Suomen urheilu 2023
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomen urheilu 2023 käsittelee vuoden 2023 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.
Vuoden urheilija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:
| Sija | Urheilija | Urheilumuoto |
|---|---|---|
| 1. | Lauri Markkanen | Koripallo |
| 2. | Wilma Murto | Yleisurheilu |
| 3. | Kalle Rovanperä | Autourheilu |
| 4. | Lukas Hradecký | Jalkapallo |
| 5. | Martti Puumalainen | Judo |
| 6. | Sami Välimäki | Golf |
| 7. | Mikko Rantanen | Jääkiekko |
| 8. | Reetta Hurske | Yleisurheilu |
| 9. | Kerttu Niskanen | Maastohiihto |
| 10. | Harri Heliövaara | Tennis |
| Lähde: [1] | ||
Vuoden joukkueeksi valittiin tenniksen Davis Cup -joukkue ja vuoden valmentajaksi maailmanmestaruuden voittaneen Saksan koripallomaajoukkueen päävalmentaja Gordon Herbert.[1]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Talviuniversiadeissa 12.–22.1. Lake Placidissa, Yhdysvalloissa Suomi saavutti neljä kultamitalia, yhden hopean ja kaksi pronssia.[2] Suomi sijoittui mitalitilastossa seitsemänneksi.[3]
- Kesäuniversiadeissa 28.7.–8.8. Chengdussa, Kiinassa Suomi voitti yhden kultamitalin ja saavutti kolme pronssia. Suomi sijoittui mitalitilastossa 32:nneksi.[4]
Alppihiihto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 6.–19.2. Courchevelissä ja Méribelissä, Ranskassa Suomella oli seitsemän urheilijan joukkue, josta kilpailuihin osallistui kuusi alppihiihtäjää.[5][6] Jaakko Tapanainen sijoittui alppiyhdistetyssä 21:nneksi[7] sekä Elian Lehto supersuurpujottelussa 22:nneksi ja syöksylaskussa 25:nneksi.[8]
Amerikkalainen jalkapallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Euroopan-mestaruuskilpailuissa Suomi saavutti hopeaa voitettuaan 5.8. Vantaalla pelatussa välierässä Ruotsin 33–14 mutta hävittyään 28.10. St. Pöltenissä pelatussa loppuottelussa isäntämaa Itävallalle 0–28.[9][10]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Porvoon Butchers, joka voitti loppuottelussa Seinäjoki Crocodilesin 27–7.[11]
Ammunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 14.8.–1.9. Bakussa, Azerbaidžanissa hopeaa saivat Eetu Kallioinen skeetissä, Marianne Palo 50 metrin pienoiskiväärin makuukilpailussa ja Aleksi Leppä 300 metrin kiväärin makuukilpailussa ja pronssille ylsi Krister Holmberg liikkuvan maalin sekajuoksuissa 50 metrin matkalta. Lisäksi Holmberg, Niklas Hyvärinen ja Aaro Vuorimaa saavuttivat joukkuemitaleja.[12][13][14][15][16]
Ampumahiihto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 6.–19.2. Oberhofissa, Saksassa Suomella oli kymmenen urheilijan joukkue.[17] Suvi Minkkinen sijoittui 15 kilometrin normaalimatkalla kahdeksanneksi ja Tero Seppälä 15 kilometrin yhteislähtökilpailussa kymmenenneksi.[18][19] Viesteissä Suomi sijoittui parhaimmillaan kymmenenneksi miesten viestissä ja sekaparien viestissä.[20][21]
Autourheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rallin MM-sarjassa Toyotalla ajanut Kalle Rovanperä ja hänen kartanlukijansa Jonne Halttunen voittivat toisena peräkkäisenä vuonna maailmanmestaruuden. Rovanperä voitti MM-kilpailuista Portugalin, Viron ja Kreikan rallit.[22][23]
- Suomen MM-rallissa 3.–6.8. Jyväskylän seudulla voiton vei Toyotalla ajanut brittikuljettaja Elfyn Evans, ja paras suomalainen oli neljänneksi päätynyt Teemu Suninen. Toyotan tallipäällikkö Jari-Matti Latvala ajoi MM-osakilpailun ensi kertaa sitten vuoden 2020 ja sijoittui viidenneksi.[24]
- Formula 1:n MM-sarjassa Alfa Romeolla ajanut Valtteri Bottas sijoittui 15:nneksi 10 pisteellä.[25]
Freestylehiihto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 19.2.–4.3. Bakurianissa, Georgiassa Suomella oli kymmenen urheilijan joukkue.[26] Jon Sallinen saavutti half-pipessa hopeaa ja Anni Kärävä sijoittui slopestylessa viidenneksi.[27][28]
Jalkapallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Markku Kanervan valmentama Suomen miesten maajoukkue voitti EM-kilpailujen karsintalohkossaan kuusi ottelua ja hävisi neljä eikä selviytynyt suoraan EM-kilpailuihin.[29]
- Marko Salorannan valmentama Suomen naisten maajoukkue voitti Kansojen liigassa viisi ottelua ja pelasi viimeisessä ottelussaan tasapelin. Joukkue voitti lohkonsa ja nousi A-liigaan.[30]
- Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 20.7.–20.8. Australiassa ja Uudessa-Seelannissa suomalainen Lina Lehtovaara oli erotuomarina yhdessä alkulohko-ottelussa ja neljäntenä tuomarina kolmessa alkulohko-ottelussa.[31][32]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Helsingin Jalkapalloklubi, hopealle sijoittui Kuopion Palloseura ja pronssia sai Vaasan Palloseura.[33]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti kolmannen peräkkäisen kerran Kuopion Palloseura, hopeaa vei Helsingin Jalkapalloklubi ja pronssille päätyi Åland United.[34][35]
Judo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 7.–14.5. Dohassa, Qatarissa Suomella oli kaksi judokaa, jotka molemmat hävisivät ainoan ottelunsa.[36]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 3.–5.11. Montpellierissa, Ranskassa Martti Puumalainen voitti kultaa raskaassa sarjassa. Hän voitti loppuottelussa Georgian Guram Tušišvilin jatkoajalla. Suomen edellinen yleisen sarjan arvokisamitali oli vuodelta 1993.[37] Elokuussa Puumalainen voitti Unkarin Masters-kilpailun.[38]
Jääkiekko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 5.–16.4. Bramptonissa, Kanadassa Suomi voitti B-tasolohkon mutta hävisi puolivälierissä Tšekille maalein 1–2. Sijoitusotteluissa Suomi voitti Saksan ja Ruotsin ja sijoittui turnauksessa viidenneksi.[39]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailut pelattiin 12.–28.5. Tampereella ja Latvian Riiassa. Jukka Jalosen valmentama Suomi sijoittui alkulohkossaan kolmanneksi mutta putosi jatkosta puolivälierissä, joissa se hävisi Kanadalle maalein 1–4.[40][41]
- Nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa 26.12.2022–5.1.2023 Halifaxissa ja Monctonissa, Kanadassa Suomi hävisi puolivälierissä Ruotsille maalein 2–3.[42]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Tampereen Tappara, joka voitti loppuotteluissa lahtelaisen Pelicansin voitoin 4–1.[43] Pronssille sijoittui Tampereen Ilves.[44]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Helsingin IFK, hopeaa sai Kiekko-Espoo ja pronssille sijoittui kuopiolainen Kalevan Pallo.[45][46]
Jääpallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 28.3.–2.4. Växjössä, Ruotsissa Suomi saavutti hopeaa sekä miesten että naisten turnauksessa. Suomi hävisi miesten loppuottelussa Ruotsille maalein 1–3 ja naisten loppuottelussa myöskin Ruotsille maalein 0–15.[47]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti porilainen Narukerä, jolle mestaruus oli toinen. Loppuottelussa se voitti Mikkelin Kampparit maalein 7–3.[48] Pronssille sijoittui Lappeenrannan Veiterä.[49]
Keilailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 7.–18.6. Wittelsheimissa, Ranskassa Tomas Käyhkö, Juhani Tonteri ja Santtu Tahvanainen saavuttivat pronssia triokilpailussa.[50][51]
- Euroopan mestareiden cupissa lokakuussa Berliinissä Tomas Käyhkö voitti miesten kilpailun ja Roosa Lundén saavutti naisten kilpailussa pronssia.[52]
- Ballmaster Openin 6.–15.1. Talin keilahallissa, Helsingissä voitti ruotsalainen Jesper Svensson. Suomalaisista välieriin ylsi Santtu Tahvanainen.[53]
Koripallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 25.8.–10.9. Filippiineillä, Japanissa ja Indonesiassa Lassi Tuovin valmentama Suomi pelasi Okinawalla. Joukkue hävisi alkulohkossa kaikki kolme otteluaan, joissa vastustajina olivat Australia, Japani ja Saksa. Sijoitusotteluissa Suomi voitti Kap Verden ja Venezuelan, mikä varmisti paikan olympiakarsintoihin. Suomen sijoitus MM-kilpailuissa oli 21:s.[54][55]
- Suomen cupin loppuotteluissa 14.–15.1. Helsingissä Joensuun Kataja voitti miesten loppuottelussa Helsinki Seagullsin pistein 86–84 ja Torpan Pojat naisten loppuottelussa Peli-Karhut pistein 76–51.[56][57]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Helsinki Seagulls, joka oli loppuotteluissa Kauhajoen Karhu Basketia parempi otteluvoitoin 4–2. Mestaruus oli Seagullsin ensimmäinen ja 25 vuoteen ensimmäinen helsinkiläisseuran voittama miesten koripallomestaruus.[58] Pronssille sijoittui joensuulaisseura Kataja Basket.[59]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti viidennen peräkkäisen kerran kotkalainen Peli-Karhut, hopeaa sai helsinkiläinen Torpan Pojat ja pronssille sijoittui Vimpelin Veto.[60][61]
- Kesäuniversiadeissa 28.7.–8.8. Chengdussa, Kiinassa Suomen naisten joukkue saavutti pronssia. Se oli Suomen ensimmäinen palloilulajien kesäuniversiadimitali.[62]
- NBA:ssa Utah Jazzia edustava Lauri Markkanen pelasi helmikuussa NBA:n tähdistöottelussa avauskokoonpanossa, ja hänet valittiin kauden 2022–2023 kehittyneimmäksi pelaajaksi.[63][64]
- Mestarien liigan voitti suomalaisen Tuomas Iisalon valmentama saksalaisseura Baskets Bonn.[65]
Käsipallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten Suomen-mestaruuden voitti toisen peräkkäisen kerran karjaalainen BK-46 ja hopeaa sai Riihimäen Cocks.[66]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Grankulla IFK ja hopealle sijoittui helsinkiläinen Dicken.[67]
Lentopallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Naisten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 15.8.–3.9. Belgiassa, Italiassa, Saksassa ja Virossa Nikolas Buserin valmentama Suomi pelasi Viron Tallinnassa ja voitti viidestä alkulohko-ottelustaan vain yhden Viroa vastaan eikä selviytynyt lohkostaan jatkoon.[68]
- Miesten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 28.8.–16.9. Italiassa, Bulgariassa, Pohjois-Makedoniassa ja Israelissa Joel Banksin valmentama Suomi pelasi Bulgarian Varnassa ja voitti viidestä alkulohko-ottelustaan vain yhden Kroatiaa vastaan eikä selviytynyt lohkostaan jatkoon.[69]
- Suomen Cupin loppuotteluissa 4.–5.2. Tampereella VaLePa voitti miesten loppuottelussa Akaa-Volleyn 3–0 ja Hämeenlinnan Lentopallokerho naisten loppuottelussa LP Kangasalan 3–2.[70][71]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti kuudennen peräkkäisen kerran sastamalalainen VaLePa, joka voitti loppuotteluissa Akaa-Volleyn otteluvoitoin 4–0.[72] Pronssille sijoittui Savo Volley.[73]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti toisen peräkkäisen kerran Pölkky Kuusamo, joka voitti loppuotteluissa Hämeenlinnan Lentopallokerhon otteluvoitoin 4–0.[74] Pronssille sijoittui Puijo Wolley.[75]
- Mestareiden liigan voitti suomalaisen Tuomas Sammelvuon valmentama puolalaisseura Kędzierzyn-Koźle. Loppuottelun hävinneessä puolalaisessa Jastrzębski Węgielissä pelasi Eemi Tervaportti.[76]
Lumilautailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 19.2.–4.3. Bakurianissa, Georgiassa Suomella oli viiden urheilijan joukkue, joka ei saavuttanut loppukilpailupaikkoja.[77][78][79]
Miekkailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 22.–30.7. Milanossa, Italiassa Niko Vuorinen sijoittui kalvassa seitsemänneksi, mikä oli Suomen miesmiekkailijoiden kaikkien aikojen paras MM-kisasijoitus.[80]
Moottoripyöräily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Motocrossin MM-sarjan MXGP- ja MX2-luokkien osakilpailu ajettiin 29.–30.7. Vantaalla. Alun perin kilpailu oli tarkoitus ajaa Hyvinkäällä, mutta alkuperäisen promoottorin vetäydyttyä järjestelyistä kilpailu siirrettiin Vantaalle.[81][82]
- Ratamoottoripyöräilyn Imatranajossa 1.–2.7. Imatralla alankomaalainen Joey den Besten kuoli kaaduttuaan IRRC Superbike -luokan tutustumiskierroksella.[83][84]
