Tämä on lupaava artikkeli.

Parasetamoli

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Tylenol)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Parasetamoli
Parasetamoli
Parasetamoli
Systemaattinen (IUPAC) nimi
N-(4-hydroksifenyyli)etanamidi
Tunnisteet
CAS-numero 103-90-2
ATC-koodi N02BE01
PubChem CID 1983
DrugBank APRD00252
Kemialliset tiedot
Kaava C8H9NO2 
Moolimassa 151,17 g/mol
Fysikaaliset tiedot
Tiheys 1,263 g/cm³
Sulamispiste 169 °C
Liukoisuus veteen 1,4 g/100 ml tai 14 mg/ml
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus lähes 100 %
Metabolia 90–95 % hepaattinen
Puoliintumisaika 1–4 tuntia
Ekskreetio Renaalinen
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

A(AU) B(US)

Reseptiluokitus

Unscheduled (AU)GSL (UK)
OTC(US)

Antotapa suun kautta, laskimoon tai suppona peräsuoleen
Suomalaisia parasetamolivalmisteita.
Panacod on voimakas co-codamol -särkylääke joka sisältää myös kodeiinia.
Puhdasta parasetamolia.

Parasetamoli eli asetaminofeeni on useissa lääkevalmisteissa käytetty valkoinen ja hajuton lääkeaine. Parasetamolia myydään Suomessa sekä itsehoito- että reseptilääkkeenä.

Parasetamoli alentaa kuumetta ja sillä on joissain tapauksissa myös pientä kipua lievittävää vaikutusta.

Parasetamoli on edullinen lääke, jonka haitat ovat suositusannoksilla selvästi vähäisempiä kuin tulehduskipulääkkeiden. Parasetamoli on tulehduskipulääkkeitä turvallisempaa esimerkiksi astmaa sairastaville[1].

Parasetamolilla on suositusannoksia suurempina annoksina kuitenkin tulehduskipulääkkeitä suurempi riski maksan vaurioittamiseen.[1] Lisäksi sen säännöllinen käyttö imeväisiässä lisää astmariskiä[2] ja sen käyttö raskausaikana saattaa heikentää syntyvän lapsen aivoterveyttä[3].

Parasetamolia sisältävien lääkkeiden kauppanimiä ovat esimerkiksi Panadol, Paracetamol-Ratiopharm, Parasetamol, Para-Tabs (ks. kuva), Paramax, Pamol ja Panacod (ks. kuva, yhdistelmävalmiste, sisältää myös kodeiinia).

Nimet parasetamoli ja asetaminofeeni ovat molemmat lyhennettyjä muotoja yhdisteen systemaattisesta nimestä para-asetyyliaminofenoli.

Teho

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cochrane-verkoston vuonna 2016 julkaiseman tutkimuskatsauksen mukaan parasetamoli lyhentää hiukan usein toistuvien jännitystyyppisten päänsärkykohtauksien kestoa[4].

Saman verkoston vuonna 2019 julkaiseman tutkimuskatsauksen mukaan parasetamoli ei tehoa kuitenkaan akuuttiin selkäkipuun, eikä sen vaikutusta krooniseen selkäkipuun ole tutkittu[5]. Nivelrikon hoidossa parasetamolia voi suositella ainoastaan polven ja lonkan lievään nivelrikkokipuun, ja sen teho jää silloinkin vaatimattomaksi[6].

Käyttö ja annostelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parasetamolia on käytetty voimakkaampien kipulääkkeiden kuten opioidien kanssa kokonaisvaikutuksen vahvistajana, koska on oletettu, että se vähentää voimakkaampien lääkkeiden tarvetta. Tutkimusten mukaan oletus ei kuitenkaan pidä paikkaansa.[7]

Parasetamoli on lasten ensisijainen kipulääke[8]. Yli vuoden ikäiselle lapselle voidaan rinnalla antaa myös ibuprofeenia tai naprokseenia, jos parasetamolin teho ei yksin riitä. Parasetamolia voidaan annostella myös peräpuikkona eli suppona, joskin teho on huonompi.[9]

Parasetamolin vuorokausiannostuksen ylärajana pidetään kolmea ja enintään neljää grammaa. Muistisairaiden olisi varottava parasetamolia, koska suurin mahdollinen annos on vain hiukan pienintä vaikuttavaa annosta suurempi. Jatkuva runsas yliannostus voi olla turmiollista maksan toiminnalle. Aineenvaihdunta hidastuu yleensä ihmisen vanhetessa, jolloin elimistö ei kykene hajottamaan lääkeainetta entiseen tapaan.[10]

