Rintamäkeläiset
| Rintamäkeläiset | |
|---|---|
 Vuonna 2013 julkaistun DVD-kokoelman kansi. Kuvassa vasemmalta Antti, Helmi, Leena ja Veikko. |
|
| Tyyli | draama |
| Kestoaika | 32 minuuttia / jakso |
| Luoja(t) | TV2 Teatteritoimitus |
| Pääosissa |
Veijo Pasanen Sirkka Lehto Eila Roine Ahti Haljala |
| Alkuperämaa |
 Suomi |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Verkko | Yle TV2 |
| Esitetty | 3. lokakuuta 1972 – 21. marraskuuta 1978 |
| Jaksoja | 30 |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
Rintamäkeläiset on suomalainen sarjanäytelmä. Maaseudulle sijoittuvan aikalaisdraaman tuotti TV2 Teatteritoimitus ja se ensiesitettiin vuosina 1972–1978. Muodoltaan jatkuvajuonisen sarjan käsikirjoitti Reino Lahtinen. Ohjaajina toimivat Veijo Pasanen ja Pertti Nättilä. DVD-kokoelmana Rintamäkeläiset julkaistiin 2013. Aluksi sarjaa esitettiin mustavalkoisena, väriin sarja siirtyi vuonna 1974.
Rintamäkeläiset kertoo kahden pientilallisperheen, Rintamäkien ja Honkosten, elämästä aikana, jolloin heidän elinkeinonsa kannattavuus on vaakalaudalla. 1970-luvun Suomen puoluepolitisoitunut ajanhenki näkyy vahvasti Rintamäkeläisten tematiikassa.[1]
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rintamäet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Näyttelijä | Rooli | |
|---|---|---|
| Veijo Pasanen | … | Antti Rintamäki |
| Sirkka Lehto | … | Leena Rintamäki |
| Matias Ikävalko / Matti Viironen | … | Aarne Rintamäki |
| Marjukka Halttunen | … | Sirkka-Liisa Halonen |
| Inkeri Wallenius | … | Elina Avellan o.s. Rintamäki |
| Seppo Laine | … | Heikki Avellan |
Honkoset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Näyttelijä | Rooli | |
|---|---|---|
| Ahti Haljala | … | Veikko Honkonen |
| Eila Roine | … | Helmi Honkonen |
| Kielo Tommila / Marjut Sariola | … | Eeva Rintamäki o.s. Honkonen |
Kylän väkeä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Näyttelijä | Rooli | |
|---|---|---|
| Helinä Viitanen | … | Edith Ala-Tolppa |
| Erkki Thil | … | Reino Ala-Tolppa |
| Juhani Niemelä | … | Hyvärinen |
| Reino Kalliolahti | … | Lahtinen |
| Tauno Karvonen | … | Paavo Laine |
| Toivo Hildén | … | Lassila |
| Kalevi Honkanen | … | Markkula |
| Ilona Lampi | … | Anna Neuvonen |
| Tenho Saurén | … | Kalevi Niemi |
| Eva Gyldén | … | pankkivirkailija |
| Antti Litja | … | Pekka Uitto |
| Marja-Sisko Aimonen | … | Tuovi Uitto |
Yhden jakson roolihenkilöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Näyttelijä | Rooli | |
|---|---|---|
| Ilmari Saarelainen | … | Jouni Kalajoki |
| Matti Viironen | … | Osmo Kerkkonen |
| Raili Veivo | … | Anni Kivikoski |
| Pekka Järventie | … | Koistinen |
| Mauri Saikkonen | … | Kuntola |
| Mikko Majanlahti | … | Kuusisto |
| Eero Eloranta | … | Retu |
| Toivo Lehto | … | Tammelin |
| Antti Seppä | … | lääkäri |
| Maija-Liisa Majanlahti | … | tarjoilija |
