Terutomo Yamazaki
| Terutomo Yamazaki 山崎照朝 |
|
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 31. heinäkuuta 1947 Kōshū, Yamanashi |
| Kansalaisuus |
 Japani |
| Potkunyrkkeilijä | |
| Lempinimi | Dragon of Kyokushin, Genius |
| Aktiivisena | 1969–1970 |
| Pituus | 177 cm |
| Paino | 62 kg |
| Seura(t) | Kyokushin Gym |
| Tilastot | |
| Ottelut | 10 |
| Voitot | 8 |
| – tyrmäyksellä | 8 |
| Tappiot | 2 |
| Terutomo Yamazaki 山崎照朝 |
|
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Kansalaisuus |
Japani |
| Kyokushin-ottelija | |
| Aktiivisena | 1969–1970, 1972–1973 |
| Pituus | 177 cm |
| Paino | 62 kg |
| Painoluokka | avoin |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Japani
| |||
| Miesten kyokushin karate | |||
| Japanin mestaruuskilpailut | |||
 Kultaa |
Tokio 1969 | avoin | |
 Hopeaa |
Tokio 1970 | avoin | |
| Hopeaa |
Tokio 1973 | avoin | |
Terutomo Yamazaki (jap. 山崎照朝, s. 31. heinäkuuta 1947 Kōshū, Yamanashi) on japanilainen kamppailulajien kriitikko ja toimittaja, sekä entinen karateka ja potkunyrkkeilijä. Hän oli aktiiviurallaan Kyokushinin ensimmäinen Japanin mestari. Yamazaki julkaisi yhen singlen laulajana 1973, joka esitettiin Karate Master animesarjassa.[1] Hän työskenteli myös mainostuottajana.
Alkuvuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yamazaki syntyi nelilapsiseen perheeseen Yamaton kylässä, Yamanashin prefektuurissa. Hän kiinnostui karatesta high schoolissa ja vieraili lähimmällä dojolla Hachiōjissa. Yamazaki ei kuitenkaan ollut kiinnostunut kyseisestä karatetyylistä, jota Hachiōjissa opetettiin ja hän etsi jotain muuta. Hän löysi sittemmin mainoksen Kyokushinista, jonka dojo sijaitsi Ikebukurossa. Yamazaki vieraili Tokiossa asuneen siskonsa luona, jonka myötä hän ryhtyi harjoittelemaan Kyokushin karatea.[2] Hänen vanhemmat olivat karaten harrastamista vastaan ja niinpä Yamazaki keksi tekosyyn halunneensa laulajaksi, jotta voisi matkustaa Tokioon. Kayo Studio piti lauluharjoituksia kahdesti viikossa, jonka vuoksi hän joutui matkustamaan muina päivinä salaa karateharjoituksiin.[3] Yamazaki oli muihin harjoittelijoihin nähden pienikokoinen painaessaan vain 62 kg, jonka myötä hän harjoitti kehoaan työskentelemällä vanhempiansa maatilalla ja rakennusmiehenä saadakseen myös rahaa opintojaan ja karaten jäsenmaksuja varten.[4]
Valmistuttuaan high schoolista Yamazaki muutti Tokioon, jossa hän jatkoi karaten harjoittelemista. Hän pääsi samalla opiskelemaan Nihonin yliopistoon maataloutta ja eläinlääketiedettä.[5] Yamazaki keskittyi täysin karaten harjoitteluun ja osallistui vain iltaharjoituksiin kun päivisin hän keskittyi fysiikan kehittämiseen. Yamazaki ylennettiin suoraan valkovyöstä ruskealle ja saavutti mustan vyön 15. huhtikuuta 1967 vain kahden ja puolen vuoden harjoittelun jälkeen. Samana vuonna 10. lokakuuta Yamazaki saavutti 2. danin arvon.[6]
Kilpaura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Potkunyrkkeily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1969 tammikuussa eri televisiokanavat TBS, Nippon TV, TV Asahi ja TV Tokyo esittivät Japanissa suorana potkunyrkkeilyä. Eri televisioyhtiöt pyysivät osallistujia eri kamppailulajien tyylisuunnista, kuten TV Ashi pyysi thainyrkkeilijöitä osallistumaan tapahtumaan. Myös Ōyaman Kyokushin sai helmikuussa muiden tyylisuuntien tavoin kutsun ja hän valitsi tyylinsä edustajiksi Yamazakin, Yoshiji Soenon ja Hiroshi Oikawan. Ōyama perusti hetkellisesti potkunyrkkeilysalin Kyokushin Gym, jossa he harjoittelivat kaksi kuukautta ennen huhtikuussa alkavaa turnausta.[7]
Yamazaki otteli ensi kerran kilpailumielessä potkunyrkkeilyn parissa. Japanissa potkunyrkkeily oli suosiossa televisiossa vuosina 1965–1975. Tuolloin otteluita näytettiin neljällä eri kanavalla TBS:llä, Nippon TV:ssä, TV Asahissa ja TV Tokyolla. Yamazaki voitti ensimmäisen ottelunsa ylemmän kevytsarjan thainyrkkeilijää Pisatan Ratokamorua vastaan tyrmättyään hänet potkulla toisen erän alussa.[8] Yamazaki voitti myös toisen vastustajansa Kannan Pain ensimmäisen erän tyrmäyksellä lyönnein vain puolessatoista minuutissa.[2] Ottelun jälkeen hänen vastustaja ei uskonut Yamazakin lyönnin kovuuteen ja protestoi väittämällä Yamazakilla olleen kivi nyrkkeilyhanskassa.[9]