Nyrkkeily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Raskaan sarjan ammattinyrkkeilijä Robert Helenius palasi kehiin ottelemalla 5.8. Savonlinnassa Mika Mielosta vastaan voitokkaasti.[85] Vain viikkoa myöhemmin hän pääsi ottelemaan entistä maailmanmestaria Anthony Joshuaa vastaan Lontoossa mutta hävisi tyrmäyksellä seitsemännessä erässä.[86] Heleniuksen ennen ottelua antamasta dopingnäytteestä löydettiin sittemmin kiellettyä ainetta.[87]
Paini
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 16.–24.9. Belgradissa, Serbiassa Suomen viidestä kreikkalais-roomalaisen tyylin painijasta parhaiten sijoittui Arvi Savolainen 97-kiloisten sarjassa kahdeksanneksi.[88]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 17.–23.4. Zagrebissa, Kroatiassa Suomella oli kuusi painijaa, joista jokainen hävisi ainoaksi jääneen ottelunsa.[89]
- Alle 23-vuotiaiden Euroopan-mestaruuskilpailuissa 13.–19.3. Bukarestissa, Romaniassa kultaa kreikkalais-roomalaisessa painissa voittivat Timo Ojala alle 63-kiloisten sarjassa ja Jonni Sarkkinen alle 82-kiloisissa.[90][91][92]
Pesäpallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Sotkamon Jymy, hopeaa sai Vimpelin Veto ja pronssille sijoittui Kempeleen Kiri. Roope Korhonen voitti pelaajana 13. Suomen-mestaruutensa ja Mikko Kuosmanen pelinjohtajana viidennen Suomen-mestaruutensa.[93][94]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti Porin Pesäkarhut ja hopeaa sai tamperelainen Manse PP. Joukkueiden väliset kaikki viisi loppuottelua kestivät vähintään supervuoroon saakka. Pronssille sijoittui Lapuan Virkiä.[95][96]
- Naisten Itä–Länsi-ottelu 5.8. Sotkamossa päättyi Lännen 0–2-voittoon. Länsi voitti 12. peräkkäisen kerran, vaikka Superpesiksen runkosarjan voiton varmistanut Manse PP siirrettiin täksi vuodeksi Idän puolelle.[97]
- Miesten Itä–Länsi-ottelun 6.8. Sotkamossa voitti Itä jaksoin 2–1. Voitto oli Idälle kolmas peräkkäinen.[98]
Pohjoismaiset hiihtolajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 21.2.–5.3. Planicassa, Sloveniassa Suomi saavutti yhden mitalin, hopeaa miesten viestissä joukkueella Ristomatti Hakola, Iivo Niskanen, Perttu Hyvärinen ja Niko Anttola.[99][100] Naisten viestijoukkue sijoittui neljänneksi, ja Kerttu Niskanen oli lisäksi yhdistelmäkilpailussa viides ja 30 kilometrin perinteisen tyylin kilpailussa kuudes. Krista Pärmäkoski sijoittui yhdistelmäkilpailussa ja Jasmi Joensuun kanssa parisprintissä kuudenneksi, ja samalle sijalle ylsi Iivo Niskanen 50 kilometrin perinteisen tyylin hiihdossa.[101][102][103] Yhdistetyssä miesten joukkue sijoittui viidenneksi ja sekajoukkue kuudenneksi, ja henkilökohtaisissa kilpailuissa paras suomalainen oli Ilkka Herola suurmäen kilpailun yhdeksännellä sijallaan.[104][105] Mäkihypyssä Suomi sijoittui sekajoukkuekilpailussa kuudenneksi, ja naisten suurmäessä Jenny Rautionaho oli kolmastoista.[106]
- Tour de Skille 2022–2023 lähti Suomesta viisi mies- ja seitsemän naishiihtäjää.[107][108] Naisten kokonaiskilpailussa Kerttu Niskanen sijoittui toiseksi ja Krista Pärmäkoski joutui sairastumisen vuoksi jättämään kiertueen kesken ollessaan kolmantena ennen kahta viimeistä osakilpailua.[109][110] Kilpailukautensa Tour de Skillä aloittanut Iivo Niskanen keskeytti kiertueensa kolmannessa osakilpailussa.[111]
- Keski-Euroopan mäkiviikolla 2022–2023 kilpaili neljä suomalaishyppääjää, joista kolme pääsi vähintään kerran karsinnasta varsinaiseen kilpailuun. Paras yksittäinen saavutus oli Vilho Palosaaren 26. sija uudenvuodenpäivänä Garmisch-Partenkirchenissä.[112][113]
- Nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa 28.1.–5.2. Whistlerissä, Kanadassa Suomi saavutti seitsemän mitalia, joista neljä oli kultaa. Alle 20-vuotiaiden sarjassa Eevi-Inkeri Tossavainen voitti perinteisen tyylin sprinttihiihdon, Niko Anttola vapaan tyylin 10 kilometrin hiihdon ja Vilho Palosaari mäkihyppykilpailun. Alle 23-vuotiaissa Jasmin Kähärä voitti kultaa perinteisen tyylin sprinttihiihdossa.[114]
- Talviuniversiadeissa 12.–22.1. Lake Placidissa, Yhdysvalloissa Hilla Niemelä voitti maastohiihdossa kolme kultamitalia, joista kaksi tuli henkilökohtaisilta matkoilta ja yksi viestistä Tiia Olkkosen ja Vilja Kaurasen kanssa. Verneri Poikonen voitti kultaa sprintissä.[2][115][116]
Pyöräily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Giro Donnessa eli naisten Italian ympäriajossa Anniina Ahtosalo ajoi Uno-X-joukkueen apuajajana ja sijoittui kokonaistuloksissa 124:nneksi.[117]
- Maantiepyöräilyn Euroopan-mestaruuskilpailuissa 20.–24.9. Drenthessä, Alankomaissa Anniina Ahtosalo saavutti pronssia alle 23-vuotiaiden aika-ajossa.[118]
Raviurheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Santtu Raitalan ohjastama ja Antti Ojanperän valmentama Evartti voitti 28.5. Tukholmassa Elitkampenin.[119]
- St Michelin 16.7. Mikkelissä voitti Santtu Raitalan ohjastama ja Hannu Korven valmentama Hierro Boko Suomen-ennätyksellä 08,3a.[120]
- Kuninkuusraveissa 4.–6.8. Kouvolassa ravikuninkuuden voitti Hannu Torvisen ohjastama Parvelan Retu ja kuningatartittelin Harri Kotilaisen ohjastama ja valmentama Lumi-Oosa.[121] Kuninkuuskilpailun kaksi ensimmäistä lähtöä voittanut ja neljättä ravikuninkuutta tavoitellut Evartti väsyi viimeisessä lähdössä ja lopulta hylättiin kolaroinnin seurauksena.[122]
Salibandy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 2.–10.12. Singaporessa Suomi saavutti hopeaa hävittyään loppuottelussa Ruotsille 4–6. Ruotsi johti jo ensimmäisen erän jälkeen maalein 0–6.[123]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti ensimmäisen kerran Turun Palloseura. Se voitti loppuotteluissa Nokian KrP:n otteluvoitoin 4–3, ja viimeisen ottelun voittomaalin teki jatkoerässä Mikko Hautaniemi.[124] Pronssille sijoittui espoolainen Oilers.[125]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti toisen peräkkäisen kerran Turun Palloseura, joka ei hävinnyt liigakauden aikana yhtään ottelua runkosarjassa eikä pudotuspeleissä. Hopealle sijoittui tamperelainen Classic ja pronssille Porvoon Salibandyseura.[126][127]
