Tärkeimmät julkiset lokit

Tämä on yhdistetty Wikipedian lokien näyttö. Voit rajoittaa listaa valitsemalla lokityypin, käyttäjän tai sivun johon muutos on kohdistunut. Jälkimmäiset ovat kirjainkokoherkkiä.

• 20. lokakuuta 2024 kello 17.28 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Pengerrys (Ak: Uusi sivu: '''Pengerrys''' on maarakentamisessa käytettävä menetelmä. Massanvaihto toteutetaan pengertämällä siirrettävän kerroksen ollessa liian paksu, jotta massanvaihto voidaan tehdä kaivamalla. Tällöin pehmeät maakerrokset siirretään sivustoille ja keskelle siirretään kovempaa maa-ainesta.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Liikennevirasto/lo_2011-11_massanvaihdon_suunnittelu_web.pdf | Julkaisija = Liikennevirasto...)
• 20. lokakuuta 2024 kello 16.47 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Pohjanvahvistus (Ak: Uusi sivu: '''Pohjanvahvistus''' on maarakentamiseen liittyvien töiden käsite, joka käsittää rakennettavan alueen maaperän vahvistamiseen kuuluvat työt. Tälläisiä töitä ovat massanvaihtoon kuuluvat työt, joita tehdään joko kaivamalla tai pengertämällä.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Liikennevirasto/lo_2011-11_massanvaihdon_suunnittelu_web.pdf | Julkaisija = Liikennevirasto | Nimeke = Massanvaihdon s...)
• 16. lokakuuta 2024 kello 13.04 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Massanvaihto (Ak: Uusi sivu: '''Massanvaihto''' on pohjanvahvistukseen kuuluva menetelmä, jossa löysä, huonosti kantava maa-aines poistetaan ja tilalle tuodaan paremmin kantavaa maa-ainesta. Sitä käytetään teiden rakentamisen ja muuhun maarakentamisen tai vesirakentamiseen kuuluvana työvaiheena. Massanvaihtoa suunniteltaessa huomioon otettavia seikkoja ovat pehmeän maakerroksen paksuus, ympäröivän maaston ominaisuudet, ympäristötekij...)
• 15. lokakuuta 2024 kello 10.36 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Maansiirtokone (Ak: Uusi sivu: '''Maansiirtokone''' on maanrakennuskone, jota käytetään maarakennustöihin, joissa maata joudutaan siirtämään. Niihin kuuluvat puskutraktorit ja tiehöylät ja niiden lisävarusteita ovat muun muassa kaavinvaunut.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://machineryline.fi/~/maansiirtokoneet-c2440 | Julkaisu = Machineryline Oy | Nimeke = Maansiirtokoneet | Viitattu = 15.10.2024 }}</ref> Niiden lisävarusteina käytetään myös moniakselisia perävaunuja....)
• 15. lokakuuta 2024 kello 09.31 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Maanrakennuskone (Ak: Uusi sivu: '''Maanrakennuskone''' on maarakennuksessa käytettävä kone, jolla valmistellaan rakennettavan alueen maaperää rakentamista varten. Maarakennuskoneita ovat tiejyrät, kauhakuormaimet ja mönkijät ja niiden varusteita ovat muun muassa kompressorit. Niihin kuuluvat myös dumpperit, jotka ovat eräänlaisia kippiautoja.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.ramirent.fi/tuoteryhmat/maarakennuskoneet/ | Julkaisija = Ramirent...)
• 11. lokakuuta 2024 kello 08.53 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Døntefossen (Ak: Uusi sivu: '''Døntefossen''' on vesiputous Norjassa, Møren ja Romsdalenin alueella. Vesiputouksessa on kaksi tasoa ja korkein kohta putouksessa on 385 metrin korkeudessa. Vesiputous on Dønteelvajoen juoksulla. Se sijaitsee Andalsnesista Dombasiin johtavan tien varrella, Flatmarkin seudulla. Muita samalla alueella sijaitsevia vesiputouksia ovat Olmaafossen, Mongefossen ja Rangåafossen.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.europeanwaterfalls.com/waterfalls/dontefoss...)
