M/S Silja Europa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
M/S Silja Europa
Silja Europa Tallinnassa.
Silja Europa Tallinnassa.
Tyyppi matkustaja-autolautta
Nykyinen reitti ei liikenteessä
Lippuvaltio  Viro
Kotipaikka Tallinna
IMO-numero 8919805
MMSI-numero 276807000
Tunnuskirjaimet ESUJ
Omistaja As Tallink Grupp
Aiemmat omistajat Viking Line (1993) Papenburg Fährschiffsreederei G.m.b.H (1993–2005)
Sea Containers Ltd (Silja Line) (2005–2012)
Rakennustelakka Saksa Meyer Werft, Papenburg, Saksa
Rakennusnumero 627
Hinta 380 milj. DM (tammikuu 1993)
89,7 milj. euroa (tammikuu 2016)
Tilattu 6. lokakuuta 1989
Kölinlasku 6. joulukuuta 1991
Vesillelasku 23. tammikuuta 1993
Luovutettu 6. maaliskuuta 1993
Neitsytmatka 13. maaliskuuta 1993
Status Vuokrattuna Alankomaihin Tallinkin mukaan vuoden 2024 loppuun saakka
Tekniset tiedot
Kansien määrä 13
Pituus 201,78 m
Leveys 32,6, m
Korkeus 54 m
Syväys 6,8 m
Uppouma 4 650 t
Bruttovetoisuus (GT) 59 914
Koneisto 4 × MAN-B&W 6L58/64 -dieselmoottoria
Koneteho 31 800 kW
Jääluokitus 1A Super
Nopeus 39,8 km/h
Nopeus 21,5 kn
Hyttipaikkoja 3 696 henkilölle
Hyttejä 1 152
Matkustajia 3 013
Lastikapasiteetti 932 m
Autokapasiteetti 450 henkilöautoa tai noin 60 rekkaa
Muuta maailman suurin autolautta 1993–2001
Lähteet [1][2][3][4]

M/S Silja Europa on virolaisen Tallinkin omistama matkustaja-autolautta, joka valmistui vuonna 1993 Meyer Werftin telakalla Papenburgissa Saksassa. Aluksen liikennöinti on ollut vuoden 2022 elokuusta lähtien keskeytettynä, ja tällä hetkellä Silja Europa on vuokrattuna Hollantiin. Alus on liputettu Viroon, ja sen kotisatama on Tallinna.[5] [6] [7]

Alunperin Europa valmistui Rederi AB Slitelle, yhdelle Viking Linen osakasvarustamoista M/S Europa -nimisenä. Alus ei kuitenkaan koskaan ehtinyt liikennöidä Viking Linen väreissä, koska Slite-osakasvarustamo meni konkurssiin eikä pystynyt maksamaan rakennustelakalle sovittua hintaa.

Silja Europa oli valmistumisestaan vuoteen 2001 saakka maailman suurin autolautta. Lisäksi alus oli pohjoisen Itämeren suurin matkustaja-autolautta[8] bruttovetoisuudeltaan mitattuna vuoteen 2022 asti, jolloin M/S Viking Glory valmistui ja ohitti sen. Silja Europa on yksi maailman suurimmista matkustaja-autolautoista hyttimäärällä (1 152) mitattuna.[9] Vuoteen 1995 astilähde? aluksella oli 1 194 hyttiä.[10] Vastaava arkkitehti oli Per Dockson[11].

Käyttöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakentaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rederi Ab Slite tilasi uuden laivan lokakuussa 1989 Meyer Werftiltä. Europan oli tarkoitus kilpailla Silja Linen uusien Serenade- ja Symphony-alusten kanssa Helsinki–Tukholma-reitillä. Kun Ruotsin kruunu devalvoitiin marraskuussa 1992 kymmenen prosenttia, Europa oli jo maalattu Viking Linen väreihin ja oli lähes luovutusvalmis. Joulukuussa 1992 uudishanketta rahoittanut pankki vetäytyi lainasopimuksesta, jolloin Meyer Werft oli vaarassa joutua konkurssiin, koska laivalle ei ollut vaihtoehtoista ostajaa. Bernard Meyer vieraili Nordbankenin konttorissa 12. tammikuuta 1993 ja tarjosi pankille 300 miljoonan kruunun alennusta, jos he suostuisivat rahoittamaan uudishankeen Rederi AB Slitelle. Pankki kieltäytyi jyrkästi kaikista vaihtoehdoista, joita Bernard tarjosi pankille, joten hän jatkoi matkaa laivameklarin toimistolle Tukholmassa.[12] Siellä hän sai tiedon, että Silja Line olisi mahdollisesti kiinnostunut laivasta. Bernard Meyer kutsui Silja Linen johtoryhmän 14. tammikuuta 1993 Papenburgiin tutustumaan rakenteilla olevaan Viking Europaan. 16. tammikuuta Meyer Werftin johtoryhmä ja Silja Linen johtoryhmä tapasivat uudelleen Hampurissa ja alkoivat selvittämään eri vaihtoehtoja ja tekemään alustavan vuokraussopimuksen rakenteilla olevasta ja kohta valmistuvasta Viking Europasta.

M/S Europa rakenteilla Viking Linelle joulukuussa 1992.

Meyer Werftin alkuperäinen hinta Europasta Rederi AB Slitelle oli 455,9 miljoonaa Saksan markkaa, mutta Silja Line sai tingittyä hinnan 380 miljoonaan. Meyer Werftille lisäkustannukset olivat 46 miljoonaa Saksan markkaa aluksen muuntamiseksi Silja Europaksi.[13] Meyer Werft soitti Rederi AB Slitelle 21. tammikuuta 1993 ja irtisanoi sopimuksen välittömästi, koska Rederi AB Slite ei ollut maksanut koko käsirahaa Europasta.[14] Tämä episodi johti Slite-varustamon taloudellisiin vaikeuksiin ja hieman myöhemmin konkurssiin huhtikuussa 1993. Meyer Werft tarjosi laivaa ensisijaisesti SF-Linelle (Viking Linen toinen osakasvarustamo), ja SF-Line tarjoutui maksamaan 1,2 miljardia ruotsin kruunua aluksesta, joka oli puolet vähemmän kuin Meyer Werftin hintaehdotus. Silja Line ehdotti täyttä kauppahintaa aluksesta, ja aiesopimus Silja Linen kanssa aluksen vuokrauksesta tehtiin 20. tammikuuta 1993. Lopullinen kauppasopimus M/S Europan vuokrauksesta Silja Linelle allekirjoitettiin 22. tammikuuta 1993. Vuokraussopimuksen ansiosta Silja Line pelasti Meyer Werftin varmalta näyttäneeltä konkurssilta. Jos kukaan ei olisi vuokrannut tai ostanut Europaa, olisi Meyer Werft joutunut konkurssiin.[15]

