Keskustelu:Parasetamoli
Tossa linkissä kerrotaan ettei parasetamoli ja alkoholi olisikaan yhdessä vaarallisia kuten on aikaisemmin luulta: http://www.kuopionlaakeinformaatiokeskus.fi/kysymys/kysymys9-02.pdf Kommentin jätti 83.245.187.252 (keskustelu – muokkaukset).
- Kyseessä on maksan kunto ja parasetamoli annos. Esim maksakirroosia potevalle, tai alkoholistille tilanne on eri kuin "normi henkilölle". Pittä muistaa Paracelsuksen motto.Jklak 30. elokuuta 2011 kello 10.55 (EEST)
Lupaava artikkeli -ehdotus
[muokkaa wikitekstiä]
|
Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota. |
Perustiedot kasassa. --Iisak Lehtinen 29. elokuuta 2011 kello 21.19 (EEST)
- Kyllä, ja epäselvään aiheeseen nähden selkeä artikkeli. Jos laajentaminen kiinnostaa, niin voisihan tuosta parasetamoli molekyylistä jotain sanoa. Tai teorioita miksi tämä vaikuttaa (vaikutusmekanismi), mutta näitä sitten, jos artikkelia laajennetaan hyväksi, tälläisenään lupaava.
--Lakritsa 30. elokuuta 2011 kello 09.24 (EEST) - Pari pikkuseikkaa ennen kuin kannatan. 1. "ei lievitä tulehdusta" olisiko oikein sanoa "ei paranna tulehdusta"? 2. "4 g vuorokaudessa (annostus 1–2 tablettia 1–3 kertaa päivässä)" 4 g on selkeä, mutta nuo määrät... Voisi ehkä jättää kokonaan pois tai sanoa suoraan "kahdeksan 500 mg:n tablettia päivässä tai neljä 1 g:n tablettia"? --Nedergard 30. elokuuta 2011 kello 09.49 (EEST)
- Hmmm, sekkaan.Jklak 30. elokuuta 2011 kello 10.56 (EEST)
- Annosten minimiaikaväli on erikseen säädetty, eli "kahdeksan 500 mg tablettia päivässä" olisi harhaanjohtava. Minusta tuo kohta on selvin nykyisenlaisena. Ja kyllä, "ei lievitä tulehdusta" tarkoittaa ettei paranna, joten jos on selvempi noin, niin vaihdan. --Iisak Lehtinen 30. elokuuta 2011 kello 15.54 (EEST)
Tehty Kaikki nuo on korjattu ja ilmeisesti selviä. --Iisak Lehtinen 30. elokuuta 2011 kello 20.07 (EEST)
En pidä artikkelia lupaavana ennen kuin tuo astmariski kohta on korjattu. Sen poistaminen ei ole ratkaisu vaan se pitää kirjoittaa auki oikealla riskitasolla. Tämä vaatii koko tutkimusartikkelin lukemista ja huomioon ottamistaä. Ko. tutkimuksessa on esimerkiksi Afrikka, Aasia, Välimerenmaat, Pohjois- ja itäeurooppa, Intia, länsieurooppa, pohjois-ameriikka ja latinalainen ameriikka omina datoinaan. On ymmärrettävää ettei tällaisia tuloksia voi vain laskea yhteen ja ottaa keskiarvo...Jklak 30. elokuuta 2011 kello 12.24 (EEST)
- Näillä muutoksilla yhdyn konsensukseen ja lupaava statuksen kannalle. Hyvään artikkeliin on kuitenkin melkoisesti matkaa, mutta tämä on hyvä alku.Jklak 31. elokuuta 2011 kello 07.59 (EEST)
Parasetamoli ja astmariski
[muokkaa wikitekstiä]Tällaisten riskien ilmaiseminen vaatii aina myös perusriskitason ilmoittamisen. Muuten ko. sinänsä asiallinen tieto vain hämärtää riskiasettelua. Joku esim voisi pidättyä parasetamolin käytöstä kun ymmärtäisi virheellisesti että ko. lapsilla olisi 46% enemmä astmaa - mikä olisi täysin virhepäätelä. Lääkeartikkelien kanssa on oltava tarkkana. Astman kumulatiivinen vallitsevuus väestössä on 2-6 %. Astma voi johtua ulkoisista, sisäisistä tai moninaisista syistä joten silloin pitäisi ilmoittaa kaikkien riskiä nostavat seikat esille kuten tupakointo (passiivinen), keuhkotulehduksit, hengityslilman pienhiukkaset etc.Jklak 30. elokuuta 2011 kello 11.28 (EEST)