• 11. lokakuuta 2024 kello 08.35 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Gluterfossen (Ak: Uusi sivu: '''Gluterfossen''' on vesiputous Norjassa, Møren ja Romsdalenin alueella. Se sijaitsee Glutrajoen juoksulla. Se on 75 metriä kotkea. Vesiputouksen vierellä on kävelyreitti, joka on vaikeakulkuinen. Muita samalla alueella sijaitsevia vesiputouksia ovat Saufonnfossen, Rangåafossen ja Mongefossen.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.europeanwaterfalls.com/waterfalls/gluterfossen/ | Julkaisija = European waterfalls | Julkaisu = Enjoying Nature | Nimeke =...)
• 10. lokakuuta 2024 kello 11.59 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Saufonnfossen (Ak: Uusi sivu: '''Saufonnfossen''' on vesiputous Norjassa, Møren ja Romsdalenin alueella. Se sijaitsee Sufonngrovajoen juoksulla, Isfjordenin seudulla. Se on 140 metriä korkea. Muita samalla alueella sijaitsevia vesiputouksia ovat Gluterfossen, Mongefossen ja Rangåafossen.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.europeanwaterfalls.com/Waterfalls/saufonnfossen/ | Julkaisija = Eropeanwaterfalls | Julkaisu = Enjoying Nature | Nimeke = Saufoonfoosen (Saufonnholet, Saufonnin)...)
• 10. lokakuuta 2024 kello 11.40 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Olmaafossen (Ak: Uusi sivu: '''Olmaafossen''' on vesiputous Norjassa Marsteinin ja Romsdalenin alueella. Se sijaitsee Olmåajoen juoksulla, Andalsnesista Dombasiin johtavan tien varrella. Se on noin 700 metriä korkea. Siihen virtaa vettä useasta pienestä järvestä ja usealta pieneltä jäätiköltä. Samalla alueella sijaitsevia muita vesiputouksia ovat Mongefossen, Saufonnfossen ja Rangåafossen.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.europeanwaterfalls.com/waterfalls/olmaafossen/...)
• 10. lokakuuta 2024 kello 11.15 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Rangåafossen (Ak: Uusi sivu: '''Rangåafossen''' on vesiputous Norjassa Møren ja Romsdalenin alueella. Se sijaitsee Åndalsnesin eteläpuolella, Flatmarkin seudulla. Sen virtaus Rangåajoesta on ohjattu suurelta osin Grytenin vesivoimalaitokseen vuodesta 1975 lähtien. Aikaisemmin se oli korkeimpia vesiputouksia Romsdalenissa ja vesi virtasi Rangåvattnetilta saakka 1126 metrin korkeudesta. Nykyisin sen korkeus on 920 metriä. Muita samalla alueella sijaitsevia vesiputouksia ovat Døntefossen, [...)
• 24. elokuuta 2024 kello 11.30 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Sodwana Bayn kansallispuisto (Ak: Uusi sivu: '''Sodwana Bayn kansallispuisto''' on kansallispuisto Etelä-Afrikassa. Se on osa iSimangaliso Wetland Parkin kosteikkoaluetta. Alueella järjestetään retkiä kilpikonnien pesimäalueiden lähelle. Alueella voidaan harrastaa sukellusta, veneilyä ja onkimista. Osassa aluetta voidaan myös ratsastaa. Puistossa on useita patikointireittejä. Puiston läheisellä merialueella sijaitsevat St Lucian ja Maputolannin merensuojelualueet sekä korallir...)
• 24. elokuuta 2024 kello 09.44 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Royal Natalin kansallispuisto (Ak: Uusi sivu: '''Royal Natalin kansallispuisto''' on kansallispuisto Etelä-Afrikassa. Se sijaitsee Lohikäärmevuorilla ja niiden lähialueilla. Alueella on Mont-aux-Sourses joka on yksi Etelä-Afrikan korkeimmista kohdista, sekä Tugelan putoukset, joka on maailman toiseksi korkein vesiputous. Alueella on useita vaellusreittejä. Näihin reitteihin kuuluu amfiteatteripolku, jota pitkin pääsee Mont-aux-Soursesille. Eräs toinen reitti on...)