Soutu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 25.–28.5. Bledissä, Sloveniassa ainoana suomalaissoutajana kilpaillut Olli-Pekka Karppinen sijoittui yksikön D-finaalissa viidenneksi.[128]
Squash
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Joukkueiden Euroopan-mestaruuskilpailut pelattiin 26.–29.4. Helsingissä. Pelipaikkoina olivat kauppakeskus Tripla Pasilassa ja Talihalli Pitäjänmäellä.[129] Suomen niin mies- kuin naisjoukkuekin putosi 2. divisioonaan.[130]
Suunnistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 11.–16.7. Laaxissa, Sveitsissä kilpailtiin maastolajeissa, ja Suomelle toivat hopeaa Topi Syrjäläinen, Olli Ojanaho ja Miika Kirmula viestistä sekä pronssia Ojanaho pitkältä matkalta.[131][132][133]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 4.–8.10. Venetossa, Italiassa kilpailtiin sprinttilajeissa. Tuomas Heikkilä saavutti pronssia miesten henkilökohtaisessa sprintissä ja kuului Inka Nurmisen, Teemu Oksasen ja Venla Harjun kanssa joukkueeseen, joka saavutti sekajoukkueiden sprinttiviestissä pronssia.[134][135][136]
- Tiomila-viestissä 20.–21.5. Skellefteåssa, Ruotsissa Tampereen Pyrintö sijoittui parhaana suomalaisjoukkueena miesten kilpailussa toiseksi.[137]
- Jukolan viesti kilpailtiin 17.–18.6. Porvoossa. Miesten Jukolan voitti ruotsalainen Stora Tuna ennätyksellisesti neljännen peräkkäisen kerran ja Helsingin Suunnistajat sijoittui kolmanneksi. Venlojen viestin voitti ruotsalainen IFK Göteborg ja suomalaisista Kalevan Rasti sijoittui kolmanneksi.[138][139]
Tanssiurheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Boogie woogien maailmanmestaruuskilpailuissa 25.11. Sveitsissä, Masi Saurén / Hanna Vammeljoki voittivat senioreiden sarjassa maailmanmestaruuden. Yleisessä pääsarjassa Juho Päivinen / Ida Keränen sijoittui kuudennelle sijalle. Junioreiden sarjassa Ida-Loviisa Koivunen / Aaron Koivunen tanssivat maailmanmestaruuteen ja hopealle sijoittuivat Elise Vaulimo / Samuel Vaulimo.[140]
Taitoluistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 22.–26.3. Saitamassa, Japanissa Juulia Turkkila ja Matthias Versluis sijoittuivat jäätanssissa yhdeksänneksi sekä 16-vuotias Janna Jyrkinen naisten yksinluistelussa 21:nneksi.[141][142]
- Euroopan-mestaruuskilpailut järjestettiin 25.–29.1. Metro Areenassa, Espoossa. Juulia Turkkila ja Matthias Versluis saavuttivat jäätanssissa pronssia. Naisten kilpailussa 15-vuotias Janna Jyrkinen sijoittui seitsemänneksi. Miesten kilpailussa Valtter Virtanen oli 14:s.[143][144][145]
- Muodostelmaluistelun maailmanmestaruuskilpailuissa 31.3.–1.4. Lake Placidissa, Yhdysvalloissa suomalaisjoukkueista Helsinki Rockettes saavutti hopeaa ja Team Unique pronssia.[146]
Tennis
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Harri Heliövaara voitti tammikuussa Adelaidessa, Australiassa neljännen kerran urallaan ATP-nelinpeliturnauksen. Parina hänellä oli brittiläinen Lloyd Glasspool, jonka kanssa hän on voittanut kolme turnausta.[147] Syyskuussa Heliövaara voitti Yhdysvaltain avoimissa parinsa Anna Danilinan kanssa sekanelinpelin. Voitto oli hänelle ensimmäinen aikuisten Grand Slam -turnauksissa.[148]
- Suomi ylsi Davis Cupissa ensi kertaa 16 parhaan joukkoon voittamalla 4.–5.2. Espoossa Argentiinan 3–1.[149] Kroatian Splitissä 12.–17.9. pelatussa lohkossa Suomi hävisi Alankomaille mutta voitti Kroatian ja Yhdysvallat ja eteni Alankomaiden kanssa lopputurnaukseen.[150] Espanjan Málagassa 21.–26.11. pelatun lopputurnauksen puolivälierissä Suomi voitti Kanadan 2–1 ja eteni neljän parhaan joukkoon.[151] Välierissä Suomi hävisi Australialle 0–2.[152]
Triathlon
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Puolimatkan maailmanmestaruuskilpailut kilpailtiin 26.–27.8. Lahdessa.[153] Tiina Pohjalainen sijoittui naisten pro-sarjassa 17:nneksi. Yksi kilpailija kuoli uintiosuudella.[154][155]
- Puolimatkan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 6.8. Tallinnassa, Virossa Henrik Goesch saavutti pronssia.[156][157]
Uinti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 14.–30.7. Fukuokassa, Japanissa paras suomalaissijoitus oli Matti Mattssonin kymmenes sija 200 metrin rintauinnin välierissä.[158][159]
- Lyhyen radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 5.–10.12. Otopenissa, Romaniassa Laura Lahtinen sijoittui 200 metrin perhosuinnissa neljänneksi ja Veera Kivirinta 50 metrin rintauinnissa viidenneksi. Suomalaiset saavuttivat kaikkiaan 13 loppukilpailupaikkaa.[160][161]
Voimistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Joukkuevoimistelun Euroopan-mestaruuskilpailut järjestettiin 26.–28.5. Vantaalla. Tamperelainen Minetit voitti kultaa ja helsinkiläinen Gloria sai pronssia.[162]
Yleisurheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 19.–27.8. Budapestissä, Unkarissa Suomella oli 40 urheilijan joukkue. Wilma Murto saavutti pronssia seiväshypyssä. Pistesijoille ylsivät viidenneksi moukarinheitossa sijoittunut Silja Kosonen, kuudenneksi 20 kilometrin kävelyssä sijoittunut Aku Partanen ja seitsemänneksi keihäänheitossa päätynyt Oliver Helander.[163]
- Sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2.–5.3. Istanbulissa, Turkissa Suomella oli 21 urheilijan joukkue.[164] Kultaa voittivat Wilma Murto seiväshypyssä ja Reetta Hurske 60 metrin aitajuoksussa.[165] Saga Vanninen sijoittui viisiottelussa seitsemänneksi.[166]
- Euroopan joukkuemestaruuskilpailuissa 23.–25.6. Chorzówissa, Puolassa Suomi sijoittui 16 joukkueen ensimmäisessä divisioonassa 11:nneksi. Ainoa suomalainen lajivoittaja oli seiväshyppääjä Wilma Murto.[167][168] Silja Kosonen sijoittui moukarinheitossa toiseksi.[169]
- Pohjoismaiden-mestaruuskilpailuissa 27.–28.5. Kööpenhaminassa suomalaiset voittivat kymmenen mestaruutta.[170][171] Mitalitilastossa Suomi oli Ruotsin jäljessä toinen.
