kurki-Suonion luentomonisteista kurssista Cosmology tms. (googlaa) mutta aika epämääräisesti se siellä kyllä oli ilmaistu. --Uvainio 20. helmikuuta 2007 kello 15.36 (UTC)

Meidän ei tarvitse ottaa kantaa siihen että onko aikamatkustus mahdollista, ja jos on niin miten, katso Wikipedia:Neutraali näkökulma. Wikipedia ei ota kantaa että mikä on totuus ^(R), Wikipedia vain kertoo niistä merkittävimmistä teorioista mihin ihmiset yleisesti uskovat. Eli mitään tieteellisiä teorioitakaan ei tarvitse olla mitenkään edes todistettu, jos se on muuten saanut merkittävää huomiota/julkisuutta. Ihminen artikkelissakin mainitaan yhtenä mahdollisena ihmislajin syntykeinona kreationismi, vaikka se ei mitenkään tieteellisesti pätevä teoria olekaan. --JTS 20. helmikuuta 2007 kello 20.45 (UTC)

Siirretty Green Bonsain keskustelusivulta yleisempään mietintään. terv. --Höyhens 20. helmikuuta 2007 kello 15.43 (UTC)

Ylläolevaan keskusteluun viitaten: Wikipediassa kirjoitetaan usein aiheesta, joka ei ole omaa erikoisalaa, mutta joka kiinnostaa. Usein saattaa olla jopa niin, että siitä aiheesta, josta tiedetään eniten, ei paljon kirjoiteta. Johtunee siitä, että parhaiten tunnettu aihe monesti liittyy omaan työhön, ja koska wikipediaan kirjoitetaan huvikseen, niin työasioista ei haluta kirjoittaa. Esim. minä olen lääkärinä lääketieteen jonkin sorttinen asiantuntija, mutta aloitetuista artikkeleista suuri osa käsittelee muita aiheita Tämä on tosiasia ja tietyssä määrin wikipedian heikkous. Toisaalta, niin kauan kun lähteet merkitään ja käytetään lähdekritiikkiä, niin pahoja virheitä ei pitäisi tulla. Tietenkin on niin, että ei-asiantuntija helposti painottaa artikkelissa vääriä asioita. Olen kuitenkin siinä mielessä eventualisti, että uskon, että ajan myötä artikkeleista tulee laadukkaita. Wikipedia on vielä hyvin nuori.--Teveten 20. helmikuuta 2007 kello 19.25 (UTC)

Koska suositellut artikkelit ovat määrätyssä mielessä wikipedian keulakuvia, niin voitaisiinko ajatella, että niihin tulisi soveltaa suurempia vaatimuksia kuin "tavallisiin" artikkeleihin? Voitaisiinko lähteä siitä, että jatkossa artikkeli ei tulisi suositelluksi, ellei sen asiasisältöä ei olisi tarkastanut myös joku ko. alan asiantuntija? Asiantuntija-termillä tarkoitan tässä tapauksessa, että esim. lääketieteellisen artikkelin tarkistaa lääkäri ja taloustieteellisen ekonomi jne.--Teveten 20. helmikuuta 2007 kello 19.35 (UTC)

Käytännössä vähän vaikea.. Emme voi mitenkään tarkastaa että kuka on mitäkin oikeassa elämässä. Mutta toki muuten aina oikolukeminen oikeasti asiaa tuntevalta on hyvä juttu.. Tosin harva noin vain tekaisee suositellun sivun vaatimukset täyttävän artikkelin ilman että viimeistään tulee melkoiseksi asiantuntijaksi aiheesta. Joskus ehdotettiin että suositelluille sivuille olisi moniportainen järjestelmä (joka oli mielestäni hyvä ehdotus btw), siihen tuo ajatus ehkä sopisi: korkeimmalle tasolle vaadittaisiin jokin vastaava "asiantuntijoiden" hyväksyntä. --JTS 20. helmikuuta 2007 kello 20.45 (UTC)

Joo, tuo edellyttäisi kyllä jonkun asiantuntijan aina astuvan kaapista omalla nimellään tarkistamaan nämä artikkelit, mitä on kyllä todella vaikea edellyttää ilman palkkioita. Ja sitten taas koko idea menee metsään. --Höyhens 20. helmikuuta 2007 kello 20.49 (UTC)

En tarkoittanut, että homma olisi noin virallista. Tarkoitin, että riittää kun käyttäjä A kertoo olevansa alan B asiantuntija ja häntä voidaan sen takia pyytää tarkistamaan wanna-be suositeltu sivu C, joka käsittelee alaan B kuuluvaa asiaa. Toki on mahdollista, että käyttäjä A huijaa eikä todellisuudessa olekaan alan B asiantuntija, mutta elämä on.--Teveten 20. helmikuuta 2007 kello 21.35 (UTC)

Eläköön vaan. Noissa projekteissa vois kyllä ottaa tuon puolen huomioon. Mutta esimerkiksi lääketiedeprojektia ei taida olla olemassakaan. Koitetaas Teveten katsoa jos lääketiedeartikkeleita pyrkii suositelluksi ettei ne ole ihan puppua. Ja joku muukin vakkari taisi olla alalla? t. --Höyhens 20. helmikuuta 2007 kello 22.41 (UTC)

Käyttäjä:Hehkuviiniä epäilen lääkäriksi, vaikka ei ole tunnustanut. Hänen pyynnöstään juuri vertaisarvioinnissa olevan keuhkokuume-artikkelin luin. Lue nyt sinäkin, ellet ole jo lukenut.--Teveten 21. helmikuuta 2007 kello 06.31 (UTC)

Joo. Siinä on ainesta. --Höyhens 21. helmikuuta 2007 kello 09.11 (UTC)

Tästä keskustelusta minulle on noussut mieleen kaksi eri asiaa. 1) kuka saa kirjoittaa artikkeleita Wikipediaan: kuka tahansa mistä aiheesta tahansa – lähdemerkinnöin. 2) Kuka osaa kirjoittaa artikkeleita Wikipediaan? Käsitykseni mukaan tähän osaamiseen liittyy Uvainion pääpointti: miksi kukaan rupeaa kirjoittamaan artikkelia ultra-abstraktista aiheesta ilman että on jonkin sortin asiantuntija? Kyllä urheilijasta osaa kirjoittaa artikkelin kuka vaan, koska se on kuitenkin lähinnä vain elämäkertaa ja tulosnoteerauksia. Lähdemerkinnätkin osaa tehdä kuka vaan, jos viitsii. Sen sijaan ultra-abstraktissa aiheessa saattaa toisinaan käydä niin, että kirjoittaja luulee melko syvällisesti perehtyneensä aiheeseen ihan omasta mielenkiinnostaan, mutta itse sitä tiedostamattaan hän kuitenkin kirjoittaa artikkelin aiheesta vain pintapuolisesti, yksipuolisesti, erheyttävästi, osittain tai kokonaan väärin (jos mahdollista) – vaikkakin lähdemerkinnöin varustettuna! --Kohko 20. helmikuuta 2007 kello 23.23 (UTC)

Edellinen taisi sanoa sen, mitä yritin sanoa. Joka tapauksessa en syytä Green Bonsaita mistään ja kannustan häntä edelleen kirjoittamaan kaikista aiheista, mistä hän onkaan kiinnostunut. Kuten hän itse taisi todeta: tavallisten innostuneiden ihmisten varassa koko Wikipedia lepää. Hetkellisessä mielenhäiriössä vain tunsin sellaisen pistoksen sydämessäni. Wikipedialla kun on tapana olla nykyään lähde jopa Helsingin sanomien kaltaisille lehdille. Tässä alkaa tulla se vaara, että jossain vaiheessa ei voida enää sanoa onko tieto tullut wikipediaan lehdestä vai toisin päin, koska kummassakaan ei yleensä ole lähdemerkintöjä. Mutta tämä lähdeongelma ei siis koske Aikamatkustusta, koska siinähän lähteisiin viitataan. Ihan vain yleisesti olen huolestunut wikipedian luotettavuudesta. --Uvainio 21. helmikuuta 2007 kello 08.01 (UTC)

Hmm. Minä en kyllä osaa olla huolissani wikipedian luotettavuudesta. Yksiselitteisesti ottaen sehän ei ole luotettava. Mutta monet uskovat kaiken mitä kirjoitettu on, ja se huolestuttaa muutenkin. --Höyhens 21. helmikuuta 2007 kello 08.51 (UTC)

No näinhän se on. Lähdekritiikkiä tarvitaan. Esim. sanomalehdissä on jatkuvasti suuria asiavirheitä. Toki pyrimme siihen, että wikipedia olisi luotettava.--Teveten 21. helmikuuta 2007 kello 09.03 (UTC)

Pyrittäneen. Mutta aina ei voi olla varma. Artikkelin Yhdysvaltain presidentti sisältö saattaa olla "Homo Kakka" lähdeviitteineen juuri kun sitä tarvittaisiin. No tuon nyt huomaa mutta paljon on sitä mitä ei edes kirjoittaja huomaa, oli hän asiantuntija tai ei. --Höyhens 21. helmikuuta 2007 kello 09.11 (UTC)

Tilastointispammi keskustelusivuilla

Onko Wikipedia:Wikiprojekti Nethack -sivulla kuvattu tilastointimenetelmä aivan käytännön mukainen? Tällä hetkellä ainakin yksi anonyymikäyttäjä spammaa tuota kyselyä järjestyksessä kaikkien käyttäjien keskustelusivuille. --Jupaju 22. helmikuuta 2007 kello 12.14 (UTC)

En osaa sanoa, mutta pitäisköhän toi IP bännätä? --Höyhens 22. helmikuuta 2007 kello 12.18 (UTC)

Ei taida olla mitään käytäntöjä asian suhteen. Hyvän tavan mukaista ei mielestäni ole tälläisiä kyselyjä pitää.. --Harriv 22. helmikuuta 2007 kello 12.20 (UTC)

Minusta tuon on selkeää häiriköintiä ja tämän mukaan hyväksyttävät keskustelusivun käyttämiset ovat:

• antaa sinulle myönteistä tai kielteistä palautetta jostain, jota olet tehnyt
• pyytää sinua kiinnittämään huomiota johonkin keskusteluun tai artikkeliin
• pyytää sinulta apua tai kysyä neuvoa
• tervehtiä kohteliaasti.

--Joonasl (kerro) 22. helmikuuta 2007 kello 12.40 (UTC)

Nimimerkittömänä vietien laittaminen oli useamman auki olevan ikkunan aiheuttama vahinko. Joka tapauksessa, tämä ei toistu, ja projektisivun tämänkaltaiseen listojen keräämiseen liittyvä osio on poistettu. Pahoittelen, DlNh 22. helmikuuta 2007 kello 12.46 (UTC)

Hyvä, että asia selvisi. --Joonasl (kerro) 22. helmikuuta 2007 kello 12.48 (UTC)

Jokainen sana linkiksi

Katsoin tuossa artikkelia J. M. Coetzee, ja siinä suunnilleen joka toinen sana on linkki, tosin linkki sekä kirjallisuuden että Coetzeen kannalta toissijaisiin artikkeleihin (tyyliin ohjelmoijana -> ohjelmointi); toisaalta monet sanat kuten USA on jätetty ilman linkkiä vaikka siinä ihan hyvin voisi olla linkki.

Ideani onkin siis (tää ehkä pitäis heittää johonkin isoon wikipediaan tai wikimediawikiin) että jokainen sana olisi linkki, ja jos linkki ei "aidosti" ole punainen (esim. ohjelmoijana), voisi siitä tehdä helposti redirectin, jolloin lopputulos olisi sama (tässä siis ohjelmointi); tällöin kirjoittajan ei tarvitsisi itse ohjailla linkkejä [ [ ... | ... ] ] -merkinnöillä. Kuitenkin esimerkiksi otettu yhteys on sen verran yleisluontoinen (kuten myös maantieteelliset nimet), että ihan turha sellaisilla sotkea "lähdekoodia". Tällä päästäisiin lähemmän mm. wikejä, joissa linkit ilmoitetaan kömpelösti LinkkiSanoilla jne. niin että artikkelin kirjoittaminen olisi todellakin kuin sähköpostin tms. tekstin kirjoittamista. [ [ ... | ... ] ] -koodaaminen pelottaa monia ihmisiä ja siksi linkkejä onkin usein niin vähän; joka toinen sana kun voisi oikeastaan olla linkki (about jokainen paitsi "ja", "tai", "on" jne.)

