Veijo Pasanen
| Veijo Pasanen | |
|---|---|
 Veijo Pasanen vuonna 1961. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Veijo Antero Pasanen |
| Syntynyt | 14. lokakuuta 1930 Muuruvesi |
| Kuollut | 17. helmikuuta 1988 (57 vuotta) Tampere |
| Puoliso | Marjatta Lilja ( 1956; 1988) |
| Lapset | 1 |
| Sukulaiset | Spede Pasanen (7. polven serkku) |
| Näyttelijä | |
| Merkittävät roolit |
“Pelle Hermanni“ Pelle Hermanni “Robert Manki” Pertsa ja Kilu “Antti Rintamäki” Rintamäkeläiset “Adolf Hitler” Sodan ja rauhan miehet |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| Svensk Filmdatabas | |
Veijo Antero Pasanen (14. lokakuuta 1930 Muuruvesi – 17. helmikuuta 1988 Tampere) oli suomalainen näyttelijä ja ohjaaja.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pasasen pääasiallinen työpaikka oli koko hänen uransa ajan Tampereen Työväen Teatteri, jossa hän esiintyi muun muassa Tolarina Tukkijoella, August Strindberginä Tribadien yössä, Vanjana Vanja-enossa ja Eetu Salinina Suutari Salinin perinnössä. 1980-luvun puolessavälissä Pasanen vieraili myös Kansallisteatterissa.
Pasanen muistetaan kenties parhaiten Pikku Kakkosen Sirkuspelle Hermannina sekä Pertsa ja Kilu -televisiosarjan Manki-konnana. Hän näytteli myös suosituissa Heikki ja Kaija- sekä Rintamäkeläiset -sarjoissa, joissa hän toimi myös ohjaajana yhdessä Pertti Nättilän kanssa.
Vuonna 2010 Pelle Hermanni valittiin Ylen ja Meidän perhe -lehden äänestyksessä kaikkien aikojen lastenohjelmaksi.[1]
Veijo Pasanen esitti televisiosarjassa Rintamäkeläiset Anttia.
Muita osia olivat Olemme kaikki syyllisiä -elokuvan miespääosa (1954), Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin -elokuvan asemapäällikkö Veijo Viirimäki (1971) sekä Siunatun hulluuden yläkansakoulunopettaja Wilhelm Horsma (1975).
Pasanen palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1986.[2]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pasasella on yksi lapsi vaimonsa Marjatta Pasasen o.s. Liljan kanssa.
Veijo Pasanen oli Pertti "Spede" Pasasen kaukainen sukulainen eli 7. polven serkku.[3] Veijo Pasanen on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle vanhaan muistolehtoon Tampereelle.
Kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pasanen kuoli sydäninfarktiin helmikuussa 1988 kaksi päivää viimeiseksi jääneen Pelle Hermannin jakson kuvausten jälkeen. Hermanni ja äitiliini puhuivat viimeisessä jaksossa kuolemasta.[4] Pasasen kuoleman jälkeen Pelle Hermannin ”äitiliini” Raili Veivo jatkoi sarjaa, mutta kuoli helmikuussa vuonna 1993, viisi vuotta Pasasta myöhemmin. Vuonna 1992 Pelle Hermanni -vainaan jatkajaksi yritettiin tehdä Tommi Auvisesta oppisopimuspelle Niko, mutta ohjelma lopetettiin kymmenen jakson jälkeen.
Elokuvat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Elokuva | Rooli |
|---|---|---|
| 1952 | Mitäs me taiteilijat | teatteriavustaja |
| 1953 | Me tulemme taas | kyläläinen |
| Varsovan laulu | merivartija | |
| Rantasalmen sulttaani | ||
| Jälkeen syntiinlankeemuksen | koululainen | |
| 1954 | Olemme kaikki syyllisiä | Antti Kalervo Kajava |
| 1955 | Tuntematon sotilas | sotamies Uusitalo |
| 1958 | Murheenkryynin poika | Heikki Anselmi Aaltonen |
| Sven Tuuva | esikuntaupseeri | |
| Äidittömät | ||
| 1962 | Varjostettua valoa | lääkäri |
| 1966 | Tänään olet täällä | Kalevi |
| 1970 | Päämaja | rintamajermu |
| 1971 | Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin | Veijo Viirimäki |
| 1975 | Siunattu hulluus | Wilhelm Horsma |
| 1981 | Hullu kesä | Leevi Hyllinen |
| 1982 | Kuningas jolla ei ollut sydäntä | |
| Arvottomat | ||
| 1983 | Akaton mies | Liukkonen |
| 1984 | Klaani – tarina Sammakoitten suvusta | pappi |
| 1987 | Niskavuoren nuori emäntä | Loviisan isä |
Televisiosarjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Sarja | Rooli |
|---|---|---|
| 1961–1971 | Heikki ja Kaija | Antero Moisio |
| 1970–1973 | Pertsa ja Kilu | Robert Manki |
| 1972–1978 | Rintamäkeläiset | Antti Rintamäki |
| 1978 | Seikkailu Olavinlinnassa | Robert Manki |
| 1978–1979 | Sodan ja rauhan miehet | Adolf Hitler |
| 1978–1988 | Sirkuspelle Hermanni | Sirkuspelle Hermanni |
| 1981 | Karvakuonot |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pelle Hermannista kaikkien aikojen lastenohjelma Yle Uutiset. 5.5.2010. Yleisradio (Yle). Viitattu 5.5.2010.
- ↑ Pro Finlandia -palkitut näyttelijät Kunniamerkit. Näyttelijäliitto. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ Geni.com (Veijo Pasasen ja Pertti Pasasen isän puolen esipolvet)
- ↑ Hermanni satuilee 15.2.1988.
Muistelmia Pasasesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tapio Hämäläisen elämäkerrassa Pohja se on miunkin säkis sivulla 151 mainitaan Veijo Pasanen.
- Lasse Pöystin muistelmien kolmannessa osassa Lainatakki Veijo Pasanen mainitaan useissa yhteyksissä.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kalemaa, Kalevi: ”Pasanen, Veijo (1930–1988)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 561–562. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7 Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Veijo Pasanen Elonetissä.
- Veijo Pasanen Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Pasanen, Veijo hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
