M/S Viking 1
M/S Viking 1 | |
---|---|
Wasa Express (ent. M/S Viking 1) Vaasan satamassa 1983 - 1984. |
|
Tyyppi | matkustaja-autolautta |
IMO-numero | 7018599 |
Rakennustelakka | Meyer Werft, Papenburg, Saksa |
Rakennusnumero | 562 |
Vesillelasku | 6. toukokuuta 1970 |
Luovutettu | 9. elokuuta 1970 |
Status | Romutettu vuonna 2002 |
Tekniset tiedot | |
Pituus | 108,69 m |
Leveys | 17,25 m |
Syväys | 4,598 m |
Bruttovetoisuus | alkuaan 4239, myöhemmin 4485 brt |
Koneisto | 2 x Klockner-Humboldt-Deutz SBV 12 M 350 -dieselmoottori |
Koneteho | 5 884 kW |
Jääluokitus | 1A |
Nopeus | 34 km/h |
Nopeus | 18,5 kn |
Hyttejä | 100 |
Matkustajia | 1 200 |
Autokapasiteetti | 260 henkilöautoa tai 26 yhdistelmäajoneuvoa |
Sisaralukset | Papenburgin sisaret |
M/S Viking 1 oli kolmas Viking Linen vuonna 1970 liikenteeseen ottama suurlautta, joka jatkoi S/S Vikingin perinteitä Suomen ja Ruotsin välisessä autolauttamatkailussa. Se oli valmistusjärjestyksessään toinen ns. "Papenburgin sisaruksiin" kuuluva roro-alus.
Viking 1 tilattiin Viking Linen silloiselle toiselle suomalaisvarustamolle eli ahvenanmaalaiselle Rederi AB Sallylle. Tämän M/S Apollon sisaraluksen kastoi rouva Birgitta Johansson ja alus liukui veteen tavallisesta käytännöstä poiketen sivuttain. Valmistuttuaan alus asetettiin ensin Naantali–Maarianhamina–Kapellskär-reitille. Myöhemmin se liikennöi Turku–Maarianhamina–Tukholma- ja Helsinki–Tukholma-reittejä vuoteen 1982 asti.
Alus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valmistuessaan Viking 1 edusti sisaralustensa tavoin uutta laivanrakennustyyliä, jossa jokaiselle kannelle oli annettu oma erityistehtävänsä. Aluksen kahdessa tasossa olevan autokannen yläpuolella oli hyttikansi ja sen yläpuolella ravintolakansi, jossa oli ruokasali 145 hengelle, kahvila 226 hengelle ja leposalonkeja. Ylimpänä oli vilkkain baari- ja tanssisalonkikansi. Tavanomaisten myyntipisteiden lisäksi aluksessa oli itsepalvelumyymälä (supermarket), jossa matkustajat saivat rauhassa valita ostoksiaan. Tanssisalongista voi erottaa omaksi tilakseen 70 hengen konferenssihuoneen merellä pidettäviä kokouksia ja neuvotteluja varten. Lisäksi aluksessa oli 39 ja 15 hengen kokoustilat sekä sauna, lapsille leikkihuone ja pienemmille lapsille oma hoitotila.
Viking 1:n sisustuksesta vastasi Apollon ja Marellan tavoin sisustusarkkitehti Robert Tillberg. Alus pystyi kuljettamaan 1200 matkustajaa, joista 230:lle oli hyttipaikka aluksen sadassa hytissä. Viking 1:n kansilla oli matkustajien käytössä ilmaiseksi runsaasti uudentyyppisiä lepotuoleja, joista jokaisessa oli oma tarjoilupöytä. Aurinkokansilla oli lisäksi runsaasti aurinkotuoleja. Kuorma-autonkuljettajien käyttöön oli varattu oma hyttiosasto pesutiloineen ja saunoineen.
Autokansille mahtui 260 henkilöautoa tai 26 yhdistelmäajoneuvoa ja muutama henkilöauto. Autokansien yhteispinta-ala oli 2 500 m2 ja korkeus 4,3–4,4 m. Aluksen peräportin leveys oli 8 m ja korkeus 4,4 m, keulaportin leveys oli 4 m ja korkeus 4,4 m.
Aluksessa oli Apollon tavoin suuri keulapaksunnos parantamassa kulkuominaisuuksia. Tämä 75 m3 ja 35 tonnin painoinen bulbi mursi kiintojäätä altapäin kääntäen jäälaatan sivulle kostea puoli ylöspäin, jolloin vesihuuhtelu vähensi aluksen rungon ja jäälaatan välistä kitkaa. Keulapaksunnos nopeutti aluksen kulkua 0,5–0,75 solmua (0,9–1,4 km/h) sekä lisäsi aluksen kantavuutta.
Koneisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluksessa oli kaksi Kölnissä valmistettua Klockner-Humboldt-Deutz SBV 12 M 350 -dieselmoottoria. Nämä 12-sylinteriset V-moottorit kehittivät yhteensä 5 884 kW (8 000 hv) tehon niiden sylinterien halkaisijan ollessa 400 mm ja iskun pituuden 500 mm. Moottorien, samoin kuin kahden KaMeWa-merkkisen säätölapapotkurinkin kierrosnopeus oli 350 kierrosta minuutissa. Keulassa oli yksi 474 kW (645 hv) Jartram-merkkinen ohjauspotkuri. Kolmen yhteisteholtaan 1 765 (3 x 800 hv) Deutz-apukoneen generaattorit tuottivat 380 V 50 Hz vaihtovirtaa.
Aluksen vaiheita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viking 1
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rederiaktiebolaget Sallyn omistaman aluksen kotisatama oli Maarianhamina ja tunnuskirjaimet OGXO. Se liikennöi Suomen lipun alla.
Viking 1 oli tulossa Naantalista Kapellskärin lauttasatamaan aamulla 21. marraskuuta 1971, kun ankara lumimyräkkä ja myrskytuuli painoi aluksen lujasti karille. Päällystö kuulutti jo lähestyessään satamaa, että laivan on vaikea päästä laituriin. Aluksella olleet 851 matkustajaa odottelivat kahvilassa , että veneet ehtisivät kuljettaa heidät maihin. Viking 1, jossa oli myös 10 yhdistelmäajoneuvoa ja 77 henkilöautoa, ei saanut karilleajossa vuotoja. Hinaaja avusti aluksen irti karilta ja alus siirtyi telakalle Tukholmaan tutkituttamaan vaurioitaan. Vuotojen ja koneiston siirtymisen vuoksi alus joutui olemaan poissa vilkkaasta joulunalusliikenteestä pari viikkoa.
Elokuun 15. päivänä vuonna 1975 Viking 1 ajoi Nauvon pohjoispuolella päin Järvisaarta. Väylä tekee paikalla lähes 90 asteen käännöksen, mutta alus jatkoi kulkuaan suoraan nousten saaren rantakalliolle. Potkurit ehdittiin kuitenkin kääntää ennen saarta jarrutusasentoon, joten vauhti hidastui ja vauriot jäivät vähäisiksi. Satamahinaaja Naantali ehti pian paikalle ja sai aluksen irti savisesta pohjasta yhdellä nykäyksellä. Alus pääsi omin avuin jatkamaan matkaansa Kapellskäriin, joten 407 matkustajan matka viivästyi vain 7 tuntia.
Viking 1:n rakentajatelakka rakensi alukseen lisää hyttejä 1974–1975. Uudistettuun alukseen mahtui 404 hyttimatkustajaa ja 796 kansimatkustajaa.
Wasa Express
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluksen nimeksi tuli 9. kesäkuuta 1983 Wasa Express omistajan, kotisataman, lipun ja tunnuskirjainten pysyessä entisinä. Wasa Expressin liikennöinnistä huolehti Vaasanlaivat-varustamo, joka syyskuusta 1982 lähtien oli ollut Sallyn omistuksessa. Aluksen ilmoitettiin kuljettavan 306 hyttimatkustajaa ja 894 kansimatkustajaa.
Viking 1
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluksen nimeksi tuli uudelleen Viking 1 10. huhtikuuta 1984. Se sijoitettiin väliaikaisesti Sally UK:n liikenteeseen Englannin Kanaaliin.
Khalid 1
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimeksi vaihtui Khalid 1 20. kesäkuuta 1984. Omistaja oli edelleen Sally, kotisatama Maarianhamina, lippu Suomen ja tunnus OGXO.
Mecca 1
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1985 alus sai nimekseen Mecca 1, kun sen omistajaksi tuli Brave Commander. Tunnuskirjaimet 3EVX3 saanut alus liikennöi Panaman lipun alla kotisatamanaan Panaman kaupunki.
Al Hussein II
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1986 nimeksi vaihtui Al Hussein II omistajan, lipun, tunnuksen ja kotisataman pysyessä entisinä.
Al-Quamar Al-Saudi Al-Misri I
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus sai nimen Al-Quamar Al-Saudi Al-Misri I vuonna 1991.
Mecca I
Al-Quamar Al-Saudi II
Mecca I
Fagr
Aluksen nimeksi tuli vuonna 1999 Fagr, jonka nimisenä alus kaatui myrskyssä ja upposi Suezin alueella vuonna 2001. Alus romutettiin vuoden 2002 lopulla Suezilla Egyptissä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Helsingin Sanomat 7.5.1970 s. 25; 9.8.1970 s. 5; 22.11.1971 s. 7; 23.11.1971 s. 4; 25.11.1971 s. 14; 16.8.1975 s. 3 ja 6
- Lloyd's Register of Shipping. Register of Ships.
- Navigator 1970:5 s. 27; 1970:7–8 s. 24; 1970:9 s. 33 ja 36
- Suomen merenkulku 1970:6 s. 123 ja 140–141
- Svensk Sjöfarts Tidning 1970:35 s. 22
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Fakta on fartyg – M/S Viking 1 faktaomfartyg.se.
Nykyiset alukset | |
---|---|
Entiset alukset | |
Tilatut alukset, joita ei koskaan toimitettu | |
Entiset osakasvarustamot | |
Muuta |