Rovajärven ampuma-alue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yhdysvaltain armeijan kapteeni Stephen Kelly ja suomalainen sotilas katselevat kiikareilla maaleja Rovajärvellä 17. toukokuuta 2024 järjestetyssä Defender 24 -harjoituksessa.

Rovajärven ampuma-alue on Suomen puolustusvoimien käytössä oleva Länsi-Euroopanselvennä suurin yhtenäinen sota- ja ampumaharjoitusalue, joka sijaitsee Kemijärven, Pelkosenniemen, Rovaniemen ja Sodankylän kuntien alueella[1]. Noin 1200 neliökilometrin kokoista[1] aluetta käytetään lähinnä tykistö- ja kranaatinheitinjoukkojen harjoituksissa, mutta myös Pohjoisen Suomen joukko-osastojen sekä panssarijoukkojen harjoituksissa.

Rovajärven ampuma-alue on perustettu 1949 ilman laillista menettelyä ja vuodesta 1986 lähtien se on ollut Puolustusvoimien pohjoinen pääampuma-alue. Ilmatorjuntatykistö puolestaan on harjoitellut suojellulla dyynialueella sijaitsevalla Lohtajan ampuma-alueella vuodesta 1952 alkaen. Rovajärven ampuma-alueen perustamisen syynä oli tarve saada korvaava alue Pariisin rauhansopimuksessa menetetylle Perkjärven ampuma-alueelle.

Alue jakautuu mm. Rovajärven, Heinuvaaran, Kielijupon, Sarrion ja Ristilammen alueisiin.

Rovajärven ampuma-aluetta käytettiin vuonna 2005 35 vuorokautena.[2] Tykistö- ja kranaatinheitinjoukkojen suurharjoitus järjestetään alueella keväisin touko-kesäkuussa. Sota- ja ampumaharjoituksiin tulee joukkoja parhaimmillaan useista maista.

Suomen puolustusvoimien K9 Moukari ampuu 17. toukokuuta 2024 Rovajärvellä järjestetyssä Defender 24 -harjoituksessa.

Myös Puolustusvoimien Koeampumalaitos on yksi ampuma-alueen käyttäjistä.

Yhdysvaltojen kanssa vuonna 2023 solmitussa DCA-sopimuksessa sovitaan, että Rovajärven harjoitusalue sekä Misin varastoalue annetaan tarvittaessa Yhdysvaltojen käyttöön.[3]

Siirtymiset ampuma-alueelle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjoituksiin on mahdollista siirtyä varuskunnista myös rautateitse, sillä Rovaniemen Misissä sijaitsee Misin rautatieasema.

Tykistöharjoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perkjärven tykistöharjoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen toista maailmansotaa Suomen puolustusvoimien tykistöharjoitukset järjestettiin Karjalankannaksella Perkjärven ampuma-alueella, joka sijaitsi Perkjärven asemakylästä kuusi kilometriä länteen Kaukjärven suuntaan Vierustaan. Muolaan puolella sijainneelta Perkjärven asemalta johti sivuraide Uudenkirkon kunnan puolella sijainneelle tykistöleirille.[4][5]

Rovajärven maastoa kesällä 1997. Etualalla 122 H 63 -haupitsi.

Rovajärven tykistöharjoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tykkimiehiä ampumaleirillä odottamassa Einin ja Pepe Willbergin esiintyjälavalle nousua loppukesästä 1981

Tykistön ampumaharjoitus (TAH) on kaksiviikkoinen harjoitus, jossa joukot harjoittelevat toimintaa ensin taisteluosaston tasolla ja sitten prikaatin osana.

Vuonna 2008 toukokuun lopulla järjestetyssä harjoituksessa oli 3 200 varusmiestä, reserviläistä ja puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvaa.[6]

Harjoituksen kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen tykistön ja kranaatinheittimistön sota- ja ampumaharjoitus (SAH) järjestettiin 1949 ja ensimmäinen talviharjoitus 1958. Vuodesta 1983 harjoituksia pidettiin vuosittain kolme ja vuodesta 1995 kaksi kertaa. Silloin otettiin käyttöön myös uusi kertausharjoituskeskus ja nykyiset taisteluosastokokoonpanot. Vuonna 1998 harjoitusajat siirrettiin uusia palvelusaikoja vastaaviksi.

Kilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jääkäripatteriston 2. patterin 155 H 17 -tykin tulenavaus Nenosen kilpailussa loppukesästä 1981.