-- Sigmundur 22. helmikuuta 2007 kello 13.11 (UTC)

En kannata "ylilinkittämistä".--Teveten 22. helmikuuta 2007 kello 13.16 (UTC)

Ei linkittämisestä kovin helposti yksinkertaista saa. Esim. Miten ilona osoittaisi iloon?. Pitääkö kyniä olla täsmennyssivu, jossa linkit kynä ja kyniminen? Linkit pitää aina tarkistaa (voivat johtaa sanan väärään merkitykseen tai täsmennyssivulle). Mielenkiintoinen idea olisi kyllä tehdä semanttinen linkitys jokaiselle sanalle. Jokainen sana olisi linkitetty lähdekoodin tasolla merkitykseensä ja nykykäytännön mukaisesti osa linkeistä näkyisi myös artikkelien "katseluversioissa". Keksiikö joku tuollaiselle piilolinkitykselle mitään järkevää käyttöä? – OM 22. helmikuuta 2007 kello 14.08 (UTC)

Kun katsoo esim sanoja arkki, kortti, EPO tai Apollo, niin ymmärtää, että automaattinen linkitys ei voi toimia.--Teveten 22. helmikuuta 2007 kello 20.16 (UTC)

Liian runsas linkitys on epämiellyttävää lukea ja asiaanliittymättömien triviaalien sanojen linkitys (jota näkee etenkin varhaisissa artikkeleissa) luo hölmön vaikutelman lukijan aliarviomisesta. Sitäpaitsi linkkien syvin merkityshän on kaiketi siinä, että ne osoittavat oleellisimmat asiaan liittyvät käsitteet ja ohjaavat hakemaan lisätietoa. Jos joka toinen sana linkitetään, linkkien tarkoitus hämärtyy. Toisaalta linkityksen oikea taso on hankala ja subjektiivinen asia. Wikiveteraanin silmään voi näyttää ikävältä tiettyjen totunnaisten linkitysten puuttuminen, vaikka niistä ei olisi normaali-ihmiselle mitään hyötyäkään. Esimerkiksi vuosilukujen linkityksessä ei välttämättä ole mitään järkeä (kuten joku taannoin jossain totesi), mutta koska ne on aina ollut tapana linkittää, saattaa linkityksen poisjättäminen näyttää tottuneesta wikittäjästä esteettisesti huonolta. --ML 22. helmikuuta 2007 kello 20.46 (UTC)

Minusta linkityksessä kannattaisi olla mieluummin säästeliäs kuin runsaskätinen. Olen ML:n kanssa samaa mieltä, että asiaankuulumattomat linkitykset näyttävät tosi hölmöiltä, suorastaan naiiveilta. Etenkin sellaiset, jotka osoittavat vaikkapa arkiesineisiin (esim. pöytä, ovi). Tuosta vuosilukujen linkittämisestä olisi minusta hyvä luopua, kun ei niistä ole mitään hyötyä. --Marimba 23. helmikuuta 2007 kello 19.54 (UTC)

Jos tässä juuri alkoi keskustelu linkittämisestä ylipäätänsä, niin minäkin kannatan säästeliästä linkittämistä. Varsinkin vuosilukujen ja myös päivämäärien linkittäminen on aivan turhaa. –Anchjo^(jutskaa) 23. helmikuuta 2007 kello 20.03 (UTC)

Aivan. Esim. saksankielisessä Wikipediassa ollaan vuosilukujen linkittämisestä juuri tästä syystä luovuttu. --BishkekRocks 23. helmikuuta 2007 kello 22.03 (UTC)

Minullekin pitäisi rautalangasta vääntää miksi niin paljon vuosilukujen ja päivämäärien linkittämistä. Eikö ole hankala etsiä jos 'tänne viittaavat sivut' sivulta '1960' tai '11. lokakuuta' tulostaa vaikka tuhat artikkelia. Tai 'suomalainen' linkki artikkeliin 'Suomi' tai 'Suomalaiset'. Itse jätän tälläiset linkit yleensä pois, koska en ymmärrä merkitystä. --Wipu 26. helmikuuta 2007 kello 07.47 (UTC)

Vuosilukujen, päivämäärien ja kansalaisuuden linkittämisessä olen itse ainakin ajatellut sitä mahdollista hyötyä, että jos joku joskus haluaa tehdä esimerkiksi listan kaikista saksalaisista fyysikoista, jotka ovat syntyneet jollain tietyllä aika välillä sen voi tehdä vertaamalla linkitettyjä sivuja sanoilla "saksa", "fyysikko", ja vuosiluvut. Ja olen luullut, että tämä on se syy, miksi nämä sinänsä triviaalit asiat linkitetään. --Uvainio 24. helmikuuta 2007 kello 08.45 (UTC)

Tuo on peruste artikkelin alussa olevien vuosilukujen linkitykselle ja minusta siellä linkit ovat paikallaan, mutta muualla vuosilukujen linkitys on minusta usein turhaa. Itselläni ainakin aluksi lukeminen "katkesi" hetkeksi linkkien kohdalle. – OM 24. helmikuuta 2007 kello 11.58 (UTC)

Minustakin linkkejä pitäisi laittaa harkitusti ja varsinkin päivämäärien ja vuosilukujen kohdalla nykyistä selvästi säästeliäämpi linja olisi paikallaan. Ehdotan, että sivulle Ohje:Tyyliopas/Linkit lisätään maininta siitä, että päivämääriä ja vuosia ei pidä linkittää järjestelmällisesti, vaan ainoastaan silloin, kun siitä on jotakin hyötyä. Esimerkiksi jos artikkelin aiheena on tietty tapahtuma, joka sattui vuonna X, kyseinen vuosi voidaan johdannossa kerran linkittää, mutta ei ole syytä linkittää kaikkia muita vuosia, jotka artikkelissa satutaan mainitsemaan (ellei sitten kyseisistä vuosiartikkeleista oikeasti löydy jotakin aiheen kannalta olennaista lisätietoa). --Mb 26. helmikuuta 2007 kello 09.51 (UTC)

Lisään vielä, että itse asiassa jotain tämänsuuntaista ohjeessa jo lukeekin, mutta ohjetta voisi siis vielä tarkentaa ja sitä pitäisi tehdä yleisemmin tunnetuksi. --Mb 26. helmikuuta 2007 kello 09.56 (UTC)

Wikipedian ohjeet ovat tältä(kin) osin mielestäni liian epämääräiset. Tyylioppaassa pitäisi olla useampia esimerkkejä siitä, mitä kannattaa linkittää ja mitä ei. Jonkun mielestä joku asia tuntuu tärkeältä, vaikka se ei artikkelin kannalta oikeasti olisikaan tärkeä. Ymmärrän ”ylilinkittämisen”, jos siitä on jotain hyötyä joidenkin haku- tai koontitoimintojen kannalta, mutta koska en yhtään tiedä, mistä linkeistä olisi näissä hyötyä, kaipaan tähänkin selkeitä ohjeita. Tällä hetkellä ohjeita linkitykseen on ainakin Tyylioppaan Linkit-luvussa ja Artikkelin rakenne -luvun Sisäiset linkit -kohdassa sekä varmasti lukuisilla keskustelusivuilla... --Elena 2. maaliskuuta 2007 kello 21.31 (UTC)

Toisaalta, jos kerran vuosilukuja esim. ei pitäisi linkittää, niin miksi niille sitten edes on niitä sivuja... Tavallaan mun mielestä ei suinkaan ole lukijan aliarvioimista liikalinkittää vaan vain parempaa palvelua; parempi niin kuin joutua copy-pasteamaan sana hakukoneeseen. Semanttinen linkittäminen olisi kieltämättä hyvinkin ongelmallista ja saattaisi rumentaa lähdekoodia (jos siis se "varsinainen linkki" säilöttäisiin lähdekoodiin). Ehkä siinäkin voisi toisaalta ottaa wiki-asenteen ja tehdä siten, että linkkejä voisi "suunnata" disambiguaatiosivulta haluttuun tarkennukseen; toisin sanoen, artikkelin kirjoittaja valitsee merkittäville sanoille ("epo", "arkki",...) listasta sen tarkan merkityksen (vaatii ehkä dhtml-kilkkeen), vaihtoehtoisesti linkittämistä voisi edistää ihan vain jälkeenpäin jollain wysiwyg-idiksellä lisätä ne linkit kirjoitettuun tekstiin. Toinen osaratkaisu sitten olisi, että olisi erikseen muokattava tekstitaso ja siihen liittyvä "alempi" linkkitaso johon on tallennettu kunkin sanan tarkka merkitys. Tämä semantiikka tosiaan näkyisi ainoastaan siinä, mihin kukin sana linkittyy eikä välttämättä olisi bloatti kuin wikienginelle backendissä. Ymmärrän tietty että nää on vähän tämmösiä ilmaan heitettyjä pohdintoja mutta siis jostainhan pitää lähteä, vai. --Sigmundur 28. helmikuuta 2007 kello 21.36 (UTC)

mikäs on käytäntö nimen esitysmuodossa

Jos on henkilönimi joka salanimi ja oikeaa nimeä ei tiedetä, esimerkkinä Jussi Kettu niin annammeko lukijalle käsityksen artikkelissa Jussi Kettu että kysessä onkin oikea henkilönimi vai kerrommeko sen että nimi on salanimi jonka oikeaa nimeä emme tiedä. --Musamies 26. helmikuuta 2007 kello 11.16 (UTC)

Kyllä se pitäisi artikkelissa kertoa, jos kyseessä on salanimi, vaikka oikeaa nimeä ei tiedetäkään. --Taulapaa 26. helmikuuta 2007 kello 11.21 (UTC)

Ilman muuta kerrotaan, jos tiedolle on lähde. Hassujakin oikeita nimiä on olemassa. --Ulrika 26. helmikuuta 2007 kello 11.36 (UTC)

Rujoa vain työntää joka sanaan ja otsakkeeseen ensimmäiseksi. Asiasta voi tehdä oman kappaleensa sitten joka artikkeliin loppupuolelle. Niitähän tuolla Ylen arkistossa lukee vaikka kuinka, mutta edes muiden tietojen laillisesta lähteestä ei ole tietoa. Poikkeavat reilulla kädellä Teosto ry:n virallisista tiedoista. Sieltä jo saa toiset tai kolmannet nimet kaikille tekijöille Wikipediaankin ja voi sekoittaa Teoston selkeätkin tiedot. Lisäksi tekijä=oikeuden omistaja myös pitäisi mainita. --Propaganda 26. helmikuuta 2007 kello 13.26 (UTC)

• No niin. Jussi Kettu kielsi ehdottomasti käyttämästä mitään hörhelöitä artistinimen + yhtyenimen loppuosassa. Virallisen säveltäjänimen puolestaan kertoo Teosto ry. virallisessa kirjoitusasussa.

--Propaganda 26. helmikuuta 2007 kello 14.58 (UTC)

Ilman suurempaa dramatiikka totean, että Jussi Kettu ei päätä wikipedian artikkeleiden esitysmuodosta tai sisällöstä.--Teveten 26. helmikuuta 2007 kello 15.22 (UTC)

• Oman nimensä käytöstä lienee päättävän osaltaan. + respektioikeus.

Eihän nyt yhtye-nimen perään voi eri asiaa kertovaa tekstiä lisätä (lihavana). Niitäkin jo riittäisi.. --Propaganda 26. helmikuuta 2007 kello 18.27 (UTC)

• Nyt oli jo kerrottu, että -salanimi -niminen yhtye oli tehnyt viimeksi levyn.

Asia oli jo siirretty pidempänä seuraavaan kappaleeseen. On mainittu myös taiteilijanimi -sana. Taiteilijalla on taiteilijanimi. Oli myös toistettu, että on myös yhtye. --Propaganda 26. helmikuuta 2007 kello 18.49 (UTC)

• Yleisradio käytti 1980-luvulla salanimi -sanaa (sekavissa?) säveltäjä ja sanoittajatiedoissaan.

YLE ei ole käyttänyt sanaa taiteilijanimistä tai yhtyeen nimistä tietenkään. --Propaganda 26. helmikuuta 2007 kello 19.25 (UTC)

kuvagalleriat artikkelissa

Mikäs on käytäntö kuvagallerioiden suhteen, nyt on sivulle Budapest ilmestynyt taas sama kuvagalleria. Onko tuollaiset sopivia wikiin --Musamies 27. helmikuuta 2007 kello 07.42 (UTC)

Kuvat ovat ihan jees, mutta tuossa tapauksessa niitä oli kyllä liikaa. Commonssiin voi mennä selailemaan valokuvia. --Joonasl (kerro) 27. helmikuuta 2007 kello 07.51 (UTC)

Ei ole liikaa. Kyllä Budabest aina tuon verran kuvia ansaitsee :P Tosin totta on että kuvia on hieman liikaa suhteessa tekstiin. Ei siinä mitään, odotellaan vain artikkeliin lisätekstiä... --JTS 28. helmikuuta 2007 kello 13.57 (UTC)

En näe mitään haittaa viidestä kuvasta ja kartasta. Ei ole olemassa mitään sääntöä (tietääkseni) minä verran kuvia ja tekstiä täytyy olla suhteessa toisiinsa. --Ulrika 2. huhtikuuta 2007 kello 15.04 (UTC)

Keskustelu sai ilmeisesti alkunsa tästä versiosta, jossa oli tosiaan aivan liikaa kuvia. Nythän asia on jo korjattu. --Mb 2. huhtikuuta 2007 kello 19.35 (UTC)

No juu, on siinä runsaanpuoleisesti. --Ulrika 2. huhtikuuta 2007 kello 19.51 (UTC)

mikä on kaytäntö pääartikkelin nimestä

meillä on sekaavuutta artikkeiden nimissä, otetaan muutama esimerkki

Erik Mantere oikea nimi ohjautuu salanimelle Eeki Mantere, lisäksi erik mantereella on olemassa toinen salanimi Viktor Kalborrek kirjoitusvirhe nimessä, pitäisi olla Viktor Kalborek josta on oma artikkeli, kummallista

eikös päänimestä pitäisi olla yksi artikkeli ja muut taiteilijanimet viittaavat niihin

sitten meillä on artikkeli Sauvo Puhtilasta vaikka hän oli vähemmän tunnettu kuin Saukki, saukista on uudelleenóhjaus Sauvo Puhtilaan aivan oikein.

sitten meillä on artikkeli Reino Palmroth joka ei ollut niin tunnettu kuin hänen nimimerkkinsä Palle joka on täsmennys-sivulla ja ohjaa Reino Palmroth artikkeliin, aivan oikein.

muitakin esimerkkejä löytyy. toivottavasti voisimme noudattaa vakiintunutta linjaa artikkeleiden kirjoituksen suhteen että lukija tietää mikä on oikea nimi ja mikä on salanimi. --Musamies 28. helmikuuta 2007 kello 12.44 (UTC) linkkien fixaus --Musamies 28. helmikuuta 2007 kello 15.44 (UTC)

Ei kai Eeki Mantere ole varsinaisesti "taiteilijanimi" tai varsinkaan salanimi vaan enemminkin artistin lempinimi, josta on muodostunut käytetyin nimi, vähän kuten Kirka. Wikipedian nimeämiskäytäntö sanoo: "Henkilöstä kertova artikkeli nimetään henkilöstä tavallisesti käytetyn nimen mukaan." Saukki todennäköisesti on tunnetumpi kuin Sauvo Puhtila, mutta Reino Palmroth tunnetaan Pallen lisäksi myös Reino Hirviseppänä. Viktor Kalborekista on käsittääkseni mahdollista kirjoittaa omakin artikkelinsa. --TBone 28. helmikuuta 2007 kello 19.04 (UTC)

