Siirry sisältöön

Viktoria (Ruotsin kuningatar)

Wikipediasta
12 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 18. kesäkuuta 2024.
Viktoria
Kuningatar Viktoria vuonna 1910
Ruotsin kuningatar
Valtakausi 8.12.1907 – 4.4.1930
Edeltäjä Sofia
Seuraaja Louise
Syntynyt Sofia Maria Victoria av Baden
7. elokuuta 1862
Karlsruhen linna, Badenin suurherttuakunta
Kuollut 4. huhtikuuta 1930
Villa Svezia, Rooma, Italian kuningaskunta
Hautapaikka Riddarholmskyrkan
Puoliso Kustaa V
Lapset Kustaa VI Aadolf
Vilhelm
Erik
Suku Zähringen, Holstein-Gottorp
Isä Fredrik I, Badenin suurherttua
Äiti Louise, Preussin prinsessa
Nimikirjoitus

Sofia Maria Victoria von Baden (7. elokuuta 1862 Karlsruhen linna, Badenin suurherttuakunta – 4. huhtikuuta 1930 Villa Svezia, Rooma, Italian kuningaskunta) oli saksalainen prinsessa, Värmlannin herttuatar ja Ruotsin kruununprinsessa, Norjan kruununprinsessa vuoteen 1905 asti[1] sekä Ruotsin kuningatar vuodesta 1907 kuningas Kustaa V:n puolisona.[2] Hän oli viimeinen Ruotsin kuningatar, joka yritti suoraan vaikuttaa maan politiikkaan.[3]

Suku ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viktorian vanhemmat olivat Badenin suurherttua Fredrik I ja tämän puoliso Preussin prinsessa Louise (1838–1923), joka oli Saksan keisari Vilhelm I:n ja keisarinna Augustan tytär.[4] Hänen sisaruksiaan olivat Badenin suurherttua Fredrik II (1857–1928) ja prinssi Ludvig (1865–1888).

Hän oli Kustaa IV Aadolfin tyttären prinsessa Sofia Wilhelminan pojan tytär ja vanhempaa ruotsalaista kuningassukua kuin ranskalaistaustaiset Bernadottet.[1][3]

Badenin prinsessa Victoria syntyi ja varttui Karlsruhen linnassa. Kesät vietettiin Mainaun linnassa Bodenjärven rannalla, mutta myös Sankt Moritzissa Sveitsissä.[3] Victoriaa opetettiin yhdeksänvuotiaasta lähtien yhdessä viidentoista eri yhteiskuntaluokkien tarkoin valikoitujen[3] tyttöjen kanssa tätä tarkoitusta varten perustetussa Karlsruhen linnan prinsessakoulussa. Hän oli erittäin hyvä oppimaan kieliä ja oli Richard Wagnerin musiikin suuri ihailija. Hän varttui hyvin saksalaisvaikutteisessa kodissa.[5]

Victoria sai tiukan ja spartalaisen kasvatuksen, jossa korostettiin velvollisuuttta. Hänen äitinsä määräsi tyttärensä nukkumaan kovilla patjalla, avoimen ikkunan ääressä kylmässä huoneessa. Tällaisia ​​spartalaisia ​​kasvatusmenetelmiä pidettiin tuolloin hyödyllisinä ja lapsen terveyttä vahvistavina, mutta tällä oli kielteisiä seurauksia Victorian terveydelle aikuisena.[3]

Badenin prinsessa Victorian ja Ruotsin kruununprinssi Gustavin kihlajaiskuva maaliskuussa 1881 Karlruhessa
Kruununprinsessa, Värmlannin herttuatar Viktoria ja kruununprinssi Gustav avioitumisensa jälkeen 1880-luvun alkupuolella

Avioliitto ja jälkeläiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän tapasi Keski-Euroopassa matkustelevan Ruotsin kruununprinssi Gustavin syksyllä 1878 Strassbourgissa.[5] Uusintatapaamisella vuonna 1881 syntyi molemminpuolinen kiintymys, ja häitä vietettiin jo samana vuonna.[2] Toisten tietojen mukaan he tapasivat ensimmäisen kerran maaliskuussa 1881 ja kihlautuivat jo viikkoa myöhemmin.[3]

