Prometheus-leiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Prometheus-leiri on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton aikuistumisleiri.[1] Leiri käydään yleensä kahdeksannen tai yhdeksännen luokan jälkeen, 14–16-vuotiaana. Lisäksi varsinaisen leiri-iän ohittaneille 17-21-vuotiaille nuorille järjestetään niin kutsuttuja sennuleirejä ja yli 20-vuotiaille aikuisleirejä. Leirit järjestää Prometheus-leirin tuki ry eli Protu.[2][3]

Nimensä Prometheus-leiri on saanut kreikkalaisen jumaltaruston Prometheus-titaanilta, joka varasti tulen jumalilta ja antoi sen ihmisille. Leirin tavoitteena on rohkaista nuoria pohtimaan asioita, hahmottamaan ja kehittämään omaa elämänkatsomustaan, kunnioittamaan itseään ja muita sekä ottamaan vastuun itsestään ja maailmasta.[4] Yleensä Prometheus-leirille osallistuu noin 12–18 leiriläistä.[2]

Ensimmäinen Prometheus-leiri pidettiin vuonna 1989, kun yläasteen elämänkatsomustiedon oppilaat kehittivät ajatuksen kristittyjen rippikoulua vastaavasta aikuistumismenosta. Ensimmäisen leirin järjesti Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat FETO ry, ja Prometheus-leirin tuki ry perustettiin seuraavana vuonna.[5] Ennen tätä oltiin 1980-luvun puolivälissä kokeiltu viikonlopun mittaisia "varjorippikouluja".[6]

Vuosittain protuleirin käy noin 850 nuorta eli noin 1,5 % ikäluokasta. Vuonna 2018 leiriläisiä oli yli tuhat.[7] Vuodesta 1989 leirin on käynyt yli 17 000 nuorta.[8] Vuonna 2009 Prometheus-leiritoiminta laajeni Ruotsiin, kun siellä perustettiin Protun sisarjärjestö Protus Sverige.[9] Nykyään noin joka viides leiriläinen kuuluu kirkkoon ja joka kuudes käy myös rippikoulun.[2]

Leirit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Prometheus-koru.

Leirin tavoitteiden taustalla vaikuttaa humanistinen aate, mutta Prometheus-leirille ja Protun toimintaan osallistuminen ei edellytä sitoutumista mihinkään aatteelliseen, poliittiseen tai uskonnolliseen vakaumukseen.[10] Kesän 2006 Prometheus-leiriläisille tehdyn kyselyn mukaan noin joka viides eli 20 % leiriläisistä oli käynyt jonkun muunkin aikuistumisleirin, suurimmalla osalla evankelis-luterilaisen kirkon rippileirin, ja suunnilleen sama prosenttimäärä kuului johonkin kirkkoon.[5]

Prometheus-leirin ohjaa leiritiimi, joka koostuu kahdesta aikuisesta ohjaajasta sekä viidestä apuohjaajasta. Apuohjaajat ovat 15–19-vuotiaita edellisten kesien leiriläisiä. Ohjaajaksi voi hakeutua kyseisenä vuonna vähintään 20 vuotta täyttävä henkilö. Sekä ohjaajat ja apuohjaajat ovat käyneet koulutukset tehtäväänsä. Prometheus-leirillä sekä aikuiset että nuoret, ohjaajat ja apuohjaajat, osallistuvat koko leirin teemojen käsittelyn, valmisteluun, suunnitteluun ja toteutukseen. Aikuisilla ohjaajilla on juridinen vastuu leiristä.[11]

Prometheus-leiri kestää viikon, useimmiten sunnuntaista sunnuntaihin. Yhteisiä leireillä käsiteltäviä teemoja ovat:[12]

  • Moninaisuus ja yhdenvertaisuus
  • Ihmissuhteet
  • Identiteetti
  • Oma elämä ja tulevaisuus
  • Yhteiskunta ja vaikuttaminen
  • Media
  • Maailmankuvat ja -katsomukset
  • Ympäristö
  • Päihteet
  • Seksuaalisuus