| Tuire Salenius | … | vastaanottoapulainen |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rintamäkeläisten tuotantohenkilöstö oli suurelta osin sama kuin 1960-luvun suosikkisarjassa Heikki ja Kaija. Ohjaaja Pertti Nättilä työskenteli Yleisradio TV2:ssa ajanviete- sekä lasten- ja nuortenohjelmien toimituspäällikkönä 1960- ja 1970-luvuilla. Hän teki kumpaistakin televisiosarjaa varsinaisen toimensa ohessa. Molempien sarjojen näyttelijät koottiin Tampereen Työväen Teatterin ammattinäyttelijöistä, ja he tekivät televisiotyönsä enimmäkseen vapaa-ajallaan ikään kuin harrastuksena. Rintamäkeläisten tarinan kehitti kirjailija Reino Lahtinen Nättilän idean pohjalta. Alun perin Nättilän aikeena oli saada sarjansa näyttelijäksi ja henkilöohjaajaksi Vili Auvinen, joka kuitenkin kieltäytyi. Auviselle suunnitellun tehtävän otti vastaan Veijo Pasanen.[2]
Henkilöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sarjanäytelmän ytimessä ovat pientilalliset Antti ja Leena Rintamäki sekä heidän naapurinsa Honkoset.[3] Antti Rintamäki on noin 50-vuotias toisen maailmansodan veteraani. Kiivasluontoinen ja jääräpäinen Antti on jossain määrin viinaanmenevä, ja palaa reissuiltaan usein pienessä huppelissa. Hänen alkoholinkäyttönsä ei muodostu kuitenkaan ongelmaksi. Leena Rintamäki on Anttia muutaman vuoden vanhempi. Luonteeltaan Leena on "itsenäinen", jopa "itsepäinen".[4] Perheessä on kolme lasta, joista Elina ja kuopus Aarne ovat pariskunnan yhteisiä. Katraan vanhin on Leenan tytär Sirkka-Liisa, joka syntyi Leenan nuoruuden rakkaudesta. Hän on keskeinen hahmo sarjan mustavalkoisissa alkupään jaksoissa, mutta jää sittemmin kokonaan pois.
Veikko ja Helmi Honkonen asuvat Rintamäkien naapurissa. Heillä on yksi tytär, Eeva. Veikko on niin ikään toisen maailmansodan veteraani, Antin rintamakaveri. Luonteeltaan hän on sovitteleva ja ottaa asiat rauhallisesti. Veikko on siirtokarjalainen, Haljalan rakentamana hänessä korostuu karjalaisia "heimopiirteitä"; hän on "lupsakka velmuilijatyyppi".[5] Helmi on juoruiluun taipuvainen, sarjan alussa nelikymppinen nainen. Hän ajautuu usein riitaan Antin kanssa.
Rintamäen maatila
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Antti ja Leena Rintamäen kuvitteellinen maatila sijaitsee Hämeen ja Satakunnan rajamailla taantuvassa, rakennemuutoksen kourissa kamppailevassa kylässä, jonka valtapuolueita ovat Kepu ja demarit.[4] Tilan pinta-ala on 28 ha, josta peltoa on 5 ha. Rintamäellä on sähkö ja viemäri, mutta ei juoksevaa vettä eikä sisävessaa.[4] Keittiötä kutsutaan tuvaksi ja sen nurkassa on suurikokoinen radiovastaanotin. Sähköliettä ei ole, vaan ruoka laitetaan puuliedellä. Olohuonetta kutsutaan kammariksi, ja sen erääseen nurkkaan on viistosti sijoitettu kuvaputkitelevisiovastaanotin. Olohuoneessa on punatiilinen takka sekä tyypillinen sohvan ja kahden nojatuolin muodostama seurusteluryhmä. Myös makuuhuoneita kutsutaan kammareiksi. Sarjan ja sen myötä 1970-luvun edetessä Rintamäelle rakennetaan puuttuva perusvarustus.
