Sininen eduskuntaryhmä
Sininen eduskuntaryhmä Blåa riksdagsgruppen | |
|---|---|
| Asema | Valtioneuvosto |
| Perustettu | 13. kesäkuuta 2017 |
| Lakkautettu | 16. huhtikuuta 2019 |
| Puheenjohtaja | Simon Elo |
| Varapuheenjohtajat | |
| Pääsihteeri | Jouni Westling |
| Edustus |
0 / 200 |
Sininen eduskuntaryhmä (lyhenne sin., ruots. Blåa riksdagsgruppen; aiemmin Uusi vaihtoehto lyh. uv) oli suomalainen Sininen tulevaisuus -puolueen eduskuntaryhmä, joka aloitti toimintansa 13. kesäkuuta 2017. Eduskuntaryhmän muodostivat sellaiset perussuomalaisten edustajat, jotka olivat tyytymättömiä 2017 puoluekokouksen lopputulemaan ja halusivat pysyä Sipilän hallituksessa. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa yksikään sinisten ehdokas ei tullut uudelleen valituksi.
Vuoden 2016 lopussa perussuomalaisten kannatus oli pudonnut edellisen vuoden eduskuntavaalien 17,6 äänestysprosentista 8,5 prosenttiin. Äänestämättömien ryhmään tai eduskunnan ulkopuolisten puolueiden kannattajiksi siirtyneet entiset perussuomalaisten äänestäjät olivat jyrkemmin maahanmuuttovastaisia ja pettyneitä demokratian toimivuuteen[1].
Vaikka leikkauspolitiikan kannattaminen oli yksi harvoista kolmea hallituspuolueita yhdistävistä arvoista, säästötoimenpiteet olivat olleet vaikeinta juuri perussuomalaisille[2] Hallituspuolueissa oli erimielisyyttä suhteessa maahanmuuttajien kotouttamiseen, EU-velvoitteisiin, vapaaseen liikkuvuuteen ja Venäjä-suhteisiin.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puoluekokouksen alla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perussuomalaisten puheenjohtajavaalin lähestyessä puolueen europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ilmoittautui maaliskuussa 2017 puheenjohtajaehdokkaaksi. Hänen päävastustajansa oli puolueen pitkäaikaisen johtajan Timo Soinin suosikki, kansanedustaja Sampo Terho. Kuukausia aikaisemmin puolueen kansallismielisten jyrkkä siipi oli vahvistanut sosiaalisessa mediassa lobbausta puolueen linjan kääntämiseksi silloista johtoa maahanmuuttokriittisemmälle linjalle. Puolueen eduskuntaryhmän enemmistö sen sijaan Helsingin Sanomien mukaan oli maltillisia, jotka alkoivat miettiä mitä tehdä jos puolue muuttuisi selvästi EU- ja maahanmuuttokriittisemmäksi ja kansallismielisemmäksi. He totesivat, ettei pelkkä Halla-ahon valinta välttämättä olisi suuri ongelma, vaan uusien varapuheenjohtajien nimet olisivat tärkeitä.
Myös muut puolueet olivat alkaneet spekuloida sillä, että osa perussuomalaisten edustajista saattaisi erota ryhmästään. Eduskunnassa arvailtiin 20 edustajan voivan irtautua[4].
Hallitus valmistautuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mediatietojen mukaan hallitus oli varautunut halla-aholaisten mahdolliseen voittoon. Vaalien lähestyessä kyselytutkimukset alkoivat yhä vahvemmin kallistua Halla-ahon voiton puolelle ja muille hallituspuolueille alkoi olla jo varsin selvää, ettei jyrkän EU-kriittisiksi muuttuvien perussuomalaisten kanssa tehtäisi hallitusyhteistyötä. Ennen kaikkea kokoomus oli voimakkaasti yhteistyötä vastaan. Osan perussuomalaista irtautuminen ja pysyminen hallituksessa oli esillä yhtenä mahdollisena skenaariona[4][5].
Mediassa spekuloitiin myös henkilöristiriidoilla ja Soinin ulkoministerin viran mahdollisella päättymisellä[6].
