Miehittämätön sotilaallinen ilma-alus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Käsitettä UAV käytetään artikkelissa melko sekavasti, myös laajemmassa järjestelmän (UAS) merkityksessä. Monet tekstiosuudet ja väitteet lähteistämättömiä. Artikkeli ei ole ajan tasalla.
Yhdysvaltalainen RQ-1 Predator UAV.

Miehittämätön sotilaallinen ilma-alus (engl. unmanned aerial vehicle, UAV) on sotilaskäyttöön suunniteltu miehittämätön ilma-alus, jolla voi olla useita eri käyttökohteita kuten tiedustelu- ja taistelutehtävät. Tiedustelutehtävissä ne on varustettu erilaisilla kameroilla ja antureilla (esim. kamera, lämpökamera, säteilymittari). Niitä voidaan käyttää alueilla, joille perinteisten miehitettyjen lentokoneiden lähettäminen olisi liian riskialtista (esim. katastrofialueet, sota-alueet). Miehittämättömiä ilma-aluksia voidaan hyödyntää myös palontorjunnassa[1]. Vuonna 2010 UAV-alusten myynti ylitti viisi miljardia dollaria.[2] Sittemmin markkinat ovat kasvaneet, joidenkin arvioiden mukaan 10,7 miljardiin dollariin (2019)[3] tai 14,3 miljardiin (2020)[4]. Markkinoiden kasvun on ennakoitu jatkuvan 2020-luvulla yli 10 prosentin vuosivauhdilla.[3][4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maverick-ohjuksella varustettu Ryan BGM-34 asennettuna kuljetuskoneeseen.

Vuonna 1916 englantilainen Archibald Low kehitti radio-ohjauksen lennokkiin, jonka pohjalta hän kehitti maaliskuussa 1917 miehittämättömän, kauko-ohjatun lentokoneen Ruston Proctor Aerial Target, jota oli tarkoitus edelleen kehitettynä käyttää zeppeliinejä vastaan.[5][6]Tätä eikä myöskään amerikkalaista lokakuussa 1918 menestyksellä testattua "ilmatorpedoa" Kettering Bug:ia ehditty käyttää itse sotatoimissa.[7][8]

Sotien välillä alkaen 20-luvulta, mutta varsinkin 30-luvulla englantilaiset kehittelivät radio-ohjattavia lennokeita. 40-luvulla lennokkeja käytettiin ilmatorjunnan harjoitusmaaleina. 1960-luvulla Ryan Aeronautics kehitti Model 147-lennokin, joka lähetettiin kuljetuskoneesta ja laskeutui laskuvarjolla. Sitä käytettiin tiedusteluun. Lasikuituisessa lennokissa saattoi olla kamera tai signaalitiedustelutaitteisto. Lennokki lensi 1100 km/h. Vietnamin sodassa lennokeiden hankkimien tietojen pohjalta kehitettiin häirintäjärjestelmä, joka esti tehokkaasti tutkaohjautuvan SA 2-ohjuksen osumista.[9]

Yhdysvaltain laivasto kehitti 50-luvulla miehittämättömän helikopterin, joka pystyi kantamaan torpedoa. Se jäi käytöstä jo 60-luvun lopulla. Ilmavoimat alkoivat kehittää lennokkia, joka tuhoaisi vihollisen ilmatorjunnan. Tuloksena oli BGM-34A, B ja C vuosina 1971-1974. Nämä kuljettivat joko ohjuksia tai TV-ohjattuja pommeja. Muutkin maat kehittivät lennokeita. Israel käytti lennokeita tiedusteluun Jom Kippur-sodassa.[10]

Vuonna 1986 Yhdysvaltain aselajit ottivat käyttöön Pioneer-lennokin. Armeija teki sillä tiedustelutehtäviä muun muassa Persianlahden sodassa vuonna 1991.[11]

Yhdysvallat alki kehittää Predator-lennokkia tiedusteluun vuonna 1994. Koelennot tehtiin vuoteen 1996 mennessä. Aseistus asennettiin Predatoriin ensi kertaa vuonna 2000. Tämän jälkeen Yhdysvallat kehitteli suurempia malleja. Yhdysvallat on käyttänyt taistelulennokkeja paljon terrorismin vastaisessa sodassa. Toisaalta myös terroristit ovat alkaneet käyttää niitä. Tämä on johtanut lennokkitorjunnan parantamiseen.lähde?

Kiinnostus pienten lennokkien tai eläinten kaltaisiin MAV-drooneihin (engl. micro air vehicle) on noussut 2000-luvulla lähinnä kameroiden koon kutistumisen vuoksi. Lennokeiden lennätys on monissa maissa tarkoin säänneltyä.[12]

Armenian ja Azerbaidžanin vuonna 2020 käymässä sodassa azerit voittivat sodan lennokeiden antaman tiedustelutiedon ja tulivoiman ansiosta.[13]

Venäjän-Ukrainan sodassa droonien elinikä on osoittaunut suhteellisen lyhyeksi. Ukrainan kiinteäsiipisten lennokkien elinikä oli kuusi lentoa, quadkopterin kolme.[14]

Yleistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotilaskäytössä UAV-alukset voivat olla täysikokoisia lentokoneita, joita lennetään etäohjauksen avulla. Hyvin korkealla lentävillä HALE-aluksilla (Hight Altitude Long Endurance) voi olla hyvinkin suuri kärkiväli, mutta niiden kuormankantokyky on pieni. Siviilipuolen miehittämättömät ilma-alukset eivät usein eroa perinteisestä lennokista muussa kuin ohjaustavassaan.lähde?