Sekä Rintamäen että Honkosten maatilat ovat saaneet alkunsa toisen maailmansodan aikaisesta pika-asutuslaista. Kumpikin tila on lohkaistu maanhankintalain nojalla kylän mahtitilasta, Kourannevasta, joka puolestaan on päätynyt Niemen isännän omistukseen.[6]
Tematiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rintamäkeläiset tapahtuu suurelta osin Rintamäen tuvassa, sarjan edetessä Honkosten tuvasta tulee toinen keskeinen tapahtumapaikka. Etenkin sarjanäytelmän alussa ulkokohtauksia on vähän; sarjan edetessä niiden osuus hieman lisääntyy. Toiminnan sijaan juonen runkona on dialogi: henkilöt istuvat tyypillisesti kahvipöydässä ja keskustelevat milloin politiikasta, milloin perintöasioista ja ihmissuhteista. Toistuva aihe on myös toinen maailmansota, josta on kulunut kolmisenkymmentä vuotta. Antin ja Veikon sotajutut perustuvat pitkälti käsikirjoittaja Lahtisen omiin sotakokemuksiin.[7]
Keskusteluista kehittyy useimmiten riidanpoikanen. Perintöasioita mutkistaa Sirkka-Liisan asema Leenan muttei Antin rintaperillisenä. Halki sarjanäytelmän kantavana juonena on Rintamäkien ja Honkosten toive yhdistää pientilansa yhdeksi taloudellisesti kannattavaksi maatilaksi, jota isännöisi Aarne Rintamäki vaimonaan Eeva Honkonen. Tätä juonilinjaa seurataan etenkin Rintamäkeläisten alku- ja loppupään jaksoissa. Puolenvälin jaksoissa Rintamäkien ja Honkosten perilliset loistavat poissaolollaan. 1970-luvun ylipolitisoituminen näkyy: Antti on vennamolainen, Veikko on demari ja sivuhenkilöissä on kommunisteja, kokoomuslaisia sekä kepulaisia.[4]
Rintamäkeläisissä on myös komediallisia aineksia, etenkin sarjan puolenvälin jaksoissa, joissa Rintamäen ja Honkosten maatilojen jatkoon liittyvä tarinalinja jää taustalle.[8]
Musiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rintamäkeläisissä ei ole taustamusiikkia eikä tehostettua äänimaisemaa. Sarjan tunnusmelodian sävelsi Paavo Raninen ja se on soitettu sähköuruilla voimakasta vibratoa käyttäen. Raninen nimesi sävellyksensä Pienviljelijän masurkaksi. Turkulaisyhtye Nylon 66’ers levytti melodiasta oman versionsa The Breasthillers.[9]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rintamäkeläiset on eräs 1970-luvun suomalaisista menestyssarjoista. Toukokuussa 1975 sen katsojaluku oli noin 900 000.[10] Jukka Kajava (Helsingin Sanomat) kirjoitti ensimmäisestä jaksosta seuraavasti: "Jatkosta kun en vielä mitään tiedä, voin vain todeta ettei sarjan alku paljon luvannut, mutta tuskin muodostuu esteeksikään etäännyttäessä ikäteatterilta haiskahtavan kulissikomedian ahtaasta elinpiiristä." Tapani Uusiniitty (Aamulehti) kirjoitti: "Silti tämä kakkosen uusi sarjanäytelmä, jonka tv-ohjaus on Pertti Nättilän, on ihmisläheisenä käyttönäytelmänä huomattavasti edellä esimerkiksi Naapurilähiötä, jossa elämä on juuttunut paikoilleen, tai Hanskia, jossa ei ole asiaa edes siteeksi eikä asiallisuutta senkään vertaa, mutta johon silti haalitaan esittäjiä ruudun täydeltä."[11]
Jaksot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Jakso | Sisältö | Värillisyys | Kesto | Ensiesitys |
|---|---|---|---|---|