- Alle 23-vuotiaiden Euroopan-mestaruuskilpailut järjestettiin 13.–16.7. Leppävaarassa, Espoossa.[172] Suomi sijoittui mitalitilastossa seitsemänneksi saavutettuaan historiansa suurimman mitalimäärän, kymmenen mitalia, joista kolme oli kultaa, kolme hopeaa ja neljä pronssia.[173] Suomalaiset kultamitalistit olivat Juho Alasaari seiväshypyssä, Silja Kosonen moukarinheitossa ja Saga Vanninen seitsenottelussa.[174]
- Kesäuniversiadeissa 28.7.–8.8. Chengdussa, Kiinassa Urho Kujanpää voitti seiväshypyssä kultaa.[175] Pronssia saivat Topias Laine keihäänheitossa ja Venla Pulkkanen korkeushypyssä.[176]
- Parayleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa 8.–17.7. Pariisissa, Ranskassa Suomi oli mukana kymmenen urheilijan joukkueella, joka saavutti kuusi mitalia. Amanda Kotaja voitti kultaa T54-luokan 100 metrin pyörätuolikelauksessa. Toni Piispanen saavutti T51-luokan pyörätuolikelauksessa hopeaa 200 metrillä ja pronssia 100 metrillä. Leo-Pekka Tähti sai hopeaa T54-luokan 100 metrin pyörätuolikelauksessa, Marjaana Heikkinen pronssia F34-luokan keihäänheitossa ja Teijo Kööpikkä pronssia F57-luokan kuulantyönnössä.[177]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Visuri, Roope; Karttunen, Anu & Sipilä, Antti-Jussi: Lauri Markkanen on Vuoden urheilija! NBA-valmentaja pääsi opettelemaan heti suomea – äidiltä hulvaton tarina 11.1.2024. Yle. Viitattu 12.1.2024.
- ↑ a b Lake Placid 2023: Päättyneet universiadit olivat Suomen historian kultaisimmat – menestystä saatiin laajalla rintamalla 24.1.2023. Suomen Olympiakomitea. Viitattu 26.1.2023.
- ↑ Lake Placid 2023 Medal Table Inside the Games. Viitattu 30.1.2023. (englanniksi)
- ↑ FISU World University Games 2023 medal table - full list Olympics.com. 8.8.2023. IOC. Viitattu 7.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Tiedote – Alppihiihdon 2023 MM-kisajoukkue nimetty 30.1.2023. Suomen Hiihtokeskusyhdistys. Viitattu 3.3.2023.
- ↑ Riikka Honkanen palaa kotiin MM-kisoista – Suomi jää pois joukkuekilpailusta Lapin Kansa. 12.2.2023. Viitattu 3.3.2023.
- ↑ Tapanaisen lopun virhe verotti sijoja MM-alppidebyytissä – Lehto laski yhdistelmäkisan pujottelussa ulos radalta Kymen Sanomat. 7.2.2023. Viitattu 3.3.2023.
- ↑ Visuri, Roope & Kautto, Maija: Elian Lehto lanasi täysin oman suorituksensa MM-kisoissa – “Kahden vuoden päästä ollaan palkintokorokkeella” 12.2.2023. Yle. Viitattu 3.3.2023.
- ↑ Suomi palaa pitkästä aikaa EM-jenkkifutiksen miesten finaaliin Etelä-Suomen Sanomat. 5.8.2023. Viitattu 7.5.2024.
- ↑ Itävalta jätti Suomen nollille amerikkalaisen jalkapallon EM-finaalissa Helsingin Sanomat. 28.10.2023. Viitattu 7.5.2024.
- ↑ 18-vuotias laitahyökkääjä ratkaisi Vaahteraliigan voiton 9.9.2023. Yle. Viitattu 7.5.2024.
- ↑ Marianne Palo tähtäsi suomalaisnaisten ensimmäisen pienoiskiväärin MM-mitalin 41 vuoteen Ilta-Sanomat. 19.8.2023. Viitattu 5.5.2024.
- ↑ Marianne Palo tähtäsi suomalaisnaisten ensimmäisen pienoiskiväärin MM-mitalin 41 vuoteen Lapin Kansa. 23.8.2023. Viitattu 5.5.2024.
- ↑ Suomella kahden mitalin päivä ampumaurheilun MM-kilpailuissa Lapin Kansa. 27.8.2023. Viitattu 5.5.2024.
- ↑ Suomen mitalisade ampumaurheilun MM-kilpailuissa jatkui Lapin Kansa. 28.8.2023. Viitattu 5.5.2024.
- ↑ Kokenut Holmberg päätti suomalaisten MM-kisat liikkuvan maalin pronssiin Lapin Kansa. 31.8.2023. Viitattu 5.5.2024.
- ↑ Arkko, Simo: Mari Eder ja Tero Seppälä MM-kisoihin – Suomen joukkueessa ei yllätyksiä 16.1.2023. Yle. Viitattu 3.3.2023.
- ↑ Täydellinen ammunta siivitti Suvi Minkkisen kahdeksanneksi Oberhofin MM-näyttämöllä Maastohiihto.com. 15.2.2023. Viitattu 3.3.2023.
- ↑ Ruotsille kaksoisvoitto MM-kisojen yhteislähdössä, norjalaistähti jäi pronssille – Tero Seppälä kymmenes 19.2.2023. Mtv. Viitattu 3.3.2023.
- ↑ Ranska voittoon ampumahiihdon miesten MM-viestissä – Suomi kymmenes Maastohiihto.com. 18.2.2023. Viitattu 3.3.2023.
- ↑ Minkkinen ja Hiidensalo joutuivat täpärästi sakkoringille, Suomi putosi MM-pariviestissä kymmenenneksi Karjalainen. 16.2.2023. Viitattu 3.3.2023.
- ↑ Sippola, Joel: Tällä tavoin Kalle Rovanperän mykistävä rallikausi eteni 29.10.2023. Yle. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ Lehtisaari, Matti & Halonen, Mika: MM-rallikausi päättyi Toyotan suureen juhlaan – Kalle Rovanperältä vihjaus tulevaisuudestaan 19.11.2023. Yle. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ Hepojärvi, Harri: Elfyn Evans voitti Jyväskylän MM-rallin – Teemu Suninen paras suomalainen Iltalehti. 6.8.2023. Viitattu 4.5.2024.
- ↑ F1-kausi 2023: MM-pisteet ja tulokset 26.11.2023. Mtv. Viitattu 4.5.2024.
- ↑ Suomen freestyle- ja freeski-joukkue Georgian Bakuriaaniin 19.2.-6.3.2023 on nimetty. Ski.fi. 14.2.2023. Suomen hiihtokeskusyhdistys. Viitattu 5.3.2023.
- ↑ Lehtisaari, Matti & Paloniemi, Aino: Jon Sallinen taituroi MM-hopealle! Selostamossa hehkutettiin huippulaskua: ”Tuota rauhallisuutta ei voi opetella” 4.3.2023. Yle. Viitattu 5.3.2023.
- ↑ Anni Kärävä taituroi MM-slopestylessa komeasti viidenneksi – "Ekan runin horjahduksen jälkeen jännitti" Etelä-Suomen Sanomat. 28.2.2023. Viitattu 5.3.2023.
- ↑ Huuhkajat kaatoi San Marinon Pyry Soirin maaleilla – EM-jatkokarsinnan vastustaja vielä avoinna Kaleva. 21.11.2023. Viitattu 4.5.2024.
- ↑ Suomen voittokulku päättyi – Helmarit jäi tasapeliin Slovakiassa, nousu oli jo varma Ilta-Sanomat. 5.12.2023. Viitattu 4.5.2024.