• 23. elokuuta 2024 kello 11.00 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Khone Phapheng (Ak: Uusi sivu: '''Khone Phapheng''' on vesiputous Laosissa. Se on Kaakkois-Aasian kookkain vesiputous. Vesi virtaa putouksesta kohti maan eteläosaa lähelle Kambodžan rajaa.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.tripadvisor.com/Attractoin_Review_g1015968-d7653889-Reviews-Khone_Phapheng_Falls-Don-Kong_Champasak_Province.html | Julkaisija = Tripadvisor LLC | Nimeke = Khone Phapheng Falls | Viitattu = 23.8.2024 }}</ref> Khone Phapheng sijaitsee Mekongjoen varrella. Se on maailm...)
• 23. elokuuta 2024 kello 07.15 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Churchillin putoukset (Ak: Uusi sivu: '''Churchillin putoukset''' on vesiputous Kanadassa, Newfoundlandin ja läntisen Labradorin alueella. Se sijaitsee Churchilljoella, missä on useita koskia ja yksi Kanadan merkittävimmistä vesivoimalaitoksista. Vesiputous menee halki korkeakallioisen McLean Canyonin. Se on noin 75 metriä korkea. Putouksissa virtaa vettä 850-1000 kuutiometriä sekunnissa.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.britannica.com/plac...)
• 22. elokuuta 2024 kello 11.11 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Mongefossen (Ak: Uusi sivu: '''Mongefossen''' on vesiputous Norjassa, Møren ja Romsdalin läänissä, Marsteinissa. Se on joen [Mongeelva]] varrella. Sen korkeus on 774 metriä ja se on maailman korkeimpia vesiputouksia. Lähistöllä sijaitsevia muita vesiputouksia ovat Rangaafossen, Olmaafossen, Saufonnfossen, Gluterfossen ja Døntefossen.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.europeanwaterfalls.com/waterfalls/mongefossen/ | Julkaisija = European waterfalls | Julkais...)
• 22. elokuuta 2024 kello 09.12 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Tugelan putoukset (Ak: Uusi sivu: '''Tugelan putoukset''' on vesiputous, joka muodostuu viidestä perättäisestä putousvirtaamasta. Se sijaitsee Etelä-Afrikassa, Pohjois-Drakensbergissa, Royal Natalin kansallispuistossa. Alue on Lohikäärmevuorten maastossa.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.britannica.com/place/Tugela-Falls | Julkaisu = Britannica | Nimeke = Tugela Falls | Viitattu = 22.8.2024 }}</ref> Vesiputouksen putousvirtaamat polveilevat vapaa...)
• 16. elokuuta 2024 kello 10.13 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Kapefossen (Ak: Uusi sivu: '''Kapefossen''' on vesiputous Norjassa. Se sijaitsee joen Kåpevatnet juoksulla Bødalenin ja Lovatnetin seudulla. Se on noin 30 metriä korkea. Lähistöllä sijaitsevia muita vesiputouksia ovat Huldrefossen, Tinjefjellfossen, Høysteinfossen ja Krunefossen.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.europeanwaterfalls.com/waterfalls/kapefossen | Julkaisija = European Waterfalls | Julkaisu = Enjoying Nature | Nimeke = Kapefossen...)
• 16. elokuuta 2024 kello 09.59 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Tinjefjellfossen (Ak: Uusi sivu: '''Tinjefjellfossen''' on vesiputous Norjassa. Se sijaitsee joen Tinjefjellbreenin juoksulla Loenissa, lähellä Lovatnetia ja Bødenia. Vesiputoukseen virtaavat läheisen jäätikön sulamisvedet. Putous on 620 metriä korkea ja se jakautuu Ystre Tinjefjellfosseniin ja Ostre Tinjefjellfosseniin. Lähistöllä sijaitsevia muita vesiputouksia ovat Huldrefossen, Høysteinfossen, Kapefossen, Krunefossen ja Ramnefjellsfossen.<ref>{{Verkkoviite|...)
• 15. elokuuta 2024 kello 10.46 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Krunefossen (Ak: Uusi sivu: '''Krunefossen''' on vesiputous Norjassa, Strynin kunnassa. Se on Kruneelvan varrella, Sogn og Fjordanessa, Kjendalenin päässä Lovatnetin seudulla. Sen kokonaiskorkeus on noin 485 metriä. Putouksen välillä on useita sarjoja ja loppuosassa se jakautuu kahtia. Putouksesta on parhaiten nähtävissä alaosa, joka on korkeudeltaan noin 160 metriä. Lähistöllä sijaitsevia muita vesiputouksia ovat Høysteinfossen, Ramnefjellsfossen, Huldrefossen...)
