Vastuullinen sijoittaminen
Vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa yhteiskunnallisten, eettisten ja/tai ympäristöön liittyvien kriteerien käyttöä sijoituspäätösten perustana. Vastuullinen sijoittaminen on ollut olemassa eri muodoissaan usean vuosikymmenen ajan, mutta käsite valtavirtaistui 2000-luvun alussa.[1]
Vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa henkilökohtaisten arvojen sovittamista sijoitusstrategiaan. Yleisesti tunnettu vastuullisen sijoittamisen muoto on ESG-sijoittaminen, jossa huomioidaan ilmastoon, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvät tekijät sijoittamisessa.[2] Kannattajien mukaan vastuullinen sijoittaminen voi parantaa sijoittajien saamaa tuottoa sekä kannustaa yrityksiä vastuullisuuteen.[3]
Muodot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]ESG-sijoittaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]ESG-sijoittamisessa noudatetaan lähestymistapaa, jossa verrataan yritysten menestymistä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvissä kysymyksissä toisiin toimialan vertaisiin. Kolmannen osapuolen pisteyttäjät, kuten MSCI ja Sustainalytics, tarkastelevat kriteereitä, jotka ovat taloudellisesti olennaisia yrityksen toiminnan kannalta. Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen liiketoimintamalli ei välttämättä ole sopusoinnussa ESG-kriteerrien kanssa, jos se saa huonoja pisteitä joillakin osa-alueilla.[1]
Esimerkkejä ESG-kriteereistä ovat muun muassa:[1]
- Ympäristötekijät: hiilidioksidipäästöt, energiatehokkuus, saastumisen vähentäminen;
- Yhteiskunnalliset tekijät: vahva työsuojelu- ja monimuotoisuuspolitiikka, tuoteturvallisuus, kuluttajien yksityisyyden suojaaminen; sekä,
- Hallintotekijät: hallituksen kokoonpano, riippumattomuus, johdon palkitsemiskriteerit.
Yhtenäistä ESG-luokittelua ei ole, vaan riippuu luokittelijasta, täyttääkö yritys vastuullisuuskriteerit.[4]
Yhteiskunnallisesti vastuullinen sijoittaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhteiskunnallisesti vastuullisessa sijoittamisessa käytetään poissulkevia seulontaa. Yhteiskunnallisesti vastuullista sijoittamista harjoittavat rahastot eivät noteeraa tietyillä toimialoilla toimivia yrityksiä, riippumatta siitä, kuinka hyvä niiden suorituskyky tai ESG-pisteet ovat. Monet uskontopohjaiset sijoitusrahastot käyttävät seuloja, joilla suljetaan pois esimerkiksi:[1]
- Alkoholi, tupakka ja aseet;
- Pelaaminen ja aikuisviihde; ja/tai
- Fossiiliset polttoaineet.
Kestävä sijoittaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kestävässä sijoittamisessa, jota kutsutaan myös vaikuttavuuteen sijoittamiseksi, voidaan käyttää ESG-pisteitä tai poissulkevaa seulontaa. Kestävässä sijoittamassa pyritään myös sijoittamaan yrityksiin, joilla on tietty myönteinen yhteiskunnallinen vaikutus.[1]
Kestävä sijoittaminen voi tukea:[1]
- Yhteisökehityslainojen tarjoamista;
- Pankkitoiminnan ulkopuolelle jäävien väestöryhmien palvelemista; ja/tai
- Digitaalisten palvelujen tarjoamista heikommassa asemassa oleville yhteisöille.
Arvostelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]ESG-sijoittamista on myös kritisoitu. Stanfordin yliopiston vuonna 2021 julkaiseman tutkimuksen mukaan ESG-sijoittaminen ei ole nostanut eikä todennäköisesti kykene tulevaisuudessakaan nostamaan saastuttavien pörssiyritysten pääomakustannuksia, minkä perusteella ilmiö ei ainakaan tällä tavoin ole onnistunut tavoitteessaan vähentää päästöjä.[5] Ilmiötä onkin kritisoinut esimerkkinä ”viherpesusta” muun muassa maailman suurimpia ESG-varoja hallinnoivan BlackRockin entinen ESG-sijoitustoiminnan päällikkö Tariq Fancy.[6] Fancyn teettämän kyselytutkimuksen mukaan myönteisellä uutisoinnilla ESG-sijoittamisesta saattaa olla kielteisiä vaikutuksia, sillä se voi vähentää sellaisten ilmastopoliittisiin toimenpiteiden kannatusta, joiden uskotaan tutkimustiedon valossa vähentävän päästöjä[7].
