Turengin rautatieasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Turenki
Perustiedot
Lyhenne Tu
Rataosa Riihimäki–Tampere
Sijainti 60°55′05″N, 024°38′18″E
Osoite Asematie 6, 14200 Turenki
Kunta Janakkala
Etäisyydet Riihimäki 22 km
Hämeenlinna 14 km
Ryttylä 13,1 km
Avattu 1862
Liikenne
Käyttäjiä 59 000 (v. 2008) [1]
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Lähijunat D R
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm [2]
Lyhin ja pisin pituus 170 m[2]
Pinnoite Asfaltti
Laiturikatokset Puinen katos länsilaiturilla
Laiturinäytöt 2 kpl[2], 1 kpl / laituri
Asemarakennus
Tyyppi puinen asemarakennus
Suunnittelija Carl Albert Edelfelt
Lipunmyynti automaatti
Ratapiha
Raiteisto 2 laituriraidetta (raiteet 1 ja 3)
ohittava raide (2)

Turengin rautatieasema (lyh. Tu) on Janakkalan kunnassa, Turengin taajamassa rataosuudella Riihimäki–Tampere sijaitseva rautatieasema. Asemalla pysähtyvät pääkaupunkiseudun lähiliikenteen Tampereelle jatkavat R-junat. Helsinkiin liikennöidään raiteelta 1 ja Tampereelle raiteelta 3. Aseman ohittavat kaukojunat käyttävät raidetta 2.[3] Asemalla on myös lippuautomaatti. Nykyisin asemarakennuksessa sijaitsee ravintola, josta voi esimerkiksi vuokrata tilaa juhlia varten.

Turenki on esimerkiksi Lammin keskustaajaman lähin rautatieasema noin 32 kilometrin etäisyydellään tasaväkisesti Järvelän kanssa.

Turengin aseman sijaan radan väliasemaksi kaavailtiin 1850-luvulla alun perin Leppäkoskea, joka sijaitsee kuuden kilometrin päässä Riihimäen suuntaan. Vuonna 1858 suunnitelmiin ilmaantui Turenki, joka oli yksi vaihtoehto Pietarin radan risteysasemaksi. Rautatien tullessa paikkakunnalle Turenki oli melko vaatimaton maalaiskylä, josta oli kuuden kilometrin matka Janakkalan kirkolle. Se sijaitsi kuitenkin melko hyvien yhteyksien varrella, koska aseman kohdalla oli vanhan Helsinki–Hämeenlinna-maantien risteys, ja läheltä haarautui tie myös Lammin suuntaan. Lisäksi kylän arvioitiin kasvavan Hämeenlinnan vaikutuksesta. Turengin asukasluku alkoi kasvaa sotien jälkeen sinne vuonna 1940 perustetun sokeritehtaan ansiosta. Vuonna 1960 Turengissa oli noin 2 600 asukasta, vuonna 1980 jo liki 6 000 ja 2000-luvun alussa yli 7 000. Turengista muodostuikin Janakkalan kunnan keskustaajama.[4]

Turengin asema on Suomen vanhimpia, sillä se kuuluu vuonna 1862 avatun Suomen ensimmäisen rataosuuden (HelsinkiHämeenlinna) alkuperäisiin liikennepaikkoihin. Asemalta rakennettiin jo 1800-luvulla sivuraide kaakkoon sorakuopalle ja 1940-luvulla aseman pohjoispuolelta sokeritehtaalle. Sorakuopan raide on nykyisin viljavaraston raiteena, mutta sokeritehtaan raide ei ole enää liikennöitävässä kunnossa.[4]

Pari kilometriä Turengin asemalta Hämeenlinnan suuntaan sattui juuri ennen talvisodan päättymistä maaliskuussa 1940 Suomen kaikkien aikojen pahin junaonnettomuus, joka vaati 39 ihmishenkeä.[4]

Vuonna 2018 ryhdyttiin suunnittelemaan Turengin asemarakennuksen muutostöitä ravintola- ja kokoustiloiksi Museoviraston johdolla,[5] ja toiminta alkoi syyskuun 2009 alussa.[6] Ravintolatoimintaa harjoittaneen yrityksen Turenki Railway Companyn ajauduttua velkoihin asemarakennus päätyi Kanta-Hämeen ulosottoviraston huutokaupattavaksi syyskuussa 2017.[7] Ravintolatoiminta asemarakennuksessa päättyi lokakuussa 2018,[8] ja vuonna 2019 rakennus siirtyi ulosottovirastolta uusille yrittäjille noin 220 000 euron kauppahintaan.[9]

Arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Carl Albert Edelfeltin piirtämä puinen asemarakennus samalta vuodelta on lähes alkuperäisessä asussaan, vain katolla ollut torni on purettu. Asemarakennus piti alun perin rakentaa tiilistä, mutta suunnitelmia jouduttiin kustannussyistä muuttamaan. Turenki on vanhan Helsinki–Hämeenlinna-radan asemista ainoa, jossa alkuperäinen laiturikatos on säilynyt. Alueella sijaitsee myös vanha asuinrakennus. Asema on Museoviraston suojelukohde. Sen miehitys lopetettiin vuonna 1995 ja rakennus siirtyi Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007.[4]

Alkuperäisessä asemarakennuksessa oli kolme odotushuonetta, kaksi pakaasihuonetta ja kaksi postihuonetta. Yläkerrassa oli asemapäällikön asunto. Rakennuksessa oli etelän puolella kellotorni, jonka kelloa soitettiin junan saapumisen ja lähtemisen merkiksi. Erityisenä ominaisuutena oli rakennuksen eristäminen, joka oli tehty tuohella. Lisäksi asemarakennuksen takana oli erillinen asuinrakennus, jossa asui asemakirjuri ja jota laajennettiin toisen asunnon verran. Siihen sijoittui asumaan aseman sähköttäjä.[10]

  1. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 25. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf) Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.6.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b c Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 30 (37) & LIITE 12 / 5 (6). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf) Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.6.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Tu-18J-700x1000.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. a b c d Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 69. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.
  5. Tasoristeys-palsta. Resiina, Määritä ajankohta! Suomen rautatiehistoriallinen seura & Museorautatieyhdistys. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.10.2021.
  6. Turengin Asema - Turenki Railway Company Ltd. turenkirailwaycompany.fi. Arkistoitu 5.1.2010. Viitattu 25.10.2021.
  7. Antti Ruonaniemi: Ulosottovirasto huutokauppaa Suomen vanhimpiin kuuluvaa asemarakennusta Turengissa 25.10.2021. Yle. Viitattu 25.10.2021.
  8. Kari Mustonen: Asemaravintola sulkeutui Turengissa – pakkohuutokaupassa ovat nyt asemarakennus ja ravintolan irtaimisto 27. lokakuuta 2018. Yle. Viitattu 25.10.2021.
  9. Pauli Reinikainen: Turengin vanha asemarakennus heräsi henkiin perheyhtiön voimin – siitä tuli heti paikallisten suosikki: "Tuli tunne, että tämä on pakko säilyttää" 3. kesäkuuta 2019. Suomen Yrittäjät. Viitattu 25.10.2021.
  10. Eila Göös: Eilä Toivosen lapsuusmuistoja Turengista. Janakkala ennen ja nyt LIV 2005. s. 44.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.