Älä välitä säännöistä

Lähes kaikissa muissa suurissa Wikipedioissa käytössä oleva Älä välitä säännöistä -käytäntö on käännetty ja odottaa kommentteja. Mallina siis en-wikin en:WP:IAR. --Jannex 28. helmikuuta 2007 kello 18.34 (UTC)

Saisi olla jo virallinen käytäntö. Täältä sentään löytyy jo käytäntö, ettei Wikipedia ole mikään byrokratia, ja siten voidaan sääntöjä rikkoa. Lähes sama asia. --Zxc 2. maaliskuuta 2007 kello 19.48 (UTC)

Pidetään keskustelu yhdessä paikassa: Keskustelu Wikipediasta:Älä välitä säännöistä. --Mb 2. maaliskuuta 2007 kello 21.26 (UTC)

Kuvien käyttösäännöistä

Jospa linkki täällä huomattaisiin :) Keskustelu Wikipediasta:Tiedostojen käyttösäännöt#Jonkinlaisen ratkaisevan merkityksen säännön lisääminen tai tarkentaminen. Samulili 28. helmikuuta 2007 kello 20.23 (UTC)

Poleemiset henkilökohtaiset mielipiteet käyttäjäsivulla

Käytännöissämme todetaan, että "käyttäjäsivulla ei saa olla poleemisia henkilökohtaisia näkemyksiä aiheista, jotka eivät liity Wikipediaan". Näyttää kuitenkin siltä, että käytäntöä saa rikkoa ilman että siitä on mitään seuraamuksia (jokunen esimerkki: [1], [2], [3]). Ei kai esimerkiksi käyttäjän mielipide "pakkoruotsista" ole Wikipediaan liittyvä asia? Minusta meidän pitäisi joko ryhtyä valvomaan käytännön noudattamista tarkemmin tai sitten poistaa koko sääntö, jos sitä ei ole tarkoituskaan noudattaa. --Mb 1. maaliskuuta 2007 kello 21.09 (UTC)

En näe mitään syytä miksi mielipiteitään myös Wikipediaan liittymättömistä aiheista ei voisi omalla sivullaan lyhyesti kertoa, kunhan asia ei mene laittomuuksiin. Mb:n mainitsemilla sivuilla on kyllä mielestäni papukaijamerkkejä jaeltu vähän oudoilla perusteilla. --Alphaios 1. maaliskuuta 2007 kello 21.57 (UTC)

Tästä on toki keskusteltu aiemminkin ja asia on jossain määrin epäselvä. Mielestäni säännön henki pitäisi olla se, että a) Wikipedia ei tarjoa kotisivutilaa ja b) Wikipediaa ei saa käyttää hyväksi poliittisen kantansa edistämisessä. Toki pienimuotoinen esittely käyttäjäsivulla on aina mukavaa. Samulili 1. maaliskuuta 2007 kello 22.58 (UTC)

Sehän on vain erinomaista, että polemiikan osapuolet tekevät käyttäjäsivullaan selväksi, kummalla puolella ovat. Ja diskurssin yleisen tason huomioonottaen käyttäjäsivun tekstejä varmasti käytetäänkin aseena omistajaa vastaan. Ei silleen, että tällä olisi mitään käytännön merkitystä esimerkiksi artikkelien Pakkoruotsi tai Karjala sisältöön. —MikkoM (♫) 2. maaliskuuta 2007 kello 00.42 (UTC)

Itse kyllä näkisin asian vähän toisin. Silloin kun keskustellaan esimerkiksi artikkelin pakkoruotsi sisällöstä, käyttäjien henkilökohtaisilla mielipiteillä ei oikeastaan pitäisi olla mitään väliä, koska kaikkien tulisi joka tapauksessa sitoutua neutraalin näkökulman edistämiseen. Kiistanalaisten mielipiteiden salliminen käyttäjäsivuilla luo vain tarpeetonta vastakkainasettelua ja kannustaa myös vastapuolta asenteellisten muokkausten tekemiseen. Varsinkin aloittelijalle tästä kaikesta saattaa syntyä sellainen kuva, että omien mielipiteiden ujuttaminen Wikipediaan on sittenkin de facto sallittua. --Mb 2. maaliskuuta 2007 kello 13.15 (UTC)

Minusta ei ole erityisen vakavaa ja vaarallista, jos vaikka mainitsee kannattavansa aatetta x. Avainsana on mielestäni poleeminen eli riidanhaluinen. -tKahkonen 2. maaliskuuta 2007 kello 21.22 (UTC) Jatkan vähän: jos siis mielipiteisiinsä liittää lauseen, joka alkaa "koska", mennään jo väittelyn eli polemiikin puolelle. Sellaiset pois. -tKahkonen 9. maaliskuuta 2007 kello 18.35 (UTC)

Miksi täällä on virallisia käytäntöjä, jos niitä ei tarvitse noudattaa? Käyttäjälaatikkokäytäntö on ollut työn alla aika pitkään. --Elena 11. maaliskuuta 2007 kello 21.02 (UTC)

Ruotsin kunnat

Ruotsinkielisessä Wikipediassa on kunnasta ja sen keskuspaikkakunnasta aina eri artikkelit. Suomenkielisessä Wikipediassa taasen näyttää siltä, että molemmat on ympätty samaan artikkeliin, varsinkin, jos kunta ja keskustaajama ovat samannimiset. Tämä aiheuttaa sekaannuksia esim. asukasluvuissa ja pinta-aloissa. Onko tämä yhteenymppääminen joku vakinaistettu käytäntö? --213.186.251.20 2. maaliskuuta 2007 kello 19.21 (UTC)

Suomalainen tapa on kertoa kunnan hallintopaikasta (kirkonkylä, kaupunki) varsinaista kuntaa käsittelevässä artikkelissa. --Inzulac 2. maaliskuuta 2007 kello 19.33 (UTC)

Voisitko kertoa jonkin esimerkin kunnasta ja samannnimisestä keskustaajamasta, jossa meikäläinen tapa aiheuttaa ongelmia? --ML 2. maaliskuuta 2007 kello 19.40 (UTC)

Ljungbyn artikkelissa mainitaan sen asukaslukuna keskustaajaman asukasluku, vaikka oheisessa kartassa on näytettynä itse kunta. Askersundin ja Borgholmin artikkeleissa puhutaan vain ja ainoastaan keskustaajamista, ei mainita samannimistä kunnista yhtään mitään. Sitten taas on liuta artikkeleita muista Ruotsin kaupungeista, joissa mainitaan vain sen varsinaisen kunnan tiedot (esim. Sundsvall), eikä keskustaajamasta ole puhetta ollenkaan. Käytäntö on ilmeisen värikäs. --213.186.251.20 2. maaliskuuta 2007 kello 20.10 (UTC)

Jep, ymmärsin kai pointtisi. Erilliset artikkelit eivät silti tunnu hyvältä ajatukselta, koska aiheista on niin vähän erillistä kerrottavaa. Artikkelissa olisi toki ilman muuta mainittava, että nimeä käytetään sekä kunnasta että taajamasta, ja pinta-ala- ja väkilukutiedot molemmista erikseen. Mainitsemasi artikkelit ovat harhaanjohtavia ja ne pitää ehdottomasti korjata tai sitten lätkäistä korjattavamalline selventävin kommentein. --ML 2. maaliskuuta 2007 kello 21.12 (UTC)

Käytäntöjen käytäntö

Voisiko sivun Keskustelu Wikipediasta:Merkitsemiskäytäntöjä arkistoida tämän sivun alle ja poistaa Kahvihuoneen etusivulta linkin sinne? Mun mielestä se selkeyttäisi tätä ohjeistoa. --Elena 2. maaliskuuta 2007 kello 20.56 (UTC)

Niin, miten olis? --Elena 11. maaliskuuta 2007 kello 21.03 (UTC)

Nipotusta aiheesta 'homepage' eli 'kotisivu'

Sana 'kotisivu' tulee englannin sanasta 'homepage'. Tietokoneen näppäimistössä on aina (ainakin 70-luvulta lähtien) ollut home-näppäin, joka vie aina johonkin alkuun. 'Homepage' eli 'kotisivu' tarkoittaa alkusivua siis jonkun sivuston alkusivua. Kenelläkään ei voi olla johonkin aiheeseen liittyviä kotisivuja vaan ainoastaan yksi aihetta koskeva kotisivu eli aloitussivu. 'Kotisivut' ei voi tarkoittaa tiettyyn aiheeseen liittyvää sivustoa, koska se tarkoittaa aloitussivua. Puhukaamme siis jonkun tahon verkkosivuista eikä kotisivuista. Verkkosivustossa voi olla yksi aloitussivu eli kotisivu.

Olli Jokinen Tampere

Mielestäni sanaa "kotisivu(t)" ei pitäisi käyttää enää juuri missään. Se on vanhentunut sana ja pelkkä "sivut" on lähes aina parempi. --ML 2. maaliskuuta 2007 kello 21.50 (UTC)

Kotisivut, verkkosivut, sivusto, portaali... kuulostaa samalta mutta (5v työelämässä näitä tehneenä) voin sanoa että eroavaisuuksiakin on. Kotisivu = yksityiset, verkkosivu = yritykset, sivusto = kokonaisuus jossa voi olla useita koti- tai verkkosivuja, keskittyy yleensä yhden aiheen alle ja portaali = sivusto joka pyrkii tarjoamaan keskitetysti aihealueen uutiset ja tiedotteet, keskustelumahdollisuuden kävijöille aiheesta, aiheeseen liittyviä linkkejä ja latauksia, ja niin edelleen. Lisäksi jos joku käyttää Wikipediasta termiä verkkosivu tai omasta kotisivustaan muotoa portaali, on IMO turhaa nipottamista kieltää tämä. Annetaan kielikukkasten vaan kukkia, kyllä ne kehittyy ajan saatossa (vrt. monitori => näyttö). --Agony (403) 3. maaliskuuta 2007 kello 07.17 (UTC)

Tietotekniikan termitalkoissa on päädytty suosittamaan, että aloitussivu tarkoittaisi sitä sivua, joka latautuu selaimen käynnistyessä. Jonkin sivuston pääsivua taas kutsutaan tämän hankkeen sanastossa kotisivuksi tai etusivuksi. Kotisivut-monikkomuotoa ei suositeta lainkaan käytettäväksi. Ehkä nämä joskus vakiintuvat. --Silvonen 3. maaliskuuta 2007 kello 07.26 (UTC)

Hyödyttömät kemialliset yhdisteet

Wikipediasta löytyy jonkin verran tämän kaltaisia kemiallisia yhdisteitä, joilla ei todennäköisesti tai ainakiaa googletuksen perusteella ole minkäänlaisia käytännön sovelluksia. Mikä on käytäntö näiden kanssa, tuleeko kaikki maailman mahdolliset yhdisteet (joita on 20 miljoonaa erilaista) säilyttää? --88.113.100.150 6. maaliskuuta 2007 kello 23.35 (UTC)

Käytöstä en tiedä.. Artikkelissa on kuitenkin linkki turvaohjeisiin, eli ei aine ihan hyödytön ole, kun kerran käsitellään ja kuljetellaan. Tällaisena ominaisuusluettelona mielestäni hyödytön. Tarvittaisiin tietoa aineen käyttötavoista. (Kovin mukavalta tuo litku ei näytä.)--EsaL-74 7. maaliskuuta 2007 kello 00.20 (UTC)

Joo toi googletus ei aina ole sittenkään se juttu kun tietoa oikeasti tarvitaan. --Höyhens 10. maaliskuuta 2007 kello 18.30 (UTC)

Yksittäiset musiikkikappaleet

Tästä on puhuttu ennenkin, mutta taas nousi näiden yksittäisten tällä kertaa Lovexin biisien merkittävyys esiin. Eiköhän pääsääntö ole todella se että ne ovat roskia. Erilaiset klassikot ja ikivihreät ja uranuurtajat joista on enemmänkin kerrottavaa ovat tietenkin merkittäviä. --Höyhens 9. maaliskuuta 2007 kello 17.29 (UTC)

Muutamia Lovexin -biisejä vielä jäi mm. Remorse ja Bleeding. Singlejulkaisuja ja nousseet singlelistalla korkealle. Mikä niiden ja vastaavanlaisten kohtalo? --Duke 9. maaliskuuta 2007 kello 17.35 (UTC)

Eiköhän tässä tarkoitettu yksittäisiä albumibiisejä. Singlet ovat merkittäviä. --Nikita 9. maaliskuuta 2007 kello 17.36 (UTC)

Selvä homma. En huomannut poistokäytäntöjen suuntaviivoissa singlejen merkittävyydestä mainintaa. Yhtyeet, albumit, jäsenet, kappaleet ja kiertueet oli käsitelty. --Duke 9. maaliskuuta 2007 kello 17.41 (UTC)

Juu ei sellaista taida oikeastaan ollakaan. Poistoäänestyksissä on kuitenkin minusta useammin kallistuttu säilytyksen puolelle joten singlejä ei roskana poistella. --Nikita 9. maaliskuuta 2007 kello 17.43 (UTC)

Olisiko mahdollista päästä yksimielisyyteen ainakin siitä, että (jonkin maan) viralliselle singlelistalle nousseet singlet ovat merkittäviä? Mielestäni voisi myös ajatella, että muista kappaleista olisivat merkittäviä (ainakin) ne, jotka ovat nousseet jollekin arvostetulle listalle. Suomessa tällainen voisi olla esimerkiksi Rumban 50 hittiä -lista tai sen jokin osa (top10?,top20?,top30?).--Ap4k 9. maaliskuuta 2007 kello 17.56 (UTC)