Julkistaminen ja sääntely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2000-luvun kymmenen ensimmäisen vuoden aikana ESG-määriteltyjen sijoitusmarkkinoiden kasvu on jatkunut.[8] Useimmissa maailman suurimmissa pankeissa on yksinomaan vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä osastoja ja osastoja, mutta myös ympäristöön, yhteiskuntaan ja vastuullisuuteen liittyvien sijoitusten neuvontaan erikoistuneet putiikkiyritykset ovat lisääntymässä. Yksi vakuutusmarkkinoiden ESG-puolen tärkeimmistä näkökohdista, joka johtaa tähän taipumukseen lisääntyä, on sijoitusvalintojen perustana olevien tietojen pohjimmiltaan subjektiivinen luonne. Selkeiden standardien ja läpinäkyvän seurannan puute on aiheuttanut huolta siitä, että ESG-tunnustukset palvelevat lähinnä ympäristöystävällisyyttä ja muita yritysten suhdetoiminnan tavoitteita ja vievät huomion ympäristön ja yhteiskunnan parantamiseen tähtäävistä olennaisemmista aloitteista.[9][10][11]
Yksi keskeisistä huolenaiheista, kun keskustellaan ESG-tiedonannon uskottavuudesta, on yritysten uskottavien luokitusten laatiminen ESG-toiminnan osalta.[12] Kaikki maailmanlaajuiset rahoitusmarkkinat ovat siirtyneet tarjoamaan ESG-vaatimusten mukaisia luokitusindeksejä, kuten Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksi, FTSE4Good-indeksi (jonka omistavat yhdessä Lontoon pörssi ja Financial Times), Bloombergin ESG-tiedot, MSCI:n ESG-indeksit[13] ja GRESB:n vertailuarvot.[14]
Yksi ratkaisu, jota on ehdotettu ESG-tietojen luontaiseen subjektiivisuuteen puuttumiseksi, on yleisesti hyväksyttyjen standardien laatiminen ESG-tekijöiden mittaamista varten.[15][16] ISO:n (International Organization for Standardization) kaltaiset organisaatiot tarjoavat perusteellisesti tutkittuja ja laajalti hyväksyttyjä standardeja monille aloille.[17] Jotkin sijoituskonsultointiyritykset, kuten Probus-Sigma, ovat luoneet menetelmiä ESG-pohjaisen luokitusindeksin luokitusten laskemiseksi, joka perustuu sekä ISO-standardeihin että ulkoiseen todentamiseen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Thinking about socially responsible investing? Here’s what to know Britannica Money. Viitattu 25.11.2024.
- ↑ Vastuullinen sijoittaminen – mitä se on? – Finsif www.finsif.fi. Viitattu 15.1.2022.
- ↑ Vastuullinen sijoittaminen - miten löydän sijoituskohteet? Sijoittaja.fi. 26.7.2021. Viitattu 15.1.2022.
- ↑ Tatu Puttonen, Vesa Puttonen: VASTUULLINEN SIJOITTAMINEN TEORIASSA JA KÄYTÄNNÖSSÄ. Aalto University, 2021. ISBN 978-952-64-0528-5 Teoksen verkkoversio (viitattu 15.1.2022). fi
- ↑ Jonathan Berk, Jules H. van Binsbergen: The Impact of Impact Investing. Stanford University Graduate School of Business Research Paper, 21.8.2021, nro ID 3909166. Rochester, NY: Social Science Research Network. doi:10.2139/ssrn.3909166 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Robert Armstrong: The ESG investing industry is dangerous Financial Times. 24.8.2021. Viitattu 15.1.2022.
- ↑ Tariq Fancy: The Secret Diary of a ‘Sustainable Investor’ — Part 3 Medium. 8.11.2021. Viitattu 15.1.2022. (englanniksi)
- ↑ The Rise of ESG Financial Products worldfinancialreview.com. Viitattu 25.7.2024.
- ↑ ESG Ratings: A Call for Greater Transparency and Precision corpgov.law.harvard.edu. Viitattu 25.7.2024.
- ↑ Assurance in ESG is the future: get prepared www.speeki.com. Viitattu 25.7.2024.
- ↑ How are firms’ environmental, social and governance practices measured? www.economicsobservatory.com. Viitattu 25.7.2024.
- ↑ Examining the Credibility of ESG Rating Agencies greenly.earth. Viitattu 25.7.2024.
- ↑ ESG Indexes www.msci.com. Viitattu 25.7.2024.
- ↑ GRESB Real Estate Assessments www.gresb.com. Viitattu 25.7.2024.
- ↑ What are the Common Methods for Measuring ESG in a Company? www.diginex.com. Viitattu 25.7.2024.
- ↑ Sustainability frameworks 101 eka1.com. Viitattu 25.7.2024.
- ↑ ISO: Global standards for trusted goods and services www.iso.org. Viitattu 25.7.2024.