Lennart Bernadotte
Lennart Bernadotte | |
---|---|
Wisborgin kreivi ent. Smålandin herttua | |
Lennart Bernadotte, Wisborgin kreivi poikansa Janin kanssa. | |
Syntynyt |
8. toukokuuta 1909 Tukholman kuninkaanlinna, Tukholma |
Kuollut |
21. joulukuuta 2004 (95 vuotta) Mainau, Baden-Württemberg |
Puoliso |
Karin Nissvandt (1932−1971) Sonja Haunz (1972–2004) |
Lapset |
1. avioliitto: Birgitta (s.1933) Marie-Louise (1935–1988) Jan (s. 1941) Cecilia (s. 1944) 2. avioliitto: Bettina (s.1974) Björn (s. 1975) Catherina (s. 1977) Christian (s. 1979) Diana (s. 1982) |
Koko nimi | Gustaf Lennart Nicolaus Paul |
Suku | Bernadotte |
Isä | Prinssi Vilhelm |
Äiti | Suuriruhtinatar Maria Pavlovna |
Gustaf Lennart Nicolaus Paul Bernadotte (8. toukokuuta 1909 Tukholman kuninkaanlinna, Tukholma – 21. joulukuuta 2004 Mainau, Saksa) oli Ruotsin prinssi ja Smålannin herttua vuoteen 1932. Hän syntyi Ruotsin prinssi Vilhelmin ja suuriruhtinatar Maria Pavlovnan lapsena ja oli siis silloisen Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n lapsenlapsi. Vanhempien avioliitto päättyi jo vuonna 1914.
Vuoden 1918 Suomen kuningaskunta-ajatusten yhteydessä prinssi Vilhelm ja hänen yhdeksänvuotias Lennart-poikansa nostettiin keskusteluissa ja alustavissa tunnusteluissa mahdolliseksi ehdokkaaksi tulevana Suomen kuninkaana. Asia ei edennyt käytännön tasolla, vaan ehdokkaat tulivatkin lopulta keisarillisesta Saksasta.[1]
Prinssi Lennart kasvatettiin Ruotsissa. Nuoruutensa hän vietti isänsä prinssi Vilhelmin luona Stenhammarin linnassa Flenissä. Hänestä tuli ratsuväen upseeri vuosina 1927–1932. Maaliskuussa 1932 hän avioitui porvarillisesti ruotsalaisen Karin Nissvandtin kanssa Lontoossa. Sen seurauksena hän menetti oikeutensa Ruotsin kruunuun sekä prinssin että herttuan tittelinsä. Vuonna 1951 Luxemburgin suurherttua Charlotte myönsi hänelle Wisborgin kreivin perinnöllisen tittelin. Avioliitossa Karin Nissvandtin kanssa syntyi kaikkiaan neljä lasta. Avioliitto päätyi eroon vuonna 1971. Sen jälkeen kreivi Lennart Bernadotte solmi avioliiton saksalaisen Sonja Haunzin kanssa. He saivat viisi lasta.
Lennart Bernadotte oli kiinnostunut elokuvien teosta ja valokuvauksesta. Toisen maailmansodan syttyessä hän palasi perheineen Ruotsiin. Hän toimi vuodesta 1938 suositun ja tunnetun "Barnens dagsorganisation (suom. Lastepäiväorganisaatio)" jäsenenä, ja vuodesta 1941 hän toimi järjestön puheenjohtajana. Vuodesta 1939 alkaen hän oli valokuvauksen ruotsalaisen erikoislehden "Foto" päätoimittaja. Hän oli erikoistunut lähikuvaukseen ja järjesti ottamistaan kuvista Ruotsissa näyttelyitä. 1940-luvulla hän toimi ohjaajana, käsikirjoittajana ja näyttelijänä useissa aikakauden elokuvissa. Vuonna 1951 hän tuotti dokumenttifilmin Thor Heyerdahlin Tyynen valtameren ylityksestä "Kon-Tiki-lautalla, josta hän sai kaksi Oscar-palkintoa. Hän oli myös erinomainen laulaja ja toimi vuosina 1937–1951 tukholmalaisen mieskuoron Sångsällskapet DS Stockholmin puheenjohtajana.