UAV vaikuttaa usein ulkomuodoltaan samanlaiselta kuin esimerkiksi ilmatorjuntatykistön tai ohjuskokeiden käyttämät suuret maalilennokit (drone), joista osa on tehty muokkaamalla vanhanaikaisia suihkulentokoneita miehittämättömiksi maalialuksiksi.lähde?

Ilma-aluksen lisäksi UAV:ssä on yleensä laukaisujärjestelmä, ellei alus nouse ilmaan lentokentältä, kuten lentokone, tai pystysuoraan, kuten helikopteri. Maajärjestelmään kuuluu myös UAV:n ohjauskeskus. Viitattaessa kokonaisuuteen, jossa maa-asema on mukana, käytetään lyhennettä UAS, missä S viittaa järjestelmään (system). Koska UAV-toiminta on monessa maassa vielä kokeellista, niiden lentoja varten on varattu ilmatilaa. Esimerkiksi Suomessa Kemijärvellä on UAV-koelentoalue. Sen lisäksi järjestelmään kuuluu UAV:n ohjaajien koulutusjärjestelmät.lähde?

Eräs tapa torjua UAV-koneita on seurata UAV-konetta esimerkiksi UCAV-koneella (engl. Unmanned combat aerial vehicle), ja tuhota maa-asema.

On myös kehitetty miehittämättömien ilmalaitteiden (UAS) torjuntalaitteistoja (C-UAS, engl. Counter-UAS) erilaisilla kantamilla ja muilla ominaisuuksilla.[15][16][17][18][19]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Charles Werner: Fire Technology: Using Drones In the Fire Service Firehouse, firehouse.com. 1.4.2015. (englanniksi)
  2. ↑ UAV Market Exceeds Five Billion Dollars In 2010 spacedaily.com. 28.6.2010. (englanniksi)
  3. ↑ a b The global unmanned aerial vehicle (UAV) market size was valued at $10.72 Bn in 2019 & is projected to reach $25.13 Bn by 2027, with a CAGR of 12.23% fortunebusinessinsights.com. (englanniksi)
  4. ↑ a b Unmanned Aerial Vehicle (UAV) Market - Global Industry Analysis, Size, Share, Growth, Trends Analysis, Regional Outlook and Forecasts, 2021 - 2030 precedenceresearch.com. (englanniksi)
  5. ↑ Taylor, John W. R.. Jane's Pocket Book of Remotely Piloted Vehicles.
  6. ↑ Professor A. M. Low “The First Guided Missile” Flight, 3 October, 1952, page 436 (englanniksi)
  7. ↑ A Brief History of Drones Imperial War Museums. Viitattu 13.12.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Jimmy Stamp: Unmanned Drones Have Been Around Since World War I Smithsonian Magazine. Viitattu 13.12.2020. (englanniksi)
  9. ↑ Näin CIA varasti Neuvostoliiton ohjussalaisuudet Vietnamin taivaalla www.iltalehti.fi. Viitattu 30.11.2020.
  10. ↑ The Israeli Air Force www.iaf.org.il. Viitattu 30.11.2020.
  11. ↑ Pioneer RQ-2A UAV National Air and Space Museum. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)
  12. ↑ Jarmo Huhtanen: Kamerakopterien lennättäminen mutkistuu vuodenvaihteessa – Joululahjaksi lennokin saavien kannattaa huomioida nämä kolme asiaa (tilaajille) Helsingin Sanomat, hs.fi. 13.12.2020. (suomeksi)
  13. ↑ Tutkijan mukaan Vuoristo-Karabahin sota on varoitus Euroopalle verkkouutiset.fi. 29.11.2020. Viitattu 30.11.2020.
  14. ↑ https://www.economist.com/europe/2022/11/30/what-is-the-war-in-ukraine-teaching-western-armies
  15. ↑ Countering Threats from Unmanned Aerial Systems (C-UAS) (Guidance) 2.11.2020. gov.uk. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)
  16. ↑ Counter-Unmanned Aircraft Systems - Technology Guide 9/2020. National Urban Security Technology Laboratory (NUSTL)/ U.S Department of Homeland Security (DHS), dhs.gov. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)
  17. ↑ Brian Pitre: What Is A Counter-Unmanned Aircraft System (C-UAS) And Why Is It So Important? Forbes. 23.8.2021. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)
  18. ↑ Saab's Giraffe AMB Gets Counter-Unmanned Air Systems Capabilities 14.9.2015. defenseworld.net. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)
  19. ↑ Counter Unmanned Aerial Systems (C-UAS) northropgrumman.com. Viitattu 27.8.2021. (englanniksi)

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Miehittämätön_sotilaallinen_ilma-alus&oldid=22328124”