• 14. elokuuta 2024 kello 13.52 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Bødalen (Stryn) (Ak: Uusi sivu: '''Bødalen''' on laakso Norjan Vestlandin läänissä, Strynin kunnassa. Se ulottuu pohjoisosassa on Lovatnetin eteläosa ja sen itäosassa ovat Lodalskåpa ja Bødalsbreen, joka on Jostedalsbreenin haara. Laakson yläpuolella on Bødalseter. Vuosina 1905 ja 1936 laaksossa tapahtui valtavia maanvyörymiä.<ref>{{Verkkoviite| Tekijä = Erik Bolstad | Osoite = https://snl.no/Bødal | Julkaisija = Store norske leksikon | Nimeke = Bødal | Viitattu = 14.8.2024 | Kiel...)
• 14. elokuuta 2024 kello 11.47 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Høysteinfossen (Ak: Uusi sivu: '''Høysteinfossen''' on vesiputous Norjassa, Bødalenin ja Loenin seudulla. Se sijaitsee Bødalselvin joessa. Se on noin 5-10 metriä korkea. Se sijaitsee luonnonkauniissa ympäristössä. Muita lähistöllä sijaitsevia vesiputouksia ovat Huldrefossen, Tinjefjellfossen, Krunefossen, Kapefossen ja Ramnefjellsfossen.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://europeanwaterfalls.com/waterfalls/hoysteinfossen/ | Julkaisija = European waterfalls...)
• 14. elokuuta 2024 kello 08.56 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Ramnefjellsfossen (Ak: Uusi sivu: '''Ramnefjellsfossen''' on vesiputous Norjassa Oldenissa. <ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://fi.advisor.travel/poi/Ramnefjellsfossen-7155 | Julkaisija = Advisor.Travel | Nimeke = Ramnefjellsfossen | Viitattu = 14.8.2024 }}</ref> Se virtaa Ramnefjellvuoren jäätiköltä Utigardselvajoelle. Vesiputous saa virtausvoimaa jäätikön sulamisvesistä. Varsinainen putousalue on 595 metriä korkea, mutta putouksen huipulta mitattuna putouksen korkeus on 818 met...)
• 13. elokuuta 2024 kello 15.41 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Muuroslaakso (Ak: Uusi sivu: '''Murroslaakso''' eli murroslinja on kallioperässä oleva geologisten tapahtumien tuloksena syntynyt pitkä painanne tai repeämä.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.geologia.fi/glossary/murroslaakso/ | Julkaisu = Geologia.fi | Nimeke = Murroslaakso | Viitattu = 13.8.2024 }}</ref> Murroslaaksoille ovat tyypillisiä jyrkät kallion seinämät.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.visittuusalanjarvi.fi/wp-content/uploads/2020/09/12614-Vanhakylanniemi_Luontopolku_kart...)
• 13. elokuuta 2024 kello 13.37 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Maanalainen järvi (Ak: Uusi sivu: '''Maanalainen järvi''' on pieni järvi tai lampi, joka sijaitsee maan pinnan alapuolella. Se voi syntyä pohjavesikerrokseen tai sen alapuolelle, missä maa on veden kyllästämä. Maanalaisia järviä muodostuu yleensä paikkoihin, joissa pohjavesi virtaa tavallista hitaammin, kuten kalkkikiviluoliin.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://opentextbc.ca/geology/chapter/14-2-groundwater-flow/ | Julkaisija = Physical Geology | Nimeke = Groundwater Flow |...)
• 3. elokuuta 2024 kello 12.18 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Sulfaatio (Ak: Uusi sivu: '''Sulfaatio''' on kemiallinen reaktio, jossa on osallisena sulfiitti (SO₃). Kun nestemäisessä aineessa sulfiittia syntyy sulfidista (SO₂), se voi reagoida heti kalsiumyhdisteiden kanssa.<ref>{{Verkkoviite| Tekijä =E. J. Anthony, D. L. Cranatstein | Osoite = https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/50360128500000216?via%3Dhub | Julkaisija = Elsevier | Julkaisu = Science Direct | Nimeke = Sulfation phenomena in fluided bed comb...)
