Hans Brask
Hans Brask (1464–1538) oli uskonpuhdistuksen ajan ruotsalainen piispa. Hän toimi Linköpingin hiippakunnan piispana vuodesta 1513. Hän oli tiukka uskonpuhdistuksen vastustaja. Uskonpuhdistuksen päästyä voitolle Västeråsin valtiopäivillä 1527 Brask pakeni Puolaan. Brask toimi myös talouselämässä: hän perusti Ruotsin ensimmäisen paperitehtaan ja kirjapainon.[1] Hän teki vuonna 1516 aloitteen Götan kanavan rakentamisestalähde?.
Ruotsin kieleen on jäänyt elämään käsite brasklapp, joka tarkoittaa varmuuden vuoksi tehtävää (yleensä salaista) varausta. Sana juontaa juurensa lappuun, jonka Brask kertomuksen mukaan oli laittanut sinettinsä alle arkkipiispa Gustav Trollen erottamispäätökseen. Siinä hän kertoi olleensa pakotettu hyväksymään päätös. Tämä lappu olisi sitten kertomuksen mukaan pelastanut Braskin hengen Tukholman verilöylyssä, mutta kertomuksen todenperäisyyttä ei ole pystytty todistamaan.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 59. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
- ↑ Brasklapp Nationalencyklopedin. Viitattu 22.3.2022. (ruotsiksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