Timo Soini kiisti hajoamisarvelut jyrkästi blogissaan ja arvosteli kovin sanoin mediaa perusteettomista spekulaatioista[7]. Halla-ahon voiton pelättiin vievän perussuomalaiset oppositioon, kun taas Terho pitäisi puolueen hallituksessa[6].
Perussuomalaisten puoluekokous 2017
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Perussuomalaisten puoluekokous 2017
Lauantaina 10. kesäkuuta 2017 Halla-aho valittiin perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi[8]. Varapuheenjohtajiksi valittiin kansanedustajat Laura Huhtasaari[9], Teuvo Hakkarainen[10] ja Juho Eerola[10]. Kaikkien katsottiin edustavan perussuomalaisten eduskuntaryhmän jyrkintä maahanmuuttovastaista siipeä[11]. Vastavalittu puheenjohtaja Halla-aho ilmoitti ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa, että perussuomalaisille kelpaa Sipilän hallitusohjelma mutta puolue edellyttää, että puolueelle tärkeitä kirjauksia noudatetaan[12].
Vaikka Suomen Sisun valtuustoäänestykseen tuoma, jyrkän kansallismielinen henkilölista hävisi äänestyksessä selvästi 157–513, tulevat irtautujat pitivät esitystä vahvistuksena sille, että Suomen Sisu yritti vallata koko puolueen[4].
Uuden vaihtoehdon perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maanantaina 12. kesäkuuta hallituspuolueiden puheenjohtajat Juha Sipilä ja Petteri Orpo kertoivat hallituksen kaatumisesta, sillä edellytyksiä hallitusyhteistyön jatkamiselle Halla-ahon johtaman perussuomalaisen puolueen kanssa ei ollut.[13] Seuraavana päivänä tiedotettiin perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamisesta, ja 20 perussuomalaista kansanedustajaa perusti Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän ja antoi tukensa Sipilän hallitukselle. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä supistui 15 hengen vahvuiseksi, kun vielä kaksi kansanedustajaa kertoi eroavansa ryhmästä.[14] Myöhemmin samana päivänä Sipilä ilmoitti, että ei aio jättää hallituksen eronpyyntöä, ja esitti, että hallitusyhteistyö jatkuu tämän uuden ryhmän kanssa.[15] Sampo Terho valittiin eduskuntaryhmän niin sanotuksi trioministeriksi, eli hän osallistuu hallituspuolueiden puheenjohtajien neuvotteluihin[16].
Timo Soini kertoi loikkauksensa syyksi äärioikeistolaiseksi kuvatun Suomen Sisun järjestämän vallankaappauksen, jota olisi suunniteltu jo vuoden sosiaalisessa mediassa. Hänen mukaansa eduskuntaryhmästä eroamisessa kyse ei ollut henkilövalinnoista vaan Halla-ahon taustajoukkojen toiminnasta, jota Soini piti törkeänä.[17][18]
Eduskuntaryhmä aloitti toimintansa 13. kesäkuuta 2017 nimellä Uusi vaihtoehto. Ryhmän muodosti 20 perussuomalaisten kansanedustajaa, jotka erosivat perussuomalaisten eduskuntaryhmästä vain kaksi päivää puolueen puoluekokouksen päättymisen jälkeen. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja on Simon Elo ja varapuheenjohtajat ovat Tiina Elovaara sekä Ari Jalonen[19][20]. 14. elokuuta 2017 Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmä ilmoitti muuttavansa nimensä Siniseksi eduskuntaryhmäksi, virallisesti nimenmuutos hyväksyttiin 28. elokuuta 2017[21][22].
Myöhemmin samana päivänä myös kansanedustajat Veera Ruoho ja Arja Juvonen erosivat perussuomalaisten ryhmästä. Ruoho ilmoitti hakeneensa Uuden vaihtoehdon jäsenyyttä[19] mutta liittyi myöhemmin kokoomuksen eduskuntaryhmään[23]. Juvonen ilmoitti aluksi, että hän ei toistaiseksi aio liittyä mihinkään ryhmään[24] ja kaksi viikkoa myöhemmin palasi perussuomalaisten eduskuntaryhmään[25].
