Tapio Suominen (urheilutoimittaja)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tapio Suominen yleisurheilun EM-kilpailuissa Budapestissa 1998.

Tapio Juhani[1] ”Tapsa” Suominen (20. helmikuuta 1964[2] Turku – 24. heinäkuuta 2024 Hattula[3]) oli suomalainen urheilutoimittaja. Hän työskenteli Yleisradion Yle Urheilussa vuosina 1988–2018.[3]

Suominen tunnettiin erityisesti Ylen jalkapallo-, yleisurheilu- ja hiihtolähetysten selostajana sekä kisastudioiden juontajana. Selostajana hänet muistettiin samettisesta äänestään ja laajasta taustatyöstään. Urheilun studio-osuuksien juontajana Suomista pidettiin edelläkävijänä Suomessa.[3][4][5][6]

2010-luvulla Suominen oli julkisuudessa myös yksityiselämäänsä ja mielenterveyteensä liittyvien ongelmien vuoksi ja hän pyrki vähentämään mielenterveysongelmiin liittyvää häpeäleimaa puhumalla aiheesta kokemusasiantuntijana.[3][7] Mielenterveysongelmiaan Suominen avasi muun muassa elämäkertakirjassaan Urheiluhullu. Stadioneilta suljetulle osastolle (2019).

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suominen kävi koulunsa Raisiossa. 1980-luvulla hän aloitti opinnot Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Suominen työskenteli opiskelunsa ohessa paikallisradiossa ja -televisiossa. Silloinen Ylen urheilutoimituksen päällikkö Pentti Salmi pyysi Suomista kesätyöhaastatteluun. Suominen kuvaili myöhemmin pääsyään Ylelle: Oletan, että valinnassani vaikutti eniten ääni, miksi pääsin töihin. Salmi totesi puhelun aikana, että hänellä vahvistuu ajatus, että ääneni sopii sähköiseen mediaan. Äänestä jää voimakas muistijälki, sillä kuulomuisti on useimmilla ihmisillä voimakkaampi kuin näkömuisti.[7]

Suominen on selostanut muun muassa jalkapalloa, koripalloa ja taitoluistelua. Yleisurheilun MM-kisoissa Osakassa 2007, Pekingin olympialaisissa 2008 ja Yleisurheilun MM-kisoissa Berliinissä 2009 Suominen selosti yleisurheilua yhdessä Antero Mertarannan kanssa. Hän selosti myös vuoden 2006 jalkapallon MM-kilpailujen loppuottelun. Suominen teki myös usein urheilun tapahtumapaikkojen reunalla urheilijoiden haastatteluja ja toimi arvokisojen yhteydessä kisastudion juontajana.[8] Suominen selosti vuodesta 2015 lähtien myös hiihtoa yli 15 vuoden tauon jälkeen. Hän selosti hiihdon MM-kilpailuissa 2015 yhdessä asiantuntijakommentaattori Virpi Sarasvuon kanssa. Suominen selosti Ylen golflähetykset Rion olympialaisissa. Vuonna 2017 hän palasi Ylen yleisurheiluselostajaksi aisaparinaan Jussi Eskola.lähde?

Tapio Suominen Salpausselän kisoissa 2010.

Suominen selosti myös Formula 1 -osakilpailuja Ylellä vuonna 1993, kun Yleisradio vielä vuorotteli lähetyksiä MTV3:n kanssa. Kommentaattorina hänen kanssaan toimi Mika Sohlberg. Hän on kirjoittanut Tapsan takahuone -blogia Yleisradion urheilusivustolla Vancouverin olympialaisista lähtien. Blogitekstit on julkaistu myös kirjana Tapsan takahuoneessa. Marraskuussa 2008 Suominen palkittiin Suomen Olympiakomitean ansiomitalilla.lähde?

Suominen juonsi vuonna 2008 Yle TV1:llä esitettyä tietokilpailua Kuudes aisti.[9]

Innokkaana twiittajana tunnettu Suominen aiheutti kohun twiitattuaan 17. marraskuuta 2013 alatyylisenä pidetyn viestin taitoluistelija Kiira Korvesta.[10] Suominen pahoitteli jälkeenpäin kommenttiaan.[11]

Vuoden 2013 lopulla Suominen aloitti stand up -komiikkauransa[12], jonka hän kuitenkin lopetti vuoden lopussa Ylen johdon kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen.[13]

Suomisen piti selostaa vuoden 2018 Pyongchangin talviolympialaisten hiihtoa, mutta hän jäi marraskuussa 2017 sairauslomalle.[14]