1993–2013

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meyer Werft piti aluksen ja perusti uuden tytäryhtiön (Papenburger Fährschiffs-reederei GmbH & Co, Papenburg), joka myi aluksen Suomeen rekisteröidylle yritykselle (Fährschiff Europa KB), ja se vuokrattiin Silja Linelle 23. tammikuuta 1993. Vuokrasopimus oli niin kutsuttu ”bareboat charter”, johon sisältyi ”pool agreement”. Meyer Werftin vaatimuksesta Silja Europan piti liikennöidä M/S Silja Symphonyn parina vähintään kaksi vuotta ja Europan sekä osa Symphonyn nettotuloista piti käyttää vuokranmaksuun. Tämän lisäksi Silja Europan piti toimia Silja Linen lippulaivana.[14] Alus maalattiin Silja Linen väreihin ja kastettiin Silja Europaksi 5. maaliskuuta 1993 kumminaan rouva Elke Swieter. Luovutusta seuraavana päivänä alus esiteltiin lehdistölle Hampurissa Saksassa. Laiva teki ensimmäisen risteilynsä 13. maaliskuuta 1993 Helsingistä Tallinnaan ja aloitti normaalin reittiohjelman mukaiset risteilyt Helsingistä Tukholmaan 14. maaliskuuta.[3]

Alus sijoitettiin reitille Helsinki–Tukholma korvaamaan M/S Silja Serenade, joka siirtyi puolestaan Turku–Tukholma-linjalle. Alukset vaihtoivat myöhemmin reittejä keskenään Silja Europan parempien ohjailuominaisuuksien takia. Tammi–helmikuun 2006 alus liikennöi Helsinki–Maarianhamina–Tukholma-reitillä, koska Silja Serenade ja Silja Symphony olivat silloin peräkkäin telakalla.

Maailman ensimmäinen kelluva McDonald’s-ravintola sijaitsi Silja Europalla laivan neitsytmatkasta vuoteen 1996 asti. McDonald’sin sulkeuduttua ravintolan nimi muutettiin Real Europa Burgeriksi. Real Europa Burger oli toiminnassa vuoteen 2003 asti.

8. marraskuuta 2012 Tallink Silja tiedotti, että Silja Europa vaihtaa reittiä Baltic Princess -aluksen kanssa. Silja Europa aloitti liikennöinnin Helsingistä Tallinnaan 23. tammikuuta 2013 ja Baltic Princess Turusta Tukholmaan.[16] Samalla laivat vaihtoivat lippujaan, jolloin Silja Europa siirtyi Viron lipun alle ja Baltic Princess Suomen.[17] Silja Europa siirtyi myös Silja Line -brändin alta Tallink-brändin väreihin.

2014–2020

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuussa 2014 Silja Europa siirtyi Pohjois-Australiaan kanadalaisen Bridgemans Services -yhtiön nesteytettyyn maakaasuun liittyvän projektin majoituslaivaksi.[18] Alus oli vuokrattuna 7. elokuuta 2014 lähtien. Sen korvasi Helsinki–Tallinna-reitillä Tallinkin uusin risteilijä, M/S Baltic Queen.[19]

Silja Europa asetettiin myyntiin vuoden 2015 syyskuussa,[20] ja laivan 14 kuukautta kestänyt vuokrausaika Australiassa päättyi vuoden 2015 lopussa.[21] Alus palasi takaisin Itämerelle matkustajaliikenteeseen uudistettuna maaliskuussa 2016.[22][23] Laivan kaupat, ravintolat ja hytit uusittiin Virossa Muugan telakalla.[24] Alus teki perinteisiä päiväristeilyjä, joilla voi pitää hytin koko matkan ajan. Alus oli edelleen rekisteröity Viron lipun alle, ja miehistö oli virolaista.[25]

Silja Europa siirtyi telakalle 29. elokuuta 2016.[26] Se aloitti 22 tunnin risteilyt Helsingin ja Tallinnan välillä 12. joulukuuta 2016 korvaten kyseistä risteilyä aiemmin hoitaneen M/S Baltic Queenin, joka puolestaan siirtyi Tukholman ja Tallinnan väliselle reitille.[27]

Alus teki kesäkausilla 2017 ja 2018 erikoisristeilyjä Visbyhyn ja Riikaan, sekä kesäkaudella 2019 Visbyhyn, Riikaan sekä vuoden uutena matkakohteena Maarianhaminaan. Kun kesäkaudella 2019 Silja Europa teki erikoisristeilyn Maarianhaminaan, oli se aluksen ensimmäinen kerta Ahvenanmaalla kuuteen vuoteen. Aluksen edellinen käynti Maarianhaminassa oli talvella 2013. Silja Europa palasi myös hieman yllättäen takaisin Turkuun 8. helmikuuta 2020 kello 12.15. Alus oli telakoitavana Naantalissa, kun telakoinnin aikana siitä löydettiin tekninen vika. Varaosan pitkän toimitusajan takia Silja Europa makuutettiin Turkuun odottamaan varaosaa. Alus korjattiin Turun satamassa,[28] ja se palasi takaisin liikenteeseen 19. helmikuuta 2020.

2020–

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronaviruspandemian takia alus makuutettiin Tallinnan satamaan 17. maaliskuuta 2020 alkaen. Alus aloitti uudelleen liikennöinnin tekemällä 22 tunnin risteilyjä Helsingistä Tallinnaan 12. kesäkuuta 2020 alkaen.[29] Tallink ilmoitti 4. syyskuuta 2020 keskeyttävänsä Silja Europan liikennöinnin toistaiseksi 21. syyskuuta 2020 alkaen,[30] ja alus makuutettiin jälleen Tallinnan satamaan. Liikenteen keskeyttämisen pääasialliset syyt olivat vähentyneet tulot lipunmyynneistä sekä vähentyneet matkustajamäärät. Silja Europa toimii kelluvana kauppakeskuksena yhtenä viikonloppuna (25.–27. syyskuuta 2020) Tallinnan satamassa.[31] Iltalehti uutisoi 18. toukokuuta 2021, että alus vuokrataan poliisien majoituspaikaksi G7-kokouksen ajaksi 11.–13. kesäkuuta 2021 Ison-Britannian Cornwalliin.[32] Alus palasi takaisin Tallinnaan 18. kesäkuuta 2021 ja aloitti liikennöinnin uudelleen Helsinki–Tallinna-reitillä 23. kesäkuuta alkaen.