| 1. | Rintamäkeläisten käsikirjoittaja, "Lahtisen Reino Nokialta", esittelee sarjanäytelmänsä. Tarinan alussa Leenan esikoinen Sirkka-Liisa asuu Rintamäellä äitinsä Leenan ja isäpuolensa Antin kanssa. Leenan ja Antin vanhin yhteinen lapsi Elina on naimisissa Heikki Avellanin kanssa, pariskunta asuu Tampereella. Kuopus Aarne on armeijassa. Helmi Honkonen on tullut kylään Rintamäelle katsomaan elokuvaa Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Helmi ja Leena juttelevat muun muassa lapsistaan. Sirkka-Liisa tekee lähtöä kylille, ohessa tilitetään hänen vaikeaa lapsuuttaan. Paikalle tulee myös Neuvosen Anna, joka on pihkaantunut Aarneen. Antti riitelee Helmin kanssa. | mv | 32' | 3.10.1972 |
| 2. | Leena ja Sirkka-Liisa käyvät keskustelua muun muassa Sirkka-Liisan biologisesta isästä. Antti on käymässä kauppalassa. Aarne on kuntoisuuslomalla ja tulee käymään kotonaan Pekka Uiton taksin kyydissä. Aarnen mielestä pienviljely ei enää kannata. Pekka ja Sirkka-Liisa keskustelevat suhteestaan. Pekka on naimisissa Tuovin kanssa, ja mahdollinen avioero otetaan esiin. | mv | 28' | 31.10.1972 |
| 3. | Rintamäellä vietetään Antin syntymäpäiväjuhlaa. Elina ja Heikki Avellan ovat paikalla. Aarne on päässyt siviiliin, hän haluaisi uudistaa Rintamäkeä, mikäli isännyys siirtyy hänelle. Antti ja Veikko puhuvat sota-ajoistaan. Samaan aikaan kun juhlaväki istuu Rintamäen olohuoneessa, Rintamäet riitelevät maatilansa tulevaisuudesta tuvan puolella. | mv | 33' | 28.11.1972 |
| 4. | Pekka ja Sirkka-Liisa ovat kahden kesken Rintamäen kammarissa. Samaan aikaan Anna ja Aarne ovat keskenään navetassa. Aarne on kahden vaiheilla: lähteäkö Ruotsiin töihin vai aloittaako Rintamäen isäntänä. Pekan ja Sirkka-Liisan suhde alkaa luhistua, Pekan vaimo Tuovi "vartoo" eli on raskaana. Antti ja Leena saapuvat Honkosilta, seuraa keskustelua metsän myynnistä ja uuden navetan rakentamisesta. Tuohtunut Tuovi tulee Rintamäelle Pekkaa etsimään. | mv | 30' | 26.12.1972 |
| 5. | Sirkka-Liisa on lähtenyt ja jättänyt jäähyväiskirjeen, jossa hän kertoo, ettei aio enää palata Rintamäelle. Metsäteknikko on arvioimassa Rintamäen metsien arvoa. Antti ja Aarne riitaantuvat. Antti kaavailee yhteisnavettaa Honkosten kanssa, mutta hanke kaatuu. Veikko on paikalla, kun Rintamäet miettivät metsänsä myyntiä. Aarne haluaa jäädä Rintamäelle, mutta Antti haluaa edelleen päättää yksin tilansa asioista. | mv | 35' | 28.1.1973 |
| 6. | Leena on sairaalassa navettaonnettomuuden seurauksena. Honkosen Helmi emännöi sillä aikaa Rintamäellä, Honkosten tytär Eeva on myös paikalla. Helmi haluaa Eevan ja Aarnen menevän keskenään naimisiin, jolloin Rintamäen ja Honkosten tilat yhdistettäisiin. Eeva ja Aarne ovat kasvaneet kuin sisko ja veli, mutta heidän välilleen on kehittymässä orastavaa lempeä. Sairaalassa vieraileva Antti kertoo Leenalle, että Rintamäki koneellistetaan ja muutetaan viljelytilaksi, jolloin navetta lakkautettaisiin. | mv | 31' | 25.2.1973 |
| 7. | Leena on toipilaana. Elina ja Heikki ajavat Rintamäelle, Elina vaatii osaa metsärahoista. Syntyy riita. Nahjusmainen Heikki yllättää ja panee vaimonsa kuriin. Eevan ja Aarnen suhde on edennyt lähelle kihlausta. | mv | 29' | 25.3.1973 |
