Great Reset

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta The Great Reset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Klaus Schwab, Maailman talousfoorumin perustaja

Great Reset (suom. Suuri nollaus tai Suuri uudelleenasettaminen) on talouden elvytyssuunnitelma.

Maailman talousfoorumi tunnetaan Sveitsin Davosissa vuosittain järjestettävästä kokouksesta, jonne saapuu suurvaltojen ja yritysten johtajia, tutkijoita, kansalaisjärjestöjen edustajia ja tunnettuja julkisuuden henkilöitä keskustelemaan ajankohtaisista globaaleista aiheista[1]. "The Great Reset" oli tarkoitus olla vuoden 2021 Maailman talousfoorumin vuotuisen huippukokouksen teemana Davosissa Sveitsissä tammikuussa 2021.[2] Koronapandemian aiheuttaman häiriön vuoksi huippukokous siirrettiin toukokuulle 2021 ja jälleen vuodelle 2022.[3]

WEF:n pääjohtaja Klaus Schwab on varoittanut, että koronapandemian seurauksena maailma voi kohdata pahimman laman sitten 1930-luvun. Schwab kirjoittaa WEFin sivustolla, otsikolla Now Is The Time For a Great Reset: "...maailman on toimittava nopeasti uudistaakseen yhteiskuntiemme ja taloutemme kaikkia näkökohtia koulutuksesta sosiaalisiin sopimuksiin ja työoloihin. Jokaisen maan, Yhdysvalloista Kiinaan, on osallistuttava, ja jokaisen teollisuuden, öljystä ja kaasusta teknologiaan, on muututtava. Lyhyesti sanottuna tarvitsemme kapitalismin 'suuren nollauksen'."[4]

Kansainvälisen valuuttarahaston johtaja Kristalina Georgieva on tuonut esiin kolme keskeistä näkökohtaa kestävässä vastauksessa koronapandemiaan: vihreä kasvu, älykkäämpi kasvu ja oikeudenmukaisempi kasvu.[5][6]

Jotkut ovat arvostelleet Great Reset -aloitetta ja yleisemmin Maailman talousfoorumia[7] talouden sääntelyn purkamisen edistämisestä ja pyrkimyksestä lisätä epäedustavien yksityisten yritysten, erityisesti suurten monikansallisten yritysten valtaa valtion instituutioiden kustannuksella. [8][9]

Great Resetiä koskevissa salaliittoteorioissa se on esitetty vaikutusvaltaisten kapitalistien ja poliitikkojen johtamana autoritaarisena, sosialistisena maailmanhallintosuunnitelmana.[10] Great Resetiin liittyvien salaliittoteorioiden leviäminen kiihtyi, kun useat eri maiden johtajat, kuten Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern ja Kanadan pääministeri Justin Trudeau, toivat esiin puheissaan ajatuksen koronapandemian jälkeisestä "nollauksesta".[11]

Termin alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Termi "The Great Reset" tuli julkisuuteen vuonna 2010 yhdysvaltalaisen ekonomistin Richard Floridan saman nimisen kirjan myötä. Floridan Suuri nollaus oli vastaus vuoden 2008 finanssikriisiin, joka Floridan mukaan oli viimeisin suurten nollausten sarjassa, joihin kuuluvat myös 1800-luvun lopun pitkä lama ja 1930-luvun suuri lama.[12]

Pääkohdat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuun 2020 puoliväliin mennessä covid-19-pandemian, covid-19-laman, vuoden 2020 Venäjän ja Saudi-Arabian öljyn hintasodan ja siitä johtuvan "öljyn hintojen romahtamisen" taustaa vasten[13] Englannin pankin entinen pääjohtaja Mark Carney esitteli mahdollisia perustavanlaatuisia muutoksia artikkelissa The Economistissa. Carneyn mukaan covidin jälkeisessä maailmassa testataan "sidosryhmäkapitalismia", koska "yrityksiä arvioidaan sen mukaan "mitä ne tekivät sodan aikana", kuinka ne kohtelivat työntekijöitään, tavarantoimittajiaan ja asiakkaitaan, kuka jakoi ja kuka hamstrasi".[14] "Kuilu sen välillä, mitä markkinat arvostavat ja mitä ihmiset arvostavat" sulkeutuu.[14] On kohtuullista odottaa, että Covidin jälkeisessä maailmassa useammat ihmiset haluavat parannuksia riskienhallintaan, sosiaalisiin ja lääketieteellisiin turvaverkkoihin ja haluavat kiinnittää enemmän huomiota tieteellisiin asiantuntijoihin. Tämä uusi arvohierarkia edellyttää sen nollausta, kuinka käsittelemme ilmastonmuutosta, joka on pandemian tavoin globaali ilmiö. Kukaan ei voi "eristyä" ilmastonmuutoksesta, joten meidän kaikkien on "toimittava edeltäkäsin ja solidaarisesti".[14] Vuoden 2020 BBC Reith -luennoissaan Carney kehitti kolmeen kriisiin, luottoon, covidiin ja ilmastoon liittyvää arvohierarkioiden teemaansa.[15]

WEF:n 15. toukokuuta 2020 julkaiseman artikkelin mukaan covid-19 tarjoaa mahdollisuuden "uudelleenasettaa ja muokata" maailmaa tavalla, joka on paremmin linjassa Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) kanssa, koska pandemian seurauksena on entistä kiireellisempää löytää ratkaisuja ilmastonmuutokseen, eriarvoisuuteen ja köyhyyteen.[16] Tämä sisältää työmarkkinoiden nollauksen, koska yhä useammat ihmiset tekevät etätyötä ja nopeuttvat "työn tulevaisuuden" prosessia. Nollaus edistää jo aloitettua työtä, jolla valmistaudutaan siirtymään neljänteen teolliseen vallankumoukseen kouluttamalla työntekijöitä.[17] Toinen WEF:n esiin tuoma Covidin jälkeinen huolenaihe on elintarviketurva, mukaan lukien elintarvikkeiden toimitusketjujen häiriöriski ja globaalin koordinoinnin tarve, jotta "elintarvikeprotektionismista ei tulisi pandemian jälkeistä uutta normaalia"[18].