Leiriläisiä kannustetaan tuomaan esille omia käsityksiään, keskustelemaan niistä ja hyväksymään muiden erilaisetkin mielipiteet. Oppitunteja ei ole, vaan aiheita käsitellään pääasiassa keskustelemalla ryhmissä. Muita leirillä käytettäviä käsittelytapoja ovat väittelyt, leikit, näytelmät, ryhmätyöt ja muut toiminnalliset keinot. Prometheus-leireillä saattaa käydä kutsuttuja vieraita, jotka kertovat katsomuksestaan ja vastailevat leiriläisten kysymyksiin.[13]

Prometheus-leirin lopuksi järjestetään Prometheus-juhla, johon leiriläisten perheenjäsenet voivat osallistua. Juhlassa leiriläiset saavat kaulaansa hopeisen Prometheus-korun, jonka taakse on kaiverrettu leiriläisen nimi, leiripaikka ja leirin päättymispäivä.[13][14]

Prometheus-leirin tuki järjestää myös erikoisleirejä, joiden käsittelytapojen painotukset tai leiripaikka poikkeavat tavallisista Prometheus-leireistä. Tällaisia erikoisleirejä on vuonna 2018 kaksi kuvataideleiriä, laivaleiri, kaksi liikuntaleiriä, kaksi musiikkileiriä, sanataideleiri, kaksi teatterileiriä, vaellusleiri ja uutuutena tanssileiri. Lisäksi järjestetään kolme ruotsinkielistä leiriä ja kolme englanninkielistä, kansainvälistä leiriä.[15]

Prometheus-leiritoiminta Ruotsissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2009 Ruotsissa perustettiin Protus Sverige -yhdistys eli Protus suomalaisen Prometheus-leirin tuen sisarjärjestöksi. Järjestöt perustuvat samoille periaatteille ja keskittyvät samoihin päiväteemoihin, mutta ruotsalaiset leirit ovat kestoltaan suomalaisia pidempiä ja niihin sisältyy myös useampia teemoja. Protus on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton järjestö, jota tukee Människan-säätiö.[16][9] Protus järjestää Ruotsissa Protus-leirejä (Protus Camps), joilla nuoret pohtivat ihmisyyden olemusta eri näkökulmista kuten biologisena olentona, osana luontoa, tuntevina ja uskovina olentoina sekä sosiaalisten ryhmien ja yhteiskunnan jäseninä. Tavoitteena on myös lisätä nuorten itsetuntoa, iloa ja toisten kunnioitusta.[17][9] Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa rakkaus, ihmissuhteet, seksi, yksinäisyys, kuolema, suru, onni, usko, ystävyys, raha, päihteet ja mahdollisuudet. Leirin teemoja käsitellään keskustelun, ryhmätöiden ja leikin avulla. Jokainen leiripäivä on jaettu käytännön osaan, toimintaosaan, keskusteluosaan ja vapaa-aikaan.[18]

Kesällä 2009 järjestettiin Tukholman saaristossa ensimmäiset kaksi leiriä: 10-päiväinen leiri 16–18-vuotiaille ja 12-päiväinen leiri 14–16-vuotiaille. Seniorileirillä käytetään 14–16-vuotiaiden leiriä enemmän tiedollista sisältöä, kuten länsimaisen ajattelun historiaa. Yli 18-vuotiailla on mahdollisuus hakeutua Protusin ohjaajakoulutukseen. Leiriläiset voivat päästä seuraavan vuoden ohjaajakoulutukseen leirin käytyään.[17][9]

Prometheus-leiri kirjallisuudessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prometheus-leiri esitellään suomalaisena sosiaalisena innovaationa teoksessa 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta.[19][20] Salla Simukan nuortenkirja Kipinä (2006) sijoittuu Prometheus-leirille.[21]