| 8. | Leena ja Antti sekä Eeva ja Aarne matkaavat Tampereelle maatalouskonetta ostamaan. Leenan on määrä ostaa takki. Antti ja Aarne palaavat Rintamäelle omia aikojaan, Leenalta jää takki ostamatta. Helmi ja Veikko hoitavat sillä välin Rintamäen navettaa. | mv | 32' | 22.4.1973 |
| 9. | Edellisen jakson tapahtumista on kulunut noin vuosi. Suunnitelmat yhdistää Rintamäki ja Honkonen ovat menneet pieleen. Aarne ja Eeva ovat avioituneet ja muuttaneet Tampereelle. Aarne ja Antti ovat riidoissa, Eeva on riitautunut appivanhempiensa kanssa. Aarne on suorittanut ammattikurssin ja saanut työpaikan, Eeva on viimeisillään raskaana. Aarne on vierailulla appivanhempiensa luona Honkosilla. Uiton Pekan ja Antin riita yltyy käsirysyn partaalle. | väri | 33' | 4.10.1974 |
| 10. | Keittiöremontti Honkosten tuvassa. Antti ja Veikko irrottavat vanhat kaapit, Veikko olettaa Helmin tyhjentäneen ne astioista. Kerkkosen Osmo poikkeaa tupaan kertomaan, että tavarantoimittajalla on vaikeuksia, jolloin remontti viivästyy. Leena ja Helmi joutuvat järjestämään ompeluseurat Rintamäellä. Käy ilmi, että Osmo seurustelee Neuvosen Annan kanssa. Osmo kertoo myös Aarnen ja Eevan kuulumisista. | väri | 31' | 1.11.1974 |
| 11. | Suuren Niemen talon isäntä on vierailulla Rintamäellä. Syntyy riitaa politiikasta ja uskonnosta. Myös Honkoset ovat Rintamäellä. Paikalle tulee muuan Jouni Kalajoki, joka kertoo Antille olevansa tämän poika. Jouni kertoo, että hänen äidillään ja Antilla oli lyhyt suhde jatkosodan lopulla ennen Antin ja Leenan avioliittoa. Illalla Veikko kertoo Helmille kahden kesken, että Jouni onkin todennäköisesti hänen poikansa. | väri | 28' | 29.11.1974 |
| 12. | Antti, Veikko, Niemen isäntä ja joukko muita kylän miehiä kokoustavat kabinetissa. Puheenaiheet liikkuvat meijerien, koulukyytien ja sotajuttujen ympärillä. Suurin osa Suomen puoluekartasta on edustettuna pöydän äärellä. Leena ja Helmi saapuvat myöhemmin paikalle. | väri | 29' | 27.12.1974 |
| 13. | Joukko kylänmiehiä suunnittelee Leningradin matkaa. Niemi vierailee Honkosilla ottaakseen selvää Veikon kiinnostuksesta matkaa kohtaan. Ilmenee, että Rintamäen Antti ei ole lähtijöiden listalla, sillä tämän ja Niemen välille saattaisi kehkeytyä sietämätöntä riitaa linja-autossa. Antti puolestaan päättää lähteä saadessaan tietää, ettei häntä ole alun perin kelpuutettu mukaan. | väri | 34' | 30.1.1975 |
| 14. | Leena, Helmi ja Uiton Tuovi odottavat Rintamäen tuvassa Leningradin matkalta palaavia miehiään. Samalla he juttelevat Sirkka-Liisasta ja Veikon lehtolapsesta, Jouni Kalajoesta. Veikko ja Antti palaavat Uiton Pekan taksilla ja ovat lievästi humalassa. Tuovi kertoo Leenalle Sirkka-Liisan lähettämästä kirjeestä. | väri | 28' | 27.2.1975 |
| 15. | Rintamäet, Honkoset ja pari kylänmiestä ovat kokoontuneet Honkosten tupaan katsomaan kaitafilmiä Leningradin matkasta. Filmikoneen kanssa on pieniä teknisiä ongelmia. Helmi muistelee hänen ja Veikon rakkauden alkuaikoja. | väri | 27' | 27.3.1975 |
| 16. | Antti asioi pankissa. Lahtinen hamuaa sekä Rintamäen että Honkosten peltoja itselleen. Markkula tarvitsee vekselin uuden moottorisahan ostoon, Antti tulee takaajaksi. Antilla on hyvä luotto, eikä hän ole velkaa pankille. | väri | 37' | 22.5.1975 |
