TYTKA21
| TYTKA21 | |
|---|---|
| Valmistustiedot | |
| Merkki | ELM-2311 C-MMR |
| Peitenimi | (Suomessa)TYTKA21 |
| Valmistaja | Elta Systems |
| Valmistusmaa | Israel |
| Tuotantomäärä | yli 100 kpl |
| Rakenne | |
| Käyttötarkoitus | Vastatykistötutka |
| Tutkatyyppi | Monostaattinen 3D-pulssidopplertutka |
| Asennustapa | Siirrettävä |
| Kantama | 40 km (kranaatti), 70 km (raketti), 250 km (lentokone) |
| Henkilöstön määrä | 4 |
| Tekniset tiedot | |
| Lähetystaajuus | 4-8 GHz |
| Antennityyppi | AESA, Sähköisesti keilaava tasoantenni |
| Keilaustavat | Mekaaninen moottorisuuntaus ja elektroninen keilaus |
| Esitystapa | Paikalliset näytöt ja etä tiedonsiirto |
| Järjestelmäliitokset | Ilmatilannekuva ja Daavidin linko järjestelmä |
ELM-2311 C-MMR on vastatykistötutka. Niitä on hankittu Suomeen maavoimille Israelista. Lukumäärää tai hankintahintaa ei ole kerrottu. Valmistaja on Elta Systems ja alkuperäinen tuotenimike on ELM-2311 compact multi-mission radar. Niitä on valmistettu useita versioita. Suomeen hankitulle versiolle tuli peitenimeksi TYTKA21. Tutkan testaaminen tehtiin Suomessa vuonna 2018, hankinnasta päätettiin 2019, otettiin käyttöön 2021 ja tutkamiehistön varusmieskoulutus aloitettiin 2024. Tutkan käyttötarkoitus on muodostaa suorituskyky vihollisen tykistön ja kranaatinheittimistön tuliasemien paikantamisessa niiden ammusten lentoratojen perusteella. Tutkan avulla voidaan myös valvoa ilmatilaa ja paikantaa lentokoneita, drooneja, ohjuksia ja raketteja sekä johtaa omien tuliyksiköiden tulta. Tutka on yhteensopiva Daavidin linko ilmapuolustusjärjestelmän kanssa.[1] [2]
Rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tutka on siirrettävä ja asennettu yhteen ajoneuvoon. Itse tutkalaitteisto on siirtolavakontissa. Ajoneuvona on kuusipyöräinen ja maastokelpoinen Mercedes-Benz Zetros kuorma-auto. Kaikki osat: tutkan lähetin-vastaanotin, antenni, sähkövoimayksikkö, jäähdytyslaitteet ja viestintälaitteet ovat samassa laitekontissa. Asemaan ajo ja asemasta ajo kestää n. 5 minuuttia. Laitteisto on sirpalesuojattu. Henkilöstöön kuuluu 4 henkilöä, joista kaksi on tutkaoperaattoreita.[3][4]
Tutkan toimintatapa on 3D-pulssidopplertutka. Se mittaa maalien paikat kolmessa dimensiossa: suunta, korkeus ja etäisyys. Tykistökranaatin se pystyy havaitsemaan n. 40 km:n etäisyydeltä asti, raketinheittimen raketin n. 70 km:n etäisyydeltä ja lentokoneen kokoisen maalin 250 km:n etäisyydeltä.[4][5]
Vastatykistöominaisuus perustuu siihen, että ammuksesta mitataan useita sijaintipisteitä sen lentoradalta. Niiden perusteella lasketaan lentoradan alkupiste, siis aseiden tuliasemien sijainnit. Sitten on mahdollista kohdistaa oman tykistön, tai muiden aseiden vaikutus niihin.[4]
Antenni on tyypiltään AESA, eli sähköisesti keilaava tasoantenni. Antennia voi suunnata sivusuunnassa sektorissa 90° – 120° tai pyörittämään 360° sekä pystysuunnassa yli 50°. [4][5]
Lähetin-vastaanotin on pulssidopplertutka ja sen signaaliprosessointi pystyy luokittelemaan maalit niiden ominaisuuksien perusteella. Maaleja voidaan seurata ja tehdä niistä kattava tilannekuva. Myös omien aseiden tulenjohtoon on mahdollisuus. Lähettimen taajuusalue on tutkatajuusalue C, joka on 4 - 8 GHz.[4]
ELTA on myynyt kyseistä tutkaa yli 100 kpl maailmanlaajuisesti.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Paavo Airo: Uusien tykistötutkien varusmieskoulutus käynnissä Karjalan prikaatissa – parantaa merkittävästi kykyä vastata epäsuoraan tuleen Reserviläinen. 23.4.2024. Viitattu 23.4.2024.
- ↑ The Shephard News Team: Finland selects ELTA’s ELM-2311 C-MMR radar shephardmedia.com. 23.4.2024. Viitattu 23.4.2024. (englanti)
- ↑ Christian Wolff: ELM-2311 C-MMR Radartutorial€u. Viitattu 23.4.2024. (englanti)
- ↑ a b c d e IAI’s ELTA Systems to Supply Compact Multi-Mission Radars to Finnish Defence Forces EDR on-line. European Defence Review. Viitattu 23.4.2024. (englanti)
- ↑ a b ELTA Systems Ltd: C-MMR Compact Multi Mission Radar ELM-2311 (PDF) www.iai.co.ilmarket@elta.co.. Viitattu 23.4.2024. (englanti)
- ↑ IAI/ELTA to Supply Compact Multi-Mission Radars to Finland Israeldefence. 21/01/2019. Viitattu 23.4.2024. (englanti)