Uskonpuhdistus Ruotsissa
| Osa artikkelisarjaa |
| Luterilaisuus |
|---|
 |
| Osa artikkelisarjaa |
| Uskonpuhdistus |
|---|
 |
Uskonpuhdistus eli reformaatio lähti liikkeelle saksalais-roomalaisesta keisarikunnasta Martti Lutherin toiminnan seurauksena 1500-luvun alussa. Ruotsin luterilaisuuden vakiinnutti vuonna 1593 pidetty Uppsalan kokous.
Uskonpuhdistuksen yhteydessä kirkon taloudellista asemaa heikennettiin. Tämä ja Ruotsin irrottautuminen Kalmarin unionista johti Ruotsin kulttuurilliseen eristymiseen muusta Euroopasta. Uskonpuhdistuksen periaatteiden mukaisesti Ruotsissa alettiin tehdä kansankielistä kirjallisuutta. Molemmille valtakunnan kielille, ruotsiksi ja suureksi osaksi suomeksi, tehtiin raamatunkäännökset. Muutakin kirjallisuutta julkaistiin sekä ruotsiksi että suomeksi.[1]
Tausta ja uskonpuhdistuksen alkuajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kustaa Vaasa oli johtanut kansallista kapinaa Tanskan Kristian II:sta vastaan. Kustaa nousi valtaan vuonna 1521 ja hänet valittiin kuninkaaksi vuonna 1523. Kuningas Kustaan tavoitteena oli itsenäinen Ruotsi ja vahva kruunu. Tämän saavuttamiseksi kirkon valtio valtiossa -asema oli tuhottava ja sen omaisuus oli takavarikoitava kruunulle. Kuninkaan tärkein neuvonantaja kirkkopolitiikan suhteen oli Strängnäsin arkkidiakoni Laurentius Andreæ, joka suunnitteli kirkon kansallistamisen. Andreæn mukaan kirkko oli uskovien yhteisö, joten sen omaisuus kuului kansalle, ja kuningas hallinnoi tätä omaisuutta. Ylin auktoriteetti oli Raamattu eikä kukaan ihminen.[2]
Arkkipiispa Gustav Trolle oli pysynyt uskollisena Kristianille ja paennut maasta. Koska paavi tuki Trollea, hänen sijalleen ei aluksi voitu nimittää uutta arkkipiispaa. Kustaa Vaasa kuitenkin nimitti piispanvirkoihin hänelle uskollisia miehiä. Vuonna 1524 yhteys paaviin katkesi, kun Kustaa vaati saada pitää annaatit itsellään. Luterilaisuuden innokkain vastustaja oli Linköpingin piispa Hans Brask, joka vuonna 1522 uhkasi ekskommunikaatiolla niitä, jotka lukivat tai ostivat Lutherin kirjoituksia. Tukholmassa luterilaisuus levisi lukuisten saksalaisten kauppiaiden välityksellä.[2] Tukholman ulkopuolella uskonpuhdistus ei ollut Ruotsissa suosittu liike, vaan se johdettiin ylhäältä.[3]
Uskonpuhdistus Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmeisesti Suomen ensimmäinen uskonpuhdistuksen julistaja oli Petrus Särkilahti. Varsinaisesti uskonpuhdistuksen laittoi käyntiin Wittenbergin yliopistosta valmistunut pappispolvi, joka oli lähtenyt opiskelemaan 1530-luvulla. Tähän pappissukupolveen kuuluivat muun muassa Suomen uskonpuhdistuksen keskeisimmät hahmot Mikael Agricola ja Paavali Juusten. Uskonpuhdistuksen keskeisimpiä periaatteita oli kristinuskon opettaminen kansan kielellä ja näin Mikael Agricola loi kirjoitetun suomen kielen – Agricolaa kutsutaan suomen kirjakielen isäksi. Kansankielisen jumalanpalveluksen käyttöönotosta on Suomessa vain Paavali Juustenin muistitietoa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Klinge, Matti: Katsaus Suomen historiaan, s. 31. Otava, 2001. ISBN 951-1-17299-9
- ↑ a b Andersen, N. K.: ”The Reformation in Scandinavia and the Baltic”, The New Cambridge Modern History – Volume 2: The Reformation, 1520–1559, s. 156–157. (Toinen laitos) Cambridge University Press, 1990. ISBN 9780521345361 (englanniksi)
- ↑ Nelson, Lynn H.: The Reformation in Germany and Scandinavia The World Wide Web Virtual Library. Serge Noiret. Arkistoitu 19.2.2015. Viitattu 15.11.2012. (englanniksi)