Perussuomalaisten puoluehallitus päätti 16. kesäkuuta 2017 erottaa Uuteen vaihtoehtoon loikanneet puolueesta.[26]
Ryhmän jäsen Hanna Mäntylä ilmoitti 21. kesäkuuta 2017 haluavansa erota eduskunnasta siirtyäkseen asiantuntijaksi Euroopan neuvoston sihteeristöön Strasbourgiin[27]. Hänen tilalleen kansanedustajaksi nousi Matti Torvinen, joka ilmoitti liittyvänsä Uuden vaihtoehdon eduskuntaryhmään[28].
Ryhmän jäsen Ritva "Kike" Elomaa ilmoitti 22. kesäkuuta 2017 palaavansa perussuomalaisten eduskuntaryhmään. Takaisinpaluun jälkeen Uusi vaihtoehto -ryhmässä oli 19 kansanedustajaa ja perussuomalaisissa 16.[29] Myöhemmin perussuomalaisten ryhmän koko kasvoi 17 jäseneen Arja Juvosen palattua ryhmään[25].
Myöhemmät vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ryhmän jäsenet perustivat yhdistyksen nimeltä Sininen tulevaisuus, joka rekisteröitiin puolueeksi 15. marraskuuta 2017[30] ja tuli samalla myös eduskuntaryhmän uudeksi nimeksi[31].
Ryhmän jäsen Kaj Turunen ilmoitti 24. huhtikuuta 2018 siirtyvänsä kokoomuksen eduskuntaryhmään[32]. Maria Lohela ilmoitti tammikuussa 2019 siirtyvänsä Liike Nyt -yhdistykseen ja sen eduskuntaryhmään.[33]
Puoluetukea koskevan lain muutoksesta (niin sanottu Lex Soini) johtuen Sininen tulevaisuus ei saa puoluetukea, vaan perussuomalaisten eduskuntaryhmä saa loikkareiden tuet vaalikauden loppuun saakka[34].
Simon Elo ja Sampo Terho sanoivat perussuomalaisten uuden johdon linjan ajavan puolueen ikuiseksi oppositiopuolueeksi.[35][36]
Kannatus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisradion Taloustutkimuksella teettämissä kannatusmittauksissa ryhmän kannatus oli vuoden 2017 kesäkuussa 2,3 %[37], heinäkuussa 0,7 %[38], lokakuun alussa 1,5 %[39], marraskuun alussa 1,3 %[40], joulukuun alussa 1,1 %[41] ja joulukuun lopussa 2,3 %[42].
Vuonna 2018 Taloustutkimuksen tekemissä kannatusmittauksissa ryhmän kannatus oli maaliskuun alussa 1,6 %[43], toukokuun alussa 1,5 %[44], heinäkuun alussa 1,1 %[45], elokuun alussa 0,8 %[46], syyskuun alussa 1,6 %[47] ja joulukuun alussa 1,5 %[48].
Näkemyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Loikkausta uuteen eduskuntaryhmään perusteltiin jälkikäteen muun muassa arvopohjaeroilla. Ylen tekemän vaalikonevastauksiin perustuvan tutkimuksen perusteella arvopohjaerot ovat kuitenkin "kosmeettisia".[49] Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio kommentoi julkisuudessa, että loikkauksessa ei ollut kyse arvopohjaerosta vaan "todellisuudessa kaikki johtuu siitä, että Timo Soini ei osaa luopua vallasta. Hän olisi halunnut Terhon voittavan. Soinin suurin heikkous on hänen itsekeskeisyytensä ja vallanhimonsa"[50]. Eduskunnan täysistunnossa oppositiopuolue SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä totesi, että Uuden vaihtoehdon ainoana tehtävänä on "kainalosauvana viedä maakunta- ja sote-uudistukset läpi sekä turvata ex-puheenjohtaja Timo Soinin hillotolppa ulkoministerinä loppuvaalikaudeksi".[51]
Varakansanedustaja Vilhelm Junnila kirjoitti heinäkuussa 2017 puoluekokouksen tapahtumien kulusta uutta tietoa. Junnilan mukaan Timo Soini ja Raimo Vistbacka olivat sopineet jo toukokuussa varasuunnitelmasta, mikäli Sampo Terhoa ei valittaisi perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Junnilan mukaan Soini oli lipsauttanut kansanedustaja Jari Ronkaiselle etukäteen "jättävänsä tämän uppoavan laivan".[52]
Kansanedustaja Elovaara myös epäili, että puoluekokouksen äänestystulosten takana olisivat olleet Suomen Vastarintaliike, Suomen Sisu ja Hommaforum. Samalla Elovaara totesi, että "nämä tahot eivät ole ideologisesti perussuomalaisia".[53]
Kansanedustaja Elo kommentoi A-studiossa, että Uudessa vaihtoehdossa on "nollatoleranssi rasismille", mutta toisaalta hän ei kertonut, kuinka hänen ja Halla-ahon näkemykset eroavat, vaikka Elo on itse profiloitunut maahanmuuttokriittisenä henkilönä. Elon mukaan kyse ei ole Halla-ahosta itsestään vaan tahoista, jotka ovat Halla-ahon valinnan takana.[54]
Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen ja erikoistutkija Erkka Railo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta kommentoivat heinäkuussa 2017, että Uusi vaihtoehto voi korkeintaan päästä RKP:n tai Kristillisdemokraattien kaltaiseksi pienpuolueeksi.[55]
Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilän mukaan Uudella vaihtoehdolla on hallitusryhmänä "historiallisen huono neuvotteluasema lähtötilanteen takia".[56]
Jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Nimi | Kotikunta | Vp | Kansanedustajana | Asema eduskunnassa tai hallituksessa |
|---|---|---|---|---|
| Soini, Timo | Espoo | UUS | 2017– 2019 (PS 2003–2009, 2011–2017) | ulkoministeri |
| Lindström, Jari | Kouvola | KAA | 2017–2019 (PS 2011–2017) | työministeri, ministeri työ- ja elinkeinoministeriössä |
| Niinistö, Jussi | Helsinki | UUS | 2017–2019 (PS 2011–2017) | puolustusministeri |
| Mattila, Pirkko | Muhos | OUL | 2017–2019 (PS 2011–2017) | sosiaali- ja terveysministeri |
| Terho, Sampo | Helsinki | HEL | 2017–2019 (PS 2015–2017) | eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri, ministeri opetus- ja kulttuuriministeriössä |
| Torvinen, Matti | Rovaniemi | LAP | 2017–2019 | |
| Oinonen, Pentti | Kontiolahti | SAV | 2017–2019 (PS 2007–2017) | |
| Mäkipää, Lea | Kihniö | PIR | 2017–2019 (SMP 1983–1995, PS 2011–2017) | |
| Mölsä, Martti | Punkalaidun | PIR | 2017–2019 (PS 2011–2017) | |
| Kivelä, Kimmo | Kuopio | SAV | 2017–2019 (PS 2011–2017) | |
| Hongisto, Reijo | Vimpeli | VAA | 2017–2019 (PS 2011–2017) | |
| Louhelainen, Anne | Hollola | HÄM | 2017–2019 (PS 2011–2017) | |
| Jalonen, Ari | Pori | SAT | 2017–2019 (PS 2011–2017) | |
| Saarakkala, Vesa-Matti | Kurikka | VAA | 2017–2019 (PS 2011–2017) | |
| Kulmala, Kari | Rääkkylä | SAV | 2017–2019 (PS 2015–2017) | |
| Elo, Simon | Espoo | UUS | 2017–2019 (PS 2015–2017) | |
| Elovaara, Tiina | Tampere | PIR | 2017–2019 (PS 2015–2017) |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pitkänen, Ville & Westinen, Jussi: Miksi hallitukset kompuroivat (PDF) 31.10.2016. e2. ISBN 978-952-5895-98-8 Viitattu 16.6.2017.[vanhentunut linkki]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pelkonen, Linda: Uusi tutkimus: ”Perussuomalaiset hajoaa moneen suuntaan” – Maahanmuuttovastaisimmat pettyivät demokratiaan Uusi Suomi. 7.11.2016. Viitattu 16.6.2017.