Prometheus-leirin käytäntöjä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prometheus-leirillä järjestetään mahdollisuus sekasaunaan sukupuolitettujen saunavuorojen lisäksi. Jokainen saa protu-leirillä päättää siitä pitääkö saunassa uima-asua vai ei. Leireillä korostetaan sitä, ettei alastomuus saunassa ole seksuaalinen asia. [22] Ennen vuotta 2010 alaikäisten tupakointia ei rajoitettu leirillä.[23]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Prometheus-leirin tuki ry Prometheus-leirin tuki ry. Viitattu 30.5.2016.
  2. ↑ a b c prometheus-leirit Prometheus-leirin tuki ry. Viitattu 1.3.2018.
  3. ↑ Tutkielmia Prometheus-leireistä: Poikselkä, Kati: ”Protu oli kuin viikon kestänyt humala. - Sen jälkeinen ikäväkrapula tuskin ikinä loppuu!” Prometheus-leirin merkitys aikuistuvalle nuorelle. Pro gradu -työ: Joensuun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, 2006.
    Rautio, Päivi: Prometheus-leirit: Katsomuksiin sitoutumatonta aikuistumiskoulutusta Suomessa: Uskontotieteellinen näkökulma. Turku: Pro gradu -työ: Turun yliopisto, uskontotiede, 1997.
  4. ↑ Prometheus-leiritoiminnan periaatteet Prometheus-leirin tuki ry. Arkistoitu 2.1.2004. Viitattu 28.7.2007.
  5. ↑ a b Tuominen, Inka: Haloo, vanhemmat! Me kuuntelemme!. Protu-lehti, 2007, nro 3/2007, s. 13-14. http://www.protu.fi/lehti/lehti3-07/?ryhma=artikkelit#11. Viitattu 15.1.2008. (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Julkaisu=Tampereen vapaa-ajattelijat ry 50 vuotta -historiikki | vuosi=1995 | Tekijä=Lumme, Pentti
  7. ↑ "Jokainen meistä varmasti muuttuu leirin aikana" − protuleirit ovat suositumpia kuin koskaan 27.6.2018 YLE
  8. ↑ Medialle Prometheus-leirin tuki ry. Viitattu 1.3.2018.
  9. ↑ a b c d Komsi, Aatu & Törönen, Hanna: Protu-uutiset 1/2009. Protu-lehti, 2009, nro 1/09, s. 3.
  10. ↑ Kysymyksiä ja vastauksia Prometheus-leirin tuki ry. Arkistoitu 25.3.2007. Viitattu 28.7.2007.
  11. ↑ Todistus toimimisesta Prometheus-leirin apuohjaajana, Prometheus-leirin tuki ry, 2003.
  12. ↑ Teemat ja ohjelma Prometheus-leirin tuki ry. Arkistoitu 3.8.2016. Viitattu 30.5.2016.
  13. ↑ a b Mikä on Protu? Prometheus-leirin tuki ry. Arkistoitu 5.7.2007. Viitattu 28.7.2007.
  14. ↑ Mikä on Prometheus-koru? Prometheus-leirin tuki ry. Arkistoitu 25.3.2007. Viitattu 1.6.2010.
  15. ↑ Prometheus-leirit Prometheus-leirin tuki ry. Viitattu 1.3.2018.
  16. ↑ Om Protus Protus Sverige. Arkistoitu 26.1.2010. Viitattu 10.3.2009. (ruotsiksi)
  17. ↑ a b Ungdomsläger Stiftelsen Människan. Arkistoitu 21.2.2011. Viitattu 10.3.2009. (ruotsiksi)
  18. ↑ Har du en gång haft en dröm? Protus Sverige. Viitattu 10.3.2009. (ruotsiksi)
  19. ↑ Taipale, Ilkka (toim.): 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta. Helsinki: Itämerikeskussäätiö: Kunnia, 2006. ISBN 952-99772-0-4
  20. ↑ Mitä ovat sosiaaliset innovaatiot? 5.2.2008. Stakes. Arkistoitu 5.10.2008. Viitattu 10.3.2009.
  21. ↑ Simukka, Salla: Kipinä (Tapio ja Moona 1) WSOY. Viitattu 10.3.2009.[vanhentunut linkki]
  22. ↑ https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001258164.html
  23. ↑ https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/prometheus-leirien-tupakkapolitiikka-uudelleen-harkintaan/ (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Prometheus-leiri&oldid=22804556”