Mutta mielestäni näissäkään tapauksissa olisi parempi puhua singleistä kokonaisuutena, eli listata kaikki biisit eikä erillisiä "A-puolen" kappaleita. Ja noista merkittävistä yksittäisistä kappaleista puhutaan mielestäni silloin kun biisi on listattu esim. kaikkien aikojen top sataan eli luokkaa "Stairway to Heaven", "Smells like teen spirit" tai "Joutsenlaulu". Korkki74 10. maaliskuuta 2007 kello 16.45 (UTC)

Singlet ovat merkittäviä, mutta niihinkin voisi hyvin soveltaa sellaista käytäntöä, että ensisijaisesti oman otsikon alle albumiartikkeliin, ja sitten jos kyseessä on erityisen menestynyt tapaus ja/tai kerrottavaa on enemmän, oma artikkeli. Vrt. esim. Coldness#Singlet, jossa informaatiota on tasan yhtä paljon kuin näissä Lovexin singleartikkeleissa (ja monissa muissa vastaavissa). –Kooma 13. maaliskuuta 2007 kello 13.02 (UTC)

Hyvät artikkelit

On ehdotettu, että monien muiden Wikipedioiden tapaan tännekin perustettaisiin uusi artikkelien laatuluokitus ("Hyvät artikkelit"), joka olisi suositeltujen sivujen ja tavallisten artikkelien välimaastossa. Asiasta keskustellaan. -Aslak 9. maaliskuuta 2007 kello 19.25 (UTC)

Luonnehdinnat artikkeleissa (esim. VAARALLINEN maalintekijä)

Tuli mieleen että voisin kysyä täällä yleistä mielipidettä eräästä asiasta. Tuli nimittäin käyttäjä Ulrikan kanssa väiteltyä hieman siitä kun hän oli mennyt eräästä jääkiekkoilija-artikkelista poistamaan lauseen "XXX tunnetaan vaarallisena maalintekijänä". Perusteluiksi hän sanoi että ketään ei voi sanoa ilman lähteitä noin ja piti sitä kirjoittajan omana mielipiteenä. Mutta mielestäni jääkiekossa on pelaajilla erilaisia rooleja eli esimerkiksi maalintekijän rooli ja kun pelaaja on roolissaan hyvä (tilastojen perusteella paljon maaleja) häntä voisi luonnehtia "vaaralliseksi maalintekijäksi". Tuon vielä pystyy todistamaan tilastoista mutta entä jos pelaaja on vahva kulmavääntäjä mitä ei näy tilastoissa vaan kyseessä on ns. yleinen mielipide pelaajasta... Eli pitäisikö kaikki luonnehdinnat poistaa artikkeleista? Korkki74 10. maaliskuuta 2007 kello 16.56 (UTC)

Pitäisi, vaikka myönnän itsekin joskus vastaaviin sortuneeni :P. --Jetman 10. maaliskuuta 2007 kello 16.59 (UTC)

Mutta silloinhan artikkelit lyhenevät entisestään. Muutenkin tuntuu että urheiluaiheiset artikkelit ovat lähes järjestään tynkiä. Ja toisaalta silloinhan myös maininnat "YYY:tä pidetään yhtenä lupaavimmista nuorista muusikoistamme" tai "ZZZ on kirjoittanut useita merkittäviä teoksia" ovat samalla tavalla mielipiteitä kuin urheiluaiheiset vastineensakin. Menee ihan oikeasti pilkunn..miseksi jos jokaiseen mainittavaan asiaan täytyisi kertoa lähde. Korkki74 10. maaliskuuta 2007 kello 18.21 (UTC)

Syyllinen ilmoittautuu. Jos ei pelaajasta ole mitään muuta kerrottavaa kuin omia ja yleisiä mielipiteitä, hän tuskin ansaitsee artikkelia. --Ulrika 10. maaliskuuta 2007 kello 18.28 (UTC)

Kannattaisi ehkä ennemmin ilmoittaa, että pelaaja on tehnyt paljon maaleja, kuin kuvailla häntä "vaaralliseksi maalintekijäksi". Mitä tulee muihin luonnehdintoihin, niin niillekin löytyy varmaan joku asiantuntijalähde (esimerkiksi urheilulehdet), jos ne kerran niin yleisiä mielipiteitä ovat. –Anchjo^(jutskaa) 10. maaliskuuta 2007 kello 17.03 (UTC)

Tyngittelyn hyöty?

No kun käskettiin: mihin tarvitaan tynkämallinetta? Olen tympääntynyt tyngittelyyn, eikä mallinetta enää tule laitetuksi läheskään aina. Artikkelista näkee ilmankin että se on lyhyt. Tietysti ne saa sillä kaikki samaan luokkaan. Mutta meneekö joku tosissaan tynkäluokkaan katsomaan mitä siellä on, kun haluaa ryhtyä laajennustöihin? --Ulrika 11. maaliskuuta 2007 kello 12.08 (UTC)

On laajoja ja suppeita aiheita. Laajan aiheen tynkämerkintä voi antaa vaikutelman että tähän pitäisi lisätä jotain. Suppeisiin aiheisiin ei kannattane laittaa tynkämerkintöjä, jos ne on koko lailla tyhjentävästi käsitelty vaikka muutamalla lauseella. --Höyhens 11. maaliskuuta 2007 kello 13.05 (UTC)

Tätä eivät tynkämallineen rakastajat näytä ymmärtävän, vaan malline lisätään automaattisesti lyhyeen artikkeliin tutkimatta, saako aiheesta irti enempää. --Ulrika 11. maaliskuuta 2007 kello 13.25 (UTC)

Englanninkielisessä wikipediassa on oma mallinteensa niille artikkeleille joista voi kertoa vain lyhyesti. muistaakseni jokin {{notastub}} tai vastaava. -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 11. maaliskuuta 2007 kello 15.10 (UTC)

Niin kauan kuin monet artikkelit keskeisistä ja laajoista aiheista ovat naurettavan lyhyitä, ei tynkämallineita kannata kokonaan hylätä. Näissä tapauksissa ne toimivat korjattavamallineiden tavoin, eli kertovat että artikkelit eivät vastaa Wikipedian tavoitetasoa. Mutta kieltämättä tynkämallinetta saattaa olla viljelty turhankin paljon. --ML 11. maaliskuuta 2007 kello 21.07 (UTC)

Tässä on myös se pointti että tynkämallineet palvelee lukijaa. Lukija ymmärtää helpommin, että artikkelista puuttuu jotain oleellista, jos siinä on tynkämalline. --Höyhens 12. maaliskuuta 2007 kello 15.54 (UTC)

Hassua kyllä, en ajatellut asiaa ollenkaan lukijan kannalta. Asia klaari. --Ulrika 12. maaliskuuta 2007 kello 16.00 (UTC)

Ja minä ainakin haen tiettyjen aihepiirien tynkiä paranneltavaksi juuri niistä tynkäluokista.... --Velma 12. maaliskuuta 2007 kello 16.02 (UTC)

Ohjeet tyngittelyyn

En ota kantaa siihen, pitääkö tynkämallineita olla, mutta kysyn nyt tässä yhteydessä, että miten niitä kuuluu käyttää, kun niitä kerran on olemassa. En löytänyt tähän ohjetta. Lähinnä olen pohtinut, voiko henkilöstä kertovan tynkäartikkelin merkitä vain henkilötynkämallineella vai kuuluisiko se merkitä kyseisen aihepiirin mallineella, jos siitä ei ole olemassa tarkempaan henkilötynkää. Käytäntö on tällä hetkellä sekava. --Elena 11. maaliskuuta 2007 kello 21.20 (UTC)

Ei kai tuosta ole sen kummempaa ohjetta, kun että laita mielestäsi "sopivin" tynkä-malline artikkeliin. --Joonasl (kerro) 11. maaliskuuta 2007 kello 22.18 (UTC)

Okei... Entä voiko tynkämallineita olla samassa artikkelissa useampi (esim. näyttelijä ja laulaja)? --Elena 10. huhtikuuta 2007 kello 17.57 (UTC)

Jos niitä on välttämättä laitettava, niin mielestäni yksi riittää. Näyttää erikoiselta jos artikkelissa on monta tynkä-templatea. --Cartman 10. huhtikuuta 2007 kello 18.13 (UTC)

Mikä on pieni muutos?

Suoraa vastausta ei kai ole. Krijoitusvihreiden korjailu ja linkitys lienevät pieniä muutoksia, mutta miten muuten. Lause tai pari täydentävää lausetta kai voivat olla pieniä muutoksia, mutta entä jos artikkeliin lisätään 1-2 lausetta uudesta asiaan liittyvästä asiasta? --EsaL-74 13. maaliskuuta 2007 kello 14.21 (UTC)

Uuden asian lisäys tai tiedon poistaminen on aina iso muutos. Jos uutta asiaa ei lisätä, merkitystä muuteta eikä tietoa poisteta, on kyseessä pieni muutos. –Ejs-80 13. maaliskuuta 2007 kello 14.25 (UTC)

Asiasta on lisää tietoa sivulla Yhteenveto. –Ejs-80 13. maaliskuuta 2007 kello 14.29 (UTC)

Olen kyllä sitä mieltä että lauserakenteiden muutokset ja kappaleiden järjestäminen ovat isoja muutoksia (toisin kuin ohjeessa sanotaan) sillä siinä voidaan sotkea asia perin pohjin. Eikä vain voida vaan on tehtykin. --Ulrika 13. maaliskuuta 2007 kello 14.32 (UTC)

Tuossa tapauksessa muokkauksen voi laskea merkityksen muuttamiseksi. –Ejs-80 13. maaliskuuta 2007 kello 14.36 (UTC)

Toisaalta on varmasti hyvä tiedostaa, että lauserakenteen muokkaus voi muuttaa tekstin merkityksen pahimmassa tapauksessa jopa päinvastaiseksi. Esimerkiksi matemaattisessa tekstissä viittaussuhteet ovat äärimmäisen merkittäviä ja niiden tyrimisellä saa paljon pahaa aikaan. –Ejs-80 13. maaliskuuta 2007 kello 14.40 (UTC)

Itse pidän todella pieniä muutoksia pieninä: pilkun lisäys tai poisto, typon korjaus, sanavälin puuttuminen tai liian pitkä sanaväli, eli sellainen mitä ei tarvitse toisen tarkistaa. Asiamuutokset eivät ole koskaan pieniä, sillä voihan olla että olen tiennyt tai ymmärtänyt väärin. --Ulrika 13. maaliskuuta 2007 kello 14.30 (UTC)

Ahvenanmaan suomenkieliset paikannimet

En saanut tähän vastausta Ahvenanmaan keskustelusivulla. Pitäisikö Luettelo Ahvenanmaan suomalaisperäisistä paikannimistä -nimiä käyttää? Kävin muuten ruotsin kielisessä Wikipdiassa muuttamassa esim Akaan nimeen Akaaksi, sillä sillä ei ole ei virallista ruotsin kielistä nimeä. Joku kuitenkin muutti sen takaisin Ackaksi perusteluilla: "Kommunen har ett svenskt namn. Svenska Wikipedias namngivningskonvention kräver inte att namnet skall vara officiellt".

Mielestäni hyvä käytäntö. Jos suomenkielinen nimi on, suomen kielinen Wikipedia käyttää sitä. Vai käydäänkö Kielitoimiston johtamaa suomenkielen karsintaa paikannimissä täälläkin vielä nykyisen trendin mukaan? Ja sama kysymys voisi tulla muihinkin kuin Ahvenanmaan nimiin, jos sellaisia muilla kielillä on. Kannatan samaa käytäntöä tännekin, eiköhän sama ole melkein kaikissa Wikipedioissa. En ainakaan ole en-wikissäkään ikinä nähnyt paikannimeä muuksi kieleksi, jos vain englannin kielinen nimi on olemassa.--Pudeo 15. maaliskuuta 2007 kello 14.42 (UTC)

Kannatetaan. Jos paikoilla on suomenkielinen nimi, niitä on myös syytä käyttää. Ei Tukholmakaan ole Stockholms stadin virallinen nimi Ruotsissa. --M. Porcius Cato 15. maaliskuuta 2007 kello 15.09 (UTC)

"Jos suomenkielinen nimi on, suomen kielinen Wikipedia käyttää sitä" on nolla-argumentti, koska mikäli jostain paikasta käytetään yleisesti suomessa vierasperäistä lainasanaa, kyseessä on silloin määritelmällisesti suomenkielen sana. Wikipediassa noudatetaan pääsääntöisesti tiettyjä nimistölähteitä, joihin Kielitoimisto kuuluu. Kielitoimiston nimeämisohje on täällä [4]. Wikipedia ei lähtökohtaisesti ryhdy kielen- tai nimistönhuollon välineeksi vakiinnuttamaan "suomenkielisiä" paikkojen nimityksiä, jotka eivät ole vakiintuneet yleiseen käyttöön. Suomen alueen ulkopuolella olevien paikannimien suhteen on luotu oma käytäntönsä, jonka lähtökohta on se, että suomenkielisiä nimiä käytetään niiltä osin kun ne ovat vakiintuneet yleiseen käyttöön. --Joonasl (kerro) 15. maaliskuuta 2007 kello 15.23 (UTC)

Esim. Lemland->Lemlanti, sama kuin Uppland on Uplanti. Luonnolinen muunnos suomeksi. En kannata kyllä esim. että Jomala olisi Jumala. Tuossa listassa puhekieliset ilmaukset on erikseen, jollainen esim 'Jumala' on. Mutta kyllä näitä muita tientekin käytetään ruotsinkielisen lausumisen vierauden takia. Artikkeli alkaa "Lemland (suom. Lemlanti)" Mitähän järkeä tässä on? Ovatko muiden Wikipedioiden käytännöt sitten huonoja? Kielitoimisto on kielitoimisto, voimme silti kirjoittaa suomeksi. Äläkä sinä Joonasl ota tätä minäkään fennomaanit vs. svekomaanit -taisteluna, kun niissä näytät koko ajan olevan riitapukarina joka asiassa...--Pudeo 15. maaliskuuta 2007 kello 15.32 (UTC)