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) toimitusjohtaja Kristalina Georgieva sanoi kesäkuussa 2020 pitämässään Great Reset -foorumin avauspuheessa, että kriisistä selviytymiseksi on tehty massiivisia finanssipoliittisia elvytystoimia, ja "on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kasvu johtaa vihreämpään, älykkäämpään ja oikeudenmukaisempaan maailmaan tulevaisuudessa".[19] [20] Georgieva listasi kolme Great Resetin näkökohtaa; vihreä kasvu, älykkäämpi kasvu ja oikeudenmukaisempi kasvu. Julkiset investoinnit ja valtion kannustimet yksityisille sijoittajille voisivat "tukea vähähiilistä ja ilmastonkestävää kasvua", kuten "mangrovemetsien istuttamista, maan ennallistamista, metsitystä tai rakennusten eristämistä"[19]. Koska öljyn hinta on alhainen, ajoitus oli oikea fossiilisten polttoaineiden tukien poistamiselle ja hiilidioksidin hinnoittelun käyttöönotolle tulevien investointien kannustamiseksi.[19] Covid-19-pandemia tarjoaa mahdollisuuden muokata talouden elpymistä ja globaalien suhteiden, talouksien ja prioriteettien tulevaa suuntaa.[21]

Kesäkuussa 2020 Klaus Schwab, joka perusti Maailman talousfoorumin vuonna 1971 ja on tällä hetkellä sen hallituksen puheenjohtaja, kuvaili Great Resetin kolmea ydinosaa.[4] Ensimmäinen sisältää edellytysten luomisen "sidosryhmätaloudelle". Toisessa osassa käsitellään sitä, kuinka laajamittaiset pandemian meno-ohjelmat yksityisten investointien ja eläkerahastojen kanssa voisivat parantaa vanhaa järjestelmää rakentamalla siitä sellaisen, joka on "joustava, tasapuolinen ja kestävä" pitkällä aikavälillä, "rakentamalla vihreää kaupunki-infrastruktuuria ja luomalla teollisuudelle kannustimia parantaa niiden ansioluetteloa vastuullisen sijoittamisen (ESG) mittareissa." Kolmas osa Great Reset -agendassa on "valjastaa neljännen teollisen vallankumouksen innovaatiot" yleisen edun hyväksi.[4]

Schwabin ja ekonomisti Thierry Malleretin heinäkuussa 2020 julkaisema kirja COVID-19: The Great Reset esitteli suunnitelmaa yksityiskohtaisemmin.[22] Eräässä Great Reset dialogissa John Kerry, Jan Vapaavuori ja muut osallistujat keskustelivat siitä, kuinka "yhteiskuntasopimus" voidaan uudistaa Covidin jälkeisessä maailmassa.[23]

Sidosryhmäkapitalismi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suunnitelmaa, josta Great Reset sai alkunsa, kutsutaan nimellä Global Redesign Initiative. Maailman talousfoorumin vuoden 2008 talouskriisin jälkeen laatima aloite sisältää 600-sivuisen raportin globaalin hallinnon muuttamisesta. WEF:n näkemyksen mukaan valtiot olisivat sidosryhmiä useiden sidosryhmien globaalissa hallintomallissa. Monia sidosryhmiä palvelevien korporaatioiden sijasta globaalin hallinnon monisidosryhmämallissa myös korporaatiot olisivat virallisia sidosryhmiä globaalissa päätöksenteossa. Harris Gleckman, Massachusettsin yliopiston vanhempi tutkija, kuvailee raporttia "kattavimmaksi ehdotukseksi globaalin hallinnon uudelleensuunnittelusta sitten Yhdistyneiden Kansakuntien muodostamisen".[8]

Syyskuussa 2021 julkaistiin YK:n pääsihteerin raportti Our Common Agenda, jonka olivat tilanneet YK:n jäsenvaltiot. Raportti esittelee kuusikohtaisen suunnitelman, jonka avulla maailman nykyiset haasteet voidaan voittaa nopeammin. Raportissa ehdotetaan kaikkien sidosryhmien vahvempaa osallistumista.[24] Ehkä symbolisin esimerkki tästä muutoksesta on kiistanalainen strateginen kumppanuussopimus, jonka Yhdistyneet Kansakunnat allekirjoitti Maailman talousfoorumin kanssa vuonna 2019. Monisidosryhmämalli (engl. multistakeholderism) on WEF:n päivitys multilateralismiin, joka on nykyinen järjestelmä, jonka kautta valtiot työskentelevät yhdessä saavuttaakseen yhteiset tavoitteet. Multilateraalisen järjestelmän ydininstituutio on YK.[8]