He kihlautuivat maaliskuussa 1881 ja Viktorialle lähetetty kieltenopettaja, konservatiivinen dosentti Oscar Alin[3] opetti hänelle ruotsin kieltä ja Ruotsin historiaa kesän aikana. Häät pidettiin 20. syyskuuta 1881 Karlsruhen linnankappelissa, minkä jälkeen vastavihityt rantautuivat laivalla Göteborgiin viikkoa myöhemmin. Viktoria yllätti kaikki uudessa kotimaassaan pystyessään keskustelemaan ruotsiksi heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Juhlallinen saapuminen Tukholmaan tapahtui 1. lokakuuta.[5]

Hänestä tuli nopeasti suosittu Ruotsissa ja hän loi sekä hius- että vaatemuotia, kaikki halusivat näyttää Viktorialta. Hänen suosionsa lopulta laski, kun hänen saksalaiset, hieman liioitellusti esitetyt puolensa paljastuivat[5] ensimmäisen maailmansodan aikana, jolloin hän vieraili useita kertoja serkkunsa, keisari Vilhelm II:n luona Saksassa.[3]

Kruununprinssiparille syntyi kolme poikaa:

Erik sairasti epilepsiaa ja oli lievästi kehitysvammainen Viktorian raskausaikana keuhkotulehdukseen saamien vahingollisten lääkkeitten mm. elohopean vuoksi. Häntä ei koskaan tuotu julkisuuteen.[3] Prinssi Erik kuoli 21-vuotiaana espanjantautiin.[5][7] Esikoispoikaansa prinssi Gustaviin Viktorialla oli etäinen suhde, johtuen lähinnä tämän Englanti-myönteisyydestä. Keskimmäinen poika prinssi Vilhelm oli äitinsä suosikki, jonka avioliiton Viktoria vuonna 1908 järjesti suuriruhtinatar Maria Pavlovna Romanovan kanssa ja huolehti näiden Lennart-pojasta avioeron vuonna 1914 jälkeen.[3]

Kruununprinsessa Viktoria äitinsä Badenin suuherttuatar Louisen ja esikoisensa prinssi Gustavin kanssa Badenissa 1883

Avioliittoa on kuvattu onnettomaksi 1890-luvulta lähtien, jolloin Viktorian ja Gustavin suhde joutui kriisiin.[5] He asuivat suurimman osan ajasta erillään ja heidän kiinnostuksen kohteensa olivat täysin toisistaan poikkeavat. Jo vuonna 1883 Viktoria oli viettänyt pitkiä aikoja sukulaistensa luona Badenissa.[3] Sanotaan, että Viktorialla oli suhde toisen miehen kanssa, josta Gustav kirjoitti avoimesti kirjeessään äidilleen kuningatar Sofialle. Gustavin itsensä sanotaan olleen biseksuaali, mutta varsinainen syy tähän oli se, että Viktorialla kerrotaan olleen toinen mies. Kuka hän oli, on jäänyt epäselväksi. Huhuttiin, että hän oli paroni Gustaf von Blixen-Finecke tai Viktorian sisätautilääkäri Axel Munthe, josta hän tuli heikon terveydentilansa vuoksi erittäin riippuvaiseksi.[5]

Kuningatar Viktoria, Otto Propheter n. 1910

Hyväntekeväisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viktoria oli uskonnollinen, ja piispa Gottfrid Billing oli vuodesta 1885 lähtien hovisaarnaaja ja hänen luotettu lohduttajansa. Konservatiivisena poliitikkona hän oli paljon tekemisissä kuningattaren kanssa. Viktoria osoitti omistautumista sosiaalisille kysymyksiille ja oli aktiivinen erilaisissa hyväntekeväisyysjärjestöissä.[3]

Hän perusti Stiftelsen Drottning Viktorias Örlogshemin Karlskronaan vuonna 1908. Säätiö antoi Ruotsin laivaston henkilökunnalle ja ruotsalaisten vapaaehtoisjärjestöjen jäsenille kohtuuhintaista majoitusta. Myöhemmin toiminta siirtyi Tukholmaan.[8][3] Kuningatar Sofian kuoleman jälkeen Viktoria otti vuonna 1914 Tukholmassa sijaitsevan Sofiahemmet-sairaalan johdon.[8]