Tallink Silja ilmoitti myöhemmin vuokranneensa Silja Europan Skotlantiin Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoskonferensiin (COP26) hotellilaivaksi. Tapahtuma järjestettiin 31. lokakuuta – 12. marraskuuta 2021. Alus palasi takaisin Tallinnaan 17. marraskuuta 2021 ja aloitti liikennöinnin uudelleen Helsinki–Tallinna-reitillä 18. marraskuuta.[33][34]

Silja Europa vuokrattiin elokuussa 2022 seitsemäksi kuukaudeksi Hollantiin majoituslaivaksi turvapaikanhakijoille. Vuokra-aikaa voi jatkaa kolmella kuukaudella.[35] Päätöstä kritisoitiin, sillä se perui useita charter-lähtöjä.lähde? Tallink päätti ottaa M/S Baltic Queen -laivan Silja Europan tilalle 10.–15. syyskuuta väliselle ajalle korvaamaan 22 tunnin risteilyitä sekä Ahvenanmaan risteilylle 16.–18. syyskuuta väliselle ajalle.[36] Silja Europan piti palata kesäksi 2023 normaaliin liikenteeseen Itämerelle, mutta varustamo ilmoitti, että alus jää Alankomaihin ainakin vuoden 2023 loppuun asti.[37] Tallinkin sivujen mukaan vuokraus jatkuu ainakin vuoden 2024 loppuun asti.[38]

Liikennöintihistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M/S Silja Europa on valmistumisensa jälkeen liikennöinyt seuraavilla reitteillä:

  • Pääasialliset reitit
  • 13. maaliskuuta 1993: neitsytmatka Helsingistä Tallinnaan
  • 14. maaliskuuta 1993 – 7. tammikuuta 1995: Helsinki–Tukholma–Helsinki
  • 8. tammikuuta 1995 – 20. tammikuuta 2013: Turku–Ahvenanmaa–Tukholma–Turku
  • 23. tammikuuta 2013 – 6. elokuuta 2014: Helsinki–Tallinna–Helsinki
  • 7. syyskuuta 2014 – 30. joulukuuta 2015: vuokrattuna hotellilaivaksi Australiaan Barrow Islandiin

(menoreitti: Tallinna–Algeciras–Suez–Jeddah–Colombo) (paluureitti: Singapore–Colombo–Jedda–Napoli–Gibraltar–Muuga)

  • 13. maaliskuuta 2016 – 21. syyskuuta 2020: Helsinki–Tallinna–Helsinki
  • 2. kesäkuuta 2021 – 18. kesäkuuta 2021: vuokrattuna hotellilaivaksi Isoon-Britanniaan
  • 23. kesäkuuta 2021 – 17. lokakuuta 2021 Helsinki–Tallinna–Helsinki
  • 18. lokakuuta 2021 – 17. marraskuuta 2021 vuokrattuna hotellilaivaksi Skotlantiin
  • 18. marraskuuta 2021 – elokuu 2022 Helsinki-Tallinna-Helsinki
  • Elokuu 2022 – vuokrattuna majoituslaivaksi Alankomaihin

Muut reitit

  • Jouluristeilyt vuodesta 1997 vuoteen 2012 Turku–Riika–Turku
  • Erikoisristeilyt vuodesta 2014 alkaen Helsinki–Visby–Helsinki / Helsinki–Riika–Helsinki / Helsinki–Maarianhamina–Helsinki

Silja Europa toimi Silja Serenaden ja Silja Symphonyn sijaisena Helsinki–Ahvenanmaa–Tukholma–Helsinki-reitillä:

  • 10. tammikuuta 2006 – 12. helmikuuta 2006
  • 31. lokakuuta 2010 – 11. marraskuuta 2010

[3][39]

Telakoinnit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1. syyskuuta 1993 – 7. syyskuuta 1993: Helsinki Vuosaari (Kotka Shipyard)
  • 15. tammikuuta 1995 – 19. tammikuuta 1995: Naantali (Turku Repair Yard)
  • 4. syyskuuta 1995 – 8. syyskuuta 1995: Helsinki Vuosaari (Kotka Shipyard)
  • 1. syyskuuta 1997 – 5. syyskuuta 1997: Naantali (Turku Repair Yard)
  • 9. tammikuuta 2000 – 19. tammikuuta 2000: Rauma (Finnyards)
  • 20. heinäkuuta 2000 – 23. heinäkuuta 2000: Helsinki Vuosaari (Helsinki Repair Yard)
  • 1. syyskuuta 2002 – 6. syyskuuta 2002: Helsinki Vuosaari (Helsinki Repair Yard)
  • 18. maaliskuuta 2003 – 5. toukokuuta 2003: Helsinki Vuosaari (Helsinki Repair Yard)
  • 30. elokuuta 2004 – 8. syyskuuta 2004: Naantali (Turku Repair Yard)
  • 21. tammikuuta 2007 – 25. tammikuuta 2007: Naantali (Turku Repair Yard)
  • 30. marraskuuta 2009 – 18. joulukuuta 2009: Gdansk (Remontowa Shipyard S.A)
  • 21. toukokuuta 2012 – 2. kesäkuuta 2012: Naantali (Turku Repair Yard)
  • 24. elokuuta 2014 – 7. syyskuuta 2014: Naantali (Turku Repair Yard)
  • 23. tammikuuta 2016 – 28. tammikuuta 2016: Napoli (Napoli Shipyard)
  • 1. joulukuuta 2016 – 11. joulukuuta 2016: Naantali (Turku Repair Yard)
  • 26. tammikuuta 2020 - 8. helmikuuta 2020: Naantali (Turku Repair Yard)
  • 22. maaliskuuta 2022 – 27. maaliskuuta 2022: Naantali (Turku Repair Yard) [40]

[41][42][43][44]

Kansikuvaus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
M/S Silja Europan vanha kansikartta.
  • Kansi 13: Vip Lounge Kapellskär ja aurinkokansi.[45]
  • Kansi 12: Beach Bar & Sauna, Hera Salongid, aurinkokansi ja konferenssiosasto (kesällä Summer Center -leikkimaailma.)[45]
  • Kansi 11: DeLuxe-, B-, B2- ja Executive Suite -luokan hyttejä.[45]
  • Kansi 10: A-, B- ja B2-luokkien hyttejä[45] ja komentosilta.
  • Kansi 9: A-, B- ja B2-luokkien hyttejä[45] ja päällystön hytit.
  • Kansi 8: Satellite Bar, Showbar Starlight, Casino, Sea Pub, Grill House, Corner bar, Tavolata ja Grande Buffet.[45]
  • Kansi 7: Arcade Shop, Perfume & Fashion, Lottemaa, Tax Free Superstore, neuvonta, Coffee&Co., Fast Lane, Moonlight Disco[46][45]
  • Kansi 6: Teatteri Europa,[45] Driver’s-luokan hyttejä ja miehistön tiloja, pelastusvenekansi
  • Kansi 5: A-, B- ja B2-luokkien hyttejä,[45] maihinnousuaulat ja miehistön tiloja.
  • Kansi 4: nostettava henkilöautokansi ja miehistön hyttejä.[45]
  • Kansi 3: autokansi ja miehistön hyttejä.[45]
  • Kansi 2: C-luokan hyttejä,[45] konehuone ja muita teknisiä tiloja.
  • Kansi 1: konehuone ja muita teknisiä tiloja.

Entiset tilat ja nimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Buffet Europa 1993–2016, 12.12.2016 alkaen Grande Buffet [47]
  • Foodmarket Europa 1993–2016, 13.3.2016 alkaen Fast Lane.[48]
  • Banquet Europa 1993–2016, 13.3.2016 alkaen Fast Lane.
  • Joe’s Place 1993–2016, 12.12.2016 alkaen Sea Pub.
  • Maxim a la Carte 1993–2013, Russian maxim a la carte 2013–2016, 12.12.2016 alkaen Grill House.
  • Tax-free market 1993–2013, 23.1.2013 alkaen Tax-free superstore.
  • Siljaland 1993–2013, 23.1.2013 alkaen Lottemaa.
  • Taurus 1993–2016, 12.12.2016 alkaen Tavolata.
  • Disco Neon 1993–2000, nykyinen Moonlight Disco.
  • Cabinet Drottningholm 1993–2013, 12.12.2016 alkaen Grill House.
  • Seaside Cafe 1993–2016, 12.12.2016 alkaen Coffee&Co.
  • Moulin Rouge 1993–2010, 2010 alkaen Teatteri Europa.
  • McDonald’s 1993–1996, Real Europa Burger 1996–2003, tilat muutettu Perfume&Fashionin käyttöön 2004.
  • Bon Vivant 1993–1995, Thema 1996–2009, 2010 alkaen Corner bar.

[49][50]

Hytit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silja Europan kaikissa hyteissä on WC ja suihku sekä TV. Kaikki hytit on uusittu syksyllä 2016.

  • Executive Suite: Sviitti 1–2 hengelle, erillinen olohuone sekä makuuhuone, jääkaappi, kassakaappi sekä oma sauna. Erikoisaamiainen sisältyy hintaan. Pinta-ala 43–46 m². Kansi 11.
  • Deluxe: Ikkunahytti 1–2 hengelle. Parivuode, sohva, jääkaappi. Erikoisaamiainen sisältyy hintaan yön yli kestävillä matkoilla. Pinta-ala 16 m². Kansi 11.
  • Harri Hylje -perhehytti: Kokonaan lapsiperheille varattu hyttiluokka vähintään 6 hengelle. Hytistä löytyy pieni jääkaappi ja se on sisustettu Harri Hylje -teemalla. Harri Hylje -perhehyttejä on sekä ikkunallisia ja ikkunattomia. Hytit sijaitsevat kannella 5 ja koostuvat kahdesta väliovellisesta hytistä. Pinta ala 18 m².
  • A-luokka: Ikkunahyttejä 2–4 hengelle kansilla 5, 9 ja 10. Hyttejä on myös allergikoille, liikuntarajoitteisille sekä lemmikin kanssa matkustaville. Pinta-ala 9 m².
  • B-luokka: Sisähyttejä 2–4 hengelle kansilla 5, 9, 10 ja 11. Hyttejä on myös allergikoille, liikuntarajoitteisille sekä lemmikin kanssa matkustaville. Pinta-ala 9 m².
  • B2-luokka: Sisähyttejä 1–2 hengelle kansilla 5, 9, 10 ja 11. Hyteissä on vuoteet päällekkäin. Pinta-ala 7 m².
  • C-luokka: Sisähyttejä 2–4 hengelle kannella 2. Hyttejä on myös lemmikkieläimen kanssa matkustaville. Pinta-ala 8,1 m².

Näiden hyttiluokkien lisäksi laivalla oli myös Seaside-S-hyttiluokka vuoteen 1995 asti.lähde? Hytit sijaitsivat kannella 6. Ne oli tarkoitettu vain yhdelle hengelle, varustelu ja hytin koko vastasivat muuten sen aikaista Turisti I-S (B2) -hyttiluokkaa, paitsi että Seaside-S-hyteissä oli pieni ikkuna.[51]

Sopimukset 1993

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen tilaussopimus 6. lokakuuta 1989

  • Commitment letter 1: ”Viking Europan hinta on 455,9 miljoonaa Saksan markkaa. 20 prosenttia pitää maksaa käsirahana. Lainasopimus koskee jäljelle jäävää 80 prosenttia. Konsortio perustetaan PK Bankenin ja Kreditanstalt für Wiederaufbaun välille. Konsortio tarjoaa varustamoille Rederi Ab Slite/Rederi Ab Volo näin ollen lainasummaa, joka vastaa 1,3 miljardia ruotsin kruunua tai pienempää summaa, joka vastaa 364 720 000 miljoonaa Saksan markkaa jos valuuttakurssi muuttuu. Ruotsalainen ja saksalainen lainanantaja myöntävät kumpikin 50 prosenttia lainasta. Laina pitää maksaa sinä päivänä, kun alus luovutetaan tilaajalle, jonka odotetaan tapahtuvan viimeistään 1. toukokuuta 1993. Lainan korkoa ohjaa Libor ja Stibor, jota korotetaan 1,25 prosenttiyksiköllä jäljelle jäävästä lainanosuudesta ellei muuta sovita. German Government Shipyard Assistant Program myöntää korkoavustusta korkeintaan neljä prosenttiyksikköä vuosittain.”