- Tulostin juuri tuon Lancetissa julkaistun tutkimuksen. Jo nopeasti selailemalla kävi selväksi ettei yksiselittesesti voi sanoa että parasetamoli kasvattaa 46% astmariskiä. Se on liikaa yksinkertaistettu ja ja irroitettu kontekstistaan. Koeten antaa analogian (heikko myönnän). Väite: Vihreän värin aallonpituus on 537,248567183444755812426358... nanometriä. Eli 540 nm allonpituus on vain 23% vihreää vaikka ihmiset näkevät sen vihreänä.Jklak 30. elokuuta 2011 kello 11.55 (EEST)
- Hmm, ehkä loputkin artikkelissa olleet viitteet olisi syytä tarkistaa sammakoiden varalta (vanha versio). IMHO Wikipediassa ei kannata tehdä kokonaistiivistelmää koko tekstin pohjalta, vaan ainoastaan tutkimuksessa itsessään julkaistun. Korjasin tuon, mutta tarkistan loputkin viitteet, eli älkää sulkeko vielä. --Iisak Lehtinen 30. elokuuta 2011 kello 15.50 (EEST)
- Niin tuossa Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa n = 205487 6-7 vuotiasta lasta 31 eri maassa. Kun Suomessa Astman kumulatiivinen vallitsevuus väestössä on 2-6 % ja ko tutkimuksessa vaihtelee esim. 1,19% (kumulatiivinen vallitsevuus pohjois-ameriikassa 0,82-1,71% med vs none) ja 2,57% (kumulatiivinen vallitsevuus pohjois-ameriikassa 1,76-3,75% high vs none) niin ja vastaavasti 1,50% (kumulatiivinen vallitsevuus pohjois- ja itäeuroopassa 1,14-1,97% med vs none) ja 3,78% (kumulatiivinen vallitsevuus pohjois- ja itäeuroopassa 2,55-5,62% high vs none) niin se mitä ko. tutkimuksesta voi sanoa että parasetamoli varmasti kasvattaa astmariskiä mutta että se on suhteutettava ko. ihmisen muihin astmariskeihin ja tähän kuuluu perimä, rotu, asuinpaikka, yhteiskunnallinen asema/varallisuus, vanhempien koulutustaso jne.Jklak 30. elokuuta 2011 kello 16.15 (EEST)
- Se että parasetamoli on mahdollinen riskitekijä kertoo kyllä jo itsessään, että se on sitä muiden ohella ja vuorovaikutuksessa niihin. Kuten sivulla mainitaan, määrän kasvamisesta on vedetty tulkinta, että parasetamoli on todennäköisesti yksi riskitekijä. Suhteesta eri yksityiskohtiin (kuten alueet ja niiden terveydentilanne) voidaan mainita sitten, kun niistä kirjoitetaan enemmän; tällä hetkellä äsken laittamani selitys riittää. Vai onko syyseurauksellisuudettomuuden erillinen maininta sinusta selvempi? --Iisak Lehtinen 30. elokuuta 2011 kello 17.20 (EEST)
- En minä sitä tarkoita vaan että kun wikipediaan kirjoitetaan että parasetamoli kasvattaa astmariskiä 46% pitää meidän muokkaajien pitää huoli ettei tule kuva että 46% parasetamolia kipulääkkeenäkäyttäneistä lapsista saa astman. Olen nyt, muiden kiireiden ohella, selaillut lisää Lancetin artikkelia ja se että parasetamoli nostaa lasten astmariskiä on ihan varma. Se onko ko. riski mitenkään relevantti, on asia erikseen. Mistä olen huolissani on että wikipedian informaatio tulisi olla muodossa joka ei turhaan jätä varaa "päättömille virhetulkinnoille". Farmasistina tiedän että parasetamoli on selvästi turvallisempi kipulääke lapsille kuin opioidit ja NSAID-lääkkeet. Tämän olisi tultava myös haittavaikutuksissa ja myrkytysuhkassa esiin.Jklak 30. elokuuta 2011 kello 17.42 (EEST)