| 17. | Rintamäet viettävät kolmikymmenvuotishääpäiväänsä. Ohjelmassa on kakun leivontaa. Ala-Tolpat ja myöhemmin Honkoset saapuvat Rintamäelle. Syntyy keskustelua Rintamäen myynnistä. Jakson lopussa Aarne ja Eeva vierailevat Rintamäellä lapsensa kanssa. | väri | 33' | 26.9.1975 |
| 18. | Helmi on ensi kertaa elämässään lomalla. Lomakohde sijaitsee Kouvolan puolessa. Leena sijaistaa Helmiä palkattuna lomittajana ja on Honkosten tuvassa kahden Antin kanssa. "Kylälehti" Anni Kivikoski tulee Honkosille juoruilemaan eräiden Salmisten lomailuista – moiset lomat johtavat hänen mukaansa täyteen turmioon. Helmi palaa lomalta ja kumoaa mokomat juorut. | väri | 33' | 24.10.1975 |
| 19. | Rintamäet ovat pankissa neuvottelemassa tilansa myynnistä. Illalla he vierailevat Honkosilla, jotka kertovat suunnitelmastaan yhdistää Honkonen ja Rintamäki keskisuureksi tilaksi, jonka isäntänä olisi Aarne. Honkoset muuttaisivat rivitaloon. Rintamäet ovat niin ikään aikeissa muuttaa lähitaajamaan tai Tampereelle, eivätkä innostu Honkosten ideasta. | väri | 34' | 28.11.1975 |
| 20. | Veikon sotavamma valvottaa häntä. Antti ja Veikko asioivat terveyskeskuksessa, jossa syntyy suukopua nuoren vastaanottovirkailijan kanssa. Lopulta Veikko pääsee lääkäriin. Rintamäet ja Honkoset vierailevat Ala-Tolppain luona. Reino Ala-Tolppa selvittää Antille ja Veikolle sotainvalidien oikeuksia informatiiviseen tyyliin. | väri | 38' | 23.1.1976 |
| 21. | Niemen isäntä on käymässä Rintamäellä. Veikko, Antti ja Markkula astuvat tupaan hieman myöhemmin. Eletään lama-aikaa ja miehet keskustelevat puun hinnoista. Lisäksi puhutaan kirkollisasioista. Niemi ottaa nokkiinsa, kun Veikko ehdottaa, että seurakunnan rukoushuoneen ohella olisi kunnostettava työväentaloa. | väri | 35' | 3.2.1976 |
| 22. | Honkosen Eeva vierailee vanhempiensa luona. Ruotsiin muuttanut Paavo Laine tulee yllättäen vierailulle. Myös Rintamäet tulevat Honkosille ja kertovat luopuvansa maatilastaan. | väri | 29' | 9.3.1976 |
| 23. | Edith Ala-Tolppa on Honkosilla arvioimassa Helmin sotaveteraanien juhlaa varten kirjoittamaa runoa. Myös Leena saapuu Honkosille. Kun Helmi lähtee keittämään kahvia Edith kertoo Leenalle runon olevan kenties liian paatoksellinen sotaveteraanien juhlaan. Antti, Veikko ja Ala-Tolpan Reino ovat arvioimassa Honkosten metsiä. Miesten palattua Helmi lausuu runonsa heille, ja he arvioivat sen juhlakelpoiseksi. | väri | 29' | 6.4.1976 |
| 24. | Aarne ja Eeva ovat käymässä Rintamäellä. Honkosten ja Rintamäen maatilat on päätetty yhdistää, ja Aarnen ja Eevan on määrä asettua Honkosten taloon. Honkosen Helmi ja Veikko muuttavat "kirkolle" upouuteen rivitaloasuntoon. Sekä Honkosten että Rintamäen päätalot remontoidaan. Aarnen ja Antin välille syntyy suukopua. | väri | 32' | 4.5.1976 |
| 25. | Markkula on ojankaivussa Rintamäellä, jonne ollaan rakentamassa sisävessaa. Aarne ja Eeva ovat muuttaneet Honkosille. Helmi harmittelee nuoren parin halua panna kaikki uusiksi. Helmi epäröi mahtaako hän ylipäätään viihtyä rivitalossa. Markkula, Antti ja Veikko saunovat ja ryypiskelevät. | väri | 30' | 1.6.1976 |