• 3. elokuuta 2024 kello 08.57 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Prosessimetallurgia (Ak: Uusi sivu: '''Prosessimetallurgia''' on metallurgian osa-alue, joka tutkii metallituotteiden valmistusprosesseja. Metallien valmistusprosesseihin kuuluvat pyrometallurgia ja kuumissa lämpötiloissa käytetyt menetelmät.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.oulu.fi/fi/yliopisto/tiedekunnat-ja-yksikot/teknillinen-tiedekunta/prosessimetallurgia | Julkaisija = Oulun yliopisto | Nimeke = Prosessimetallurgia | Viitattu = 3.8.2024 }}</ref> Prosessimetallurgiassa tutkitaan metallur...)
• 2. elokuuta 2024 kello 11.27 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Orgaaninen synteesi (Ak: Uusi sivu: '''Orgaaninen synteesi''' on kemiallinen synteesi, jossa muodostetaan orgaanisia yhdisteitä. orgaanisten synteesien muodostamista tutkitaan teorian ja kokeiden avulla. Orgaanisten synteesien tapahtumiseen vaikuttavat fysikaalisen kemian ja kemiallisten reaktioiden ominaisuudet.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.aalto.fi/fi/kemian-ja-materiaalitieteen-laitos/kokeellinen-ja-teoreettinen-orgaaninen-synteesi | Julkaisija = Aalto yliopisto, Kemian...)
• 1. elokuuta 2024 kello 14.19 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Hybridipinnoite (Ak: Uusi sivu: '''Hybridipinnoite''' on pintakäsittelyaine, joka sisältää sekoitettuina orgaanisia yhdisteitä ja epäorgaanisia yhdisteitä. Näitä yhdisteitä yhdistämällä saadaan valmistettua erittäin tehokkaita pinnoitteita. Nämä pinnoitteet suojaavat pintoja lialta tehokkaasti. Keraamisille pinnoille tarkoitetut hybridipinnoitteet ovat kovia, sitkeitä ja hyvin tarttuvia.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://...)
• 30. heinäkuuta 2024 kello 16.39 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Hybridimateriaalit (Ak: Uusi sivu: '''Hybridimateriaalit''' ovat materiaaleja, jotka on valmistettu yhdistämällä kaksi erilaista ainetta. Valmistuksessa käytetään synteettisiä menetelmiä, jotka voivat olla orgaanisia tai epäorgaanisia. Hybridimateriaaleja hyödynnetään nanoteknologiassa ja älylaitteissa. Niitä käytetään erilaisten laitteiden näytöissä, aurinkokennoissa ja kaasuantureissa.<re...)
• 28. heinäkuuta 2024 kello 11.36 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Biomateriaalit (Ak: Uusi sivu: '''Biomateriaalit''' ovat materiaaleja, joista voidaan tehdä aineita tai laitteita, jotka liittyvät biologiaan. Joitakin hyödyntää voidaan eliöiden kudoksien hoitamisessa. Ne ovat alunperin biologisia ja joitakin käytetään biologisina, mutta osa niistä tehdään synteettisiksi. Synteettiset biomateriaalit voivat olla keraamisia, komposiitteja tai ne voivat sisältää polymeereja. Biomateriaaleissa käytetään my...)
• 27. heinäkuuta 2024 kello 08.22 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Glykolieetteri (Ak: Uusi sivu: '''Glykolieetteri''' on orgaaninen liuotin. Glykolieettereitä käytetään glykoliestereiden tavoin lakoissa, maaleissa, painoväreissä, puhdistusaineissa, lattiavahoissa ja lentokoneiden polttoaineissa. Niiden haihtuvuus on vähäisempää kuin monilla alifaattisilla ja aromaattisilla hiilivedyillä. Ne voivat imeytyä ihon läpi elimistöön. Niistä jotkut ovat lisääntymisterveydelle haitallisia.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https:...)