Suominen irtisanottiin Yleltä helmikuussa 2018, työskenneltyään Ylessä lähes 30 vuotta.[15] Potkuja edelsi tilanne, jossa Suominen oli esiintynyt alasti Instagram-videolla.[16] Toinen syy potkuihin oli, että Urheiluruutu-juontonsa jälkeen 15. helmikuuta 2018 Suominen oli jäänyt jostain syystä yöksi Ylen tiloihin. Kun vartija oli tullut poistamaan Suomista pysäköintihallista, Suominen oli pahoinpidellyt vartijan.[17] Tapahtuman johdosta kesäkuussa 2019 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Suomisen maksamaan alentuneesti syyntakeisena tehdyistä pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta 30 päiväsakkoa. Lisäksi hän joutui maksamaan vartijalle vahingonkorvauksia.[18] Suominen tuomittiin alentuneesti syyntakeisena, sillä lääkärintodistuksen mukaan hän kärsi tapahtuma-aikaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaiheesta.[19]

Suomisesta ilmestyi syyskuussa 2019 Otavan kustantama elämäkertakirja Urheiluhullu. Stadioneilta suljetulle osastolle, jonka on kirjoittanut Lasse Lindqvist.[20]

Yle-uran jälkeen Suominen selosti Nelosen kanavilla kotimaisen Korisliigan ja amerikkalaisen NBA:n koripallo-otteluita.[21] Hän selosti urallaan ensimmäistä kertaa lentopalloa 28. syyskuuta 2021. Ruudun lähetyksessä hän kertoi, että lentopallo on hänelle 31. laji, jota hän on selostanut.[22]

Suomisen viimeiseksi selostukseksi jäi Ruutu+:ssa 11. toukokuuta 2024 lähetetty Korisliigan pronssiottelu Kauhajoen Karhu – Kataja. Hänen viimeinen julkinen esiintymisensä oli sporttivisan juontaminen Turussa kesäkuun 2024 alussa.[23]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomisella on tytär avioliitostaan[24], joka päättyi vuonna 2012.[25] Vuosina 2012–2013 Suominen tapaili laulaja Charlotte Keroa (oikealta nimeltään Ann Wickström).[26] He kihlautuivat keväällä 2013[27], mutta erosivat saman vuoden joulukuussa.[28]

Vuonna 2013 Suominen joutui pitkälle sairauslomalle.[29] Hänellä todettiin kaksisuuntainen mielialahäiriö.[30] Maaliskuussa 2017 Suominen kertoi käyneensä tuolloin lähellä itsemurhaa.[31] Sittemmin hän jäi työkyvyttömyyseläkkeelle[32], mutta teki edelleen säännöllisesti freelance-pohjalta selostus- ja juontotöitä.[3]

Suominen tuomittiin Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa rattijuopumuksesta päiväsakkoihin vuosina 2017 ja 2018.[33] [34] Jälkimmäisessä yhteydessä hän myönsi olevansa alkoholisti.[35] Hän jäi kiinni rattijuopumuksesta jälleen kesällä 2021 kahden päivän sisällä kahdesti. Ensimmäisenä päivänä oli promilleja 1,47 ja toisena 2,28. Suominen tuomittiin lokakuussa 2021 Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa näistä teoista viiden kuukauden vankeuteen. Vankeusrangaistuksen sijaan hän sai suorittaa tuomionsa 150 tunnin yhdyskuntapalveluna.[36]

