Askainen
| Askainen Villnäs |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Masku ja Naantali |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Turun seutukunta |
| Kuntanumero | 017 |
| Hallinnollinen keskus | Askaisten kirkonkylä |
| Perustettu | 1876 |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Masku Lemu Askainen |
| – syntynyt kunta | Masku |
| Pinta-ala |
95,96 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 62,62 km² |
| – sisävesi | 0,36 km² |
| – meri | 32,98 km² |
| Väkiluku |
1 007 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 16,08 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 16,3 % |
| – 15–64-v. | 64,8 % |
| – yli 64-v. | 19,0 % |
Askainen (ruots. Villnäs) on entinen Suomen kunta, joka nykyään on osa Maskua Varsinais-Suomen maakunnassa. Askaisten ja Lemun kunta liittyivät Maskuun 1. tammikuuta 2009. Uuden kunnan vaakunaksi valittiin aiempi Askaisten vaakuna. Naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Lemu, Merimasku, Mynämäki, Taivassalo ja Velkua.
Askaisten tunnetuin nähtävyys, marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Louhisaaren barokkityylinen kartanolinna vietti 350-vuotisjuhliaan vuonna 2005. Nähtävyyksiin kuuluu myös vanha kivikirkko, jonka vuonna 1653 valmistuneet lyijylasi-ikkunat ovat Suomen vanhimmat.[4]
Askaisiin kuuluneet Livonsaari ja Lempisaari siirtyivät vuonna 2011 osakuntaliitoksella Maskulta Naantalille.[5]
"Meren rannalla, lähellä Turkua" oli kunnan motto.[6]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Askainen oli maisemallisesti tyypillinen Turun saariston sisäosien kunta. Siihen kuuluivat Mynämäenselän ja Lemunlahden väliin työntyvän niemimaan kanta- ja keskiosa, pääosa Livonsaaresta ja muutama pienempi saari niiden ympärillä. Suurin osa niemimaasta oli aikoinaan useana peräkkäisenä saarena, mutta maankohoamisen seurauksena salmet ovat kuroutuneet umpeen, ja Lempisaari on kasvanut kiinni mantereeseen. Askaisten korkein maastonkohta niemimaan keskiosassa ulottuu 68 metrin korkeudelle merenpinnasta, ja Livonsaaren korkeimmat kohdat ovat 50 metriä merenpinnan yläpuolella. Tasaiset savimaat ovat entisten merenlahtien ja salmien pohjia.[7]
Kylät ja kulmakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Askaisissa on 32 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967)[7]:
|
|
|
|
Muita alueita Askaisissa ovat lisäksi Antikainen, Auttinen, Iiroinen, Kaamanen, Karavainen, Koskoinen, Laakinen, Livonsaari, Raumharja, Ruohoisenmaa, Taloinen ja Tävälä.
Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Askaisissa järjestetään vuosittain kurkkumarkkinat. Livonsaaressa järjestetään vuosittain kesäkuussa Livonsaari-päivä, jossa valitaan muun muassa vuoden savustaja.[8]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karvatin pitäjä perustettiin nykyisen Askaisten alueelle, Lemun ja Maskun kirkkopitäjiin, noin vuonna 1405. Pitäjän tehtävänä oli muun muassa oikeustoimien hoitaminen ja veronkanto. Pitäjän historia oli varsin lyhytaikainen.
Askainen on entinen Lemun kappeli, jossa oli oma kappalainen ainakin vuonna 1592. Senaatin päätöksellä Askainen tuli itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1910, mutta lopullisesti itsenäistyminen toteutui vasta vuonna 1938.[7]
Askaisten ensimmäinen kuntakokous pidettiin 12.5.1869 Karvatin Potilassa. Puhetta johti Lempisaaren isäntä G. A. von Haartman. Kunta muodostettiin Willnäsin kappelin alueesta.[9]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Askaisten alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Askaisten murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Maskun alaryhmään. Mynämäellä, Karjalassa, Mietoisissa ja Askaisissa puhuttu murre muodostaa oman Mynämäen seudun alaryhmänsä Maskun alaryhmässä.[10]
Ruokakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Askaisten pitäjäruoiksi äänestettiin 1980-luvulla kalapata sekä mustaherukan lehdistä ja sitruunasta uutettu ja hiivalla käytetty Louhisaaren juoma.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Louhisaaren kartano ja Askaisten kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 10.11.2014.
- ↑ Joulukuu 2009: Livonsaaresta tulee osa Naantalia 28.8.2012. Turun Sanomat. Viitattu 28.10.2014.
- ↑ Mietoinen web.archive.org. 14.6.2006. Viitattu 15.8.2022.
- ↑ a b c Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 64–67. Porvoo: WS, 1967.
- ↑ Livonsaari-päivä Livonsaari.fi. Livonsaaren kyläyhdistys ry. Viitattu 10.11.2014.
- ↑ Kotiseutumme Askainen-Houtskari-Iniö-Korppoo-Kustavi-Merimasku-Nauvo-Rymättylä-Taivassalo-Velkua-Vår Hembygd Villnäs-Houtskär-Iniö-Korpo-Gustavs-Merimasku-Nagu-Rimito-Tövsala-Velkua 2005–2006. Oy Botnia-Foto Ab, 2006. ISBN 952-5176-53-3
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 18. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Askainen Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