Lennart Bernadotte peri vuonna 1932 isänäidiltään kuningatar Victorialta, joka oli alun perin Badenin prinsessa, hänen kotiseudultaan Etelä-Saksasta Mainaun linnan läheltä Bodenjärveä. Hän muutti sinne perheineen vuonna 1952 ja asui siellä kuolemaansa asti. Hän kehitti linnan puutarhaa, ja puutarha olikin tunnettu kukkaviljelmistään.
Lindaussa on järjestetty vuodesta 1951 lähtien vuotuinen arvostettu "Lindau Nobel Laureate Meetings" -tapahtuma, jonne on kutsuttu Nobel-palkintojen saajat yhteiseen tieteelliseen tilaisuuteen. Kreivi Lennart Bernadotte toimi tilaisuuden puheenjohtajana vuoteen 1989 asti, jonka jälkeen tilaisuuden puheenjohtajana toimi hänen puolisonsa kreivitär Sonja Bernadotte. Vuodesta 2008 tilaisuuden puheenjohtajana on toiminut heidän tyttärensä kreivitär Bettina Bernadotte.
Kreivi Lennart Bernadotte kirjoitti elämästään kaksi kirjaa: ruotsinkieliset "Käre prins, godnatt" vuonna 1977 ja "Mainau min medelpunkt" vuonna 1995.
Tunnustuksesta työlleen hän sai vuonna 1994 saksalaisen "Eduard Rhein Foundation" -rahaston palkinnon, jolla edistetään tieteellistä tutkimusta, koulutusta, taidetta ja kulttuuria.
Kreivi Lennart Bernadotte kuoli joulukuussa 2004. Hänet on haudattu toisen aviopuolisonsa Sonja Haunzin kanssa Mainaun linnan kryptaan. Hänen ensimmäinen vaimonsa Karin Nissvandt on haudattu hänen isänsä, prinssi Vilhelmin hautaan Flenissä. Mainaun linnan ja puiston säilyminen taattiin siirtämällä omaisuus "Lennart Bernadotte Stiftung” -säätiön omistukseen.
Esivanhemmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuningas Oskar II | |||||||||||||||||||||||||||||
Kuningas Kustaa V | |||||||||||||||||||||||||||||
Kuningatar Sofia, Ruotsin ja Norjan kuningatar | |||||||||||||||||||||||||||||
Prinssi Vilhelm | |||||||||||||||||||||||||||||
Suurherttua Friedrich | |||||||||||||||||||||||||||||
Viktoria, Ruotsin ja Norjan kuningatar | |||||||||||||||||||||||||||||
Prinsessa Louise | |||||||||||||||||||||||||||||
Lennart Bernadotte | |||||||||||||||||||||||||||||
Keisari Aleksanteri II Venäjän keisari | |||||||||||||||||||||||||||||
Suuriruhtinas Pavel Aleksandrovitš | |||||||||||||||||||||||||||||
Maria Aleksandrovna | |||||||||||||||||||||||||||||
Suuriruhtinatar Maria Pavlovna | |||||||||||||||||||||||||||||
Kuningas Yrjö I Kreikan kuningas | |||||||||||||||||||||||||||||
Prinsessa Alexandra | |||||||||||||||||||||||||||||
Suuriruhtinatar Olga Konstantinovna | |||||||||||||||||||||||||||||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Anders Huldén: Kuningasseikkailu Suomessa 1918, s. 55–56. Helsinki: Kirjayhtymä, 1988. ISBN 951-26-2980-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Onnellinen prinssi, joka ei ole enää prinssi, Kuva, 22.11.1939, nro 24, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot