Antero Mertaranta
| Antero Mertaranta | |
|---|---|
 Antero Mertaranta vuonna 2011. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. tammikuuta 1956 Hyvinkää |
| Ammatti |
urheiluselostaja toimittaja juontaja muusikko |
| Muut tiedot | |
| Lempinimet | Anza, Mertsi |
Lauri Antero Johannes Mertaranta[1] (s. 17. tammikuuta 1956 Hyvinkää) on suomalainen urheiluselostaja, toimittaja ja juontaja, joka tunnetaan parhaiten Suomen jääkiekkomaajoukkueen otteluiden TV-selostuksista. Mertaranta on selostanut vuoden 1995 Tukholman MM-kisoista lähtien kaikki ”Leijonien” MM-ottelut.[2]
Mertaranta aloitti selostajanuransa 1980-luvun lopulla selostamalla jääkiekkoa lahtelaisessa Rytmiradio Lahti -paikallisradiossa. Yleisradion palvelukseen hän siirtyi vuonna 1992 Antero Karapalon tilalle. Ylellä hän selosti vuoteen 2011 asti. Lahdessa asuva Mertaranta toimii nykyisin freelancerina, mutta selostaa pääsääntöisesti MTV:n kanavilla.[3][4]
Vuonna 2013 Urheilulehti valitsi Mertarannan Suomen kaikkien aikojen parhaaksi urheiluselostajaksi.[5] Koulutukseltaan Mertaranta on peruskoulun opettaja.[6]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mertarannan sukujuuret ovat Suojärvellä, Karjalassa. Nuoruudessaan Mertaranta vietti railakasta rock'n'roll -elämää, mutta sittemmin hän rauhoittui ja innostuttuaan kouluavustajan töistä pyrki Jyväskylään opettajankoulutuslaitokselle. Valmistuttuaan hän työskenteli ala-asteen opettajana.[7] Mertarannan suosikkijalkapallojoukkue on Manchester United.[6] Hän on ollut naimisissa vuoteen 2013 ja hänellä on kolme 1986, 1992 ja 1996 syntynyttä lasta tuosta avioliitosta.[8]
Selostajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mertaranta oli Ylen pääasiallinen jääkiekkoselostaja vuosina 1994–2011. Hän selosti myös muita lajeja, muun muassa yleisurheilua Tapio Suomisen kanssa. Useiden vuosien ajan hänen selostusparinsa oli Bror-Erik Wallenius. Vauhdikkaasta selostustyylistään tunnettu Mertaranta on kertonut, että hänen lukuisista selostuspareistaan parhaiten yhteistyö sujui nimenomaan rauhallisen Walleniuksen kanssa, vaikka heidän selostustyylinsä ovatkin täysin päinvastaiset.[4]
Mertaranta aloitti Ylessä Barcelonan vuoden 1992 kesäolympialaisten selostajana. Kisoissa hän selosti muun muassa ammuntaa ja pöytätennistä. Seuraavana vuonna hän selosti jo yleisurheilun MM-kisoja Stuttgartista. Vuonna 1994 hän toimi Lillehammerin olympialaisten jääkiekkoselostajana, ja kesällä hän selosti sekä Helsingin yleisurheilun EM-kisat 1994 että Jalkapallon MM-kisat 1994, mukaan lukien finaalin. Vuosien 1992–1999 välisenä aikana hän selosti muun muassa Englannin Valioliigaa Jukka Röngän kanssa. Eräs hänen suurimmista meriiteistään on 1998 Ranskan maailmanmestaruuskilpailuiden loppuottelun selostaminen.
Syksyllä 1999 Mertaranta siirtyi Yleisradion palkkalistoilta itsenäiseksi yrittäjäksi tehden selostuksia välillä myös Neloselle. Vuonna 1999 Mertarannan Yleisradiolta lähdön kunniaksi selostajakollega Hannu-Pekka Hänninen kumppaneineen kohotti vaaleanpunaiset samppanjalasit ilmaan. Mertarannan palattua Ylelle talossa kiersi hänen paluutaan vastustava nimilista, jolla ei kuitenkaan ollut vaikutusta hänen asemaansa.[7] Yleisradion saama katsojapalaute ennen vuoden 2000 jääkiekon MM-kilpailuja aiheutti kuitenkin sen, että Yle teki kiireen vilkkaa Mertarannan kanssa sopimuksen jääkiekon arvokisaselostuksista. Sopimus ulottui kevääseen 2007 ja sisälsi myös sen, ettei Mertaranta tee televisiotöitä muille tahoille kuin Yleisradiolle. Myöhemmin sopimusta jatkettiin vuoteen 2011 asti.[4]
Lokakuussa 2011 Mertaranta siirtyi MTV Urheilun palvelukseen päätoimenaan jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen selostaminen. Lisäksi Mertaranta selostaa MTV:n C More -kanavilla yleisurheilun Timanttiliigaa sekä jalkapallon Mestarien liigaa.[9]. Vuosina 2011–2018 hän selosti MTV:n maksukanavilla myös maastohiihtoa.[10] Tammikuussa 2017 Mertaranta teki kolmivuotisen jatkosopimuksen selostamisesta MTV:n kanavilla.[11]
Toistaiseksi tunnetuimman selostuksensa Mertaranta teki vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuiden kultaottelussa. Samanlainen maailmanmestaruushurma myös tv-selostajan ympärillä toistui keväällä 2011 Suomen voittaessa Ruotsin Bratislavassa pelatussa MM-finaalissa. Bratislavan kisojen Venäjä-ottelussa Mertaranta hehkutti Mikael Granlundin ilmaveivimaalia sellaisella innolla, että "Taivas varjele, mikä sieltä tulee" -selostuspätkästä tehtiin myös musiikkiversio.[12]
Mertaranta toimii myös kuuluttajana: hän on mukana vuosittain mm. Turussa yleisurheilun Paavo Nurmi Gamesissa ja Lahdessa hiihdon maailmancupissa Salpausselän kisoissa.