En minä ole missään taistelussa ja minusta kommenttisi "riitapukaruudesta" on loukkaava. Totesin vain mikä nykyinen käytäntö on ja miksi. Eri Wikipedioissa on erilaisia käytäntöjä, jotka eroavat toisistaan eri syistä. Englannin kielellä ei esimerkiksi ole Kielitoimiston kaltaista kielenhuolto-organisaatiota olemassa. Tämän kaltaisista "suomenkielisten" nimien käytöstä on keskusteltu aikaisemminkin ja näiden keskusteluiden pohjalta on muodostettu nykyinen käytäntö, johon kannattaa perehtyä. Mikäli siinä on puutteita voit ehdottaa sen muuttamista esimerkiksi nimeämiskäytännön keskustelusivulla. En ole kielenhuollon tai suomen ammattilainen enkä siksi ryhdy ottamaan kantaa antamiisi yksittäisiin esimerkkeihin enkä niiden luonnollisuuteen tai luonnottomuuteen. --Joonasl (kerro) 15. maaliskuuta 2007 kello 15.40 (UTC)

Ehdotuksesi eivät ole uusia, vaan moneen kertaan läpikäytyjä ja tapeltuja (ks esim. Keskustelu:Uppsala, Wikipedia:Äänestys/Upsala vai Uppsala). Pitkään ja hartaasti väkerretyn ja äänestetyn käytännön mukaan täällä käytetään vakiintuneita nimiä ja ellei vakiintuneisuudesta päästä konsensukseen, auktoriteettina on mm. Kielitoimisto. --ML 15. maaliskuuta 2007 kello 15.39 (UTC)

Yksi erokin tässä on Uppsalaan, Ahvenanmaa on Suomessa, eikä vieraassa maassa. Että pitäisihän sitä suuremmalla syyllä käyttää suomen kielistä muotoa. Tietenkinhän kunnat ovat todella pieniä, eikä niistä täällä suomeksi juuri puhuta. Ja jos joku niistä puhuu, se on paikkakuntalainen, ja tietenkin silloin omalla kielellään, ruotsilla. Eihän näissä suurimassa osassa ole kyse kokonaan uudesta nimestä, vaan suomalaisesta kirjoitusmuodosta. Onko Uplannissa sitten lipsahtanut virhe kun on käytetty suomalaista kirjoitusmuotoa? Kyseessähän on sama kirjoitusmuodonmuutos, Uplanti - Lemlanti. --Pudeo 15. maaliskuuta 2007 kello 15.47 (UTC)

Kuten Uplanti-artikkelin keskustelusivulta selviää, kyseessä on Kielitoimiston suosittelema muoto (asia on tarkistettu nimistönhuollon puhelinpalvelusta). Ahvenanmaan osalta Kielitoimiston näkemys on että ainoastaan Maarianhamina on vakiintunut yleiseen käyttöön.[5] Kuten itsekin totesit juuri kukaan ei ilmeisesti käytä noita suomalaisia muotoja ja artikkelista ei edes selviä kenen mukaan juuri nuo muodot olisivat "oikeat" suomalaiset muodot, niin miksi niitä pitäisi väkisin juurruttaa Wikipediaan? --Joonasl (kerro) 15. maaliskuuta 2007 kello 15.50 (UTC)

Sillä nyt ei ole mitään merkitystä, sijaitseeko alue Suomessa vai muualla. Tämä on suomenkielinen, ei suomalainen Wikipedia. (Sitäpaitsi Ahvenanmaa on autonominen alue. Olisitko logiikallasi kannattanut Suomen paikannimien venäläistämistä Venäjän vallan aikana?) --ML 15. maaliskuuta 2007 kello 15.53 (UTC)

Olisin venäjän kieliseen Wikipediaan. ;) Muttas muttas, mitähän logiikka tässä kirjoitusmuodonmuutoksien tekemistä joissain tapauksissa ja joissain ei? Esim. joissain kielissä Finland on Finlandia. Ei sitten tietenkään Island ole Island vaan Islandia, kielissä on omat kirjoitusmuotonsa. Islanti, Uplanti, Lemlanti jne. samaa asiaa. En usko, että kielitoimisto on aina ihan ajan tasalla tässäkään, ja pitääkö siihen luottaakaan fundamentalistisesti? He sanoivat, että Varsinais-Suomi on englanniksi Finland Proper, vaikka Varsinais-Suomen lääninhallitus käyttää nimeä Southwest Finland sataprosenttisesti[6], ja on tehnyt siitä päätöksetkin läänihallituksessa. Jankuttivat minulle vain joistain sisäministeriön 80-luvulla tehdyistä lausunnoista. Ehkäpä näissäkin kielitoimisto noudattaa juuri niitä. --Pudeo 15. maaliskuuta 2007 kello 16.00 (UTC)

"Varsinais-Suomen lääninhallitus" ... ei sellaista olekaan. Varsinais-Suomen liitto on toki voinut päättää oman nimensä englanninkielisestä muodosta. --TBone 15. maaliskuuta 2007 kello 16.05 (UTC)

Juu, oho, mitähän läänistä edes puhuin. Mutta Varsinais-Suomen Liiton johtaja on Varsinais-Suomen maakuntajohtaja ja sen virallinen hallintoelin?--Pudeo 15. maaliskuuta 2007 kello 16.07 (UTC)

Jos lukisit tuon käytännön läpi, huomaisit, ettei sen(kään) mukaan tarvitse noudattaa Kielitoimiston suosituksia orjallisesti vaan konsensuksen vallitessa (tai äänestyksen kautta) voidaan ottaa käyttöön muita nimiä. Luonnolliset kielet eivät noudata yleensä täydellisesti mitään suoria logiikoita vaan jotkut muodot ja käytännöt vain vakiintuvat käyttöön ja toiset eivät. Ei niistä mitään logiikkaa kannata etsiä. --Joonasl (kerro) 15. maaliskuuta 2007 kello 16.06 (UTC)

Uplannissa ja Uppsalassa on noudatettu vallitsevaa nimeämiskäytäntöä ihan loogisesti. En tiedä mikä logiikkaa Kotuksella on ollut, mutta se ei ole meidän murheemme. --ML 15. maaliskuuta 2007 kello 16.15 (UTC)

Kaikki käytössä olevat nimet voi mainita artikkelissa ja tehdä niistä uudelleen ohjauksen, mutta otsikko pitää olla vakiintuneessä käytössä olevalla nimellä. --Ulrika 15. maaliskuuta 2007 kello 15.55 (UTC)

Suositellut sivut ja lähteiden merkintä

Suositelluilta sivuilta vaadittavista lähteiden merkinnän kriteereistä käydään keskustelua. Tiivistettynä kyse on siitä, halutaanko että lähteet merkittävän aina ref-tageilla ja kuinka kriteerit muotoillaan. Keskustelu lähti liikkeelle siitä, että ohjeet palautettiin maaliskuun versioon (muotoilu "Lähteet tulisi mainita"). Ottakaan kantaa. --jkv 21. maaliskuuta 2007 kello 09.41 (UTC)

Lähdekäytännöistä

Muuan kirjoittaja on loukkaantunut lähdepyynnöistä, ja hänen mielestään olen hyökkäävä, kun olen merkinnyt lähteettömään artikkeliin lähdepyynnön. Hän toivoisi että olisi mallinen "keskeneräinen" (ei siis "työn alla") jolla hän haluaisi ilmoittaa että lähteet tulevat joskus sitten kun hän ehtii. Minun on vaikea ymmärtää hänen loukkaantumistaan ja sitä että hän otti asian niin henkilökohtaisesti, mutta jos ongelma ratkeaisi hänen osaltaan tuolla mallineella, niin ei tulisi suurempaa kalabaliikkia. Voisiko joku tehdä? Ja ehkä muutkin voisivat ottaa kantaa tähän lähteettömyysasiaan. --Ulrika 31. maaliskuuta 2007 kello 06.44 (UTC)

Käyttäjä ei vain ymmärrä Wikipedian luonnetta, täällähän ei ole "omia artikkeleita", joita saisi ikäänkuin pantata jollakin keskeneräinen-mallineella. Työn alla on ihan pätevä malline normaalitilanteissa - mikäli artikkelia muokkaa aktiivisesti. Jos lähteet ovat artikkeliin tulossa kun kirjoittajaa sattuu huvittamaan (kauanko siihen menee, kuukausi? viikko? vuosi?) niin on parempi, että lähdepyynnöllä indikoidaan epäselvät kohdat artikkelin lukijoita varten. --TBone 31. maaliskuuta 2007 kello 07.14 (UTC)

Niinpä. Mitähän siitäkin tulisi, jos jokaisella olisi omat käytäntönsä. Mutta ehkä hän nyt tulee ilmaisemaan näkemyksensä tänne yleisempään keskusteluun, eikä minun keskustelusivulleni. Toivottavasti. --Ulrika 31. maaliskuuta 2007 kello 08.03 (UTC)

Jos olen ymmärtänyt tilanteen oikein, kyse oli tästä artikkelista ja tästä keskustelusta. ..voisi kuitenkin olla parempi uusia käyttäjiä ajatellen ja yleisestikin laittaa lähdepyynnöt {{lähde}}-mallinneilla artikkeliin sen sijaan, että kyselee niiden perään käyttäjän keskustelusivulla. Näin tiedon lähteettömyydestä jää artikkeliin merkintä ja muutkin wikipedistit voivat niitä lisätä.--Joonasl (kerro) 31. maaliskuuta 2007 kello 08.38 (UTC)

Joonakselle taustatietoa, ettei tarvitse hutkia ennen kuin tutkii. Olin etsinyt eräisiin artikkeleihin syntymä- ja kuolinaikatietoja, mutta julkisista lähteistä niitä ei löytynyt. Kyseinen kirjoittaja kuitenkin löysi tiedot niin moniin artikkeleihin, että se kiinnitti huomiotani. Hänen keskustelusivunsa ensimmäinen kysymys koski juuri niitä tietoja. Hän ei kuitenkaan suostunut kertomaan lähdettä vielä toiseenkaan kysymykseeni, vaan vastasi aika yliolkaisesti: Keskustelu käyttäjästä:Jumpe. Sittemmin ilmestyi hänen käyttäjäsivulleen tieto (joka nyt on poistettu), että hän on töissä KELAssa. Nämä yhteen laskien, minusta tuntui, että hän kaivelee tietoja KELAn sisäisistä lähteistä, mikä ei ehkä ole korrektia. Tietämättäni olen ojentanut häntä lähteettömyydestä jo aiemmin, jolloin hän käytti eri tunnusta. Tämä tiedoksi ja taustaksi, muillekin Jumpen ärhentelyä ehkä ihmetelleille.--Ulrika 31. maaliskuuta 2007 kello 08.54 (UTC)

Lisään tähän vielä vastauksen Silvoselle, joka kysyi Ulrikan keskustelupalstalla, onko kukaan muu huomauttanut minua. Vastaan, että Ulrikaa lukuunottamatta ei kukaan.--jumpe 31. maaliskuuta 2007 kello 08.58 (UTC)

Tarkoitin pikemminkin, onko joku sanonut olevansa käytännöstäsi eri mieltä kuin Ulrika, kun sanoit, että muille käytäntösi kelpaa. Kommenttien puutehan voi tarkoittaa sitäkin, ettei kukaan vain ole vielä kommentoinut. --Silvonen 31. maaliskuuta 2007 kello 10.06 (UTC)

"Tietokannassa on yhteensä 265 635 sivua", ei voi olettaa että kaikki seuraavat jokaikistä yli 200 000 sivua, vaan käytännöistä on syytä keskustella jossain näkyvällä paikalla (kuten täällä kahvihuoneessa). Itse olen sitä mieltä että lähteetön väittämä tulee merkitä raa'asti {{lähde}}vaatimuksella, ja kohtuullisen ajan kuluttua jos lähteitä ei ole pyynnöstä huolimatta esitetty, väittämä tulee poistaa. Jos käyttää teosta X-Y-Z kun tekee artikkelia, ei ole vaikea lisätä artikkelin loppuun merkintää "== Lähteet ==" ja sen alle kirjaviitettä (jonka rautalankamallin saa kätevästi kahdella hiirennapin painalluksella: ▼Mallineet ja sieltä "kirjaviite"). Aikaa kuluu varmasti alle kolme minuuttia, ja Wikipedia saa artikkelin jonka tiedot on tarkistettavissa. --Agony (403) 31. maaliskuuta 2007 kello 12.00 (UTC)

Jos mallineen käyttö on hankalaa (se ON hankalaa), ei sitäkään ole pakko käyttää. Tärkeintä on merkitä teos tai internetsivu, josta tieto on peräisin. Teoksen kohdalla mielellään sivunumerokin, ettei tarvitse koko teosta kahlata läpi. Ei lähteen ilmoittaminen vaadi mitään erityistä vaivannäköä, jos vain halua on. Yleensä sitä on, kun pyydetään, harvoin toisin päin. --Ulrika 31. maaliskuuta 2007 kello 12.03 (UTC)