Lainanantajat 6. lokakuuta 1989

  • 50 % PK Banken Ruotsi: 227 955 000 milj. DM
  • 50 % Kreditanstalt für Wiederaufbau (KFW) Saksa: 227 955 000 milj. DM

26. maaliskuuta 1992

  • 25 % Nordbanken Ruotsi: 113 975 000 milj. DM
  • 50 % Kreditanstalt für Wiederaufbau (KFW) Saksa: 227 955 000 milj. DM
  • 25 % Norddeutsche Landesbank Papenburg Saksa: 113 975 000 milj. DM

10. joulukuuta 1992

  • 50 % Kreditanstalt für Wiederaufbau (KFW) Saksa: 227 955 000 milj. DM
  • 25 % Norddeutsche Landesbank Papenburg Saksa: 113 975 000 milj. DM

Nordbanken vetäytyy uudishankeesta

21. tammikuuta 1993

  • Meyer Werft purki sopimuksen Rederi Ab Sliten kanssa välittömästi, koska tilaaja oli rikkonut sopimuksen 10§ pykälää, jonka mukaan Meyer Werftin olisi pitänyt saada 91,2 miljoonaa Saksan markkaa käsirahaa, mutta Meyer Werft vastaanotti vai 79,7 miljoonaa, joka on liian vähän ja rakennuttajalla oli näin ollen oikeus purkaa sopimus välittömästi.

22. tammikuuta 1993

  • 75 % Kreditanstalt für Wiederbau (KFW) Saksa: 285 000 000 milj. DM
  • 25 % Norddeutsche Landesbank Papenburg Saksa: 95 000 000 milj. DM

Uusi pitkäaikainen vuokraussopimus tehtiin Meyer Werftin sekä Effjohn ja Silja Line varustamon välille.

  • Omistaja: Papenburg Fährschiffsreederei G.m.b.H & Co, Papenburg (Papenburger Shipping KB)
  • Vuokraaja: Effjohn International Oy Ab
  • Varustamo: Oy Silja Line Ab
  • Vuokrattava alus: Silja Europa
  • Vuokrauksen tyyppi: pitkäaikainen bareboat charter
  • Erityisehdot: pool agreement, pool guarantee, sopimuksen mukaiset Meyer Werftin lisäehdot.

[52]

Omistussuhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

22. tammikuuta – 17. toukokuuta 1993

  • Omistaja Meyer Werft Papenburger Shipping KB (Saksa) (Papenburg Fährschiffsreederei G.m.b.H & Co, Papenburg)
  • Tytäryhtiö: Fährschiff Europa KB (Suomi) (100 % omistaja Papenburger Shipping KB Saksa)
  • Vuokraaja: Oy Silja Line Ab (Suomi)
  • 18. toukokuuta 1993 – 5. maaliskuuta 1996
  • Omistaja Fährschiff Europa KB (Suomi) (100 % Papenburger Shipping KB Saksa)
  • Vuokraaja: Oy Silja Line Ab (Suomi)

6. maaliskuuta 1996 – 7. toukokuuta 2002

  • Omistaja 83 % Fährschiff Europa KB (Suomi) 17 % Silja Line Oy Turku (Suomi) (83% Papenburger Shipping KB Saksa)
  • Vuokraaja: Silja Line Oy (Suomi)

8. toukokuuta 2002 – 26. joulukuuta 2004

  • Omistaja 41 % Fährschiff Europa KB (Suomi) 17 % Silja Oy Ab (Suomi) 42 % Sea Containers Ltd (Bermuda) (41 % Papenburger Shipping KB Saksa)
  • Varustamo: Silja Line

27. joulukuuta 2004 – 24. toukokuuta 2005

  • Omistaja Papenburger Shipping Oy (Suomi) (83 % Seacontainers Ltd (Bermuda), 17 % Silja Oy Ab (Suomi) )
  • Varustamo Silja Line

25. toukokuuta 2005 – 18. heinäkuuta 2006

  • Omistaja Silja Europa Oy Espoo (83 % Seacontainers Ltd (Bermuda), 17 % Silja Oy Ab (Suomi) )
  • Varustamo Silja Line

19. heinäkuuta 2006 – 17. syyskuuta 2008

  • Omistaja Tallink Silja Oy (Suomi) (AS Tallink Grupp (Viro) )
  • Varustamo Silja Line

18. syyskuuta 2008 – 21. tammikuuta 2013

  • Omistaja Tallink Autoexpress Ltd (Kypros) (AS Tallink Grupp (Viro) )
  • Varustamo Silja Line

22. tammikuuta 2013 – 30. kesäkuuta 2019

  • Omistaja Tallink Autoexpress Ltd (Kypros) (AS Tallink Grupp (Viro) )
  • Varustamo Tallink

1. heinäkuuta 2019 –

  • Omistaja Baltic SF VII Ltd (Kypros) (AS Tallink Grupp (Viro) )
  • Varustamo Tallink

[53][3][13][54][55]

Tekniset tiedot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Luokituslaitos: Bureau Veritas
  • Jääluokka: 1A Super
  • Suurin pituus: 201,78 m
  • Vesilinjapituus: 171,60 m
  • Leveys: 32 m (komentosilta 40 m)
  • Korkeus kölistä savupiippuun: 62,2 m, kölistä 13. kannelle 39,75 m
  • Pääkoneet: 4× MAN B&W 6L58/64, 7 950 kW kierrosluvulla 428 RPM
  • Koneiden käynnistysjärjestelmä: Siemens
  • Alennusvaihteet: Renk-Tacke
  • Kytkin: Vulkan-Rato
  • Paineilmakompressorit: Hatlapa
  • Apukoneet: 3 × Wärtsilä Wasa Diesel 8R32D, 3 000 kW kierrosluvulla 750 RPM
  • Hätämoottori: Caterpillar 3508 DI-TA, 673 kW kierrosluvulla 1 500 RPM
  • Hätägeneraattori: A -v- Kaick (teho 580 kW), yhdistetty hätämoottoriin (kts. ylempi)
  • Potkurit: 2 × KaMeWa ulospäin pyörivää säätölapapotkuria, halkaisija 5 m
  • Peräsimet: 2 × sarviperäsintä, joita kääntää kiertomäntätyyppinen Tenfjord SR 782 -koneisto. Peräsimen pinta-ala 20,8 m².
  • Vakaajat: 2 × sisäänvedettävää Pinfabb-älyvakaajaa, pinta-ala 12 m²
  • Pilssipumput ja niiden separaattorit: Blohm & Voss Turbolo TPC 10H
  • Ohjailupotkurit: 3 keulaohjauspotkuria (2 × 1 500 kW ja 1 × 750 kW) ja 1 peräohjauspotkuri (1 300 kW)
  • Koneenvalvontajärjestelmä sekä muut laivan valvontaan liittyvät turvallisuusjärjestelmät: Lyngso Valmet Marine
  • Navigointilaitteet: Wärtsilä Radarpilot Platinum sekä pääkäytössä kaksi toisistaan riippumatonta integroitua navigointijärjestelmää tyypiltään Atlas Nacos 25-2 Integrated Bridge System
  • Tutkat: 2 × Atlas 9600 X-band, 2 × Atlas 9600 S-band, 1 × Wärtsilä X-band
  • Äänimerkinantolaite: KockumSonics TLI 50 E-2
  • Elektroninen merikartta: AdVeto ECDIS
  • Satelliittinavigaattorit: Sperry Marine Navitwin IV DGPS
  • Hyrräkompassit ja mittarinäytöt: Anschütz & Co
  • Ilmastointilaite: Rud O Meyer, teho 5 626 kW
  • Dieselöljytankkien tilavuus: 213 tonnia
  • Hissit: 13 × MacGregor Navire, joista 7 henkilöhissejä matkustajille ja 6 tavarankuljetushissiä
  • Keula- ja peräportit, runkoluukut sekä nostettava henkilöautokansi: MacGregor Navire
  • Pelastusveneet: 8 × Fassmer (6 × 150 henkilölle ja 2 × 47 henkilölle)
  • Pelastuslautat: 90 × Viking Life (35 henkilön pelastuslautta)
  • Palontorjuntajärjestelmä: Salwico
  • PA-järjestelmä: Vingtor-Stentofon
  • Kiinnitysvinssit ja ankkuripelit: Pusnes
  • Sähköjärjestelmä: Siemens
  • Kallistuksenvakautusjärjestelmä: Intering