Selostustyyli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mertaranta on laajasti tunnettu värikkäästä ja energisestä selostustyylistään.[13] Hänestä tuli tunnettu erityisesti jääkiekon vuoden 1995 maailmanmestaruuden myötä.[14] Mertarannan selostustyyli koostuu nopeasta puheesta ja kielikuvista. Lukuisat hänen sutkautuksistaan ovat jääneet elämään lentäviksi lauseiksi, kuten ”se on siinä”, "löikö Mörkö sisään" ja ”ihanaa, Leijonat, ihanaa”. Mertarantaa voidaan pitää tunteikkaan urheiluselostamisen pioneerina Suomessa.[15]
Mertaranta viljelee selostuksissaan usein myös huumoria ja puujalkavitsejä.[16] Lisäksi hän tekee usein viittauksia taiteeseen; ”Bergenheim tinttaa Krajíčekia niin, että Tšekki-pelaajan silmissä näkyy hetken aikaa koko Heikki Hietamiehen tuotanto.”[17]
Itseironia on tyypillistä Mertarannalle; ”Kauneuskilpailut ovatkin sitten sellaisia kilpailuja, että ne käydään ihan eri estradeilla. Ja niihin ei näillä joukkueilla ole asiaa. Eikä myöskään minulla. Varsinkaan minulla.” Lisäksi joskus hän puhuttelee pelaajia omasta näkökulmastaan; ”Päästä Öhlund jo irti, Lind on varattu mies. Lind tulee meikäläisen kanssa tangomarkkinoille laulamaan kesällä. Älä sinä ota sitä miestä ollenkaan haltuusi”[17]
Mertarannan lausahdukset ovat päässeet äidinkielen ylioppilaskokeen materiaaliksi vuonna 2012. Kokelaiden piti analysoida Mertarannan selostuskielen piirteitä aineiston avulla.[18]
Juontajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Selostuksiensa lisäksi Mertaranta toimii juontajana. Hän juonsi TV2:lla esitettävää Se on siinä -urheiluvisailua, joka alkoi vuonna 2001 ja loppui 2009. Ohjelman vakiojäseninä esiintyivät myös Risto Kaskilahti ja Jukka Laaksonen. Vuosina 2004 ja 2005 Mertaranta toimi Suomen euroviisukarsintojen finaalien juontajana.[19] Mertaranta juonsi myös YLE TV2:lla vuonna 2009 alkanutta Urheiluhullut-urheilutietovisaa. Hän on lisäksi juontanut muun muassa pajatson maailmanmestaruuskilpailut. Vuonna 2012 Mertaranta toimi MTV3:lla esitettävän Ennätystehtaan uutena juontajana yhdessä Eppu Salmisen kanssa. Vuonna 2016 alkoi TV5-kanavalla Mertaranta ja legendat -sarja. Sarjan toinen kausi alkoi tammikuussa 2017.
Muusikkona ja dubbaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mertarannan ääntä on kuultu myös äänitteillä. A-tyyppi -yhtye tilasi Mertarannan lausahduksia ja miksasi ne yhteen musiikin kanssa. Näin syntyi vuosituhannen vaihteessa "Ihanaa Leijonat, Ihanaa!"-hitti. Mertarannalla itsellään ei ollut asian kanssa muuta tekemistä kuin että hän antoi siihen suostumuksensa. Mertaranta on soittanut rumpuja, toiminut palomiehenä ja musiikkiluokan opettajana. Mertarannan selostuksista on tehty myös kappale "Taivas Varjele", joka on koottu Mertarannan reaktiosta Granlundin ilmaveiviin.
Vuonna 2004 perustettu Anza Mertaranta Allstars suunnitteli levytystä loppuvuoteen 2005. Yhtyeen levyttämä esikoissingle "Nopea rakastumaan" jaettiin radioasemille keväällä 2006.[20] Yhtye tekee vuodessa n. 30 keikkaa soittaen pääasiassa 1960- ja 1970-lukujen musiikkia ja solistinsa Seppo Tammilehdon levyttämää materiaalia. Yhtyeen kokoonpanossa Mertaranta soittaa rumpuja. Yhtyeeltä ilmestyi loppuvuodesta 2009 albumi Jytää, poppia ja rautalankaa. Kesällä 2010 yhtye julkaisi Seppo Tammilehdon säveltämän ja sanoittaman singlen Sinistä ja vihreää, josta muodostui yhtyeen ensimmäinen kestoradiohitti.