Toimintamekanismi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parasetamolin vaikutusmekanismi on edelleen epäselvä, vaikka sitä on käytetty kipulääkkeenä jo yli sata vuotta.[11] Sen on havaittu estävän prostaglandiinin synteesiin osallistuvien syklo-oksigenaasi (COX)-entsyymien toimintaa keskushermostossa.[11] Hermostossa särkyä lievittävät vaikutukset välittynevät osittain serotoniinijärjestelmän kautta.[12][13]. Tutkimuksissa on saatu viitteitä, että parasetamoli vaimentaisi kipua kannabinoidireseptorien kautta.[14]

Aineenvaihdunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parasetamoli on fenasetiinin ja asetanilidin päämetaboliitti. Parasetamoli metaboloituu pääasiassa maksassa ensimmäisen kertaluvun kinetiikan kautta ja sen metabolia koostuu kolmesta reitistä: konjugaatio glukuronidin kanssa, konjugaatio sulfaatin kanssa ja hapetus sytokromi P450-entsyymireitin, pääasiassa CYP2E1, kautta reaktiivisen metaboliitin (N-asetyyli-p-bentsokinoniimiini tai NAPQI) tuottamiseksi. Normaaleilla terapeuttisilla annoksilla NAPQI konjugoituu nopeasti glutationin kanssa ja metaboloituu myöhemmin tuottamaan sekä kysteiini- että merkaptuurihappokonjugaatteja.[15]

Suuret parasetamoliannokset (yliannostukset) voivat johtaa maksanekroosiin, joka johtuu glutationin ehtymisestä ja korkean reaktiivisen metaboliitin (NAPQI) sitoutumisesta maksasolujen tärkeisiin osiin. Edellä mainitut maksavauriot voidaan estää antamalla varhaisessa vaiheessa sulfhydryyliyhdisteitä, esimerkiksi metioniinia ja N-asetyylikysteiiniä.[15]

Haittavaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parasetamoli on maksatoksinen (maksalle myrkyllinen) lääkeaine ja saattaa pitkään käytettynä tai suurina annoksina vaikuttaa maksan (ja munuaisten) toimintaan, jolloin laboratoriokokein määritellyt maksa-arvot ASAT ja ALAT nousevat yli viitearvojen. Ohjeannostusta ei siis tule ylittää.[16] Aikuisella maksimivuorokausiannos on 4 g lääkeainetta, joskin riittävänä voidaan pitää 3 g:n vuorokausiannosta.[17] Jatkuvasti alkoholia käyttävien ja vakavasta maksasairaudesta, kuten maksakirroosista tai maksan vakavasta vajaatoiminnasta, kärsivien on vältettävä parasetamolin käyttöä.[18]

Tiedelehti Lancetissa julkaistun tutkimuksen mukaan parasetamolia säännöllisesti imeväisikäisenä käyttäneiden pikkulasten alttius sairastua astmaan 6–7 vuoden iässä kasvaa noin 1,5-kertaisella riskillä sitä imeväisiässä käyttämättömiin verrokkilapsiin nähden.[2]

Parasetamolin käyttö voi lisätä myös ihottumaa ja muita allergisia oireita. Oireilun syyksi on tarjottu esimerkiksi immuunivasteen heikentymistä ja siitä seuraavaa infektion pitkittymistä, joka voi laukaista astmaoireita.[19]

Parasetamolin on havaittu myös vähentävän ihmisten kykyä myötäelää positiivisia tunteita muiden ihmisten kanssa, koska se heikentää niiden aivoalueiden toimintaa, joita tarvitaan tässä[20].