Ihmisoikeusjärjestö FIAN International yhdessä 300 muun organisaation kanssa on ilmaissut huolensa useiden sidosryhmien asetelmasta avoimessa kirjeessä YK:n pääsihteerille António Guterresille.[8] [25]

Toinen esimerkki sidosryhmäkapitalismin kehityksessä löytyy teknologian alalta. Osana vuoden 2020 Roadmap for Digital Cooperation -suunnitelmaa YK:n pääsihteeri vaati uuden "strategisen ja toimivaltaisen, useiden sidosryhmien korkean tason elimen" muodostamista. Toteutuessaan se voisi olla ratkaiseva voitto käynnissä olevassa sodassa, jota GAFAM (Google, Apple, Facebook, Amazon ja Microsoft) käy hallitusten kanssa kartellisäännöistä, veronkierrosta ja niiden jatkuvasti kasvavasta vallasta yhteiskunnassa. Yli 170 kansalaisyhteiskuntaryhmää ympäri maailman on allekirjoittanut toisen avoimen kirjeen YK:n pääsihteerille pyrkimyksenään estää digitaalisen hallintoelimen muodostaminen.[8]

Joulukuussa 2021 Transnational Institute yhdessä useiden muiden järjestöjen kanssa julkaisi e-kirjan The Great Takeover: Mapping of Multistakeholderism in Global Governance, jossa tutkijat analysoivat globaalin sidosryhmämallin vaikutuksia. Tutkijoiden mukaan se johtaisi "epädemokraattisempaan, vähemmän kestävään ja epätasa-arvoisempaan maailmaan".[26]

Rokotteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bill ja Melinda Gates lehdistötilaisuudessa Davosissa vuonna 2009

COVAX eli COVID-19 Vaccines Global Access on maailmanlaajuinen aloite, jonka tavoitteena on COVID-19-rokotteiden tasapuolinen saatavuus. COVAXin perustivat kaksi eri sidosryhmistä koostuvaa ryhmää: GAVI, the Vaccine Alliance ja CEPI (Coalition for Epidemic Preparedness Innovations), yhteistyössä WHO:n kanssa.[8] CEPIn perustajat ovat Maailman talousfoorumi, Wellcome Trust, Bill ja Melinda Gatesin säätiö, Intia ja Norja.

GAVIa on kritisoitu siitä, että se on antanut yksityisille lahjoittajille enemmän valtaa päättää maailmanlaajuisista terveystavoitteista[27] priorisoimalla uudet, kalliit rokotteet samalla kun se käyttää vähemmän rahaa ja vaivaa vanhojen, halpojen rokotteiden kattavuuden laajentamiseen.[28] Vuosina 2016-2020 Bill ja Melinda Gatesin säätiö oli GAVIn toiseksi suurin rahoittaja, Ison-Britannian jälkeen.[29]

Etelä-Afrikka ja Intia pyysivät vuoden 2020 lopulla kaikkien COVID-19-teknologioiden immateriaalioikeuksia koskevien sääntöjen väliaikaista poistamista rokotteiden ja muiden lääkintätuotteiden valmistuksen ja jakelun tehostamiseksi, pääasiassa kehitysmaissa. WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus kannatti ehdotusta, mutta GAVI, Bill ja Melinda Gatesin säätiö ja jopa Bill Gates henkilökohtaisesti vastustivat ehdotusta voimakkaasti.[8]

Vihreä talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuningas Charles III:n mukaan talouden elpymisen on saatettava maailma kestävän kehityksen polulle, joka sisältäisi hiilidioksidin hinnoittelun. Hän on korostanut, että yksityinen sektori olisi suunnitelman päätekijä.[30] Markkinoiden tulisi sopeutua nykyiseen todellisuuteen pyrkimällä oikeudenmukaisempiin tuloksiin, varmistamalla, että investoinneilla pyritään molemminpuoliseen edistymiseen, mukaan lukien ympäristöystävällisten investointien nopeuttaminen, ja käynnistämään neljäs teollinen vallankumous luomalla digitaalinen taloudellinen ja julkinen infrastruktuuri.[30] Schwabin mukaan se ei muuttaisi talousjärjestelmää, vaan ennemmin parantaisi sitä suuntaan jota hän pitää "vastuullisena kapitalismina".

Brookings Institution on kuvaillut tätä kolmikohtaista suunnitelmaa vastauksena Covid-19-kriisiin; vastaus, toipuminen ja nollaus (response, recovery, reset). Lyhyellä aikavälillä siihen sisältyy vastaus. Keskipitkällä aikavälillä tämä tarkoittaa "taloudellisen ja sosiaalisen toiminnan uudelleenrakentamista tavalla, joka suojelee kansanterveyttä, edistää yhteiskunnan paranemista ja suojelee ympäristöä". Nollaus on tarkoitettu järjestelmille pitkällä aikavälillä, jotta "kollektiivisen mielikuvituksen" avulla saadaan aikaan Suuri nollaus; "uusi tasapaino poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöjärjestelmien välillä kohti yhteisiä tavoitteita"[31].