- ↑ Visuri, Roope: Lina Lehtovaara joutui rauhoittelemaan ruotsalaisvalmentajaa MM-kisoissa, kun pelaajaa tarkastettiin päävamman varalta – kollegoilta vuolaat kehut 27.7.2023. Yle. Viitattu 7.5.2024.
- ↑ Lehtovaara neljäntenä erotuomarina MM-kisaottelussa Irlanti - Nigeria 30.7.2023. Suomen Palloliitto. Viitattu 7.5.2024.
- ↑ Teiskonlahti, Riku: HJK on Suomen mestari, 2–1-voitto ei riittänyt KuPSille Helsingin Sanomat. 24.10.2023. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ KuPS on Suomen mestari 2023! 7.10.2023. Kansallinen liiga. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Åland United varmisti pronssimitalin kotikentällään 10.10.2023. Kansallinen liiga. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Puumalaiselle ensimmäisen kierroksen tappio, Valtteri Olinille tappio MM-kilpailuiden ensimmäisessä ottelussa 9.5.2023. Suomen Judoliitto. Viitattu 6.7.2023.
- ↑ Sippola, Joel: Martti Puumalainen voitti judon EM-kultaa! 5.11.2023. Yle. Viitattu 6.5.2024.
- ↑ Uusitalo, Timo: Martti Puumalainen teki sensaatiomaista historiaa – voitti maailmanlistan ykkösen judon Mastersissa 6.8.2023. Yle. Viitattu 6.5.2024.
- ↑ Yhdysvallat käänsi jääkiekon naisten MM-finaalin päätöserässä ja juhli kultaa arkkivihollistaan vastaan 19.4.2023. Yle. Viitattu 11.5.2023.
- ↑ Halonen, Mika: Norja löi Kanadan! Leijonien MM-alkulohkon sijoitus sai sinettinsä – kaksi kovaa vaihtoehtoa puolivälierän vastustajaksi 22.5.2023. Yle. Viitattu 6.7.2023.
- ↑ Ikonen, Petteri: Kanada tainnutti Leijonat – unelma MM-mitalipeleistä haihtui Tampereen illassa Etelä-Suomen Sanomat. 26.5.2023. Viitattu 6.7.2023.
- ↑ Forsberg, Paavo: Nuoret Leijonat menetti johtonsa ja jäi puolivälieriin ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen – ”Kolme ja puoli minuuttia tuhosi unelmamme” 2.1.2023. Yle. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ Saarinen, Joska: Tajuton trilleri! Tappara voitti jääkiekon Suomen mestaruuden uskomattomien vaiheiden jälkeen 28.4.2023. Yle. Viitattu 11.5.2023.
- ↑ Koro, Juuso: Ilves juhli jälleen pronssimitaleita Jatkoaika.com. 20.4.2023. Viitattu 11.5.2023.
- ↑ Rautiainen, Reima: HIFK voitti ratkaisevassa SM-finaalissa Kiekko-Espoon ja historiansa ensimmäisen naisten jääkiekkomestaruuden Etelä-Suomen Sanomat. 21.3.2023. Viitattu 11.5.2023.
- ↑ Seppä, Lassi: KalPa voitti Naisten Liigan jännittävän pronssiottelun − "Kaila syötti suoraan luistimeen, vaikka lapaanhan se yritti" Jatkoaika.com. 18.3.2023. Viitattu 11.5.2023.
- ↑ Ruotsi jyräsi Suomen kahdessa MM-finaalissa Ilta-Sanomat. 2.4.2023. Viitattu 2.5.2023.
- ↑ Narukerä on Suomen mestari Finbandy.fi. 11.3.2023. Suomen Jääpalloliitto. Viitattu 16.3.2023.
- ↑ Veiterälle SM-pronssia Finbandy.fi. 10.3.2023. Suomen Jääpalloliitto. Viitattu 16.3.2023.
- ↑ Keilailun miesten EM-kilpailut lähestyvät – poimi laajasta kisaoppaasta aikataulut, ennakot ja tärpit! 2.6.2023. Suomen Keilailuliitto. Viitattu 6.7.2023.
- ↑ Suomen keilailutrio Tonteri, Käyhkö ja Tahvanainen EM-pronssille Etelä-Suomen Sanomat. 14.6.2023. Viitattu 6.7.2023.
- ↑ Tomas Käyhkölle kultaa keilailun Euroopan mestarien cupissa Bowling.fi. 28.10.2023. Yle. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Brunswick Ballmaster Open 2023: Standings Bowling.fi. 15.1.2023. Suomen Keilailuliitto. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ Saksa koripallon maailmanmestariksi! Katso hurjan MM-finaalin huippuhetket 10.9.2023. Yle. Viitattu 7.5.2024.
- ↑ Visuri, Roope: Kommentti: Uskomaton taika auttoi Susijengiä uudella tavalla MM-kisoissa – maajoukkuelegenda villitsi hyvän illallisen arvoisesti 2.9.2023. Yle. Viitattu 7.5.2024.
- ↑ Koripallon Suomen Cupin voitto matkasi Joensuuhun - Kataja löi finaalissa Seagullsin Sportti.com. 14.1.2023. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ Peli-Karhujen pitkä valtakausi tuli päätökseensä Suomen Cupissa Sportti.com. 15.1.2023. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ Karttunen, Anu & Sipilä, Antti-Jussi: Seagulls venyi historialliseen mestaruuteen tyrmäävällä esityksellä – Pantteri-patsas palaa Helsinkiin 25 vuoden tauon jälkeen 16.5.2023. Yle. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Kataja kahmi miesten SM-koripallon pronssimitalit Joensuuhun 29.4.2023. Yle. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Peli-Karhuille viides peräkkäinen Suomen mestaruus Basket.fi. 21.4.2023. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Olli, Tomi: Veto jysäytti historiaa – Korisliigan pronssi on sinivalkoisten! Järviseudun Sanomat. 16.4.2023. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Suomelle historiallinen mitali! Ilta-Sanomat. 5.8.2023. Viitattu 7.5.2024.
- ↑ Visuri, Roope & Sipilä, Antti-Jussi: Lauri Markkanen säväytti NBA:n tähdistöpelissä – supertähti pahoitteli suomalaiselle tökeröä temppuaan: ”Minusta tuntuu pahalta” 20.2.2023. Yle. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ Lund, Sakari: Lauri Markkaselle upea kunnianosoitus – valinta NBA:n kehittyneimmäksi pelaajaksi: ”Lauri oli näistä absoluuttisesti ykkösvaihtoehto” 25.4.2023. Yle. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ Tuomas Iisalo valmensi Bonnin Mestarien liigan voittoon Basket.fi. 15.5.2023. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 7.5.2024.