[56][57][58]

Oopperaa ja festivaaleja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M/S Silja Europa oli oopperalaivana 6.–9. huhtikuuta 2000. Giacomo Puccinin ensimmäisen oopperan ’’Le Villin’’ Suomen ensi-esitys tapahtui Maarianhamina–Turku-reittiosuudella. Saattaa olla mahdollista, että esitys olisi ollut kaikkien aikojen ensimmäinen millään laivalla esitetty täysimittainen ooppera. Kapellimestari oli Jani Sivén ja ohjauksesta vastasi Markku Arokanto. Oopperan oli tuottanut MatkaKaleva. Giacomo Puccinin pojantytär Simonetta Puccini oli laivalla kunniavieraana[59].

Silja Europalla on järjestetty joka tammikuu vuodesta 1997 lähtien kansainvälinen kansanmusiikin ja kansantanssin Folklandia-festivaali.[60]

Ongelmia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keulaporttivaurio 1994

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M/S Silja Europa sai keulaporttivaurion M/S Estonian onnettomuusyönä 28. syyskuuta 1994 matkalla Helsingistä Tukholmaan. Laiva oli hidastanut selvästi vauhtia myrskyn takia noin 10 solmuun. Saatuaan hätäkutsun Estonialta, Silja Europa kääntyi välittömästi Estoniaa kohti ja ajoi myrskystä piittaamatta täydellä matkavauhdilla onnettomuuspaikalle. Silja Europa saapui vasta seuraavan päivän aamuna kello 5.30 Tukholmaan johdettuaan ensiksi M/S Estonian pelastustöitä koko edellisen päivän merikapteeni Esa Mäkelän johdolla (Silja Europa toimi pelastustöiden johtoaluksena). Satamassa laivan miehistö huomasi, että laivan paapuurin puoleinen keulaportti avautui vain 40 senttimetriä. Laiva jouduttiin kääntämään ympäri ja lastaaminen tapahtui peräporttien kautta. Tarkkaa aikaa vaurioitumiselle oli mahdotonta antaa selvityksen mukaan. Aluksessa ei ole keulavisiiriä, vaan nykyaikaisemmat sivulle aukeavat niin kutsutut perhosportit.

Lähempi vaurioiden tarkastelu osoitti, että paapuurin puolen keulaportti oli saanut seuraavat vauriot:

  • Saranavarren sivu sekä pohjalevyjen lommahtamiset
  • Tukikaaren 218 ja 219 lommahtaminen
  • Portin yläpään ohjausrullan kiinnityskohdan murtuminen
  • Pitkittäisjäykän lommahtaminen

Laivan miehistö ja Macgregor Naviren korjausmiehet korjasivat keulaportin vauriot heti. Alus todettiin täysin merikelpoiseksi korjausten jälkeen ja se sai luvan lähteä takaisin merelle.[61]

Karilleajo 1995

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silja Europa oli matkalla Turusta Tukholmaan 12. tammikuuta 1995, kun se ajautui karille Tukholman saaristossa. Aluksella oli tapahtumahetkellä 2 575 matkustajaa. Laivan automaattisen nopeudensäätöjärjestelmän SPEEDPILOT-liitäntäkortin irtoaminen oli syy karilleajolle. Liitäntäkortin irtoaminen aiheutti sen, että SPEEDPILOT siirtyi MANUAL SPEED -moodiin, joka sai virheellisen nopeustiedon 17,62 solmua, joka oli ollut laivan nopeus ennen Tukholman saaristoa. Tästä syystä SPEEDPILOT antoi hälytyksen SP SPEED FAULT ja samalla SPEEDPILOT alkoi vähentämään automaattisesti potkurien lapakulmaa. Mutta koska moodi oli virheellisesti MANUAL SPEED, potkurien lapakulmat menivät nollaan ja aluksesta tuli ohjailukyvytön. Silja Europa ajautui karille kello 04.35. SPEEDPILOT yritettiin saada pois päältä BY-PASS-kytkimellä sekä ottamalla ohjaus konehuoneeseen, mutta SPEEDPILOT pysyi päällä koko ajan. Laivan ohjaus saatiin takaisin toimimaan käyttämällä manuaalista hätäohjausta (KaMeWaN BACK-UP), jolloin SPEEDPILOT saa olla kytkettynäkin, koska hätäohjaus ohittaa SPEEDPILOT-järjestelmän. Laiva irtosi karilta käyttämällä hätäohjausta. Laiva jatkoi karilleajon jälkeen matkaansa Tukholmaan, ja seuraavana päivänä alus meni telakalle korjattavaksi. Alus sai vain vähäisiä vaurioita keulabulbiin ja pystyi palaamaan liikenteeseen 19. tammikuuta 1995.[62]