Neljäs teollinen vallankumous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klaus Schwab käytti "neljännen teollisen vallankumouksen" käsitettä Foreign Affairs -lehden vuonna 2015 julkaisemassa artikkelissa[32], ja vuonna 2016 Davosissa Sveitsissä järjestetyn Maailman talousfoorumin vuosikokouksen teemana oli "Neljännen teollisen vallankumouksen hallitseminen".[33] Vuoden 2015 artikkelissaan Schwab sanoi, että ensimmäinen teollinen vallankumous sai voimansa "vedestä ja höyrystä". Sähkövoiman avulla toinen teollinen vallankumous toi massatuotannon käyttöön. Elektroniikka ja tietotekniikka automatisoivat tuotantoprosessin kolmannessa teollisessa vallankumouksessa. Neljännessä teollisessa vallankumouksessa rajat "fyysisten, digitaalisten ja biologisten sfäärien" välillä ovat hämärtyneet, ja nykyinen vallankumous, joka alkoi digitaalisella vallankumouksella 1990-luvun puolivälissä, on "luonteeltaan teknologioiden fuusio"[32]. Tämä fuusio sisältää aloja kuten tekoäly, robotiikka, esineiden internet, robottiautot, 3D-tulostus, nanoteknologia, bioteknologia, materiaalitiede, energian varastointi ja kvanttilaskenta.[32]

Vaikka kiinnostus neljännen teollisen vallankumouksen teknologioita kohtaan lisääntyi covid-19-pandemian aikana, alle 9 % yrityksistä käytti koneoppimista, robotiikkaa, kosketusnäyttöjä ja muita kehittyneitä teknologioita. 21. lokakuuta 2020 järjestetyssä WEF-virtuaalipaneelissa keskusteltiin siitä, kuinka organisaatiot voisivat hyödyntää neljännen vallankumouksen teknologioita.[34] 28. tammikuuta 2021 Davos Agenda -virtuaalipaneeli keskusteli siitä, kuinka tekoäly (AI) "tulee muuttamaan perusteellisesti maailmaa". 63 % toimitusjohtajista uskoo, että "tekoälyllä tulee olemaan suurempi vaikutus kuin Internetillä."[35] Vuonna 2020 Great Reset Dialogues johti monivuotisiin projekteihin, kuten digitaalisen transformaation ohjelmaan, jossa eri toimialojen sidosryhmät tutkivat, kuinka vuoden 2020 "dislokatiivinen shokki" oli lisääntynyt ja "kiihdyttänyt digitaalisia muutoksia". Raportin mukaan, vaikka "digitaaliset ekosysteemit edustavat yli 60 biljoonan dollarin tuloja vuoteen 2025 mennessä", "vain 9 % johdosta [heinäkuussa 2020] sanoi, että heidän johtajillaan on oikeat digitaaliset taidot".[36]

Utopia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juuri ennen vuoden 2016 WEF:n Global Future Councils -kokousta tanskalainen kansanedustaja Ida Auken, joka oli myös Nuori globaali johtaja (YGL) ja kaupunkien ja kaupungistumisen neuvoston jäsen, kirjoitti artikkelin, joka ladattiin WEF:n viralliselle verkkosivustolle ja jonka myöhemmin Forbes julkaisi uudelleen. Artikkelissa Auken kuvaili, kuinka teknologia voisi parantaa elämäämme vuoteen 2030 mennessä, jos YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) toteutuisivat tällä teknologioiden fuusiolla. Aukenin esittämässä skenaariossa uusien digitalisoitujen teknologioiden syntyminen ja soveltaminen aloilla kuten viestintä, energia, liikenne ja majoitus johtaisi parempaan saatavuuteen ja alentuneisiin kustannuksiin (ja lopulta kustannusten täydelliseen eliminoitumiseen), mikä johtaisi lopulta elintapatautien, ilmastonmuutoksen, pakolaiskriisien, ympäristön pilaantumisen, ruuhkaisten kaupunkien, vesien saastumisen, ilmansaasteiden, sosiaalisten levottomuuksien ja työttömyyden sekä muiden 2000-luvun alun kriisien loppumiseen. Skenaarion vuoden 2030 päätepisteen loppuun mennessä kaikki, mikä oli aiemmin ollut tuotteita, olisi nyt vapaasti saatavilla olevaa palvelua, mikä eliminoi tavaran tai kiinteistön henkilökohtaisen omistuksen tarpeen.[37]

Artikkelia jonka alkuperäinen otsikko oli "Tervetuloa vuoteen 2030. En omista mitään, minulla ei ole yksityisyyttä, ja elämä ei ole koskaan ollut parempaa", on kritisoitu siitä, että se kuvaa epärealistista utopiaa yksityisyyden kustannuksella.[37] Auken lisäsi artikkeliin myöhemmin kirjoittajan huomautuksen, jossa hän sanoi, että artikkeli edustaa vain mahdollista tulevaisuuden skenaariota eikä hänen omaa henkilökohtaista utopiaansa, ja että sen tarkoituksena oli "aloittaa keskustelu nykyisen teknologian eduista ja haitoista" tavalla, johon hänen mukaansa perinteiset raportit eivät pystyneet. Artikkeli nimettiin uudelleen muotoon "Näin elämä voisi muuttua kaupungissani vuoteen 2030 mennessä". Molemmat artikkelin versiot kuvailevat yksityisyyden menettämistä ei-toivotuksi.[37]

Nuoret globaalit johtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klaus Schwab perusti Nuorten globaalien johtajien foorumin (Young Global Leaders, YGL) vuonna 2004, tarkoituksenaan auttaa maailmaa kohtaamaan monimutkaisia ja toisistaan ​​riippuvaisia ​​ongelmia. Hänen visionsa oli luoda "maailman seuraavan sukupolven johtajista koostuva ennakoiva monisidosryhmäyhteisö, tiedottamaan päätöksenteosta ja vaikuttamaan päätöksentekoon sekä aktivoimaan muutosta".[38] 2020-2021 vuosiraportin mukaan foorumissa oli 505 jäsentä ja 739 alumnijäsentä. Yli puolet jäsenistä on Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.[39] Alumnijäseniä on 140 valtiosta.[38] Foorumin nykyisiä suomalaisjäseniä ovat Sanna Marin ja Annika Saarikko, ja vanhoja jäseniä Alexander Stubb, Jyrki Katainen, Sanni Grahn-Laasonen, Pekka Himanen ja Tero Ojanperä.[1][40] Vuonna 2017 Klaus Schwab kertoi haastattelussa, että puolet Kanadan kabinetista oli nuoria globaaleja johtajia. Samalla Schwab mainitsi myös Angela Merkelin ja Vladimir Putinin kuuluneen YGL-foorumiin.[41]

YGL -jäsenyys antaa nuorille johtajille mahdollisuuden verkostoitua muiden menestyneiden ihmisten kanssa, mutta se voi altistaa myös vaikutusyrityksille. YGL-verkoston johtaja Mariah Levin on ilmoittanut Forbes-lehdessä julkaistussa kirjoituksessa, että YGL tukee nollausta.[1]

Kannatus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Justin Trudeau ja Narenda Mori Davosissa vuonna 2018

Poliittiset johtajat kuten Kanadan pääministeri Justin Trudeau, Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern (YGL), ovat kannattaneet ajatusta "build back better", kuten myös Yhdistyneen kuningaskunnan entinen pääministeri Boris Johnson.[42] Syksyllä 2020 Time julkaisi sarjan "The Great Reset: How to Build a Better World Post-Covid-19", joka sisälsi kokoelman artikkeleita, kolumneja, keskusteluvideoita ja haastatteluja.[43] Helmikuussa 2021 Time nosti pääministeri Sanna Marinin Time 100 Next -listalle, jolle valitaan tulevaisuuden vaikuttajia.[44] Lehden omistaja Mark Benioff on WEFin hallituksen jäsen.[45]

Kanada

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2020 pidetyssä tapaamisessa Walesin prinssin ja YK:n Kansainyhteisön pysyvien edustajien kanssa, pääministeri Justin Trudeau puhui Great Reset -aloitteesta[46]. Trudeau sanoi, että Kansainyhteisö, jonka jäsenmaa Kanada on, tarjoaa tilaa "vuoropuhelulle ja kollektiiviselle toiminnalle kestävään kehitykseen liittyvissä maailmanlaajuisissa kysymyksissä", joihin kuuluu se, kuinka "rakentaa vahvempia, kestävämpiä ja vihreämpiä talouksia" Covidin jälkeisessä maailmassa.[46]

Kanadan keskuspankin pääjohtaja kertoi elokuussa Victoria Forumissa pitämässään esityksessä nimeltä "The Great Reset", kuinka Covid-19 aiheuttaa "rakenteellisen shokin, jolla on laaja vaikutus maailmanlaajuisesti".[47] Hän sanoi, että hallitusten, yritys- ja rahoitussektorin sijoittajien – mukaan lukien keskuspankit ja kotitaloudet — on arvioitava riskit ja varauduttava siirtymiin. Pääministeri Trudeau kuvaili syyskuussa 2020 pitämässään kuuden minuutin virtuaalipuheessa YK:n yleiskokoukselle, kuinka "building back better" tarkoittaa heikoimmassa asemassa olevien tukemista esimerkiksi varmistamalla "tasapuolinen pääsy" Covid-19-rokotteeseen kehittyvissä maissa, ja samalla pyrkimystä saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet vuodelle 2030.[48]

Media vastasi konservatiivisen talouskriitikon ja kansanedustajan Pierre Poilievren esittämiin syytöksiin, joiden mukaan Trudeau, joka oli käyttänyt termiä "reset" syyskuun YK-puheessaan, "hautoi mielessään hyvin kunnianhimoista piilotettua agendaa — ei vain Kanadaa vaan koko maailmaa varten", tuomalla esiin sen, että WEF:n agenda on julkaistu sen verkkosivuilla.[49] [50] Sanomalehti Postin mukaan Poilievre oli käynnistänyt 20. marraskuuta vetoomuksen, jossa hän varoitti, että liberaalit suunnittelivat salaa "talouksien ja yhteiskuntien uudelleenmuokkausta eliitin voimaannuttamiseksi kansan kustannuksella". Vetoomus keräsi 70 000 allekirjoitusta kolmen päivän kuluessa[51]. Erin O'Toole, joka on toiminut Kanadan konservatiivipuolueen johtajana 24. elokuuta 2020 lähtien, twiittasi 21. marraskuuta: "On vaikea uskoa, että kukaan katsoisi Covid-19:n aiheuttamaa verilöylyä ja näkisi mahdollisuuden". Viesti oli, että "konservatiivit haluavat palauttaa taloudellisen varmuuden", kun taas liberaalit haluavat "kuvitella talouden uudelleen", jota O'Toole kuvaili "massiiviseksi ja riskialttiiksi kokeiluksi".[52]

Yhdysvallat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Financial Timesin 23. tammikuuta 2021 julkaisemassa artikkelissa todettiin, että poliittiset päättäjät ympäri maailmaa odottavat presidentti Bidenin "kauppaa, verotusta ja ilmastoa koskevaa nollausta".[53] Istuva presidentti Joe Biden oli ilmoittanut marraskuussa 2020, että John Kerry nimitetään Yhdysvaltain ilmasto-erikoislähettilääksi[54], ja Kerry siirtyi tehtävään virkaanastujaispäivänä 20. tammikuuta 2021. Kerry oli osallistunut Great Reset dialogiin aiheesta, kuinka "yhteiskuntasopimus" rakennetaan uudelleen Covidin jälkeisessä maailmassa.[23] [55] Kerryn mukaan Covid-19 tarjosi "suuren hetken", joka avasi mahdollisuuden suurelle nollaukselle. Hän sanoi, että WEF:llä olisi merkittävä rooli hiottaessa tapaa, jolla vastata ilmastonmuutokseen ja epätasa-arvoisuuteen, joka "paljastui Covid-19:n seurauksena."[56] Heartland Instituten toimitusjohtaja ilmaisi huolensa siitä, että presidentti Biden "toisi suuren nollauksen Yhdysvaltoihin" ja että "maa ei enää koskaan olisi sama."[56]

Uusi-Seelanti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2019 Maailman talousfoorumin "Safeguarding Our Planet"[57] paneelikeskustelussa maailman johtajien ja juontaja Sir David Attenboroughin kanssa Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern keskusteli hallituksensa "hyvinvointibudjetista" ja suunnitelluista ympäristömuutoksista. Nämä aloitteet on linkitetty Maailman talousfoorumin Great Resetiin aiheeseen liittyvissä uutisartikkeleissa.[58] Huhtikuussa 2020 Uuden-Seelannin valtiovarainministeri Grant Robertson keskusteli hyvinvointipainotteisesta Covidin jälkeisestä "elvytysbudjetista" ja mahdollisuudesta taloudelliseen nollaukseen.[59] Muita parin edistämiä aloitteita ovat Tekoäly Uudessa-Seelannissa, joka liittyy WEF:n "Globalization 4.0" -aloitteisiin globaalin arkkitehtuurin muokkaamiseksi neljännen teollisen vallankumouksen aikakaudella.[60]

Alankomaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2021 Alankomaiden hallitus julkaisi aiemman kirjeenvaihtonsa Maailman talousfoorumin edustajien kanssa.[61] [62] Hallitus asetti virallisesti saataville asiakirjat, joissa muun muassa vaadittiin Alankomaita ottamaan johtoasema Great Resetin toteuttamisessa.[62]

Suomi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman talousfoorumi, liikenne- ja viestintäministeriö ja Helsingin kaupunki aloittivat helmikuussa 2020 yhteistyön, jonka tavoitteena on digitalisaation, datatalouden ja automaatiokehityksen vauhdittaminen. Yhteistyön pyrkimyksenä on edistää uusien teknologioiden ja uudenlaisten yhteiskunta- ja liiketalousrakenteiden kehitystä. Yhteistyösopimuksessa sovittiin asiantuntijan lähettämisestä Maailman talousfoorumin Centre for the Fourth Industrial Revolution (C4IR) -keskukseen määräajaksi.[63]

Kommentit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen on varoittanut, että WEFin ajaman nollauksen toteutuminen saattaisi johtaa siihen, että entistä useampi maailmanlaajuisia kysymyksiä koskeva päätös tehtäisiin epävirallisissa tapaamisissa, eikä demokraattisesti valittujen päättäjien toimesta.[1]

Yhteiskuntatieteilijä Horst Müller näkee Great Resetin ja Green New Dealin käsitteet ideologiana, joka ilmentää kapitalismin nykyistä kehityssykliä, mutta ei osoita vaihtoehtoja järjestelmälle, eikä ota huomioon kapitalismin kehitysmahdollisuuksien rakenteellisia rajoituksia.[64]

Ranskalais-saksalainen taloustieteilijä ja yhteiskuntatieteilijä Steffen Roth olettaa, että Great Reset johtaisi ultrakonservatiiviseen "uuskeskiaikaiseen yhteiskuntaan", jossa terveydellä on sama rooli kuin aiemmin uskonnolla.[65]

Toimittaja, aktivisti Naomi Klein kuvaili The Interceptin joulukuun 2020 artikkelissa WEFin agendaa "Great Reset salaliitto-smoothieksi". Kleinin mukaan kyseessä oli vain "koronavirus-teemainen uudelleenbrändäys" asioista, joita WEF jo teki, ja että se oli rikkaiden yritys saada itsensä näyttämään hyvältä. Klein kirjoitti, että Schwab oli antanut jokaiselle Davosin kokoukselle teeman vuodesta 2003 lähtien. "Great Reset on vain tämän kullatun perinteen viimeisin painos, joka on tuskin erotettavissa aikaisemmista Davosin Suurista ideoista."[66]

The Spectatorin avustaja Ben Sixsmith sanoi Schwabin ja Malleretin kirjaa koskevassa arvostelussaan, että Great Reset on joukko "huonoja ideoita... jotka eräät maailman rikkaimmista ja vaikutusvaltaisimmista ihmisistä ovat hyväksyneet ."[67] Sixsmith kuvasi kirjan kappaleita "totisiksi", synkiksi, velvollisuudentuntoisiksi ja tylsiksi.

Eetikko Steven Umbrello kirjoitti Covid-19: The Great Reset -kirjan kritiikissään Journal of Value Inquiry -julkaisussa, että esityslistalla ei ole mitään muuta kuin "merkittävä (jos ei täydellinen) sosiopoliittinen ja taloudellinen uudistus" ja että tällainen ehdotus on "väärennetty dilemma" ja että "Schwab ja Malleret kaunistavat näennäisen optimistisen tulevaisuuden Suuren nollauksen jälkeen sanoilla kuten oikeudenmukaisuus ja kestävyys, vaikka he toiminnallisesti vaarantavat nämä ihailtavat tavoitteet."[68]

On myös epäilty ettei rikkain eliitti aio luopua lihan syömisestä, huvijahdeista, suurista asunnoista tai lentämisestä ilmaston vuoksi, vaikka sitä toivotaan keskiluokalta.[69]

Salaliittoteoriat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mielenosoitus koronarajoituksia vastaan Frankfurtissa maaliskuussa 2022

Vuonna 2019 WEF suoritti yhteistyössä Johns Hopkins Center for Health Securityn ja Bill ja Melinda Gatesin säätiön kanssa simuloidun maailmanlaajuisen pandemian nimeltä Event 201[70], jossa maailman johtajat keskustelivat siitä, mihin toimiin ryhdytään, jos tällainen tilanne tapahtuu. Harjoitus laukaisi joukon erilaisia salaliittoteorioita, joita etenkin amerikkalaiset äärioikeistolaiset ja konservatiiviset kommentaattorit levittivät sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa ja Twitterissä. Teorioihin kuuluvat muun muassa väitteet, joiden mukaan joukko maailman johtajia loi covid-19-pandemian saadakseen maailmantalouden hallintaansa[11], että rajoitukset on suunniteltu tarkoituksella aiheuttamaan talouden romahdus, tai että globaali eliitti yrittää lakkauttaa yksityisomaisuuden ja orjuuttaa ihmiskunnan rokotteilla.[71][8]

Monet kriitikot mainitsevat Ida Aukenin artikkelin mahdollisesta vuodesta 2030 sekä vuonna 2016 julkaistun WEF-videon, jossa kyseinen artikkeli esiteltiin muiden ennustusten kanssa tiivistettynä seuraavasti: "Et omista mitään. Ja olet onnellinen. Mitä tahansa haluat, vuokraat sen ja se toimitetaan dronella".[72] Mainoslausetta on käytetty todisteena siitä, että WEFin ajaman talousuudistuksen tavoitteena olisi yksityisomistuksen lakkauttaminen.

Great Reset -salaliittoteoria oli pääteema vuoden 2022 rokotevastaisessa elokuvassa Died Suddenly, joka julkaistiin Stew Peters Network -kanavalla Rumble-verkkosivustolla.

Kanadan politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanadan kansanpuolueen johtaja Maxime Bernier valitti nettisivuillaan 17. marraskuuta, että hän oli ainoa kanadalainen poliitikko Pierre Poilievren ja kansanedustaja Colin Carrien lisäksi[73], joka puhui Trudeaun globalistista uhkaa vastaan. Hän piti Trudeauta Great Resetin "maailman huomattavimpana puolustajana". Muita arvostelijoita ovat olleet Kanadan konservatiiviset poliittiset kommentaattorit, kuten Ezra Levant ja Albertan silloinen pääministeri Jason Kenney.[74][75][76] Konservatiivinen Spencer Fernando totesi: "Haluamme elämämme palautuvan normaaliksi... Sen sijaan he tarjoavat vain enemmän pelkoa, enemmän hallintaa, enemmän keskittämistä ja elämämme ja taloutemme uudistamista kysymättä meiltä."[51] Kun Poilievre levitti "Stop the Reset" vetoomustaan, Le Devoir väitti artikkelinsa otsikossa konservatiivipuolueen omaksuneen salaliittoteorioita.[51] Toronto Star -lehden toimituslautakunta kritisoi Poilievrea "hapen antamisesta" perusteettomalle salaliittoteorialle[77], ja jotkut arvelivat vetoomuksen liittyvän mahdollisiin liittovaltiovaaleihin.[75] Toukokuussa 2022 The Globe and Mail -lehdessä julkaistun artikkelin mukaan "WEF-salaliittoteoriaa" levitettiin "Kanadan pääkaduille" ja se tuotiin esiin Kanadan konservatiivipuolueen johtajuuskilpailun aikana.[78]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Marin ja Saarikko kuuluvat nuorten huippujohtajien globaaliin verkostoon, joka tukee talousjärjestelmän “nollausta” Yle Uutiset. Viitattu 8.11.2021.
  2. ↑ World Economic Forum Annual Meeting 2021
  3. ↑ 2021 Davos Summit Shifted to Lucerne in May 2021 France24.com
  4. ↑ a b c Now is the time for a 'great reset' Weforum.org (englanniksi)
  5. ↑ Remarks to World Economic Forum Imf.org (englanniksi)
  6. ↑ Pandemic is chance to reset global economy, says Prince Charles The Guardian (englanniksi)
  7. ↑ The Role of Public and Private Actors and Means in Implementing the SDGs: Reclaiming the Public Policy Space for Sustainable Development and Human Rights Springer.com
  8. ↑ a b c d e f g h Conspiracy theories aside, there is something fishy about the Great Reset Opendemocracy (englanniksi)
  9. ↑ Great Reset conspiracy The Intercept (englanniksi)
  10. ↑ What is the Great Reset - and how did it get hijacked by conspiracy theories? BBC
  11. ↑ a b The coronavirus pandemic 'Great Reset' theory and a false vaccine claim debunked BBC
  12. ↑ Michael D. Rectenwald: What Is the Great Reset? Independent Institute
  13. ↑ Alberta Premier Kenney see... National Post (englanniksi)
  14. ↑ a b c [https://www.economist.com/by-invitation/2020/04/16/mark-carney-on-how-the-economy-must-yield-to-human-values
  15. ↑ Bbc.com (englanniksi)
  16. ↑ The Covid-19 Sustainability Weforum.org
  17. ↑ The Future of Work is here Weforum.org
  18. ↑ Preventing a Covid-19 Food Crisis Weforum.org
  19. ↑ a b c Remarks to World Economic Forum Imf.org(englanniksi)
  20. ↑ The Path Forward Imf.com (englanniksi)
  21. ↑ Great Reset Weforum.org
  22. ↑ Klaus Schwab, Thierry Malleret: COVID-19 : The Great Reset. Forum Publishing, 2020. ISBN 9782940631124
  23. ↑ a b [1] (englanniksi)
  24. ↑ [2] (englanniksi)
  25. ↑ [3] (pdf) (englanniksi)
  26. ↑ [4] tni.org (englanniksi)
  27. ↑ [5] (englanniksi)
  28. ↑ [6] (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  29. ↑ [7] (englanniksi)
  30. ↑ a b [8] (englanniksi)
  31. ↑ [9] (englanniksi)
  32. ↑ a b c [10] (englanniksi)
  33. ↑ [11] (englanniksi)
  34. ↑ [12] Weforum.org (englanniksi)
  35. ↑ [13] (englanniksi)
  36. ↑ [14] Weforum.org (pdf) (englanniksi)
  37. ↑ a b c [15] (englanniksi)
  38. ↑ a b [16] (englanniksi)
  39. ↑ [17] Weforum.org (englanniksi) (pdf)
  40. ↑ [18] (englanniksi)
  41. ↑ [19] (englanniksi)
  42. ↑ [20] (englanniksi)
  43. ↑ [21] (englanniksi)
  44. ↑ BBC 100 Women 2020: Who is on the list this year? BBC News. Viitattu 24.11.2020. (englanniksi)
  45. ↑ [22] Weforum.org (englanniksi)
  46. ↑ a b [23] (englanniksi)
  47. ↑ [24] (pdf) (englanniksi)
  48. ↑ [25] (englanniksi)
  49. ↑ [26] (englanniksi)
  50. ↑ [27] (englanniksi)
  51. ↑ a b c [28] (englanniksi)
  52. ↑ [29] (englanniksi)
  53. ↑ [30] (englanniksi)
  54. ↑ [31] (englanniksi)
  55. ↑ [32] Weforum.org (englanniksi)
  56. ↑ a b [33] (englanniksi)
  57. ↑ [34] (englanniksi)
  58. ↑ [35] (englanniksi)
  59. ↑ [36] (englanniksi)
  60. ↑ [37] (englanniksi)
  61. ↑ [38][vanhentunut linkki] (englanniksi)
  62. ↑ a b [39] (englanniksi)
  63. ↑ Valtio ja Helsingin kaupunki aloittavat yhteistyon maailman talousfoorumin kanssa (Arkistoitu – Internet Archive) Valtioneuvosto
  64. ↑ Horst Müller: Das Konzept PRAXIS im 21. Jahrhundert. 2. vollständig überarbeitete und ergänzte Auflage. Norderstedt 2021, ISBN 978-3-7534-9705-1, S. 542 und Fn. 129
  65. ↑ Roth, Steffen: The Great Reset. Restratification for lives, livelihoods, and the planet. Technological Forecasting & Social Change, 22.1.2021, s. 120636. doi:10.1016/j.techfore.2021.120636 ISSN 0040-1625 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  66. ↑ [40] (englanniksi)
  67. ↑ [41] (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  68. ↑ [42] (englanniksi)
  69. ↑ [43] (englanniksi)
  70. ↑ [44] (englanniksi)
  71. ↑ [45] (englanniksi)
  72. ↑ [46] (englanniksi)
  73. ↑ [47] (englanniksi)
  74. ↑ [48] (englanniksi)
  75. ↑ a b [49] (englanniksi)
  76. ↑ Trudeau UN speech sparks ‘Great Reset’ conspiracy (englanniksi)
  77. ↑ [50] (englanniksi)
  78. ↑ [51] (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Klaus Schwab, Thierry Malleret: COVID-19 : The Great Reset. Forum Publishing, 2020. ISBN 9782940631124 (englanniksi)
  • Mary Ann Manahan, Madhuresh Kumar: The Great Takeover : Mapping of Multistakeholderism in Global Governance. People’s Working Group on Multistakeholderism, 2021. ISBN 9789070563844 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suosittuja salaliittoteorioita
Kuolemia
Onnettomuuksia
Terrori-iskuja
Avaruus ja maan ulkopuolinen elämä
Muita
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Great_Reset&oldid=22542361”