Antero Mertaranta on dubannut selostajan roolin Disneyn elokuvassa Pikku Kananen vuonna 2005.[21]
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mertaranta palkittiin vuoden 2010 Radio Gaalassa Kaikkien aikojen radiopersoonana.[22] Hänet valittiin Vuoden Positiivisimmaksi suomalaiseksi vuonna 2011 [23]
Kalevalaisten naisten liitto palkitsi vuonna 2011 Antero Mertarannan vuotuisella Larin Paraske -palkinnollaan.[24]
Mertaranta palkittiin vuoden 2012 Suomen urheilugaalassa Urheilujournalismipalkinnolla.[25]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mertaranta vastaa, osa 8 (YLE:n sivulla lempiniminä 6xAnza ja 1xMertsi) YLE Urheilu. 14.05.2009.
- ↑ Pajala, Mikko: MM-kisat näkyvät televisioissa aiempaa laajemmin – Antero Mertaranta selostaa tuttuun tapaan Leijonien pelit 20.5.2021. Helsingin Sanomat. Viitattu 26.5.2021.
- ↑ Verotietoja vuodelta 2005 Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 2007-6-28. koko nimi, asuinpaikka
- ↑ a b c Laaksonen, Teppo & Sorjonen, Julius: Antero Mertaranta, sinivalkoinen ääni 29.5.2020. Radio Play. Viitattu 26.5.2021.
- ↑ Tässä kaikkien aikojen suomalaiset urheiluselostajat - Mertaranta, Virkkunen vai Suominen? 14.12.2013. Urheilulehti. Viitattu 10.6.2014.
- ↑ a b Mertaranta, Antero: Mertaranta vastaa, osa 28 10.11.2009. Yle. Viitattu 26.5.2021.
- ↑ a b Lahti, Ari-Pekka: Byrokratia ei tätä miestä tapa. Urheilulehti, 19.5.2006, nro 20, s. 18–21.
- ↑ https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000009556478.html
- ↑ Jääkiekon MM-kisat 2015: Otteluohjelma ja tv-kanavat MTV Total.
- ↑ Markkanen, Lauri: "Emme pihistele" 18.10.2011. Iltalehti. Viitattu 26.5.2021.
- ↑ Myös Mertarannalle jatkosopimus – "Tämä on hieno ja upea tehtävä" mtv.fi. Viitattu 3.7.2017.
- ↑ Taivas varjele mikä sieltä tulee. Youtube 16.11.2011.
- ↑ "Jos lehmällä olisi pyörät, se olisi maitoauto" 9.5.2008. Yle. Viitattu 26.5.2021.
- ↑ Lehtonen, Veli-Pekka: Suomen ensimmäinen urheiluselostaja valitteli päänsä ”kohmeloisuutta” historiallisella hetkellä 5.6.2019. Helsingin Sanomat. Viitattu 26.5.2021.
- ↑ Vainio, Annina: Sinivalkoinen ääni 26.12.2020. Helsingin Sanomat. Viitattu 26.5.2021.
- ↑ Jaksatko kuunnella Mertarannan puujalkavitsejä? 13.5.2012. Iltalehti. Viitattu 26.5.2021.
- ↑ a b TOP10: Mertarannan legendaariset sutkautukset 6.5.2011. MTV Uutiset. Viitattu 26.5.2021.
- ↑ Rusanen, Jonna: Mertaranta ujuttautui yo-kirjoituksiin 14.9.2012. Keskisuomalainen. Viitattu 26.5.2021.
- ↑ http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/21/euroviisujen-suomen-karsinnoista-tuli-esiintyjien-kisa-2000-luvulla?ref=ydd-newest-in-sp
- ↑ Uutiset www.anzamertaranta-allstars.com.
- ↑ Pikku Kananen Buena Vista International Finland.
- ↑ Radio Gaala 2010 - kaikki palkitut (pdf) radiomedia.fi.
- ↑ http://vps.positiivarit.fi/2011_antero_mertaranta
- ↑ http://www.hs.fi/urheilu/Mertaranta+saa+Larin+Paraske+-palkinnon+Verbaalivirtuoosi+hyv%C3%A4+puhuja/a1305548135370 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.suomenurheilugaala.fi/palkitut/2012/urheilujournalismi/
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jokinen, Juha Veli (toim.): Se on siinä! Antero Mertarannan parhaat. Helsinki: Minerva, 2013. ISBN 978-952-492-732-1
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mertarannan haastattelu Etelä-Karjalan radiossa.
- Anza Mertaranta Allstars.
- Mertarannan haastattelu Sporttimeisterit-podcastissa.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