- ↑ Pitkänen & Westinen s. 12–14
- ↑ Pitkänen & Westinen s. 15
- ↑ a b c Luukka, Teemu: HS selvitti: Kovaa peliä, salaisia kokouksia ja valenimellä vuokrattu kabinetti – näin kapinallisten perussuomalaisten loikkaus junailtiin HS.fi. 14.6.2017. Viitattu 16.6.2017.
- ↑ Nurmi, Lauri: Hallituksessa suunnitelma Halla-ahon voiton varalle: soinilaiset muodostaisivat oman eduskuntaryhmän TS. 5.6.2017. Lännen Media. Arkistoitu 16.6.2017. Viitattu 16.6.2017.
- ↑ a b Huusko, Markku: Näkökulma: Perussuomalaisten rutto ja kolera Uusi Suomi. 5.6.2017. Viitattu 16.6.2017.
- ↑ Soini, Timo: Juudas meni ja hirtti itsensä (kirjoittajan blogi) timosoini.fi. 3.6.2017. Viitattu 16.6.2017.
- ↑ Jussi Halla-aho valittiin äänivyöryllä perussuomalaisten puheenjohtajaksi Suomen Uutiset. 10.6..
- ↑ Halla-aholaisille toinen murskavoitto – Laura Huhtasaari ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Uusimaa. 10.6.. Viitattu 16.6.2017.
- ↑ a b Jussi Halla-aho valittiin äänivyöryllä perussuomalaisten puheenjohtajaksi Suomen Uutiset. 10.6..
- ↑ Analyysi: Jussi Halla-aho ja Laura Huhtasaari johdattavat perussuomalaiset oppositioon Yle Uutiset. 11.6.2017. Viitattu 13.6.2017.
- ↑ Hautanen, Suvi: PS:n puheenjohtaja Jussi Halla-aho: Nykyinen hallitusohjelma kelpaa Verkkouutiset. 10.6.2017. Viitattu 23.7.2017.
- ↑ Sipilä ja Orpo: Hallitus kaatui arvoihin ja puheenjohtajiin – "Ihmisoikeudet eivät ole poliittista korrektiutta tai liturgiaa" Tamperelainen.fi. 12.6.2017. Viitattu 13.6.2017.
- ↑ Perussuomalaisten eduskuntaryhmä hajoaa dramaattisesti – Soini, Terho ja muut ministerit lähtevät Vantaan Sanomat. 13.6.2017. Viitattu 13.6.2017.
- ↑ Sipilä ei jätä hallituksen eronpyyntöä: "Tapaamista ei tarvita" Yle Uutiset. 13.6.2017. Viitattu 13.6.2017.
- ↑ Seuri, Ville & Kempas, Karla & Ervasti, Anu-Elina: Hallitus on jatkamassa Uusi vaihtoehto -ryhmän kanssa – Ryhmän johtajat syyttivät Ylellä halla-aholaisia ”kaappauksesta” ja sopimattomista käsitervehdyksistä Helsingin Sanomat. 14.6.. Viitattu 18.6.2017.
- ↑ Hiiro, Jukka: Soini avautuu perussuomalaisten draamaviikosta blogissaan: ”Kävelin ulos vallatusta kodistani” 16.6.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.6.2017.
- ↑ Agenttitarinoita timosoini.fi. 15.6.2017. Timo Soinin blogi. Viitattu 16.6.2017.
- ↑ a b Tällainen on Uusi vaihtoehto – Nämä kansanedustajat jättivät perussuomalaiset Yle Uutiset. 13.6.2017. Viitattu 13.6.2017.
- ↑ Eduskuntaryhmä Uusi vaihtoehto Eduskunta. Viitattu 16.6.2017
- ↑ Uusi vaihtoehto muuttaa nimensä Siniseksi eduskuntaryhmäksi Yle Uutiset. 14.8.2017. Viitattu 14.8.2017.