En minä loukkaantunut ole näistä teidän kommenteistanne enkä Wikipedian säännöistä yleensäkään. Mutta ihmettelen vain, että jos lähdetieto syystä tai toisesta jää pois, niin viiden minuutin kuluttua Ulrika on kimpussa. Ja nimenomaan hän (tämä kommenttina Silvoselle, kukaan muu ei ole toimintaani protestoinut). Älä, Ulrika, pahastu, mutta ihmettelen harrastatko mitään muuta Wikipedian lisäksi. Otan vielä esille muinaisen Tauno Rautiaisen. Sinne olit vaatimassa lähteitä, ja joku lisäsi sinne muutaman Viisasten kertoa käsittelevän kirjan. Ne kelpasivat lähteiksi, vaikka niissä ei puhuta Tauno Rautiaisesta mitään. Sen sijaan minun mainintani siitä, että olen tuntenut hänet henkilökohtaisesti, ei riittänyt lähteeksi. Nyt löysin Kelan ex-pääjohtajaa Jaakko Pajulaa käsittelevästä artikkelista virheen. Sen, että Marskin kabinetissa tapahtunut välikohtaus Olavi J. Mattilan seurassa tapahtui alkuperäisen kirjoittajan mukaan 1980-luvulla. Todellisuudessa se tapahtui 18.12.1977. (Lisään lähdetiedon ensi tilassa, kunhan ensin löydän sen nettisivun, jossa asia on mainittu. Asiasta kirjoitettiin lehdissä paljon). Miksi tuosta kohdasta ei kukaan ruvennut vaatimaan kirjoittajalta lähdettä näkyviin, mutta jos minä lisään Ulrikan artikkeleihin tarkkoja syntymäaikoja ja muita henkilötietoja, niin heti viiden minuutin kuluttua ollaan kimpussa. Tästä menettelystä en pidä. Olisit Ulrika iloinen, että olen löytänyt puuttuvia syntymä- ja kuolinaikoja. Se, mistä minä niitä tietoja kerään, ei kai ole oleellinen. Henkilötiedot ovat ainakin kirkonkirjoissa ja vtj-tiedoissa, joista ne voi tarkistaa. Sitä tarkoitin ylimieliseksi väittämälläsi vastauksellani. Minä kun en oikein voi kertoa tietolähteitäni, jotka tosin jo saitkin selville. Mutta mutta: olisiko mitään mahdollisuutta saada sellaista työn alla olevan artikkelin mallinetta, johon voisi merkitä vaikkapa päivämäärän, johon mennessä artikkeli on valmis ja kuka sitä tekee. Ja päivämäärää voisi tarvittaessa jatkaa (ainakin kerran tai pari), jos artikkeli on yhä työn alla. En tarkoita viikkoa kauempaa, kuukausista ja vuosista nyt puhumattakaan. Minulla on Wordilla tallennettuna paljonkin artikkeleita, esim. Lauri Korpinen (kunnanjohtaja) on odottanut jo kauan. Ja nyt lähtee työn alle Jaakko Pajula, jossa onkin työstämistä. Häntä koskevassa artikkelissa on jo lähteet paikallaan. Kunhan saan vielä joskus artikkelinkin valmiiksi. Myös työnantajani Kela kaipaa parempaa artikkelia. Sellainenkin muhii korvieni välissä. Että eiköhän tämä tästä. Toivon kuitenkin, että jos artikkeleihini ei ihan heti ilmesty lähteitä, niin ette ihan viiden minuutin kuluttua käy kimppuuni.Kyllä ne sinne ilmestyvät ennemmin kuin myöhemmin. Tämä nyt vain on minun tapani tehdä Wikipediaa. Olisiko parempi että lopettaisin sen kokonaan?--jumpe 31. maaliskuuta 2007 kello 18.47 (UTC)

Kun nyt jotenkin samaistat minut ja Wikipedian lähdekäytännön, niin minä vastaan. Ensinnäkin: En tee mitään muuta kuin Wikipediaa. Riittääkö se vastaukseksi? Toiseksi: jos lähteiden merkitseminen on niin vaikeaa kuin se tuntuu olevan, suosittelen, että teet artikkelin lopulliseen muotoonsa omalla tekstinkäsittelyohjelmallasi, lähteitä myöten. SITTEN vasta tuot sen Wikipediaan. Näin ei kenelläkään ole mitään naputtamista. Lähdepyyntöjen ajoituksesta: Kun seuraa tuoreita muutoksia, kommentit tulee esittäneeksi heti kun näkee ongelman. Kymmenen minuuttia on aika pitkä aika jäädä odottelemaan, kun lisää tekstiä tulee tuoreista muutoksista koko ajan. Tälle huomauttelulle ei ole mitään aikarajaa, jonka jälkeen vasta saisi kommentoida. Onko KELAn työnkejöiden sallittua käyttää tietoja yksityisiin harrastuksiinsa? terv. --Ulrika 2. huhtikuuta 2007 kello 14.59 (UTC)

En samaista sinua mitenkään. Sinä vain olet tähän asti ollut ainoa, joka on ollut heti kimpussani. Yksityisiin harrastuksiin ei ole sallittua käyttää työnantajan tietoja kaiketi missään työpaikassa. Mutta ihmisten nimet ja syntymä/kuolinajat ovat saatavissa monista muistakin lähteistä. Arvelin, että olisit tyytyväinen siihen, että henkilön syntymä tai kuolema ei ole pelkän vuosiluvun varassa. Nähtävästi et ole ollut tyytyväinen. Ne sinun kaksi kysymystä osoittivat vain sen, että et ollutkaan tyytyväinen, vaan tärkeintä on lähde, ei tiedon oikeellisuus. Siksi vastasin, että syntymä- ja kuolinajat saa aina jostakin. Suurimman osan kirjoittamistani artikkeleista olen tehnyt ehdottamallasi tavalla tekstieditorilla ja julkaissut valmiin tuotoksen. Mutta jos tiedän, että lähde on siinä ja siinä kirjassa, olen halunnut tuon kirjan käsiini ennen lähteiden merkitsemistä. Siitäkin huolimatta, että osaan mahdollisesti lähdetekstin ulkoa. Lähteeksi kun ei taida riittää maininta tyyliin "Väinö Linna: Tuntematon sotilas". Pitää olla myös kirjan julkaisija, painopaikka, painovuosi, lähdetiedon sivunumero, ISBN-koodi sun muuta. Ja niiden metsästäminen vie aikaa, kun kirjaa lähtee jäljittämään vaikkapa Helmet-kirjastoista. Jos sopii, lopetan keskustelun osaltani tähän. Mainitsin jossakin sähköpostiosoitteeni, jossa voin jatkaa keskustelua privana. Ja lopuksi, Ulrika, pyydän anteeksi sekä sinulta että kaikilta niiltä, joita tämä kieltämättä hyökäävä kirjoittelutyylini on loukannut. Tällainen tyyli sattuu vain olemaan osa persoonaani.--jumpe 2. huhtikuuta 2007 kello 19.09 (UTC)

Viitemallineiden käyttö on todella helppoa, etenkin jos kopioi omaan monobookkiinsa täältä valmiit koodinpätkät nappeja varten, jolloin voi hoitaa netti-, kirja- ja lehtiviitteillä 90% kaikista lähdemerkinnöistä. --Jaakonam 2. huhtikuuta 2007 kello 14.50 (UTC)

Henkilöiden luokitus puolueisiin

En kannata sitä, että kaikki henkilöt luokitellaan puoluejäsenyyden mukaan kuten on alettu tehdä. Mikäli kyseessä on poliitikkona merkittävä, se on ymmärrettävämpää eikä minulla ole sitäkään vastaan mitään että puoluekanta mainitaan tekstissä, mutta tämä luokittelu on tarpeetonta. Vrt esim Keskustelu:Martin Scheinin. --Höyhens 31. maaliskuuta 2007 kello 17.20 (UTC)

Ei varmaan rivijäseniä ole tarkoituskaan luokitella, mutta merkittävässä asemassa puoluessa olleet kyllä ansaitsevat luokituksen. Ainakin nyt olen sitä mieltä, ellei vakuuttavia perusteluja päinvastaiselle kannalle tule. --Ulrika 31. maaliskuuta 2007 kello 17.26 (UTC)

Kukaan ei tiettävästi ole alkanut luokittelemaan henkilöitä pelkän puoluejäsenyyden mukaan, vaikka yhden luokan nimessä esiintyi sana "jäsenet". Senkin nimi on nyt muutettu.--Ap4k 31. maaliskuuta 2007 kello 18.52 (UTC)

Asiasta on keskusteltu aiemmin mm. täällä, täällä ja viimeksi täällä.--Ap4k 31. maaliskuuta 2007 kello 18.57 (UTC)

"Hyvät artikkelit"

En ole varma kuuluuko tämä tänne, mutta haluaisin muistuttaa "Hyvistä artikkeleista", joista on käyty taannoin kovaakin keskustelua. Nyt projekti tuntuu tyssänneen ja haluaisin vain tietää, onko joku aikeissa viedä sitä eteenpäin. --Spirit 5. huhtikuuta 2007 kello 12.32 (UTC)

Valtateiden liittymät

Silmiin osui Valtatie 4, jonka tilasta valtaosan vie luettelo liittymistä. Artikkeli on mielestäni nykyisellään lukukelvoton. Ilmeisesti kaikissa valtatieartikkeleissa on vastaava liittymäluettelo. Eikö niille pitäisi tehdä piilottava malline (kuten poliitikkoartikkeleissa), jotta asiakin näkyisin kaiken joukosta? --Ulrika 7. huhtikuuta 2007 kello 09.36 (UTC)

{{Liittymätaulukko}} muutettu avattavaksi ja luotu {{Liittymätaulukko_loppu}} sekä vaihdettu liittymätaulukkoa käyttävät artikkelit uudelle rakenteelle. --Agony (403) 8. huhtikuuta 2007 kello 06.05 (UTC)

Hieno homma, nyt artikkeleita pystyy lukemaan. --Ulrika 8. huhtikuuta 2007 kello 06.34 (UTC)

Kyllähän tuo auttaa, mutta – kaikella kunnioituksella – on ongelman lakaisua maton alle. Joku verkkosivun taitosta tietävä voisi suunnitella liittymätaulukosta sellaisen, että se olisi oikeasti selvä. – Kuohatti 8. huhtikuuta 2007 kello 11.23 (UTC)

Itseäni tuo nykyinen rakenne taas miellyttää, josta päästään itse ongelmaan: tuollaisia taulukoita ei voi taittaa kuin a) visuaalisesti upeiksi jolloin luettavuus häviää, b) visuaalisuuden ja luettavuuden välimaastoon tai c) visuaalisesti köyhiksi. Itse kannatan nykyistä, keskimmäistä vaihtoehtoa. Auttoiko kevyiden rajojen lisäys? --Agony (403) 8. huhtikuuta 2007 kello 11.26 (UTC)

Kaipa tuo menettelee, mutta mitäköhän tälläiselle sanottaisiin suositellut sivut -äänestyksessä... Liittymätaulukoissa vain on liian paljon yksityiskohtia. En nyt uskalla ehdottaa niiden vähentämistä, mutta liian paljon niitä on jotta tällaisesta laatusivu tulisi. – Kuohatti 9. huhtikuuta 2007 kello 10.08 (UTC)

Jos keskustelu on mennyt käyttäjäsivulle

Joskus törmää siihen että käyttälle suunnattu keskustelu on mennyt vahingossa käyttäjäsivulle eikä käyttäjän keskustelusivulle. Yleensä näin on IP:n takana olevien keskusteluissa.

Jos tällaisia sattuu silmään niin kannattaako niistä raportoida. --Musamies 8. huhtikuuta 2007 kello 06.45 (UTC)

Voit siirtää käyttäjäsivun keskustelusivulle ja sen jälkeen merkitä käyttäjäsivun roskaksi. Samulili 8. huhtikuuta 2007 kello 06.55 (UTC)

Ja roskaksi merkitessä kannattaa käyttää yhteenvetona "Merkitty roskaksi, käyttäjäsivulle eksynyt viesti siirretty keskustelusivulle" (tai jotain tuonne päin) niin ylläpitäjät tietää syyn miksi sivu pitäisi poistaa. Huomaathan että IP-osoitteiden keskustelusivun arkisto sijaitsee käyttäjäsivulla, ja näitä ei ole tarkoitus siirtää tai poistaa. --Agony (403) 8. huhtikuuta 2007 kello 06.57 (UTC)

Yritysten nimet ja tavaramerkit

Lego ja sen tuotemerkit kirjoitetaan näköjään Wikipediassa versaalilla LEGO, kun suomen kielen käytännön mukaan vain ensimmäinen kirjain kirjoitetaan isolla. En löytänyt tästä ohjetta suomenkielisestä Wikipediasta, mutta en.Wikipediassa näkyy olevan selvä sääntö en:Wikipedia:Manual of Style (trademarks): Realtor ei: REALTOR®. Voisiko tästä tehdä lisäyksen ohjeisiin (ellei jossakin jo piileskele), saataisiin artikkelien otsikotkin yhdenmukaisiksi? --Ulrika 9. huhtikuuta 2007 kello 06.58 (UTC)

kannatan Ulrikan ideaa --Musamies 9. huhtikuuta 2007 kello 07.18 (UTC)

Lisään vielä, että itse asiassa jo Kielitoimsiton ohjeet riittäisivät tähän. Englannissa tarvitaan Wikipediaan ilmeisesti jokaisesta pilkunpaikastakin erillinen ohje, koska englannin kielen Kielitoimistoa ei ole olemassa. --Ulrika 9. huhtikuuta 2007 kello 07.23 (UTC)

Kannatan. Ei eBay vaan Ebay. -tKahkonen 9. huhtikuuta 2007 kello 10.12 (UTC)

Ehkä voisi miettiä että pelkästään capseilla kirjoitetuissa artikkeleissa sovellettaisiin jotain oikeinkirjoitussääntöä, sattuu silmiin katsoa Ebay-, Ipod ja muita turmeltuja tavaramerkkejä... --Agony (403) 9. huhtikuuta 2007 kello 10.38 (UTC)

Samaa mieltä olen, vaikka pitkin hampain. Luulen kuitenkin että eBayn tunnistaminen vaikeutuu muodossa Ebay. En nyt muista Kielitoimiston ohjetta tästä, mutta ainakin tuo LEGO-tyyli pitäisi saada Legoksi. --Ulrika 9. huhtikuuta 2007 kello 10.41 (UTC)