Voitettuaan 1969 ensimmäisen Japanin mestaruuden hänelle tarjottiin uutta potkunyrkkeilyottelua, joka järjestettiin seurakaverinsa Yoshiji Soenon kotikaupungissa, Tokorozawassa. Hän sai vastaansa Tadashi Sawamuran, joka oli moninkertainen Japanin potkunyrkkeilymestari. Kaksikon välista ottelua mainostettiin sanomalehdissä ottelun voittajan olleen vahvin ottelija, jonka meriittiä piti yllä Sawamura. Yamazaki onnistui voittamaan ottelun jo ensimmäisessä erässä tyrmäyksellä.[10] Hän oli lopettaa potkunyrkkeilyn hetkellisesti keskittyäkseen toisiin Japanin mestaruuskisoihin, jonka jälkeen Yamazaki otteli pelkästään potkunyrkkeilyssä otellen yhteensä kymmenen ottelua joista hän voitti kaikki kahdeksan tyrmäyksellä.[11]
Yamazaki perusti sittemmin 1972 Japanin opiskelijoiden potkunyrkkeilyliiton ja opetti lajia Nohonin yliopistolla.[12]
Karateura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keväällä käydyn potkunyrkkeilyturnauksen jälkeen järjestettiin ensimmäiset Kyokushin kilpailut syyskuussa 1969, jotka käytiin Japanin mestaruudesta. Yamazaki ja muut Ōyaman oppilaat kokivat suuret paineet ennen kisoja, sillä heidän ohjaajansa kertoi että mikäli Kyokushinin mustavöinen ottelija häviää toisen koulukunnan karatekalle tai toisen kamppailulajin edustajalle tarkoittaa se Kyokushinin loppua.[13] Yamazaki onnistui lopulta voittamaan ensimmäiset Japanin mestaruuskisat, joissa kilpaili 48 ottelijaa. Hän kohtasi voitokkaasti loppuottelussa seurakaverinsa Yoshiji Soenon.[14]
1970 Japanin mestaruuskisoissa mestaruuden vei tällä kertaa Kazuyuki Hasegawa, jolle Yamazaki hävisi loppuottelussa.[14] Hän oli sitä ennen otellut Soenoa vastaan kahden jatkoerän verran, jonka Yamazaki voitti lyönnillä johtaneeseen tyrmäykseen.[15] Hän lopetti kilpailemisen 1971 valmistuttuaan yliopistosta ja siirtyi työskentelemään elokuvayhtiölle.
Yamazaki palasi kilpakaraten pariin 1972 Japanin mestaruuskisoihin, jossa hän eteni välieriin saakka häviten Howard Collinsille. Tappion myötä Yamazaki otteli pronssiottelussa Tashikazu Satoa vastaan, jolle hän myös hävisi jääden turnauksessa neljänneksi.[14]
Yamazaki osallistui viimeisen kerran Japanin mestaruuskisoihin 1973, jossa otteli tällä kertaa 64 ottelijaa. Hän onnistui muun muassa voittamaan toisella kierroksella thainyrkkeilijä Thira Charakanbon. Välierissä Yamazaki onnistui puolestaan voittamaan Tashikazu Saton ja eteni loppuotteluun. Yamazaki kuitenkin hävisi loppuottelun Hatsuo Royamalle.[14]
Kilpauran jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yamazaki työskenteli hetken aikaa televisiomainostuottajana Chunichilla ja sittemmin toimittajana Daily Sportsille 1970- ja 1980-luvulla. Yamazaki oli myös Tokion sanomalehden puheenjohtaja.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 山崎照朝、ロイヤルナイツ(空手バカ一代) giga.co.jp Viitattu 21.12.2019 (japaniksi)
- ↑ a b 「極真の龍と呼ばれた男 - 山崎照朝伝（前編）」、8 - 11頁。
- ↑ 「歌謡学院へ」、42 - 44頁。
- ↑ 「稽古のあとに始まる真の稽古」、102 - 103頁。
- ↑ 『無心の心 - 空手に賭けた青春』スポーツライフ社、〒113 文京区本郷2-16-2（原著1980年6月10日）、初版
- ↑ 「国際空手道連盟 極真会館 - 年度別昇段登録簿（国内）」『極真カラテ総鑑』株式会社I.K.O. 出版事務局（原著2001年4月20日）、初版、62頁。ISBN 4816412506。
- ↑ 「第2章 再検証極真ジム」『極真外伝 - ～極真空手もう一つの闘い～』中村カタブツ君、中村愚乱・ジャイ子、ぴいぷる社（原著1999年12月25日）、初版、76 - 91頁、93頁、101頁、104頁、108頁。ISBN 4893741373。
- ↑ “リングで爆発“牛殺し直伝”- KO拳法 前羽の構え けりで勝負 大山理論の先兵”. 日刊スポーツ. 朝刊. (1969年6月14日)
- ↑ 「第17話 龍の異名をとる極真の逸材 山崎照朝三段」、177 - 181頁。
- ↑ 松尾サトシ「極真の龍と呼ばれた男 - 山崎照朝伝（後編）」『月刊フルコンタクトKARATE』第105巻第124号、福昌堂、1995年11月1日、 48 - 52頁。
- ↑ 「今、明かされる、極真ジム伝説!」、35 - 36頁。
- ↑ “学生キックボクシング連盟創立40周年 Viitattu 21.12.2019 (japaniksi)
- ↑ 大山茂「大山茂備忘録 第1回 華麗なる組手の体現者 “山崎照朝”」『月刊フルコンタクトKARATE』第84号、福昌堂、1994年2月1日、 6頁、8 - 15頁。
- ↑ a b c d All Japan Championship - IKO kyokushinresults.com Viitattu 21.12.2019 (englanniksi)
- ↑ 「極真カラテ - 15年間の“闘い”の歴史」『月刊パワー空手』第7巻第10号、パワー空手出版社、1984年10月1日、 6 - 9頁。
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