- ↑ Uudesta vaihtoehdosta tuli Sininen eduskuntaryhmä – puheenjohtaja Elo kertoo nimiveivauksen taustat Ilta-Sanomat. 28.8.2017. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ Tulikukka de Fresnes: Veera Ruoho vaihtaa kokoomukseen – "Päätös oli raskas, kokoomus uskottava puolue" Yle Uutiset. 30.6.2017. Yleisradio. Viitattu 30.6.2017.
- ↑ Perussuomalaisista eronnut Arja Juvonen kiinnostaa yli puoluerajojen – lähes kaikki puolueet kosineet riveihinsä Iltalehti. 16.6.2017. Viitattu 17.6.2017.
- ↑ a b Arja Juvonen palaa perussuomalaisten ryhmään Yle Uutiset. Viitattu 28.6.2017.
- ↑ Halla-aho: Uuteen vaihtoehtoon loikanneet ulos puolueesta ja kunnanvaltuustoista. Yle Uutiset. 16.6.2017
- ↑ UV-ryhmän Hanna Mäntylä haluaa jättää eduskunnan Ilta-Sanomat. 21.6.2017. Viitattu 21.6.2017.
- ↑ Talvitie, Marjukka: Matti Torvinen eroaa perussuomalaisista Yle Uutiset. 30.6.2017. Yleisradio. Viitattu 30.6.2017.
- ↑ Ritva Elomaa loikkaa takaisin perussuomalaisten eduskuntaryhmään – "Perus-Kike is back!" Yle Uutiset. 22.6.2017. Viitattu 22.6.2017.
- ↑ Sininen tulevaisuus hyväksytty puoluerekisteriin – ”kiitämme kaikkia kannattajakorttien allekirjoittajia” iltalehti.fi. Viitattu 15.11.2017.
- ↑ Korkki, Jari et al.: Perussuomalaisista irtautuneen Uuden vaihtoehdon nimeksi Sininen tulevaisuus Yle Uutiset. 19.6.2017. Yleisradio. Viitattu 19.6.2017.
- ↑ Ari Hakahuhta ja Matti Koivisto: Sinisten kansanedustaja Kaj Turunen loikkaa kokoomukseen – Sampo Terho: Tilanne on kiusallinen hallituksen sisäisen luottamuksen kannalta Yle Uutiset. 24.4.2018. Viitattu 15.6.2018.
- ↑ Koivisto, Matti: Kansanedustaja Maria Lohela loikkaa sinisistä Harkimon Liike Nytiin – sote-uudistus vaarassa kaatua Yle uutiset. 21.1.2019. Viitattu 21.1.2019.
- ↑ Lex Soini osuu omaan nilkkaan: Uusi vaihtoehto ei saa puoluetukia Yle Uutiset. 13.6.2017. Viitattu 23.7.2017.
- ↑ Ijäs, Johannes: Simon Elo Nuivan manifestin tavoitteista Demokraatti. 16.6.2017. Viitattu 14.6.2017.
- ↑ Terho, Sampo: Simon Elo Vaihtoehto jolle ei ollut vaihtoehtoa Sampo Terhon blogi. 16.6.2017. Arkistoitu 15.6.2017. Viitattu 14.6.2017.
- ↑ Ylen kannatusmittaus: Uudelle vaihtoehdolle eduskuntaryhmistä pienin kannatus, perussuomalaiset nosti suosiotaan Yle. 22.6.2017. Viitattu 23.6.2017.
- ↑ Ylen kannatusmittaus: Perussuomalaisten lähtö ei yksin selitä hallituksen alamäkeä Yle Uutiset. 20.7.2017. Viitattu 23.7.2017.
- ↑ Ylen kannatusmittaus: Demarien tilanne alkaa helpottaa – hallituskumppanien kokoomuksen ja keskustan kannatusero kasvaa Yle. 5.10.2017. Viitattu 31.12.2018.
- ↑ Ylen kannatusmittaus: Keskusta kiri vihreiden ohi, PS:n suosio romahti – "Vanhojen puolueiden vastaisku" yle.fi. 2.11.2017. Viitattu 31.12.2018.
