Timanthes Kythnoslainen
| Timanthes Kythnoslainen | |
|---|---|
| Τιμάνθης ὁ Κύθνιος | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 400-luku eaa. Kythnos |
| Kuollut | 300-luku eaa. |
| Ammatti | taidemaalari |
| Taiteilija | |
| Kuuluisimpia töitä | Ifigeneian uhraaminen |
Timanthes Kythnoslainen (m.kreik. Τιμάνθης ὁ Κύθνιος, Timanthēs ho Kythnios, lat. Timanthes Cythnius; 400/300-luku eaa.) oli antiikin kreikkalainen taidemaalari, joka oli kotoisin Kythnoksesta. Usein häneen viitataan koulukuntansa mukaan nimellä Timanthes Sikyonlainen (m.kreik. Τιμάνθης ὁ Σικυώνιος, Timanthēs ho Sikyōnios, lat. Timanthes Sicyonius).[1]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Timanthes oli Plinius vanhemman mukaan Zeuksiin ja Parrhasioksen aikalainen ja toimi 95. olympiadin eli vuoden 400 eaa. tienoilla.[1][2] Quintilianus sanoo hänen olleen kotoisin Kythnoksen kaupungista samannimiseltä saarelta.[1][3] Eustathios kuitenkin esittää hänet sikyonlaisena.[1][4] Todennäköisin selitys tälle on se, että hän oli syntyjään kythnoslainen mutta kuului maalaustaiteen sikyonlaiseen koulukuntaan.[1]
Timantheen varsinaisesta henkilöhistoriasta ei tiedetä antiikin lähteiden kautta muuta kuin se, että hän kilpaili Parrhasioksen ja Koloteen kanssa.[1] Tätä Timanthesta ei tule sekoittaa toiseen taidemaalari Timanthes Sikyonlaiseen, joka eli myöhemmin, 200-luvulla eaa.[5]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Plinius kehuu Timantheen kykyjä ja ilmaisua ja kuvaa hänen hallinneen koko taiteenalansa.[1][2] Plinius sanoo hänen maalaustensa vihjanneen enemmän kuin tuoneen julki, ja vaikka ne olivat taiteellisesti erinomaisia, ne osoittivat samalla tätä suurempaakin neroutta.[1] Cicero mainitsee Timantheen yhtenä niistä taidemaalareista, joka olisi käyttänyt vain neljää väriä.[1][6]
Antiikin lähteissä on säilynyt maininta vain viidestä Timantheen teoksesta, jotka saivat hyvin kiittävät arviot; ne olivat:[1]
Ifigeneian uhraaminen
Maalaus, jota antiikin aikana pidettiin Timantheen mestariteoksena, esitti Ifigeneian uhraamista. Hän maalasi sen kilpaillessaan Koloteen kanssa.[1][3] Maalauksen keskushahmona oli uhrialttarilla ollut Ifigeneia, jonka ympärillä olivat Kalkhas, jonka ennuslause oli vaatinut neidon uhraamista; Odysseus, joka oli hakenut Ifigeneian kotoaan; Menelaos, hänen isänsä Agamemnonin veli; sekä hänen isänsä Agamemnon itse.[1]
Maalaus herätti huomiota ennen kaikkea siksi, että siinä Agamemnon oli kuvattu niin, että hänen vaatteensa peitti hänen kasvonsa. Taidehistorioitsijat ovat pohtineet, oliko tämä nerokkuutta vai pelkkä temppu, mutta antiikin aikana se herätti mitä suurinta ihailua. Sitä ylistävät muun muassa Cicero,[7] Quintilianus[3] ja Valerius Maximus.[8] He tulkitsivat, että Agamemnonin kasvojen peittäminen osoittaisi ilmaisuvoiman rajoja: Timantheen kuvattua jo Kalkhaan, Odysseuksen ja Menelaoksen toinen toistaan voimakkaamman surun, Agamemnonin surun kuvaaminen enää näitä suuremmaksi kävi jo mahdottomaksi.[1]
Nykyajan taidehistorioitsijat taas ovat katsoneet, että Agamemnonin kasvot olisi peitetty ennemmin esteettisten periaatteiden kuin taiteilijan kykyjen rajallisuuden vuoksi. Erään tulkinnan mukaan Timanthes tunsi kuin isä, ja peitti Agamemnonin kasvot häveliäisyyden vuoksi, ei siksi, ettei olisi kyennyt kuvaamaan niitä. Agamemonin surun esittäminen olisi tuhonnut hänen hahmonsa suuruuden ja tilanteen vakavan arvokkuuden.[1]
Eustathios katsoi, että idea olisi perustunut erääseen Iliaan säkeeseen (24.163). Maalauksen jäljitelmä on löydetty Pompejista erään talon seinästä.[1]
Muut maalaukset
Timantheen muita maalauksia olivat:
- Aiaan ja Odysseuksen kiista Akhilleuksen aseista – Maalaus, jolla Timanthes sai voiton Parrhasioksesta.
- Palamedeen kuolema – Fotioksen mainisema maalaus, joka oli Efesoksessa. Johannes Tzetzes laittaa sen Timantheen nimiin.[9]
- Nukkuva kyklooppi – Hyvin pienikokoinen maalaus (parvula tabula), jonka Plinius mainitsee esimerkkinä Timantheen kyvyistä ja kekseliäisyydestä. Siinä kykloopin koko on ilmaistu liittämällä mukaan satyyreitä, joiden thyrsos-sauva on kykloopin sormen kokoinen.
- Maalaus, joka oli Pliniuksen aikana Roomassa Rauhan temppelissä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Smith, William: ”Timanthes (2)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Plinius vanhempi: Naturalis historia 35.10 s. 36.3–.
- ↑ a b c Quintilianus: Puhujan kasvatus 2.13.
- ↑ Eustathios: Kommentaari Iliaaseen 24.163, s. 1343.60.
- ↑ Smith, William: ”Timanthes (3)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Cicero: Brutus 22.
- ↑ Cicero: Puhuja 22.
- ↑ Valerius Maximus: Factorum ac dictorum memorabilium libri IX 8.11. ext. 6.
- ↑ Fotios: Bibliotheke, cod. 190, vol. I, s. 146b. 27, ed. Bekker; Johannes Tzetzes: Khiliades 8.198.