| 26. | Honkoset ovat muuttaneet rivitaloon "kirkolle" eli lähistöllä sijaitsevaan pienehköön taajamaan. Rintamäet tulevat ensivisiitille uuteen asuntoon, mutta päivän suhteen on tapahtunut nolo sekaannus, joka lienee Eevan syytä. Antti kauhistelee Helmin ostamia hepeniä ja kristallikruunua; hän pitää moista rahantuhlauksena. | väri | 29' | 20.3.1977 |
| 27. | Aarne ja Eeva keskustelevat karjanhoidosta. He ovat saaneeranneet ja ajanmukaistaneet Honkosten maatilan. Lahtinen on kylässä Rintamäellä. Honkosetkin poikkeavat tupaan matkallaan Aarnen ja Eevan luo. Miehet keskustelevat maatalouspolitiikasta. Honkosten yllätykseksi Aarnen ja Eevan poika on Rintamäellä. Aarne saapuu hakemaan poikaansa kotiin. | väri | 32' | 17.4.1977 |
| 28. | Rintamäet ovat baarissa, jossa Helmi työskentelee tuuraajana. Helmin asiakaspalvelu on hieman omintakeista. Samaan aikaan Honkosilla Eeva keskustelee isänsä Veikon kanssa ja valittaa, että vanhemmat puuttuvat liiaksi hänen ja Aarnen asioihin. Eeva kertoo Veikolle olevansa raskaana. Antti ja Leena saapuvat Helmin mukana Honkosille. Eevan ja Rintamäkien välille syntyy riita, myös Helmi ja Rintamäet käyvät suukopua. Veikko pysyy riidan ulkopuolella, Eeva lähtee vaivihkaa ulos. | väri | 31' | 15.5.1977 |
| 29. | Aarnen ja Eevan tuvassa järjestetään Suomen punaisen ristin ensiapukurssi. Mukana ovat myös Antti ja Leena sekä Veikko ja Helmi, Niemen isäntä, Markkula ja joukko kyläläisiä. Aarnen ja Eevan välille syntyy riita olohuoneessa järjestettävän kahvitarjoilun aikana. Myös Antin ja Helmin välille kehkeytyy kiivasta sananvaihtoa. Antti kompastuu ulkoportaissa ja riidan jälkeen taipuu lähtemään terveyskeskukseen. | väri | 31' | 7.6.1977 |
| 30. | Rintamäet tekevät lähtöä kirkkoon. Leenalla on ongelmia pukunsa kanssa, sillä Antti rikkoo vahingossa sen vetoketjun. Syntyy riita ja Antti menee kirkkoon omia teitään. Honkoset poikkeavat Rintamäellä matkallaan kirkkoon. Veikko korjaa Leenan vetoketjun. Kirkossa saarnaa "radikaalipappi". Antti kutsuu Honkoset, Niemen isännän, Lahtisen ja Markkulan kirkkokahveille Rintamäelle. Leena valittaa Helmille, ettei hänellä ole mitään tarjottavaa, mutta lopulta tarjottavaa on liiankin kanssa. Keskustelua papinvaaleista. | väri | 45' | 21.11.1978 |
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rintamäkeläisiä on parodioitu Vintiöissä nimellä "Linnamäkeläiset" sekä Ruonansuu & Petelius Co. -ohjelmassa nimellä "Persmäkeläiset".
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rintamäkeläiset-DVD-julkaisu
- Rönty, Markku: Talonpojan tappolinjalla : televisiosarja Rintamäkeläiset 1970-luvun maaseudun ja pienviljelijöiden elämänpiirin kuvaajana sekä aikansa poliittisen ilmaston heijastajana, pro gradu, Jyväskylän yliopisto 2000 (PDF).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rönty 2000, s. 2
- ↑ Rönty 2000, s. 9 ja 10
- ↑ http://www.yle.fi/cgi-mod/tallennemyynti/tm.pl?page=tallenne&id=728 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Reino Lahtinen jaksossa 1
- ↑ Rönty 2000, s. 73
- ↑ Rönty 2000, s. 72
- ↑ Rönty 2000, s. 67
- ↑ Rönty 2000, s. 15
- ↑ Rönty 2000, s. 96
- ↑ Rönty 2000, s. 84
- ↑ Rönty 2000, s. 86