Parasetamolia ei suositella käytettäväksi rokotuksien yhteydessä mahdollisesti ilmenevään lievään kuumeiluun, koska se alentaa rokotteen tehoa.[21]

Yliannostus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parasetamoli hajoaa elimistössä suurimmaksi osaksi reagoimattomiksi metaboliatuotteiksi, mutta osa (alle 10 %) metaboloituu reaktiivisiksi välituotteiksi. Näistä yksi on myrkyllinen välituote nimeltään NAPQI (n-asetyyli-p-bentsokinoni-imiini, C8H7NO2). Elimistön valmistama NAPQIn antagonisti glutationi pystyy parasetamolin normaaliannoksissa tekemään NAPQIn vaarattomaksi reagoimalla sen kanssa. Jos parasetamolia kuitenkin otetaan myrkyllinen annos, tulee kaikki glutationi kerralla käytetyksi ja sitoutumaton NAPQI pääsee aiheuttamaan vakavia maksavaurioita. Aikuiselle 10–15 grammaa aiheuttaa yleensä vakavan maksavaurion ja 20–25 grammaa voi olla tappava[1]. Suurimmassa ilman reseptiä myytävässä käsikaupan parasetamolipakkauksessa on 30 × 0,5 grammaa annosta eli 15 grammaa.

Selvän yliannostuksen tapahtuessa on heti hakeuduttava lääkäriin, koska parasetamolin yliannostus vaurioittaa maksaa. Parasetamolimyrkytys on ensimmäisten 48 tunnin kuluessa vähäoireinen. Maksavaurion oireet ilmestyvät noin 48–96 tunnin kuluessa. Parasetamolille tehokas antidootti on asetyylikysteiini.[22] Parasetamolimyrkytys on tyypillinen akuutin maksan vajaatoiminnan syy.[23][24] Käytännössä myrkytykset ovat pääasiassa itsemurhia tai niiden yrityksiä.[1]