• 26. heinäkuuta 2024 kello 07.38 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Metyylietyyliselluloosa (Ak: Uusi sivu: '''Metyylietyyliselluloosa''' (etyylimetyyliselluloosa) (E-koodi E 465) on selluloosan yhdiste, joka on eetterimuodossa ja jossa on etyyli- ja metyyliryhmiä. Sen kemiallinen kaava on CH₂-CH₃. Se on väriltään valkoista, kellertävää, harmahtavaa. Se on hajutonta ja mautonta ja rakenteeltaan kuituista rakeista jauhetta. Se turpoaa veteen liuetessa, jolloin liuos on kolloidinen. Tämä liuos on opaalinhohtoinen ja viskoosinen. Metyylietyylisel...) Merkkaus: Linkki täsmennyssivulle
• 25. heinäkuuta 2024 kello 14.09 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Hydroksipropyyliselluloosa (Ak: Uusi sivu: '''Hydroksipropyyliselluloosa''' (E-koodi E 463) on selluloosayhdiste, jota esiintyy luonnossa kasveissa. Sitä voidaan valmistaa myös kemiallisesti lisäämällä selluloosamolekyyliin hydroksipropyyliryhmiä. Hydroksipropyyliselluloosa on vesiliukoinen. Sen liuos on väritön, kirkas ja viskoosinen. Hydroksipropyyliselluloosaa käytetään elintarvikkeissa, kosmetiikassa ja lääkkeissä. Se toimii sakeuttamis-, stabilointi- ja sideaineena.<ref>{{Verkkoviite| Osoite =...)
• 25. heinäkuuta 2024 kello 13.37 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Hydroksipropyylimetyyliselluloosa (Ak: Uusi sivu: '''Hydroksipropyylimetyyliselluloosa''' (E-koodi E 464) on selluloosajohdannainen polymeeri. Se on jauhe, joka on väriltään valkoinen tai luonnonvalkoinen. Se on hajuton, mauton ja ioniton. Sitä käytetään monipuolisesti lääke-, kosmetiikka- ja elintarviketeollisuudessa. Sen käyttötarkoituksia ovat sakeutus, emulgointi, stabillointi, suspendointi ja kalvon muodostaminen. Lääketeollisuudessa sitä käy...)
• 24. heinäkuuta 2024 kello 15.15 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Metyyliselluloosa (Ak: Uusi sivu: '''Metyyliselluloosa''' (E-koodi E 461) on selluloosajohdannainen. Sitä käytetään lääke-, kosmetiikka- ja elintarviketeollisuuden raaka-aineena. Se on vesiliukoista jauhetta, se on väriltään valkoista, hajutonta ja mautonta. Kuumassa vedessä siitä tulee geeliä. Sitä saadaan kasveissa esiintyvästä selluloosasta käsittelemällä sitä alkalilla ja tuottamalla selluloosan ja metanolin välinen kemialli...)
• 24. heinäkuuta 2024 kello 11.23 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Hydroksietyyliselluloosa (Ak: Uusi sivu: '''Hydroksietyyliselluloosa''' on selluloosaeetteri, joka on muodostettu alkalisen selluloosan ja etyylioksidin tai kloorietanolin eetteröinnillä. Molekyylikaava on C29H52021 ja Gas-numero on 9004-62-0. Se on jauhetta, joka on väriltään valkoista tai vaalean keltaista. Se on kuitumainen aine, joka on myrkytön ja mauton. Se on liukoinen ja ioniton. Sitä käytetään pinnoituksessa, rakennusteollisuudessa sekä tekstiili...)
• 24. heinäkuuta 2024 kello 09.47 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Amylopektiini (Ak: Uusi sivu: '''Amylopektiini''' on polysakkaridi, joka muodostuu haaroittuneista molekyyliketjuista. Nämä ketjut muodostavat glukoosia, joka puolestaan muodostaa tärkkelystä.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://molekyyligastronomia.fi/ruokaverstas-senajoella/tarkkelyksen-kemiaa/ | Julkaisija = Molekyyligastronomia | Nimeke = Tärkkelyksen kemiaa | Ajankohta = 5.11.2014 | Viitattu = 24.7.2024 }}</ref> Amylopektiiniä on muun muassa perunatärkkelyksessä.<ref>{{Verkkoviite...)
• 24. heinäkuuta 2024 kello 09.02 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Amyloosi (Ak: Uusi sivu: '''Amyloosi''' on polysakkaridi, joka on suoraketjuinen ja muodostaa glukoosiketjuja, jotka puolestaan muodostavat tärkkelystä. Kuumennettaessa amyloosi diffunoituu ja lopulta tärkkelyskiteistä muodostuu polymeereja. Tärkkelyspitoisten elintarvikkeiden kylmetessä tärkkelysketjut muodostuvat uuteen järjestykseen, joka on kaksoiskierteinen. Amyloosiketjujen uusi kiteytyminen tapahtuu nopeammin kuin haaraoittuneista ketjuista koostuvan amylopektii...)