Ensimmäisen maailmansodan aikana hän perusti erityisaputoimien koordinoinnin keskuskomitean, Centralkommittén för samordning av särskild hjälpverksamhet; muun muassa siemenviljaa ja karbidilamppuja jaettiin apua tarvitseville. Hän osoitti suurta kiinnostusta väestoä kohtaan, jota hän kutsui "Pohjoisen autioituvien kylien ihmisiksi" ja tuki Norrbottenin läänin työtupia.[3] Hän vaikutti myös vuonna 1922 Karesuandolle avatun saamelaisten vanhainkoti Viktoriahemmetin eli Drottning Victorias sjuk- och lapphärbärge perustamiseen.[8][3]

Kruununprinsessa Viktorian ottama valokuva Salernossa, Amalfissa 1903
"Ennen kuin saavuimme leiriin, tapasimme pitkän jonon beduiininaisia ​​pitkissä sinisissä puvuissaan." Kruununprinsessa Viktorian ottama valokuva, beduiini-naisia Egyptissä 1891

Hänen 60-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi vuonna 1922 tehdyn keräyksen varoja käytettiin naisten lepokodin sekä kotitalous- ja puutarhakoulun perustamiseen Öölantiin.[3]

Henkilö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningatar Viktoria oli taitava amatöörivalokuvaaja ja hänen Egyptin matkoiltaan vuosina 1890-1891 on säilynyt suuri määrä kuvia.[9] Hänen kuolemansa jälkeen suurin osa lasinegatiiveista tuhottiin hänen tahdostaan. Hän oli myös todistetusti hyvä pianisti, joka myös maalasi sekä piirsi mielellään.[3]

Prinsessa Viktorian terveys oli heikko jo hänen nuoruusvuosinaan saaman huonon hoidon vuoksi. Hän kärsi keuhkosairauksista.[9] Axel Munthesta tuli vuonna 1892 hänen henkilääkärinsä vuosikymmenten ajaksi. Heidän suhteensa laatua on arvailtu.[10] Viktoria vietti vuodesta 1901 lähtien talvet Caprilla, missä Munthella oli huvila, kesät Ruotsissa ja keväät ja syksyt Roomassa. Hän rakennutti appivanhempiensa kustantamana Ruotsiin Sollidenin linnan Öölantiin, jossa ilmasto oli hänelle suotuisampi,[6] kuin Södertäljessä itärannikolla sijaitseva Tullgarnin linna, jonka merenrantaympäristö oli hänelle liian kostea.[3]

Sollidenin linna valmistui vuonna 1906, ja sen oli tarkoitus tuoda pieni pala Italiaa Ruotsin aurinkoisimmalle paikkakunnalle.[11] Vuodesta 1928 lähtien kuningatar Viktoria asui pysyvästi Villa Sveziassa Roomassa.[5]

Kuningatar

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oskar II kuoli vuonna 1907, ja kruununprinssiparista tuli kuningas Kustaa V ja kuningatar Viktoria.[2] Heidän suhteensa parani tämän jälkeen.[5]

Kuningatar Viktoria oli poliittisesti aktiivinen ja näkemyksiltään vakaasti konservatiivinen. Vahva kuninkuus oli ollut ihanne hänen kasvuympäristössään. Uudessa kotimaassaan ja varsinkin tullessaan kuningattareksi tuli aika, jolloin demokratisoituminen, yleinen äänioikeus ja parlamentarismi tekivät yhteiskunnassa läpimurron. Viktoria pyrki monin tavoin taistelemaan näitä muutoksia vastaan. Hän piti personaaliunionin hajoamista Norjan kanssa vuonna 1905 vallankumouksena. Hänen katsotaan myös olleen kuninkaan ns. linnanpihapuheen vastakkainen voima vuonna 1914. Hän kävi neuvotteluja konservatiivisten poliitikkojen kanssa liberaalin pääministeri Karl Staafin selän takana. Sven Hedinin kirjoittama kuninkaan puhe 30 000 talonpojan joukolle Tukholman kuninkaanlinnan pihalla oli hallituksen vastainen. Viktoria piti huolta siitä, ettei puheeseen tehty niitä muutoksia, mitä hänen poikansa kruununprinssi Gustav ja prinssi Eugen olivat halunneet. Tämä oli viimeinen kerta kun Ruotsin kuningas on puuttunut suoraan valtakunnan politiikkaan.[12] Kuningatar Viktoria piti Nils Edénin johtamaa liberaalien ja sosiaalidemokraattien ministereistä muodostettua hallitusta sen kaltaisena, että se "ajaisi tämän maan perikatoon".[3]