Oliko ohje ehkä tämä: [7]? "Tuotenimiä koskevat periaatteessa samat oikeinkirjoitusohjeet kuin muitakin nimiä, vaikka ne on joskus rekisteröity näistä poikkeavassa asussa." -tKahkonen 10. huhtikuuta 2007 kello 16.34 (UTC)

Tai tämä: yritysnimien kirjoitusasu. "Suorasanaisessa tekstissä yritysten nimiin sovelletaan yleisohjeiden mukaisia kirjoitustapoja. Nimissä käytetään isoa alkukirjainta vain nimen ja mahdollisesti siihen liittyvän toisen erisnimiosan alussa. Huutomerkit ja muut tarpeettomat välimerkit poistetaan. Nimiä taivutetaan normaalien kielenkäyttösääntöjen mukaisesti. Iso kirjain nimen keskellä vaihdetaan pieneksi, jos kyseessä on yhdyssanan tyyppinen ilmaus, muussa tapauksessa osat erotetaan välilyönnillä ja tarvittaessa lisätään yhdysmerkki." -tKahkonen 10. huhtikuuta 2007 kello 16.36 (UTC)

Samaa mieltä Agonyn kanssa. Pelkästään isoilla kirjaimilla kirjoitetut tavaramerkit tunnistaa helpommin pienilläkin kirjoitettuna, mutta eBay ja iPod käyttävät molempia kirjainkokoja sen verran luovasti, että ne ovat oleellinen osa tavaramerkkiä ja tunnistettavuutta. —MikkoM (♫) 9. huhtikuuta 2007 kello 14.52 (UTC)

Kun näin tiukka yksimielisyys syntyi, voinko lisätä ohjeisiin tästä pätkän vai mikä on menettely?--Ulrika 9. huhtikuuta 2007 kello 14.58 (UTC)

Juuri näinhän ne käytännöt syntyvät. Lisää vain; jos joku haluaa kuitenkin ohjetta muuttaa, voi siitä aina keskustella ohjeen keskustelusivulla. – Kuohatti 9. huhtikuuta 2007 kello 15.08 (UTC)

Sopii käydä katsomassa: Ohje:Tyyliopas/Artikkelin nimi#Nimen kirjainkoko. --Ulrika 9. huhtikuuta 2007 kello 15.25 (UTC)

Hyvä: sopivan yksityiskohtainen, selkeä ohje, ei kuitenkaan liian määräävä. Jos tarvetta tulee, voi tuonne käydä vielä lisäämässä tiedon että lyhyitä tuotemerkkejä (PS2 ym.) ei tarvitse väen vängällä vääntää pienellä kirjoitettuun muotoon. Mutta vain jos tulee tarvetta (toivottavasti ei :) --Agony (403) 9. huhtikuuta 2007 kello 17.16 (UTC)

Mihis luokkaan kuuluu SETI@home, pitäisikö tämä onlla uuden säännön mukaan --Musamies 10. huhtikuuta 2007 kello 16.12 (UTC)

Nikottelin kyllä vähän aikaa kun näin tuon. En tiedä. Oliskohan piruuttaan laitettu... FashionFINLAND.comin muutin FashionFinland.comiksi, tosin en ole koko artikkelin merkittävyydestä aivan varma. --Ulrika 10. huhtikuuta 2007 kello 16.14 (UTC)

SETI@home kirjoitetaan kuitenkin samalla tavalla muissakin wikipedioissa, ja SETI on oikea lyhenne (Search for Extra-Terrestrial Intelligence) eikä pelkkää versaalikikkailua. --Silvonen 10. huhtikuuta 2007 kello 16.21 (UTC)

Mites artikkeli KISS, pitäisikö senkin nimi muuttaa samaan muotoon --Musamies 26. huhtikuuta 2007 kello 13.26 (UTC)

Jopa en-wikissä en:Kiss. -tKahkonen 26. huhtikuuta 2007 kello 14.10 (UTC)

Kansallisuus vai paikkakunnallisuus?

Onko suomalaisten henkilöiden kohdalla suositeltua kirjoittaa artikkelin alkuun kansallisuus vai ”kotipaikkakunnallisuus”? Täällä näkee aika paljon sellaisia artikkeleja, jotka alkavat tyyliin ”X. X. on helsinkiläinen poliitikko”. --Elena 10. huhtikuuta 2007 kello 18.17 (UTC)

Harvemmin kai muissa onkaan kuin poliitikkoartikkeleissa. Suosi suomalaista, niin minä teen. --Ulrika 10. huhtikuuta 2007 kello 18.19 (UTC)

Asia tulee liittää asiayhteyksiinsä. Uudenmaan vaalipiirissä tai Helsingin vaalipiirissä ei ole väliä, mistä kunnasta kansanedustaja tai poliitikko on, vaan alhaisen äänikynnyksen vuoksi kuka tahansa voi millä tahansa väkevällä julkisuustempauksella luoda yhdeksi vaalikaudeksi mielikuvan, jolla irrottaa riittävän määrän äänestäjiä. Jossain, missä vaalikynnys ei ole 3%, vaan 15%, menee luottamusmiesuran kehittämiseen 15 vuotta alkaen seurakuntanuorista ja kirkkovaltuustosta kaunnanvaltuustoon ja joihinkin järjestöihin, jolloin henkilöön luotetaan niin kunnan kuin maakunnan asian ajajana. Minusta helsinkiläisyyttä tai uusmaalaisuuttakaan ei pitäisi vähätellä, vaan pitäisi antaa luottamuksen näkyä sellaisena kuin se on aikoinaan osoitettu tai edelleen osoitetaan. Wikipediaan vaikuttaa tietenkin se, että suuri osa moderaattoreista asuu väestöjakauman vuoksi sellaisilla alueilla, missä "ei ole väliä", kuka tai mistä. Kuitenkin kokonaisuutena arvostellen Suomessa on vielä alueita, joissa luottamushenkilöitä ei pidetä elämäntapansa, vaan nimenomaan kotikuntansa, seutukuntansa ja maakuntansa (vaalipiirinsä) edustajina. Se, että kielletään taustat, tarkoittaa "ei mistään kotoisin"-journalismia.

Tämä on suomenkielinen wikipedia, ei Suomen wikipedia joten mieluummin kansallisuus.. vaikka tätä fi-wikiä ei meidän lisäksi kovin moni lukisikaan niin silti.. --Anr 10. huhtikuuta 2007 kello 18.56 (UTC)

Suomalaisuuden muodostaminen Runebergin runoista valtiosääntötaisteluihin 1800-luvulla oli kova työ autonomian ja orastavan itsenäisyyden tueksi. Monikaan ei ymmärrä, että suomalaisuuskin on kulttuurinen kehitelmä, minkä kansallisvaltio tarvitsi tuekseen. Suomalaisuuteen liittyy vahvasti haja-asutus ja sitä myötä myös Itä- ja Pohjois-Suomi sekä maakunnallisuus. Varmaan karjalaiset, joiden suomalaisuus on ollut uhan alla samoin kuin kainuulaiset, jotka kokevat olleensa altavastaajina, arvostavat, mikäli maakunnallisuutta tai paikallisuutta ei kielletä, koska se tuo esille erityispiireitä. 81.175.158.114 14. huhtikuuta 2007 kello 12.02 (UTC)

Selvä juttu. (Oon mä näitä kyllä nähnyt muissakin kuin poliitikkoartikkeleissa.) Jatkokysymys: Linkitetäänkö siitä kansallisuudesta kansasta vai maasta kertovaan artikkeliin? --Elena 23. huhtikuuta 2007 kello 20.10 (UTC)

..? --Elena 1. toukokuuta 2007 kello 16.59 (UTC)

Maa-artikkeliinhan sitä on ollut tapana linkittää, jos tarkoitetaan kansalaisuutta eikä ”etnisyyttä” (joka on yleensä epämääräisempi käsite kuin kansalaisuus). --Silvonen 1. toukokuuta 2007 kello 17.06 (UTC)

Ok eli suomalaisesta Suomeen eikä suomalaisiin. Kannattaako siinä henkilöartikkelin ensimmäisessä lauseessa kertoa siis kansalaisuus vai kansallisuus? (”X. X. on suomalainen” vai ”X. X. on suomenruotsalainen”?) --Elena 1. toukokuuta 2007 kello 17.25 (UTC)

En tiedä, onko meillä mitään yhtenäistä linjaa: Tove Jansson on ainakin tällä hetkellä suomenruotsalainen, mutta Kjell Westö suomalainen... Linjan muodostumista odotellessa kannattaa varmaan katsoa mallia muista vastaavista artikkeleista. --Silvonen 1. toukokuuta 2007 kello 17.30 (UTC)

Voi voi. Onpa ärsyttävän epämääräiset linjaukset. --Elena 5. toukokuuta 2007 kello 08.22 (UTC)

Kielilinkit

Huomauttaisin wikipedistejä lisäilemään aktiivisemmin suomenkielisestä artikkelista kertovia kielilinkkejä myös englanninkielisen Wikipedian puolelle, josta ne peilaantuvat bottien toimesta kaikkiin muihin. Se täytyy tehdä käsin, sillä täältä ei mikään botti käy lisäämässä suomenkielisen artikkelin puuttuvaa kielilinkkiä enkkuwikiin, vaikka täällä olisin artikkelissa muiden wikien kielilinkit. --Zxc 11. huhtikuuta 2007 kello 22.18 (UTC)

En ymmärrä, aiemmin kun tästä oli puhe, sanottiin, ettei niitä tarvitse lähteä käsin lisäilemään, koska botti hoitaa kielilinkit. Olen hakenut en.wikistä käännösjuttuihin linkit, mutta toisin päin ei ole aina tullut tehdyksi juuri sen aiemman kommentin takia. --Ulrika 12. huhtikuuta 2007 kello 06.32 (UTC)

Jos botit edes toimivat noin päin, niin ainakin siinä kestää pahimmillaan todella pitkään. On esimerkkejä, joissa artikkelissa on ollut vuositolkulla pelkästään yksipuoliset kielilinkit. On usein melko ärsyttävää, kun artikkeli olisi täällä olemassa, mutta kielilinkki muualta puuttuu (esim. kun ei tiedä jonkin käsitteen suomennosta). Siispä kannattaa aina käydä lisäämässä ew:hen linkki suomenkieliseen. Kaikki muut linkitykset ovat periaatteessa toisarvoisia, koska botti käy lisäämässä ne parin kuukauden sisällä. Toki myös linkki täältä enkkuwikiin kannattaa lisätä käsin, jotta voi käydä helposti katsomassa, onko kielilinkki lisätty sinne. --ML 12. huhtikuuta 2007 kello 06.47 (UTC)

Joku ystävällinen sielu voisi tietysti ruveta ajelemaan botteja ahkerammin myös pienemmissä wikipedioissa, koska englanti ei ole kaikkien alojen lingua franca. Esimerkiksi ruokasieniartikkeleita on kirjoitettu enemmän Euroopan vahvojen sienestyskulttuurien kielillä kuin englanniksi. --Silvonen 12. huhtikuuta 2007 kello 06.52 (UTC)

Lakiartikkelien viittauskäytäntö

Artikkelin Hallintolaki vertaisarvioinnissa syntyi keskustelua lakiartikkelien viittauskäytännöstä. Asia on koskettaa laajempaa kenttää kuin vain arvioitavaa artikkelia, joten siirrän keskustelun tänne.

Ongelmana on siis, miten lakitekstiin tulisi viitata yksittäistä lakia käsittelevässä artikkelissa. Olen kirjoittanut useimmat tällaiset artikkelit, joten nykyinen "käytäntö" on oma tapani. En ole ottanut tavaksi viitata yksittäisiin pykäliin, jos esitetty asia löytyy laista vaivattomasti tekstin perusteella. Näin on esimerkiksi silloin, kun artikkeli seuraa lain systematiikkaa (esim. Sotilasrikos). Mahdollisesti artikkelia tarkastava henkilö pitänee auki yhtä aikaa sekä lakia ja artikkelia, jolloin esityksiä on helppo verrata. Kun olen tulkinnut lakitekstiä, olen yleensä antanut tulkinnalle lähteen, esimerkiksi hallituksen esityksen. Kun puolestaan olen kirjoittanut lakitekstistä otettua asiaa jonnekin muualle (esimerkiksi artikkeliin Asevelvollisuus Suomessa), olen antanut lakitekstin lähteeksi normaaliin tapaan.

Toki on mahdollista vaatia, että lakiartikkelissa jokainen lause pitää lähteyttää lakitekstiin, mutta tämä tekee tekstistä raskaslukuista. Ehdottaisinkin, että asiasta keskustellaan, jotta tulevaisuudessa voidaan toimia yhdenmukaisesti ja että nämä asiat eivät nouse esteeksi suositeltu sivu -äänestyksissä. --M. Porcius Cato 12. huhtikuuta 2007 kello 10.26 (UTC)

Wikiprojekti-mallineet

Englanninkielisessä Wikipediassa on malline, joka laitetaan artikkelin keskustelusivulle kertomaan, että atikkeli kuuluu johonkin wikiprojektiin. Tässä yksi esimerkki: Template:WikiProject Formula One.

Myöskin wikiprojekteissa on osallistuminen-osiossa seuraavanlainen kohta: Jos törmäät *****-aiheiseen artikkeliin, joka ei vielä kuulu projektiin, liitä se tänne ja pane sen keskustelusivulle linkki projektiin.

Tarkoitetaanko tuossa sitä, että artikkeleiden keskustelusivuille pitäisi liittää tuollainen en-wikissä olevien mallineiden tapainen malline?