- ↑ Ylen puoluekannatusmittaus: SDP kirii kiinni kokoomusta – perussuomalaiset ohitti vasemmistoliiton Yle Uutiset. Viitattu 1.12.2017.
- ↑ Ylen puoluekannatusmittaus: Kokoomus ja SDP putosivat selvästi, sinisten kannatus piristyi Yle. 29.12.2017. Viitattu 31.12.2018.
- ↑ Ylen kannatusmittaus: Kokoomuksen valtakausi ohi – SDP nousi suosituimmaksi puolueeksi Yle. 2.3.2018. Viitattu 31.12.2018.
- ↑ Ylen puoluekannatusmittaus: Harkimo irrotti tapin kokoomusveneestä Yle. 3.5.2018. Viitattu 31.12.2018.
- ↑ Ylen kannatusmittaus: Kolmen suuren järjestys ennallaan, perussuomalaiset nousussa Yle. 5.7.2018. Viitattu 31.12.2018.
- ↑ Ylen kannatusmittaus: Demareista selkeästi suosituin puolue, sinisten tulevaisuus näyttää entistä synkemmältä Yle. 10.8.2018. Viitattu 31.12.2018.
- ↑ Ylen kannatusmittaus: Vihreiden syöksykierre jatkuu, kamppailu pääministeripuolueen paikasta tiivistyy Yle. 6.9.2018. Viitattu 31.12.2018.
- ↑ Ylen kannatusmittaus: Vihreiden kannatus uuteen nousuun – SDP, kokoomus ja perussuomalaiset menettäneet tukijoita Yle. 7.12.2018. Viitattu 31.12.2018.
- ↑ Tebest, Teemo & Jaskari, Kai: Ratkaisivatko arvot sittenkään? Uusi vaihtoehto ja perussuomalaisiin jääneet hyvin samankaltaisia arvoiltaan Yle Uutiset. 14.6.2017. Viitattu 23.7.2017.
- ↑ Koivisto, Janne: Ville Tavio: Hallitusyhteistyö ei kaatunut yhteiseen arvopohjaan – taustalla Timo Soinin vallanhimo Turkulainen. 21.6.2017. Viitattu 23.7.2017.
- ↑ Uusi vaihtoehto -ryhmälle kovaa kritiikkiä: "Kainalosauva, turvaa Soinin hillotolpan" MTV Uutiset. 15.6.2017. Arkistoitu 18.6.2017. Viitattu 23.7.2017.
- ↑ Junnila, Vilhelm: Soini yritti vallata puolueen takaisin vilhelmjunnila.puheenvuoro.uusisuomi.fi. 7.7.2017. Viitattu 23.7.2017.
- ↑ Tiina Elovaara A-studiossa: Perussuomalaisten puoluekokouksessa "natsitervehdyksiä" – "Ehkä et Jussi ole huomannut" Aamulehti. 13.6.2017. Arkistoitu 14.6.2017. Viitattu 22.7.2017.
- ↑ Marko Hamilo: Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtaja Leena Meri: “Tässä on puututtu laillisen puolueen demokraattiseen puoluekokoukseen” 19.6.2017. Suomen Uutiset. Viitattu 23.7.2017.
- ↑ Asiantuntijat Uuden vaihtoehdon tulevaisuudesta: Parhaimmillaankin RKP:n kaltainen pienpuolue MTV Uutiset. 23.7.2017. Arkistoitu 23.7.2017. Viitattu 23.7.2017.
- ↑ Oksanen, Jaana: Löytyykö Uudesta vaihtoehdosta lisää katujia? Asiantuntija nostaa esiin yhden esimerkin: ”Kova työ selittää äänestäjilleen” Ilta-Sanomat. 22.6.2017. Viitattu 23.7.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sininen eduskuntaryhmä eduskunnan sivuilla
- Sara Rigatell, Kuka tiesi ja mitä? Näin Jussi Niinistö apureineen hajotti perussuomalaiset ja juoni loikan takaisin hallitukseen Yle.fi, uutiset 8.7.017 (yhteenveto)