Asetyylikysteiini
-N-Acetylcysteine_Structural_Formulae.png)
| |
Asetyylikysteiini
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| (R)-2-asetamido-3-sulfanyylipropaanihappo | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | R05 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C5H9NO3S |
| Moolimassa | 163,195 g/mol |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 109,5 °C |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Proteiinisitoutuminen | 83 % |
| Metabolia | Hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 5,6 tuntia |
| Ekskreetio | Renaalinen |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | Oraalinen, intravenoosi |
Asetyylikysteiini, myös N-asetyylikysteiini tai tarkemmin N-asetyyli-L-kysteiini, on aminohappo, joka on luonnossa yleisen kysteiinin johdos. Sillä on eräitä farmakologisia ominaisuuksia, joiden vuoksi sillä on lääkinnällistä käyttöä. Sen IUPAC-nimistökoodin mukainen nimi on 2-asetamido-3-sulfanyylipropaanihappo.
Asetyylikysteiiniä käytetään limaa irrottavana yskänlääkkeenä. Sen mekanismia ei täsmällisesti tunneta, mutta se katkoo sitkeän liman disulfidisidoksia ainakin hengitettynä. Se on kuitenkin käytössä veteen sekoitettavina poretabletteina, joiden kauppanimiä ovat Suomessa Mucomyst, Meditus ja Bisolaclar. Aine imeytyy nopeasti suolistossa, ja sen biologinen hyötyosuus on vajaa kymmenen prosenttia.[1] Asetyylikysteiiniä käytetään myös kystisen fibroosin hoidossa limaisuutta vastaan. Myös muilla kysteiinijohdoksilla, kuten karbokysteiinillä, on samantapainen limaa pilkkova ominaisuus.[2]
Asetyylikysteiiniä käytetään lääkkeenä myös akuutissa parasetamolimyrkytyksessä spesifisenä antidoottina eli niin sanottuna vastamyrkkynä suojaamaan maksaa pysyvältä vaurioitumiselta. Tällöin lääke annetaan suonensisäisesti.[3] Samaa tarkoitusta palvelee sen käyttö muun muassa valkokärpässieni- ja nääpikkämyrkytyksissä.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pharmaca Fennica: Mucomyst 200 mg poretabletti, s. 2346–2347. Lääketietokeskus, 2013. ISSN 0355-7472
- ↑ Jouko Tuomisto – Matti K. Paasonen: ”Mauri J. Mattila: Hengitysteiden farmakologiaa”, Farmakologia ja toksikologia, s. 463. Helsinki: Kandidaattikustannus, 1982. ISBN 951-99395-7-1
- ↑ Jouko Tuomisto – Matti K. Paasonen: ”Toksikologiaa”, Farmakologia ja toksikologia, s. 846. Helsinki: Kandidaattikustannus, 1982. ISBN 951-99395-7-1
- ↑ Treatment of Amatoxin Poisoning: 20-Year Retrospective Analysis. Journal of Toxicology – Clinical Toxicology, 2002, 40. vsk, nro 6, s. 715–757. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Terhi Ahola ja Risto Lapatto: N-asetyylikysteiini: uusia käyttömahdollisuuksia vanhalle aineelle, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 1999;115(4):375
- PubChem: Acetylcysteine (englanniksi)
- DrugBank: Acetylcysteine (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Acetylcysteine (englanniksi)
- ChemBlink: N-Acetyl-cysteine (englanniksi)