Suominen teki itsemurhan 24. heinäkuuta 2024 hyppäämällä junan alle Parolassa.[3][37][38]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Anttijussi Ripaoja: Tapio Suomisen kuolinilmoitus julkaistiin HS:ssa Ilta-Sanomat. 15.9.2024. Viitattu 15.9.2024.
  2. ↑ Suominen, Tapio: Hevosmiesten juttuja Yle Urheilu. 19.2.2010. Viitattu 14.5.2011.
  3. ↑ a b c d e f Selostajalegenda Tapio Suominen on kuollut Yle Urheilu. 24.7.2024. Viitattu 24.7.2024.
  4. ↑ Tapio Suominen on kuollut Ilta-Sanomat. 24.7.2024. Viitattu 25.7.2024.
  5. ↑ Vinski Virtanen: Tätä moni tv-katsojakaan ei tiennyt Tapio Suomisen selostuksista Iltalehti. 24.7.2024. Viitattu 25.7.2024.
  6. ↑ Janne Palomäki & Anssi Karjalainen: Legendaarisen Tapio Suomisen, 60, suoritus toi kylmät väreet Iltalehti. 15.4.2024. Viitattu 25.7.2024.
  7. ↑ a b Tapio Suominen ei nosta urheilussa ensimmäisenä esiin senttejä tai sekunteja Suur-Jyväskylän lehti. 18.5.2024. Viitattu 25.7.2024.
  8. ↑ Vesa Rantanen, Taas yllättävä sairausloma: Tapio Suominen ei selosta MM-kisoja, Ilta-Sanomat 8.8.2013 (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ Kuudennen aistin juontaja Yle.fi. Arkistoitu 7.3.2011. Viitattu 14.5.2011.
  10. ↑ "Meni yli" Tapio Suomista alkoi kaduttaa is.fi. 21.11.2013. Viitattu 25.7.2017.
  11. ↑ Tapio Suominen pahoittelee iltalehti.fi. 18.11.2013. Arkistoitu 7.8.2017. Viitattu 25.12.2017.
  12. ↑ Urheilutoimittaja Tapio Suominen ryhtyy stand up -koomikoksi helsinginuutiset.fi. 27.11.2013. Arkistoitu 22.2.2018. Viitattu 25.7.2017.
  13. ↑ Tapio Suominen lopettaa stand up -uransa iltalehti.fi. 30.12.2013. Arkistoitu 22.2.2018. Viitattu 25.7.2017.
  14. ↑ Tapio Suominen jäi sairauslomalle Ilta-Sanomat. 13.11.2017. Viitattu 13.11.2017.
  15. ↑ Yle vahvistaa: Tapio Suominen sai potkut is.fi. 21.2.2018.
  16. ↑ Johtiko tämä Tapio Suomisen sokkipotkuihin Yleltä? Toikkaroi alasti somevideolla ja hämmensi seiska.fi. 21.2.2018. Viitattu 30.10.2018.
  17. ↑ Tapio Suomisen epäillään pahoinpidelleen vartijaa Ylen tiloissa ennen potkuja mtvuutiset.fi. 20.9.2018. Viitattu 30.10.2018.
  18. ↑ Vaalisto, Heidi: Tapio Suominen tuomittiin sakkoihin Ilta-Sanomat. 17.6.2019. Viitattu 1.8.2021.
  19. ↑ Karjalainen, Anssi: Tapio Suominen halusi ”lyödä kättä päälle” pahoinpitelemänsä vartijan kanssa Iltalehti. 1.7.2019. Viitattu 1.8.2021.
  20. ↑ Pekka Holopainen: Tapio Suomiselle syyte vartijan pahoinpitelystä Ilta-Sanomat. 19.12.2018. Viitattu 19.12.2018.
  21. ↑ Tapio Suominen sai uusia tv-töitä iltalehti.fi. Viitattu 18.12.2020.
  22. ↑ Tapio Suominen debytoi lentopalloselostajana lentopallo.info. Viitattu 29.9.2021.
  23. ↑ Uusitupa, Ismo: Tapio Suominen perui jo keväällä kesän urheiluselostukset Helsingin Sanomat. 24.7.2024. Viitattu 26.7.2024.
  24. ↑ Rutanen, Anne: Ottelun selostaa Tapio Suominen Turun Sanomat. 4.6.2005. Arkistoitu 21.9.2013. Viitattu 9.8.2013.
  25. ↑ Tapio Suomiselle avioero Iltalehti.fi. 8.8.2012. Viitattu 19.4.2014.
  26. ↑ Tapio Suominen ja Ann-rakas: näin salasuhde paljastui Seiska.fi. 7.11.2013. Viitattu 19.4.2014.
  27. ↑ Koskinen, Jerri: Tapio Suominen menee naimisiin uuden rakkaansa kanssa Savonsanomat.fi. 4.4.2013. Arkistoitu 20.4.2014. Viitattu 19.4.2014.
  28. ↑ Tapio Suominen ja Ann Wikström erosivat Iltasanomat.fi. 2.12.2013. Arkistoitu 18.2.2014. Viitattu 19.4.2014.
  29. ↑ Suosikkiselostaja Tapio Suominen viikoiksi sairaalaan Radionova
  30. ↑ http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1431665923151.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. ↑ Tapio Suominen avoimena itsemurha-aikeistaan Ylellä: Olin parvekkeen kaiteella (Arkistoitu – Internet Archive)
  32. ↑ Sairauseläkkeen saanut urheilutoimittaja Tapio Suominen, 55, kuulostelee jaksamistaan päivittäin iltalehti.fi. Viitattu 10.5.2019.
  33. ↑ Tapio Suomiselle sakot rattijuopumuksesta Ilta-Sanomat. 10.1.2018. Viitattu 10.1.2018.
  34. ↑ Tapio Suominen sai tuomion rattijuopumuksesta iltalehti.fi. Viitattu 16.11.2018.
  35. ↑ Tapio Suominen kärähti jälleen ratista mtvuutiset.fi. 19.9.2018. Viitattu 30.10.2018.
  36. ↑ Suosikkiselostaja Tapio Suominen kärysi jälleen ratista mtvuutiset.fi. 12.10.2021. Viitattu 12.10.2021.
  37. ↑ https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/cb661fcd-d509-4378-8a82-64bf263e3725
  38. ↑ Antti Salmensaari: Ex-puolisolta riipaiseva viesti – tällaisia olivat Tapio Suomisen viimeiset ajat Ilta-Sanomat. 17.9.2024. Viitattu 17.9.2024.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tapio_Suominen_(urheilutoimittaja)&oldid=22745288”