- Kyllä, mahdollisten väärinkäsitysten estäminen on poikkeuksetta hyvä juttu. Mutta koska mekanismi ei ole selvä, eikä se mitkä muut riskitekijät liittyvät parasetamolin käyttöön (esim. mahdollisesti infektiot ja niiden pitkittyminen), epäselvyys on on myös tässä kohtaa mainittava lukijalle, kuten artikkelissa nyt onkin tehty. Nyt artikkelin sisällöstä on uskoakseni konsensus. --Iisak Lehtinen 30. elokuuta 2011 kello 18.21 (EEST)
- En minä sitä tarkoita vaan että kun wikipediaan kirjoitetaan että parasetamoli kasvattaa astmariskiä 46% pitää meidän muokkaajien pitää huoli ettei tule kuva että 46% parasetamolia kipulääkkeenäkäyttäneistä lapsista saa astman. Olen nyt, muiden kiireiden ohella, selaillut lisää Lancetin artikkelia ja se että parasetamoli nostaa lasten astmariskiä on ihan varma. Se onko ko. riski mitenkään relevantti, on asia erikseen. Mistä olen huolissani on että wikipedian informaatio tulisi olla muodossa joka ei turhaan jätä varaa "päättömille virhetulkinnoille". Farmasistina tiedän että parasetamoli on selvästi turvallisempi kipulääke lapsille kuin opioidit ja NSAID-lääkkeet. Tämän olisi tultava myös haittavaikutuksissa ja myrkytysuhkassa esiin.Jklak 30. elokuuta 2011 kello 17.42 (EEST)
- Se että parasetamoli on mahdollinen riskitekijä kertoo kyllä jo itsessään, että se on sitä muiden ohella ja vuorovaikutuksessa niihin. Kuten sivulla mainitaan, määrän kasvamisesta on vedetty tulkinta, että parasetamoli on todennäköisesti yksi riskitekijä. Suhteesta eri yksityiskohtiin (kuten alueet ja niiden terveydentilanne) voidaan mainita sitten, kun niistä kirjoitetaan enemmän; tällä hetkellä äsken laittamani selitys riittää. Vai onko syyseurauksellisuudettomuuden erillinen maininta sinusta selvempi? --Iisak Lehtinen 30. elokuuta 2011 kello 17.20 (EEST)
- Niin tuossa Lancetissa julkaistussa tutkimuksessa n = 205487 6-7 vuotiasta lasta 31 eri maassa. Kun Suomessa Astman kumulatiivinen vallitsevuus väestössä on 2-6 % ja ko tutkimuksessa vaihtelee esim. 1,19% (kumulatiivinen vallitsevuus pohjois-ameriikassa 0,82-1,71% med vs none) ja 2,57% (kumulatiivinen vallitsevuus pohjois-ameriikassa 1,76-3,75% high vs none) niin ja vastaavasti 1,50% (kumulatiivinen vallitsevuus pohjois- ja itäeuroopassa 1,14-1,97% med vs none) ja 3,78% (kumulatiivinen vallitsevuus pohjois- ja itäeuroopassa 2,55-5,62% high vs none) niin se mitä ko. tutkimuksesta voi sanoa että parasetamoli varmasti kasvattaa astmariskiä mutta että se on suhteutettava ko. ihmisen muihin astmariskeihin ja tähän kuuluu perimä, rotu, asuinpaikka, yhteiskunnallinen asema/varallisuus, vanhempien koulutustaso jne.Jklak 30. elokuuta 2011 kello 16.15 (EEST)
- Hmm, ehkä loputkin artikkelissa olleet viitteet olisi syytä tarkistaa sammakoiden varalta (vanha versio). IMHO Wikipediassa ei kannata tehdä kokonaistiivistelmää koko tekstin pohjalta, vaan ainoastaan tutkimuksessa itsessään julkaistun. Korjasin tuon, mutta tarkistan loputkin viitteet, eli älkää sulkeko vielä. --Iisak Lehtinen 30. elokuuta 2011 kello 15.50 (EEST)