Vuoden 2009 ongelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silja Europa sai ohjausvian sunnuntaina 22. marraskuuta 2009. Alus oli matkalla Tukholmasta Turkuun, ja vika havaittiin kello 15.17 Teilin merenselällä Ahvenanmaan saaristossa. Alus olisi ollut välittömässä vaarassa ajautua karille, mutta laivan miehistö sai aluksen pysähtymään ajamalla pääkoneita ristiin. Laivan hätäohjausta (KaMeWan BACK-UP) ei pystytty käyttämään, koska peräsinakseli oli mennyt poikki.[63] Silja Europalla oli tapahtumahetkellä 1 373 matkustajaa. Alus ohjattiin karikkoiselta alueelta väljemmille vesille, jossa se kiersi ympyrää lähes vuorokauden ajan. Alusta ohjailtiin keulapotkurien avulla. Vikaa yritettiin korjata koko ajan. Seuraavana aamuna Silja Europan luo saapui hinaaja Ukko, joka kiinnittyi laivan perään ja auttoi sitä etenemään kohti Turkua.[64] Hinaajan mukana saapuneet sukeltajat tutkivat aluksen vikaa Airistolla ja huomasivat vian johtuvan peräsinakselin vaurioitumisesta.[65] Silja Europan piti olla Turussa sunnuntai-iltana kello 19.15, mutta se pääsi perille vasta maanantaina 23. marraskuuta kello 16.30. Alus lähti korjaustelakalle 26. marraskuuta. Alun perin suuntana oli Riika,[66] mutta telakkakäyntiin päätettiin yhdistää muitakin töitä kuin peräsinakselin korjaus ja puolalainen Gdańskin telakka oli siihen sopivampi. Telakoinnin aikana aluksen molemmat peräsinakselit vaihdettiin ja telakalla suoritettiin myös muita huoltotöitä.[67][68] Korjaustoimenpiteiden ajan Silja Europaa korvasi Turku–Tukholma-reitillä M/S Baltic Queen. Silja Europa palasi takaisin liikenteeseen 19. joulukuuta 2009.[69]

M/S Silja Europa saapumassa Maarianhaminaan toukokuussa 2005.

Avunannot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Estonian uppoaminen

