Vuotoksen tekojärvi
| Vuotoksen tekojärvi | |
|---|---|
| Valtiot |
 Suomi |
| Paikkakunta | Pelkosenniemi |
| Koordinaatit | |
| Laskujoki | Kemijoki |
| Mittaustietoja | |
 Vuotoksen tekojärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vuotoksen tekojärvi on Vuotosjoen alueelle suunniteltu tekojärvi. Kaavailtu voimala olisi teholtaan 37 MW ja allas olisi pinta-alaltaan 237 km². Altaan rakentaminen nostaisi tuotantoa alapuolisten vesistöjen voimalaitoksissa siten, että vuotuinen energiantuotanto lisääntyisi noin 0,35 TWh.
Vuotoksen altaan rakentamisesta on keskusteltu 1950-luvulta lähtien. Rakentaminen ei ollut vuoden 1961 vesilain puitteissa mahdollista. Myös alueen Natura 2000 -status on este vesivoiman rakentamiselle. Vanhasen II hallitus linjasi hallitusohjelmassaan antavansa vesilain muutoksesta ainoastaan yksimielisen esityksen.
Allashanke
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen eduskuntapuolueista Vuotoksen altaan rakentamista kannattavat Keskusta ja Kokoomus, ja vastustavat SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP.[1] Myös ympäristöjärjestöt vastustavat rakentamista. Näkyvimpiä altaan rakentamisen kannattajia on ollut elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, kun taas Kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen on useaan otteeseen ilmaissut vastustavansa hanketta.
Vuonna 2008 Mauri Pekkarisen mukaan Vuotoksen allasta tarvitaan tuulivoiman säätövoimaksi.[2] Nykyinen vesilaki ei anna mahdollisuutta Vuotoksen tekojärven rakentamiseen. Vuotoksen altaan rakentamispäätös kumottiin KHO:ssa vuonna 2002 ja sitä ennen Vaasan hallinto-oikeudessa. Oikeuden mukaan Vuotoksen altaalla olisi pysyviä, syvällekäyviä ja laaja-alaisia haitallisia ympäristövaikutuksia. Vuotos on myös liitetty Natura 2000 -alueeseen.[3]
Vuotoksen altaan yhteydessä on myös usein puhuttu Kollajan altaasta.
Kemijoen monitoimiallas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Kemihaaran tulvasuojeluallas
Viimeisin allashanke on Kemijoen monitoimiallas. Lapin liiton hallitus pyysi Kemijoki Oy:tä selvittämään tulvasuojelua ja sähköntuotantoa palvelevan tekoaltaan rakentamista Kemijoen vesistöön. Hankkeen haasteellisuudesta huolimatta Kemijoki Oy suostui tekemään pyydetyn selvityksen. Selvitys valmistui vuonna 2011.[4] Tammikuussa 2015 viisi entistä ministeriä – Satu Hassi, Heidi Hautala, Pekka Haavisto, Sirpa Pietikäinen ja Pertti Salolainen – jätti tekoaltaan sisältämään Itä-Lapin maakuntakaavaan mielipiteen, jossa he tuomitsivat Vuotoksen allashankkeen henkiin herättämisen.[5]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Puolueiden ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden vertailu (Internet Archivessa, tallennettu 15.9.2007) 2007. Greenpeace. Viitattu 24.1.2015.
- ↑ Vuotos hallitukseen, Vanhanen tyrmää erillislain YLE 21.2.2008
- ↑ KHO: Allas pilaisi ympäristöä, Helsingin Sanomat 22.3.2008
- ↑ Kemijoen monitoimiallas: Allasvaihtoehdot tulvantorjuntaan, s. 6. Kemijoki Oy, 2011. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 24.1.2015).
- ↑ Entiset ministerit tuomitsevat Vuotos-ehdotuksen. Helsingin Sanomat, 24.1.2015, s. A 12. Sanoma Media Finland. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.1.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tahkolahti, Jaakko: Vuotoksen altaasta keskusteltu jo kymmeniä vuosia. Helsingin Sanomat, 16.10.2006. Sanoma News.
- Vapaa Vuotos ry vapaavuotos.fi.
- Luontoarvolausunto Vuotoksesta 1.4.2004. Symbioosi ry.
- Vuotoksen allashankkeen vaiheita Ylen Elävä arkisto
- Ylen Elävä arkisto, Reijo Perälä, Kemijoen lohet saivat piispatkin tukkanuottasille
| Kylät | |
|---|---|
| Luonnonsuojelualueet | Pyhä-Luoston kansallispuisto |
| Luonnonmuodostelmat | Pyhätunturi |
| Rakennukset ja rakennelmat | Pelkosenniemen kirkko |
| Museot | Pelkosenniemen kotiseutumuseo |
| Perusrakennehankkeet | Vuotoksen tekojärvi |
| Liikenne | Valtatie 5 |