- ↑ BK-46 piristyi toiseen peräkkäiseen Suomen mestaruuteen Etelä-Suomen Sanomat. 20.5.2023. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ von Wendt, Jonas: GrIFK mästare efter jätterysare i Grottan Hufvudstadsbladet. 13.5.2023. Viitattu 1.5.2024. (ruotsiksi)
- ↑ Suomen lentopallonaisille karvas pettymys – jälleen kerran Ilta-Sanomat. 23.8.2023. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Mikkonen, Topias: Banksin sairastuminen kruunasi lentopallomiesten EM-katastrofin – kahdeksan kisan pudotuspeliputki katkesi Etelä-Suomen Sanomat. 4.9.2023. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ VaLePan hurja draivi toi taas cup-mestaruuden Lentopallo.fi. 5.2.2023. Suomen Lentopalloliitto. Viitattu 9.2.2023.
- ↑ Hämeenlinna juhlii naisten cup-mestaruutta Lentopallo.fi. 4.2.2023. Suomen Lentopalloliitto. Viitattu 9.2.2023.
- ↑ Perkiö, Jari: Akaa-Volley oli jo venyttämässä finaalisarjaa viidenteen kamppailuun, mutta yksi mies oli vahvasti toista mieltä – Karli Allik takasi VaLePan juhlat kymmenellä ässäsyötöllä Aamulehti. 18.4.2023. Viitattu 11.5.2023.
- ↑ Aaltonen, Juha: Savo Volley nappasi himmeimmät mitalit – "Pronssi maistuu paremmalta kuin hopea viime vuonna" Etelä-Suomen Sanomat. 15.4.2023. Viitattu 11.5.2023.
- ↑ Perkiö, Jari: Pölkky Kuusamo uusi lentopallomestaruuden – Hämeenlinna nurin suoraan neljässä pelissä Lapin Kansa. 16.4.2023. Viitattu 11.5.2023.
- ↑ Puijo Wolley saavutti lentopallon SM-pronssia Lentopallo.info. 13.4.2023. Viitattu 11.5.2023.
- ↑ Lehtisaari, Matti & Myllyaho, Manu: Tuomas Sammelvuo historialliseen temppuun – Mestarien liigan voitto valmentajana sai herkistymään 21.5.2023. Yle. Viitattu 7.5.2024.
- ↑ Tässä on Suomen joukkue lumilautailun MM-kisoihin - kaksi ensikertalaista Sportti.com. 8.2.2023. Viitattu 5.3.2023.
- ↑ Niemelä ja Särkipaju jäivät karsintoihin MM-slopestylessä Ski.fi. 27.2.2023. Suomen Lumilautaliitto. Viitattu 5.3.2023.
- ↑ Suomalaiset jäivät big airin finaaleista MM-kisoissa Ski.fi. 2.3.2023. Suomen Lumilautaliitto. Viitattu 5.3.2023.
- ↑ Karttunen, Anu: Vasta hallitseva maailmanmestari pysäytti suomalaista miekkailuhistoriaa tehneen Niko Vuorisen – ”Kyyneliä tulee, ilon ja surunsekaisia” 26.7.2023. Yle. Viitattu 5.5.2024.
- ↑ Motocrossin MM-sarja järjestetään Vantaalla 29.-30.7. 7.7.2023. Suomen Motoristit. Viitattu 4.5.2024.
- ↑ Forsberg, Paavo & Jäkälä, Jussi: Kimi Räikkösen suojatti voittoon Vantaalla – näin Jäämies kommentoi Suomen motocrossin MM-osakilpailua 30.7.2023. Yle. Viitattu 4.5.2024.
- ↑ Imatranajo 1.7. - 2.7.2023 Imitsi. Viitattu 4.5.2024.
- ↑ Pesu, Ilona: Moottoriliitto kuljettajan kuolemasta Imatranajossa: Ei laiminlyöntiä tai teknistä vikaa 12.7.2023. Yle. Viitattu 4.5.2024.
- ↑ Paloniemi, Aino & Halonen, Mika: Robert Helenius tyrmäsi kolmoserässä – toimitusjohtaja Mika Mielonen sai hurmoksellisen vastaanoton ja kiitteli yleisöä liikuttuneena 5.8.2023. Yle. Viitattu 6.5.2024.
- ↑ Uusitalo, Timo & Saarinen, Ossi: Anthony Joshua tyrmäsi Robert Heleniuksen 7. erässä – Yle Urheilu seurasi raskaansarjan jättiottelua 14.8.2023. Yle. Viitattu 6.5.2024.
- ↑ Holopainen, Pekka: Dopingista epäilty Robert Helenius odottaa nyt uutta tietoa testeistään – jatko täysin hämärän peitossa 27.9.2023. Yle. Viitattu 6.5.2024.
- ↑ MM-kilpailut Belgradissa Suomen Painiliitto. Viitattu 6.5.2024.
- ↑ Halonen, Mika: Suomalaisille karua kyytiä painin EM-kisoissa – päävalmentaja latasi haastattelussa tylyn palautteen: ”Olivat unessa” 24.4.2023. Yle. Viitattu 2.5.2023.
- ↑ U23 EM-kilpailut Bukarestissa – Tino Ojala ja Jonni Sarkkinen Euroopan mestareiksi! Suomen Painiliitto. Viitattu 16.3.2023.
- ↑ Suomeen painin nuorten EM-kultaa – Tino Ojala liittyi harvalukuiseen suomalaisjoukkoon 14.3.2023. Yle. Viitattu 16.3.2023.
- ↑ Lisää painimenestystä Suomeen – Jonni Sarkkiselle vakuuttavalla tavalla EM-kultaa! 15.3.2023. Yle. Viitattu 16.3.2023.
- ↑ Sotkamon Jymy on pesäpallon Suomen mestari – jo 20. kertaa! 17.9.2023. Superpesis. Arkistoitu 17.9.2023. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Kempeleen Kiri juhlii SM-pronssia – seurahistorian ensimmäinen miesten SM-mitali! 16.9.2023. Superpesis. Arkistoitu 16.9.2023. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Porin Pesäkarhut juhlii Suomen mestaruutta – sitkeä Manse nöyrtyi pitkän taistelun jälkeen 23.9.2023. Mtv. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Lapuan Virkiä voitti paikalliskohtaamisen ja juhlii SM-pronssia! 10.9.2023. Superpesis. Arkistoitu 1.5.2024. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Edes Mansen siirto Itään ei auttanut – Länsi jatkoi dominointiaan naisten arvo-ottelussa: ”Asioita, joista on pikkutyttönä haaveillut” 5.8.2023. Yle. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Paloniemi, Aino: Idälle kolmas peräkkäinen voitto arvo-ottelussa – Roope Korhonen, 42, huudatti yleisöä kotikentällään: ”Tämä oli minulle viimeinen” 6.8.2023. Yle. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Karttunen, Anu: Suomen mitalisaldo hiihdon MM-kisoista oli floppi, sanovat asiantuntijat 6.3.2023. Yle. Viitattu 6.3.2023.
- ↑ Suomen hiihtomiehille yllätyshopeaa! Demokraatti. 3.3.2023. Viitattu 6.3.2023.
- ↑ Hakola, Tero: Suomen valmentajalta suorat sanat Kerttu Niskasen suksista Ilta-Sanomat. 4.3.2023. Viitattu 6.3.2023.
- ↑ Visuri, Roope & Arffman, Laura: Suomelle täystyrmäys MM-parisprintin mitalitaistelussa – Krista Pärmäkoski myönsi turhan riskinsä ja luovuttamisen, Ylen asiantuntija pettyi 26.2.2023. Yle. Viitattu 6.3.2023.