Kuningatar Viktoria oli erittäin omistautunut sotilaallisiin asioihin ja kannatti vahvaa puolustusta. Etenkin laivasto kiinnosti häntä. Hän tunsi suurta lojaalisuutta Saksan keisarikuntaa ja keisari Vilhelm II:ta kohtaan, joka oli hänen serkkunsa. Tämä teki hänestä Stettinin 34. Krenatööri-rykmentin kunniaeverstin vuonna 1908, arvonimi mitä Viktoria itse arvosti suuresti. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän oleskeli usein Saksassa. Viktoria yritti vaikuttaa siihen, että Ruotsi liittyisi sodassa Saksan liittolaiseksi. Hän oli sodan lopussa synnyinkaupungissaan Karlsruhessa ja näki siellä Saksan armeijan tappion, keisarikunnan hajoamisen ja veljensä Fredrik II:n syrjäyttämisen Badenin viimeisenä suurherttuana. Viktorialla oli selkeät poliittiset näkemykset, joita hän pystyi harvoin toteuttamaan tehokkaasti. Hän yritti vaikuttaa joustavampaan ja myötämielisempään aviopuolisoonsa, mutta koska hänen kirjeenvaihtonsa kuninkaan kanssa on poltettu Kustaa V:n testamentin määräysten mukaisesti, on epäselvää, missä mitassa tätä tapahtui. Hän oli viimeinen Ruotsin kuningatar, joka pyrki aktiivisesti käyttämään poliittista vaikutusvaltaa.[3]

Hän teki virallisen vierailun Norlantiin vuonna 1921, Taalainmaalle vuonna 1924 ja virallisen valtiovierailun Suomeen vuonna 1925, mikä oli hänen viimeinen esiintymisensä kuningattarena.

Perintö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuningatar Viktorian ja puoliso kuningas Gustav V:n haudat Riddarholmskyrkanissa Tukholmassa

Viktoria kuoli 67-vuotiaana useita vuosia sairastetun keuhkoahtaumataudin[5] aiheuttamaan sydänkohtaukseen Villa Sveziassa Roomassa huhtikuussa 1930.[6][3]

Hänet on haudattu Riddarholmskyrkaniin Tukholmaan.[3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Victoria av Baden www.kungahuset.se. Viitattu 15.2.2025. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Nils F Holm: Gustav V Svenskt biografiskt lexikon. Viitattu 2.4.2018.
  3. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Lindkvist, Thomas: Victoria, drottning Svenskt kvinnobiografiskt lexicon. 13.2.2021. Viitattu 15.2.2025. (ruotsiksi)
  4. ↑ Victoria of Baden (1862–1930) Women in World History: A Biographical Encyclopedia. Viitattu 3.4.2018.
  5. ↑ a b c d e f g h i j Viktoria av Baden - Historiesajten historiesajten.se. Viitattu 15.2.2025.
  6. ↑ a b c Knut-Göran Källberg: Victoria & Munthe – århundradets kärlekssaga Expressen. Viitattu 3.4.2018.
  7. ↑ Prins Erik www.kungahuset.se. Viitattu 15.2.2025. (ruotsiksi)
  8. ↑ a b c Victoria av Baden 1862–1930 www.kungligaslotten.se. Viitattu 15.2.2025. (ruotsiksi)
  9. ↑ a b Drottning Victoria www.kungligaslotten.se. Viitattu 15.2.2025. (ruotsiksi)
  10. ↑ Petri Liukkonen: Axel Martin Fredrik Munthe (1857–1949) – used the pen name Puck Munthe Authors Calendar. Viitattu 3.4.2018.
  11. ↑ Herman Lindqvist: Sollidens slott – drottning Victorias dröm om Italien aftonbladet.se. Viitattu 3.4.2018.
  12. ↑ HS helsingin sanomat 100 vuotta sitten | Ruotsin puolustuskyky huolestutti oikeistoa Helsingin Sanomat. 6.4.2014. Viitattu 15.2.2025.

Aiheesta lisää

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Viktoria_(Ruotsin_kuningatar)&oldid=23031996”