• 22. heinäkuuta 2024 kello 08.13 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Karttuuni (Ak: Uusi sivu: '''Karttuuni''' on kangas, jota käytetään kansallispukuihin. Se on joko puuvillaa tai pellavaa. Sen kudontaan käytetään palttinasidosta ja siihen painetaan kuvioita.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.tietokirstu.fi/erikoissanasto/karttuuni/ | Julkaisija = Tietokirstu | Nimeke = Karttuuni | Viitattu = 22.7.2024 }}</ref> Ohutta puuvillaista karttuunia käytetään Rantalakeuden kansallispuvun esiliinaan.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://erjaho...)
• 22. heinäkuuta 2024 kello 07.48 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Parkkumi (Ak: Uusi sivu: '''Parkkumi''' on villaa sisältävä kangas, jossa loimet ovat puuvillaa tai pellavaa. Kudottaessa villa on karstavillaa ja sidos on kudepomsi. Parkkumi on raidallinen kangas, jota käytetään kansallispukujen hameissa, liiveissä ja röijyissä. Parkkumi on rakenteeltaan ryhdikäs ja tiivis.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.kansallispuvut.fi/kansallispuvut/kansallispukusanasto | Julkaisija = Suomen käsityön museo, Suomen kansallispu...)
• 21. heinäkuuta 2024 kello 11.48 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Neulelanka (Ak: Uusi sivu: '''Neulelanka''' on neulonnassa käytettävä lanka. Neulelangat sisältävät yleensä tavallista villaa ja polyamidia, mutta jotkut neulelangat koostuvat merseroidusta puuvillasta. Joskus neulelangat sisältävät myös alpakan villaa, mohairvillaa ja merinovillaa.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.eurokangas.fi/ompelutarvikkeet-ja-kaavat/neulelangat-ja-tarvikkeet | Julkaisija = Eurokangas | Nimeke = Neule- ja käsityölangat | Viitatt...)
• 20. heinäkuuta 2024 kello 16.35 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Patinointi (Ak: Uusi sivu: '''Patinointi''' on pintakäsittelyä, jossa pintaa tummennetaan ja tehdään vanhemman näköiseksi. Puupintaa voidaan patinoida etikan ja teräsvillan nestemäisellä seoksella. Pinnasta tulee sitä tummempaa, mitä kauemmin patinointiaine vaikuttaa pintaan.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.teeitse.com/materiaalit/puu/helppo-tapa-puun-patinointiin-etikka-terasvilla/ | Julkaisu = Tee itse | Nimeke = Helppo tapa puun patinointiin: Etikka & Teräsvilla | Ajankohta =...)
• 19. heinäkuuta 2024 kello 10.07 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Muovitekniikka (Ak: Uusi sivu: '''Muovitekniikka''' käsittää muovin ominaisuuksiin ja muovin valmistukseen liittyvää tekniikkaa. Muovit sisältävät polymeereja Muovit valmistetaan kokonaan tai osin keinotekoisesti. Valmistusprosessin aikana muovia voidaan muokata lämmön ja paineen avulla. Muovivalmisteita voidaan tehdä muotoonsa kuumennetusta, sulatetusta muovimassasta ruiskuvalutekniikalla. Muoveihin käytetään lisäaineita, jotka vaikuttavat lujuuteen,...)
• 18. heinäkuuta 2024 kello 11.07 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Metallitekniikka (Ak: Uusi sivu: '''Metallitekniikkaan''' kuuluvat metallien käsittelyyn liittyvät tekniikat. Siihen kuuluvat metallin käsittelyyn kuuluvien koneiden asennus- ja huoltotavat ja niiden tekniikka, hitsaustekniikka ja esimerkiksi metallilevyjen käsittelytekniikat.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.takk.fi/fi/koulutukset/ammattialat/kone-ja-metallitekniikka | Julkaisija = TAKK | Nimeke = Kone- ja metallitekniikka | Viitattu = 18.7.2024 }}</ref> Metallitekniikkaan kuulu...)