Vapaan saatavuuden lisääntyessä on myös parasetamolin yliannostusriski kasvanut, ja sitä on alettu käyttää myös itsemurhissa ja etenkin nuorten naisten itsemurhayrityksissä. Ruotsissa on siksi ruvettu harkitsemaan lääkkeen vapaan saatavuuden rajoittamista, vaikka sen monet edut verrattuna tulehduskipulääkkeisiin ovatkin puoltaneet juuri parasetamolia niitä turvallisemmaksi vaihtoehdoksi.[25]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Koulu, Markku & Tuomisto, Jouko & Airas, Laura: ”20. Eikosanoidit ja tulehduskipulääkkeet / Parasetamoli”, Farmakologia ja toksikologia, s. 325–326. Kuopio: Medicina, 2007. ISBN 978-951-97316-2-9
  2. ↑ a b Beasley, Richard & Clayton, Tadd & Crane, Julian & Mutius, Erika von & Lai, Christopher KW & Montefort, Stephen et al.: Association between paracetamol use in infancy and childhood, and risk of asthma, rhinoconjunctivitis, and eczema in children aged 6–7 years: analysis from Phase Three of the ISAAC programme. The Lancet, 20.9.2008, 372. vsk, nro 9643, s. 1039–1048. doi:10.1016/S0140-6736(08)61445-2 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.3.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Study Calls into Question Link Between Prenatal Antidepressant Exposure and Autism Risk Neuroscience News. 26.8.2014. Viitattu 17.3.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Paracetamol (acetaminophen) for acute treatment of episodic tension‐type headache in adults. https://www.cochranelibrary.com/cdsr/doi/10.1002/14651858.CD011889.pub2/full?highlightAbstract=paracetamol
  5. ↑ Paracetamol for low back pain. https://www.cochranelibrary.com/cdsr/doi/10.1002/14651858.CD012230/epdf/full
  6. ↑ Acetaminophen for osteoarthritis. https://www.cochranelibrary.com/cdsr/doi/10.1002/14651858.CD004257.pub2/full?highlightAbstract=paracetamol
  7. ↑ Tohmo, Harri: Parasetamolin yhdistäminen vahvaan opioidiin syöpäkivun hoidossa Duodecim. Käypä hoito. 16.2.2018. Viitattu 17.3.2020.
  8. ↑ Paakkari, Pirkko: Kipulääkkeet – turvallinen käyttö Lääkärikirja Duodecim. 28.6.2017. Viitattu 17.3.2020.
  9. ↑ Jalanko, Hannu: Kuume lapsella Lääkärikirja. 11.11.2019. Duodecim. Viitattu 17.3.2020.
  10. ↑ Nurminen, Marja-Leena: Hyvä paha parasetamoli. Sic!, 2012, 2. vsk, nro 1, s. 37–38. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.3.2020. (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ a b Korteniemi, Jarmo: Kemiallinen joulukalenteri 2/24: Parasetamolilla joulukipujen kimppuun Tiedetuubi. 2.12.2016. Viitattu 17.3.2020.
  12. ↑ Laisalmi, Merja & Broms, Susanna & Kokki, Hannu: Parasetamolin perioperatiivinen käyttö. Finnanest, 2007, 40. vsk, nro 3, s. 245–248. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.3.2020. (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Idänpään-Heikkilä, Juhana & Vapaatalo, Heikki & Moilanen, Eeva: Kipulääkkeiden uudet vaikutusmekanismit. Duodecim, 1998, 114. vsk, nro 10, s. 981–. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.3.2020.
  14. ↑ Klinger-Gratz, Pascal P. & Ralvenius, William T. & Neumann, Elena & Kato, Ako & Nyilas, Rita & Lele, Zsolt & Katona, István & Zeilhofer, Hanns Ulrich: Acetaminophen Relieves Inflammatory Pain through CB1 Cannabinoid Receptors in the Rostral Ventromedial Medulla. Journal of Neuroscience, 10.1.2018, 38. vsk, nro 2, s. 322–334. PubMed:29167401 doi:10.1523/JNEUROSCI.1945-17.2017 ISSN 0270-6474 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.3.2020. (englanniksi)
  15. ↑ a b https://go.drugbank.com/drugs/DB00316
  16. ↑ Wallius, Anniina: Tavallinen särkylääke osoittautui terveysvaaraksi Ruotsissa Yle Uutiset. 17.1.2013. Viitattu 17.3.2020.
  17. ↑ Peittola, Sanna & Kettunen, Kirsi & Ruponen, Marjukka & Tuderman, Petter: Pharmaca Fennica 2004, III : Tuoteselosteet M-Ö : lääkevalmisteet. Helsinki: Lääketietokeskus, 2003.
  18. ↑ Turunen, Outi: Aiheena parasetamoli ja alkoholi (pdf) 9.9.2002. Kuopion lääkeinformaatiokeskus. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 31.7.2007. (Myös julkaisussa: Apteekkari 91 (2002) : 9, s. 16-17)
  19. ↑ Parasetamoli saattaa aiheuttaa allergiaoireita nuorille Yle Uutiset. 16.8.2010. Viitattu 28.8.2011.
  20. ↑ The medications that change who we are bbc.com. Viitattu 30.9.2021. (englanniksi)
  21. ↑ Paracetamol prophylaxis to prevent vaccination-induced fever not recommended Pharmaceutical Journal. 16.10.2009. Viitattu 15.6.2019. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  22. ↑ Hoppu, Kalle: Parasetamolimyrkytyksen hoito. Duodecim, 2002, 118. vsk, nro 2, s. 187–191. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.8.2011.
  23. ↑ Knott, Laurence & Bonsall, Adrian: Paracetamol Poisoning Patient. 21.1.2019. Viitattu 17.3.2020. (englanniksi)
  24. ↑ Isoniemi, Helena: Maksan akuutin vajaatoiminnan parantuneet hoitomahdollisuudet. Duodecim, 2003, 119. vsk, s. 509–516. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.3.2020.
  25. ↑ Kokkonen, Yrjö: Mielijohteesta tehdyt itsemurhayritykset kasvussa 29.4.2015. Yle Uutiset. Viitattu 1.5.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kipulääkkeet eli analgeetit
Tulehduskipulääkkeetasetyylisalisyylihappo |

deksibuprofeeni | diflunisaali | diklofenaakki | etorikoksibi | flurbiprofeeni | ibuprofeeni | indometasiini | ketoprofeeni | ketorolaakki | mefenaamihappo | meloksikaami | naprokseeni | parekoksibi | piroksikaami | propyfenatsoni | rofekoksibi | selekoksibi | sulindaakki | tolfenaamihappo |

valdekoksibi
Opioiditalfentaniili |

buprenorfiini | dekstropropoksifeeni | dihydrokodeiini | endorfiini | etyylimorfiini | fentanyyli | heroiini | hydrokodoni | hydromorfoni | karfentaniili | kodeiini | metadoni | morfiini | nalbufiini | oksikodoni | oksimorfoni | pentatsosiini | petidiini | propoksifeeni | remifentaniili | sufentaniili | tebaiini | tilidiini |

tramadoli
Muutparasetamoli | kannabinoidit (lääkekannabis)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Parasetamoli&oldid=22730644”