Silja Europa oli ensimmäinen vuonna 1994 uponneen autolautta Estonian hätäkutsuun vastannut laiva. Aluksella oli suora radioyhteys Estoniaan. Silja Europa saapui toisena aluksena paikalle noin kello 2.30, kun ensimmäinen paikalle tullut laiva, M/S Mariella oli saapunut kello 2.12. Aluksella oli tuolloin helikopterikansi valmiudessa. Silja Europan kapteeni Esa Mäkelä johti pelastustoimia paikan päällä. Alus pelasti yhden ihmisen vedestä, ensimmäinen helikopteri toi alukselle viisi pelastettua ja toinen helikopteri toi yhden loukkaantuneen pintapelastajan.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Silja Europa ja Baltic Princess vaihtavat reittejään (Lehdistötiedote) 8.11.2012. Tallink Silja Line. Viitattu 25.9.2015.
  2. ↑ M/S Silja Europa (Laivasto > Silja Linen liikenteessä kulkeneet alukset > M/S Silja Europa) Valkeatlaivat.net. Arkistoitu 2.7.2017. Viitattu 25.10.2015.
  3. ↑ a b c d M/S Europa Fakta om fartyg. Viitattu 24.3.2016. (ruotsiksi)
  4. ↑ Björk 2006, s. 125.
  5. ↑ Tallink vuokraa kaksi laivaansa Hollantiin News Powered by Cision. 28.7.2022. Viitattu 14.9.2024.
  6. ↑ Tallinkin Silja Europa jatkaa majoituspalveluiden tuottamista Hollannissa News Powered by Cision. 5.6.2023. Viitattu 14.9.2024.
  7. ↑ m/s Silja Europa – Valkeat Laivat laivat.valkeatlaivat.net. Viitattu 14.9.2024.
  8. ↑ Tallink tuo jättilaivan Helsinkiin Kauppalehti. 8.11.2012. Viitattu 4.2.2017.
  9. ↑ Itämeren mega-alus palaa Länsisatamaan – Silja Europa piipahti etelän lämmössä Helsingin Uutiset. 3.2.2016. Viitattu 8.5.2017.
  10. ↑ Silja Europa Meyer Werft. Arkistoitu 18.5.2017. Viitattu 27.5.2017. (englanniksi)
  11. ↑ ^ Designs 93, ISSN 0282-8901, (M/S Silja Europa, PM Give me a pencil any day!)
  12. ↑ Björk 2006, s. 116–117.
  13. ↑ a b Björk 2006, s. 125.
  14. ↑ a b Björk 2006.
  15. ↑ Björk 2006, s. 118–120.
  16. ↑ Silja Europa ja Baltic Princess vaihtavat reittejään 8.11.2012. Tallink Silja Line. Viitattu 5.7.2016.
  17. ↑ Baltic Princess siirtyy Suomen lipun alle 9.11.2012. Tallink Silja Line. Viitattu 15.1.2013.
  18. ↑ Syrjänen, Päivi: Mitä missä milloin 2015, s. 145. Otava, 2014. 943355092 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 24.4.2020).
  19. ↑ Tällainen on Silja Europan korvaaja – katso kuvat! Ilta-Sanomat (is.fi). 21.7.2014. Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 9.12.2022. Viitattu 9.12.2022.
  20. ↑ 1992 RoRo Cruise Ferry, 3 600 Plus Passenger Beds -Stock No. S2475 Yachtworld.fi. Arkistoitu 27.9.2015. Viitattu 5.7.2016. [vanhentunut linkki]
  21. ↑ Silja Europa palaa ehkä Itämeren liikenteeseen Turun Sanomat. 22.12.2015. Arkistoitu 2.2.2018. Viitattu 24.12.2015.
  22. ↑ Asuntolaivana toiminut Silja Europa matkalla Suomeen – aloittaa Tallinnan reitillä Iltalehti. 20.1.2016. Viitattu 5.7.2016.
  23. ↑ Uudistunut Silja Europa palasi Helsinki–Tallinna-reitille 14.3.2016. Tallink Silja Line. Viitattu 24.3.2016.
  24. ↑ Tallink tuo uudistuneen Silja Europan takaisin Helsinki–Tallinna-reitille 20.1.2016. Tallink Silja Line. Viitattu 5.7.2016.
  25. ↑ Silja Europa palaa juurilleen – Ei purjehdi vieläkään siniristilipun alla 20.1.2016. Tallinna24.ee. Viitattu 5.7.2016.[vanhentunut linkki]
  26. ↑ Aikataulut Helsinki–Tallinna Tallink Silja Line. Viitattu 26.8.2016.
  27. ↑ Tallink-Silja muuttaa laivojensa reittejä joulukuussa Turun Sanomat. 12.9.2016. Viitattu 13.9.2016.
  28. ↑ Silja Europa repareras i Åbo hamn Åbo Underrättelser. 7.2.2020. Viitattu 8.2.2022. (ruotsiksi)
  29. ↑ Tallink Siljan risteilykausi käynnistyy uusilla suunnitelmilla 30.5.2020. Tallink & Silja Line. Viitattu 8.2.2022.
  30. ↑ Tallink tekee muutoksia Silja Europan risteilyihin Helsinki-Tallinna-reitillä 4.9.2020. Tallink & Silja Line. Viitattu 8.2.2022.
  31. ↑ Tallink avaa kelluvan kauppakeskuksen tulevana viikonloppuna Tallinnan satamaan 21.9.2020. Tallink & Silja Line. Viitattu 8.2.2022.
  32. ↑ Britannian G7-huippukokousta vahtivat poliisit majoitetaan Silja Europalle Iltalehti. 18.5.2021. Viitattu 8.2.2022.
  33. ↑ Silja Europa palaa liikenteeseen 23.6.2021 16.6.2021. Tallink & Silja Line. Viitattu 8.2.2022.
  34. ↑ Tallink vuokraa Silja Europan Skotlantiin – toimii kuukauden hotellina MTV Uutiset. 23.9.2021. Viitattu 5.3.2023.
  35. ↑ Tsokkinen, Eelis & Oksanen, Roosa: Tallink-Silja luopuu toisesta Turun-laivastaan – Vuokrataan turvapaikan­hakijoiden käyttöön Hollantiin Helsingin Sanomat. 28.7.2022. Viitattu 29.8.2022.
  36. ↑ Piiroinen, Terhi: Silja Europa vuokrattiin Hollantiin – Baltic Queen tulee tilalle Stara. 27.8.2022. Viitattu 29.8.2022.
  37. ↑ Silja Europa ei palaakaan Helsinkiin Länsiväylä. 5.6.2023. Viitattu 8.9.2023.
  38. ↑ Europa - Tallink Silja Line fi.tallink.com. Viitattu 2.2.2024.
  39. ↑ http://www.valkeatlaivat.net/index.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  40. ↑ Silja Europan liikennöintitaukoa jatketaan maaliskuun loppuun asti Tallink & Silja Line. Viitattu 2.2.2022.
  41. ↑ M/S Silja Europa (FIN), oikeanpuoleisen peräsinakselin katkeaminen Ahvenanmaan saaristossa 22.11.2009 (PDF) (s. 45–53) Onnettomuustutkintakeskus. Viitattu 8.2.2017.
  42. ↑ Valkeatlaivat.net
  43. ↑ https://www.tallinna24.ee/artikkeli/835735-silja-europa-seilaa-tanaan-telakalle[vanhentunut linkki]
  44. ↑ https://www.tallinksilja.fi/ajankohtaista
  45. ↑ a b c d e f g h i j k l M/S Silja Europa, kansikartta Valkeatlaivat.net. Sami Koski. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 26.9.2015.
  46. ↑ Europa – Tallink & Silja Line www.tallinksilja.fi. Viitattu 6.3.2016.
  47. ↑ https://www.tallinksilja.fi/medialle/-/cision/expanded-release/37ae375d27f2c4f9
  48. ↑ http://www.rantapallo.fi/kthetraveller/2016/03/15/silja-europa-on-vihdoin-taalla-kurkistus-uudistuneeseen-alukseen/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  49. ↑ http://www.valkeatlaivat.net/laivasto/siljaeuropa1993/kansikartat/[vanhentunut linkki]
  50. ↑ https://www.tallinksilja.fi/silja-europa#
  51. ↑ Silja Europa – Cabin Plan (1993) Silja Line. Viitattu 27.5.2017.
  52. ↑ Björk 2006, s. 47, 81–82, 107, 119.
  53. ↑ https://tietopalvelu.ytj.fi/yritystiedot.aspx?yavain=17278&tarkiste=54D7A1980C7C3F4D8E8B4C7F4C482D29D7A4B2EB&rekhist=True&leihist=false&path=
  54. ↑ https://www.tallink.com/annual-reports
  55. ↑ https://www.tallink.com/documents/10192/101945502/Tallink-Grupp-Interim-report-2019-Q3-EN.pdf/c6c783b5-2b9f-ba9c-164b-9729ec54b82d
  56. ↑ http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/2009/c42009m_tutkintaselostus/c42009m_tutkintaselostus.pdf
  57. ↑ Tekniikan Maailma, nro 9/1993.
  58. ↑ https://magazines.marinelink.com/Magazines/MaritimeReporter/199304/page/90
  59. ↑ Turun Sanomat, 7.4.2000.
  60. ↑ Folklandia lyhyesti Pispalan Sottiisi. Arkistoitu 6.8.2013. Viitattu 15.1.2013.
  61. ↑ http://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/1994/mv_tutkintaselostus_39/mv_tutkintaselostus_39.pdf
  62. ↑ http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/vanhemmattutkinnat/FkbFFvIm7/1_1995_Tutkintaselostus.pdf
  63. ↑ http://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/vesiliikenneonnettomuuksientutkinta/2009/c42009m_tutkintaselostus_1/c42009m_tutkintaselostus_1.pdf
  64. ↑ Silja Europa lähti kohti Turkua. Turun Sanomat, 23.11.2009. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.10.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
  65. ↑ Nieminen, Jamie: Silja Europa ainakin viikon poissa liikenteestä. Turun Sanomat, 23.11.2009. TS-Yhtymä.
  66. ↑ Silja Europa lähti korjaustelakalle Riikaan. Turun Sanomat, 26.11.2009. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.10.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
  67. ↑ http://www.remontowa.com.pl/index.php?n=529
  68. ↑ Silja Europan peräsinvika korjataankin Puolassa. Turun Sanomat, 29.11.2009. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.10.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
  69. ↑ Silja Europa palaa reitilleen. Turun Sanomat, 18.12.2009. TS-Yhtymä. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.10.2012.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tallink Silja
Nykyiset alukset
Entiset alukset
Muuta
Viking Line
Nykyiset alukset
Entiset alukset
Tilatut alukset, joita ei koskaan toimitettu
Entiset osakasvarustamot
MuutaVille Viking

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=M/S_Silja_Europa&oldid=22634700”