• 17. heinäkuuta 2024 kello 09.06 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Nahkatyö (Ak: Uusi sivu: '''Nahkätyö''' on nahan käsittelyyn liityvää käsityötä. Nahkatyössä tarvittavia tarvikkeita ovat nahkaneulat, naskali, pihdit, vahalanka, avartajan terät, koristeraidottaja ja ompelu-urarauta.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.nahkamaakari.com/web-putiikki/nahkatyotarvikkeet | Julkaisija = Nahkamaakari | Nimeke = Nahkatyötarvikkeet | Viitattu = 17.7.2024 }}</ref> Nahan kestävyyttä parannetaan parkitsemalla. Parkitsemiseen k...) Merkkaus: Linkki täsmennyssivulle
• 16. heinäkuuta 2024 kello 12.10 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Ristikkorevinnäiset (Ak: Uusi sivu: '''Ristikkorevinnäiset''' ovat revinnäiskirjontaan kuuluvia tyylejä, joissa kankaan lankoja ensin puretaan ja revinnäisaukon keskelle tehdään ristikko sidepistoilla. Revinnäisaukkojen väliin jäävät alueet vahvistetaan pujotteluompelulla. Ristikkorevinnäisiin kuuluu muun muassa Joutsenon revinnäinen, jota on Karjalassa kutsuttu nyhännäiskirjonnaksi. Sitä on käytetty Joutsenon kansallispuvussa, huivien reunoissa sekä lakanoiden reunoissa ja käspaikoissa j...)
• 16. heinäkuuta 2024 kello 09.05 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Etupistokirjonta (Ak: Uusi sivu: '''Etupistokirjonta''' on etupistoin eli suorin eteen päin tehdyin pistoin ommeltu kirjontatyö. Etupistojen avulla voidaan tehdä geometrisia kuvioita, jotka ovat esimerkiksi ympyrän tai neliön muotoisia. Kuvioita saadaan aikaan värien vaihtelulla ja pistojen tiheyden vaihtelulla. Etupistoilla voidaan myös reunustaa kuvioita ja applikoida tilkkuja laajempaan pohjakankaaseen.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Annukka Mikkola | Julkaisija = WSOY |...)
• 15. heinäkuuta 2024 kello 08.39 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Kirjontapistot (Ak: Uusi sivu: '''Kirjontapistot''' ovat kirjonnassa käytettyjä pistoja ja pistoista muodostuvia kuvioita. Etupisto, joka tehdään suoraan eteen päin ompelemalla, on yksinkertaisin kirjontapisto. Edestakainen etupisto tehdään ompelemalla etupistoja ensin yhteen suuntaan ja sitten päinvastaiseen suuntaan. Jälkipisto on etupiston näköinen, mutta se ommellaan viemällä neulaa langasta taakse päin. Tiplapisto on 2-5 kertainen jälkipisto. Tikkipisto ommellaan muuten sam...)
• 13. heinäkuuta 2024 kello 09.05 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Hyydytetty muna (Ak: Uusi sivu: '''Hyydytetty muna''' on kananmuna, joka on valmistettu hyydyttämällä. Kun hyydytettyjä munia keitetään, se tapahtuu uppomunan keittämistä muistuttavalla tavalla. Niitä ei kuitenkaan keitetä yhtä paljossa vedessä. Munia ei pidä keittää kovin kovalla lämmöllä. Keitinveteen lisätään etikkaa, joka pitää munaa koossa. Hyydytettyä munaa tarjotaan usein muun ruoan päällä, kuten munanuudelien päällä.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.hs.fi...)
• 13. heinäkuuta 2024 kello 06.42 Lea Asikainen keskustelu muokkaukset loi sivun Torttupohja (Ak: Uusi sivu: '''Torttupohja''' on torttujen pohja, jonka päälle laitetaan täyte. Kaupoissa myytävät valmiit torttupohjat sisältävät vehnäjauhoja, kananmunaa, sokeria ja glukoosisiirappia.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://www.s-kaupat.fi/tuote/rainbow-torttupohja-200-g/6415712904029 | Julkaisija = SOK | Julkaisu = S-kaupat | Nimeke = Rainbow torttupohja 200 g | Viitattu = 13.7.2024 }}</ref> Itse tehtävään perinteiseen torttupohjaan laitetaan vehnäjauhojen, sokerin ja ka...)