Nykyään harjoituksen pituus on noin kaksi viikkoa, mutta aiemmin ne kestivät kuukaudenkin. Nykyisestä harjoituksesta on karsittu esimerkiksi kantahenkilökunnan kunto-ottelupartiokilpailut ja varusmiesten ryhmätaitokilpailut muuna palvelusaikana pidettäviksi. Tykistökenraali VP Nenosen tulenavauskilpailu on säilynyt ohjelmassa. Siinä patteristo sekä kranaatinheitinkomppania saavat käskyn siirtyä asemiin sekä pataljoona hyökätä. Kilpailusuorituksessa patteristo sekä kranaatinheitinkomppania ampuvat pataljoonan johtamana kaksi tulitehtävää maalialueelle. Nopein ja parhaiten ohjeita noudattanut taisteluosasto saa kiertopalkinnoksi Nenosen tykin.[7][8][9]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjoitusten käytössä on myös harjoitusalueen asemarakennuksessa sijaitseva Misin kauppa. Ammunnoissa käytettäviä ammuksia varten alueella on oma Pohjois-Suomen Huoltorykmentin alainen ammusvarasto.

Toinen Lapissa sijaitsevista laajoista ampuma-alueista on Jääkäriprikaatin yhteydessä sijaitseva Kyläjärven ampuma-alue Sodankylässä.

Ammunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onnettomuudet, maastopalot ja vaaratilanteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 2001 kranaatinheittimen putken repeäminen.[10]
  • 2005 joulukuussa Porin Prikaatin varusmies menehtyi Rovajärvellä sotaharjoituksissa.[11]
  • Kesällä 2006 elokuun alussa koeampuma-alueella syttyi mahdollisesti itsestään muutaman hehtaarin laajuinen maastopalo, jonka annettiin sammua itsekseen maalialueella olevien ammusten vuoksi. Alueelta kuultiin muutamia ammusten räjähdysääniä.[12][13]
  • Toukokuussa 2013 sattui vaaratilanne, kun kolme tykin kranaattia osui lähelle miehitettyä tulenjohtopaikkaa.[14]
  • Joulukuussa 2018 varusmies kuoli Arctic Shield 18 -harjoituksessa jäätyään ajamansa maastomönkijän alle.[15]
  • Huhtikuussa 2022 Jääkäriprikaatin kouluttaja kuoli haavoituttuaan räjähdeonnettomuudessa.[16]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Rovajärven ampuma-alue 31.12.2012. Puolustusvoimat. Viitattu 24.5.2013.[vanhentunut linkki]
  2. ↑ Reserviläinen 1/2007, sivu 7 via STT, Janne Linnovaara via Puolustusministeriö
  3. ↑ Lakka, Päivi. Toivonen, Terhi. Valta, Laura: DCA-sopimus julki: Nämä 15 aluetta Suomi avaa Yhdysvaltain joukoille – puolustusministeri: ”Kriisitilanteissa voidaan ryhtyä tositoimiin” Yle Uutiset. 14.12.2023. Viitattu 15.12.2023.
  4. ↑ Karjalan Kannas ja Pietari, historian ja kulttuurin muistomerkkejä 1:220 000. H6. Konsultti: Karelija historian- ja kulttuurintutkimusyhdistys, 2005.
  5. ↑ ”Perkjärvi”, Muolaa ja Äyräpää vv. 1870–1944, s. 474. Helsinki: Maalaiskuntien Liiton Kirjapaino, 1952. ISBN 952-91-4893-3
  6. ↑ Mil.fi: Harjoituksen eteneminen ja tavoitteet (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 25.10.2008
  7. ↑ Lavetti-lehti 2004.
  8. ↑ Mil.fi: Lavetti-lehti (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu 25.10.2008.
  9. ↑ Tuuli Harviainen: Mainetta ja kunniaa[vanhentunut linkki]. Mil.fi 27.5.2008.
  10. ↑ Siukonen, Timo: Heittimen putki repesi paineen vuoksi Rovajärven turmassa Helsingin Sanomat. 25.11.2001. Viitattu 30.11.2024.
  11. ↑ Rovajärven turmassa yksi kuollut 2.12.2005.
  12. ↑ Rovajärven+ampuma-alueella palaa yhä
  13. ↑ Rovajärven maastopalo saa hiipua itsekseen
  14. ↑ http://www.iltalehti.fi/uutiset/201305030184450_uu.shtml (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ https://yle.fi/uutiset/3-10542449
  16. ↑ https://puolustusvoimat.fi/-/puolustusvoimien-suorittama-turvallisuustutkinta-rovajarven-rajahdeonnettomuudesta-on-valmistunut

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen suuret ampuma-alueet

Lohtajan ampuma-alue (ilmatorjuntajoukot) | Niinisalon Pohjankangas (kenttätykistö) | Pahkajärvi (jalkaväki) | Rovajärvi (kenttätykistö) | Säkylä (jalkaväki) | Syndalen (jalkaväki) | Vuosanka (jalkaväki)

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rovajärven_ampuma-alue&oldid=22868490”