Onko tuollaisia mallineita fi-wikissä? Jos ei, saako tuollaisia mallineita tehdä, ja lisäillä artikkeleiden keskustelusivuille? -DragonMaster- 13. huhtikuuta 2007 kello 15.07 (UTC)

Keskustelu Wikipediasta:Malline#Projekti-malline käytiin keskustelu jokin aika sitten noista mallineista, ja keskustelu jäi hieman avoimeksi. Yhtä mieltä oltiin ainakin siitä että a) mitään metadataa ei tule lisätä artikkeliin ja b) mitään metadataa ei tule lisätä keskustelusivulle jossa ei ole ennestään mitään ja c) Keskustelusivun luokittelu olisi ehkä järkevämpi kuin "Tämä artikkeli kuuluu" -malline... ehkä. Projektisivun rautalankamallia tulisi kyllä hioa, mutta aluksi pitäisi päättää se, saako jokin projekti "omia" artikkeleita, itse en näe tälle vahvaa perustetta. --Agony (403) 13. huhtikuuta 2007 kello 17.43 (UTC)

Vastustan, mielestäni nuo ovat täysin hyödyttömiä ja lisäävät vain työtä näin pienessä projektissa. Toimivat kaiketi paremmin todella suuressa Wikissä, kuten tuolla englanninkielisessä. Lähinnä botit tuntuvat noita mallineita siellä lisäävän. --Zxc 13. huhtikuuta 2007 kello 20.30 (UTC)

Ensinnäkään malline ei omisi mitään artikkelia projektilleen, vaan se ilmoittaisi, että artikkeli kuuluu johonkin projektiin, joka yrittää parantaa kyseiseen aihealueeseen liittyviä artikkeleita. Esim. joku uusi käyttäjä saapuu johonkin tiettyyn aihealueeseen liittyvään artikkeliin, ja hän on kiinnostunut aiheesta, ja hänellä olisi jotain kirjoitettavaa aihealueeseen littyen. Sitten hän huomaa keskustelusivulla mallineen, että artikkeli kuuluu johonkin projektiin, ja sitä kautta hän löytää projektin, jossa yritetään parannella siihen aihealueeseen liittyviä artikkeleita. Tätä kautta uusi käyttäjä saa hyviä neuvoja artikkeleiden paranteluun.

Jos taas asiaa katsoo toiselta kantilta, niin se malline palvelisi myös projektia. Projekteissahan yritetään parannella kaikkia aihealueeseen liittyviä artikkeleita, mutta ilman näitä mallineita on erittäin vaikea löytää kaikkia artikkeleita, varsinkaan sellaisia, jotka eivät ole kovin merkittäviä (huom: mutta tarpeeksi merkittäviä Wikipediaan), sekä sellaisia, joihin ei ole linkkejä muilta sivuilta (ns. Yksinäiset sivut). Mallineiden avulla kaikki aihealueeseen liittyvien artikkeleiden keskustelusivut löytyisi siististi samasta luokasta.

Ja se kaikista tärkein pointti: artikkelikin hyötyisi siitä. Sitä vartenhan monet meistä ovat täällä: parantamassa artikkeleita. Mallineiden avulla artikkeliin löytyisi monia uusia muokkaajia.

En-wikissähän mallineita on usein viisikin, sekä ne mallineet ovat älyttömän isoja. Täällä voisi käytössä olla sellaisia mallineita kuin tuolla Agonyn mainitsemassa keskustelussa tuli ilmi. Eli riittäisi kun, artikkeliin lisäisi vain seuraavanlaisen JeeJeen kehittelemän mallineen (tietenkin linkit muutettuna kyseisen artikkelin projekteihin):

	Tämä artikkeli kuuluu projektiin/projekteihin Taidemusiikki, Metallimusiikki, Linkkiprojekti, Filosofiaprojekti.
	Lisätietoa projekteista on projektien keskustelusivuilla.

Tuo malline kuluttaisi myös n. kahdeksan kertaa vähemmän tilaa kuin en-wikissä nuo viisi mallinetta yhteensä. Myöskin voimmehan mekin laittaa botit noita mallineita lisäilemaan.

Eli loppujen lopuksi, mallineista olisi enemmän hyötyä, kuin haittaa, sekä ne ei olisi turhia. -DragonMaster- 14. huhtikuuta 2007 kello 07.24 (UTC)

Metadata ei tietenkään ole paholainen, kun asiaa katsoo valoisalta puolelta, näyttää hyödytkin valoisilta. Sitten kun vaihdetaan skeptisemmälle linjalle, voidaan olettaa että suurinta osaa muokkaajista ei kiinnosta pitkäkestoiset projektit, jolloin malline keskustelusivulla vain ärsyttää muokkaajaa. Lisäksi meillä on joitain todella laajoja projekteja, hyvänä esimerkkinä Wikipedia:Wikiprojekti Mallineet, joka taas merkkaisi sitä, että jokaikisellä mallineen keskustelusivulla jossa olisi keskustelua, olisi myös malline kertomassa mallineprojektista. Itse lähtisin mieluummin täysin eri suunnasta liikkeelle, eli rakentamaan luettavaa, mielenkiintoista sivua Wikipedia:Wikiprojekti alle ja tuomalla sivun kuntoon saattamisen jälkeen Wikiprojektisivua esille esim. etusivulla ja vasemmassa navigointipalkissa. Tämä olisi huomattavasti vähemmän ärsyttävä tapa ajatellen satunnaista artikkelin lukijamuokkaajaa. --Agony (403) 14. huhtikuuta 2007 kello 07.37 (UTC)

CASE: Artikkelista artikkelisarjaksi - kommentteja toivotaan

Google Earth-artikkelista voisi rakentaa kokonaisuuteensa kuuluvan artikkelisarjan. Onko mielipiteitä prosessista, miten sen voisi parhaiten synnyttää?

Artikkeliin on nyt lisätty luokka:Kolmiulotteiset karttaohjelmat sekä näitä vastaava mallinne.

Mikä on teidän mielestänne tehokkain tapa tuottaa artikkelikokonaisuus? Pitäisikö

1) jättää artikkeli nykyiselleen mallinteen kanssa, jotta muut huomaisivat, että voisi kirjoittaa myös muut aiheeseen liittyvät artikkelit vai

2) luoda minityngät muista aiheeseen liittyvistä artikkeleista kielilinkkeineen?

Moderoinnissa usein käytetään vesuria, jolla siistitään suomenkielistä Wikipediaa. Tämä on kuitenkin reaktiivista toimintaa jo tuotettuihin sisältöihin nähden. Miten yhdestä artikkelista saisi tehokkaimmin tuotettua tai tuotatutettua artikkelisarjan?

Oma käsitykseni on se, että yhdenkin artikkelin perusteella pitäisi luoda sekä luokka, mahdollisesti luokitus sekä mallinne, joka olisi tyhjää täynnä sitä ensimmäistä artikkelia lukuunottamatta, jotta muut näkisivät jotain puuttuvan ja ammentaisivat omastaan. 81.175.158.114 14. huhtikuuta 2007 kello 12.09 (UTC)

CASE: Esimerkki monipuolisesta luokittelusta

Käytettävyyden kannalta englanninkielisessä Wikipediassa käytetään ennakkoluulottomasti luokitteluja. Tässä yksi esimerkki. http://en.wikipedia.org/wiki/Tiffany_(singer) . Suomenkielisessäkin voisi ehkä maksimoida luokittelut, jotta haut olisivat helpompi:The content is a king, but the context is crown jewelries... 81.175.158.114 14. huhtikuuta 2007 kello 23.34 (UTC)

Käytettävyys? "Hmm... mistähähn löydän tietoa siitä Tiffany-laulajasta. Katsonpa luokasta 'People from the Greater Los Angeles Area' tai 'Rhythmic contemporary musicians'. Vai löytyisikö paremmin luokasta 'Celebrity Fit Club participants' vai 'All articles with unsourced statements'?" Vai olisiko kuvitteellinen käyttäjämme fiksu ja menisi osoitteseen http://en.wikipedia.org/wiki/Tiffany ja löytäisi siitä tiensä eteenpäin. Samulili 16. huhtikuuta 2007 kello 06.29 (UTC)

Ja hienoa, että sukupuukin on saatu ympättyä mukaan! Luokkia ovat mm. Irish-American singers | Arab Americans | Syrian-Americans | Lebanese Americans | Cherokee people. --TBone 16. huhtikuuta 2007 kello 06.34 (UTC)

Pitkään lähteettöminä olleet artikkelit

Tein tänään luettelon yli kuusi kuukautta puutteellisilla lähteillä varustetuista artikkeleista. Lähdetalkoisiin voi osallistua helposti Wikipedia:Wikiprojekti Lähteet/Lähteettömät artikkelit ajan mukaan löytyvän listan avulla. --Agony (403) 15. huhtikuuta 2007 kello 11.35 (UTC)

Nimeämisistä

Tiedoksi, että kyselin mielipiteitä japanilaisten rautatieyhtiöiden nimeämisistä täällä. --Olli 16. huhtikuuta 2007 kello 08.33 (UTC)muokkauksen teki Käyttäjä:Orri

Vanhat mallineet

mitäs mieltä ollaan noista mallinteista kun niitä on paljon esim Sirkka-Liisa Anttila jossa on vuoden 1991 malline, eikös tällaiset vanhat mallinteet ole turhia --Musamies 18. huhtikuuta 2007 kello 03.32 (UTC)

Mielestäni mallineet voi poistaa. Ylipäätään mallinesirkus on eräissä artikkelilajeissa mennyt holtittomaksi. --Ulrika 18. huhtikuuta 2007 kello 05.30 (UTC)

Säilytettäväksi äänestetyn artikkelin poisto

Mitäs tällainen toiminta on, että säilytettäväksi äänestetyn artikkelin Kikkelihevi sivuhistoria poistetaan ja sen jälkeen tehdään uudelleenohjaus kokoomasivulle? 21. tammikuuta 2007 kello 21.18 Jannex (Keskustelu | muokkaukset) poisti sivun Kikkelihevi (Roskaa, 6 viikkoa lähteetön)? Wikipedia:Poistettavat sivut/Kikkelihevi, enemmistö kannatti säilytystä. Vaadin kyseisen artikkelin sivuhistorian palautusta tilaan ennen Jannex:n poistoa, ja sen jälkeen uudelleenohjaukseen tekoa sinne minne se nyt osoittaa (Luettelo metallimusiikin termeistä). Onko mitään syytä tuhota artikkelin historiaa? Toivottavasti tässä on kyseessä jonkinlainen erehdys. Toivottavasti ylläpitäjän (tahattomasta) yksinvaltaisesta toiminnasta ei tarvitse mitään kommenttipyyntöjä alkaa tekemään yhden sivuhistorian takia. --Zxc 18. huhtikuuta 2007 kello 21.17 (UTC)

Oikeastaan mitään uudelleenohjausta ei ollut kokoomasivulle ennenkuin sen tein äsken, koska artikkelissa Luettelo metallimusiikin termeistä oli kuitenkin maininta termistä Kikkelihevi. Mikään käytäntö ei kai estä luomasta uudelleenohjauksia poistetuista sivuista. Eri asia on miksi artikkeli on poistettu, vaikka se on päätetty säilyttää poistoäänestyksessä. --IA 18. huhtikuuta 2007 kello 21.56 (UTC)

Niin, poisto nyt jotenkin on vaan kummallinen ratkaisu, mutta oletetaan ettei poistaja ollut tietoinen mahdollisuudesta tehdä uudelleenohjausta kokoomasivulle, kun koki lähteettömän artikkelin niin ahdistavaksi. Sivuhistoria takaisin että voin selailla sitä, ja kaikki tai ainakin minä olen onnellinen. --Zxc 18. huhtikuuta 2007 kello 21.59 (UTC)

Olisi ehkä auttanut jos keskustelusivulla olisi ollut {{säilytetty}} -malline. -- Jniemenmaa 19. huhtikuuta 2007 kello 07.08 (UTC)

Artikkelinahan tuo oli syvältä. Jos aiheesta on jotain lähteisiin perustuvaa kerrottavaa, uudelleen ohjauksen päälle voi mielestäni hyvällä omallatunnolla tehdä uuden artikkelin. --Harriv 19. huhtikuuta 2007 kello 07.53 (UTC)

Mikä siinä nyt kestää palauttaa se sivuhistoria[8]? Kyllä se keneltä tahansa ylläpitäjältä onnistuu muutamalla hiiren klikkauksella. --Zxc 19. huhtikuuta 2007 kello 14.33 (UTC)

Toistan tämän huomautuksen 1. kerran. Jannex ei vastaa, joten voisi joku nyt käydä palauttamassa sivuhistorian ja tekemällä uudelleenohjauksen luetteloon. Ennen poistoa sivulla oli asiallinen ja pitkä artikkeli, tosin ilman lähteitä, joita pitäisi löytyä jos siitä oman artikkelinsa haluaa. --Zxc 20. huhtikuuta 2007 kello 15.48 (UTC)

Selvä, ei enää ongelmaa, sivuhistoria on palautettu. Olikin näemmä jokin toinen merkannut sen roskaksi ennen kuin ylläpitäjä poisti. Olkoon uudelleenohjauksena kunnes lähteitä löytyy. Mahdollisesti jostain musiikkilehdistä voisi löytyä. --Zxc 21. huhtikuuta 2007 kello 13.18 (UTC)

voitaisko muuttaa käytäntöä epäselvä-mallinteen käytössä.

voitaisko muuttaa käytäntöä epäselvä-mallinteen käytössä.

nythän epäselvä-malline laitetaan ja ilmoitetaan kuvan lisääjälle siitä

jatkossa poistettaisiin linkitykset kuvaan eri sivuilta jolloin saisimme sen edun että kuvan lisääjälle tulisi paineita laittaa tiedot kuntoon ja samalla jos kuva joudutaan poistamaan niinkuin suurimmassa osassa tapauksia on, niin linkitykset on valmiiksi poistettu. --Musamies 19. huhtikuuta 2007 kello 04.05 (UTC)

Apua sivustoista

Katselin tuossa erään toisen Wikipedian[9] neuvontasivuja ja ne tuntuivat paljon helpommin lähestyttäviltä ja käytettävltä kuin suomenkieliset. Pitäisikö meidön tehdä jotain? Vai levätä vain laakereillamme? --Alexius Manfelt 20. huhtikuuta 2007 kello 12.28 (UTC)