- ↑ Iivo Niskanen ei pystynyt murtamaan norjalaisia ja ruotsalaisia – MM-Planican 50 kilometrin loppukiri toi kuudennen sijan Maastohiihto.com. 5.3.2023. Viitattu 6.3.2023.
- ↑ Yhdistetyn miesten ajoitus Planican suurmäessä epäonnistui jo viime vuonna – "Homma ei mennyt kuin elokuvissa" Ilkka-Pohjalainen. 4.3.2023. Viitattu 6.3.2023.
- ↑ Suomen joukkue kuudes yhdistetyn sekajoukkuekilpailussa Planican MM-kilpailuissa Hiihtoliitto.fi. Suomen Hioihtoliitto. Viitattu 6.3.2023.
- ↑ Naisten mäkihyppysuoritukset tehty – tässä yhteenveto 1.3.2023. Yle. Viitattu 6.3.2023.
- ↑ Suvinen, Teemu: Iivo Niskanen jätti Tour de Skin auki – tässä on Suomen joukkue Helsingin Sanomat. 21.12.2022. Viitattu 31.12.2022.
- ↑ Suomen Tour de Ski -joukkue kutistui – "Tilalle ei nimetä toista urheilijaa" 28.12.2022. Mtv3. Viitattu 31.12.2022.
- ↑ Sippola, Joel, ym.: Tour de Skin voittanut Frida Karlsson romahti maalissa täysin – Kerttu Niskanen nousi kakkoseksi jännitysnäytelmässä 8.1.2023. Yle. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ Visuri, Roope & Arffman, Laura: Krista Pärmäkoski joutuu jättämään Tour de Skin kesken huippuasetelmista – Suomen hiihtotähti sairastui yöllä yhtäkkiä: ”Tuntuu pahalta” 7.1.2023. Yle. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ Sippola, Joel & Arffman, Laura: Iivo Niskasella oli kaikki pielessä Oberstdorfin kympillä: ”Jos seuraavalla kerralla pääsisi kuuteen kilometriin asti” 7.1.2023. Yle. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ Tässä on Suomen joukkue Keski-Euroopan mäkiviikolle Sportti.com. 21.12.2022. Viitattu 31.12.2022.
- ↑ Mäkiviikon voitto 16 vuoden tauon jälkeen Norjaan - Vilho Palosaari säväytti Sportti.com. 6.1.2023. Viitattu 8.1.2023.
- ↑ Karttunen, Anu; Arffman, Laura & Sippola, Joel: Suomen nuorissa hiihtäjissä on havaittavissa selvä muutos – asiantuntijat ja kokenut valmentaja avasivat syitä upealle MM-menestykselle 5.2.2023. Yle. Viitattu 9.2.2023.
- ↑ Suomi taisteli viestikultaa – Norjaa kuonoon loppusuoralla 20.1.2023. Mtv. Viitattu 26.1.2023.
- ↑ Poikonen juhli kultaa talviuniversiadien sprinttihiihdossa, Olkkonen venytti hopealle Iisalmen Sanomat. 15.1.2023. Viitattu 26.1.2023.
- ↑ Kautto, Maija: ”El Tractor” on Ranskan ympäriajon tähti, vaikka häneltä ei odoteta voittoja – tällaisia ovat kilpapyöräilyn työjuhdat, jotka mahdollistavat muiden menestyksen 10.7.2023. Yle. Viitattu 12.7.2023.
- ↑ EM-pronssia! Anniina Ahtosalo, 20, loisti Hollannissa Ilta-Sanomat. 20.9.2023. Viitattu 6.5.2024.
- ↑ Porvari, Riku: Evartti ravasi Elitkampenin miljoonan kruunun voittajaksi – "Yksi parhaista suomenhevosista" 28.5.2023. Yle. Viitattu 4.5.2024.
- ↑ Suomalainen, Veeti: Hierro Boko Suomen ennätyksellä St Michel -ajon sankariksi – "Se vaan venyy ja paukkuu" Etelä-Suomen Sanomat. 16.7.2023. Viitattu 4.5.2024.
- ↑ Suomalainen, Veeti: Lumi-Oosasta ja Parvelan Retusta uudet ravikuninkaalliset dramaattisten vaiheiden jälkeen Etelä-Suomen Sanomat. 6.8.2023. Viitattu 4.5.2024.
- ↑ Paloniemi, Aino & Lappalainen, Pertti: Kuninkuusraveissa nähtiin harvinainen kolari – seurauksena kolminkertainen ravikuningas Evartti jäi ilman miljoonan euron rajapyykkiä 7.8.2023. Yle. Viitattu 4.5.2024.
- ↑ Avauserän kooma sulatti Suomen MM-unelman 10.12.2023. Suomen Salibandyliitto. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Karjalainen, Anssi: Käsittämätön trilleri – TPS nousi kuilun partaalta Suomen mestariksi! Iltalehti. 28.4.2023. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Siltanen, Joel: Oilersin mitaliputki piteni SM-pronssilla – Happeen Juuso Heikkisen komea ura päättyi Pääkallo. 15.4.2023. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Forsberg, Paavo: Upea finaalijännäri! Voittamaton TPS Suomen mestariksi – katso, miten Laura Rantanen räväytti jatkoajalla turkulaisjuhlat käyntiin 8.4.2023. Yle. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Airola, Iiro-Pekka: Seurahistorian seitsemäs – PSS juhlii F-liigan pronssia Pääkallo. 1.4.2023. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Karppinen D-finaalin viides EM-soudussa Aamuset. 28.5.2023. Viitattu 6.7.2023.
- ↑ Suomen joukkueet EM-kotikisoihin valittu Squash.fi. 29.3.2023. Suomen Squashliitto. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Suomen squashjoukkueet putosivat EM-kisojen 2. divisioonaan – Miesten hissiliikkeeseen tarjolla yllättävä ratkaisu Squashetc2023.fi. 29.4.2023. Suomen Squashliitto. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Suunnistuksen MM-joukkue Sveitsiin valittu 8.6.2023. Suomen Suunnistusliitto. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Paloniemi, Aino: Kirmula ankkuroi Suomen joukkueen suunnistuksen MM-hopealle – Ojanahon onnistunut reitinvalinta jätti Ruotsin ja Norjan taakse 16.7.2023. Yle. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Arkko, Simo & Vanhatalo, Nina: MM-pronssia saavuttanut Olli Ojanaho peilasi vaikeuksiinsa: ”Nautin vielä enemmän” 13.7.2023. Yle. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Suomen joukkue suunnistuksen EM-kisoihin Italiaan 19.9.2023. Suomen Suunnistusliitto. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ EM-pronssia Suomeen – Tuomas Heikkilä katkaisi pitkän putken 4.10.2023. Mtv. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Karttunen, Anu & Vanhatalo, Nina: Suomalaissuunnistajille historiallinen mitali – ”Nyt nähtiin ensimmäinen näytös siitä, että nämä eivät pelkää ketään” 6.10.2023. Yle. Viitattu 1.5.2024.
- ↑ Tampereen Pyrintö suunnisti toiseksi miesten Tiomila-viestissä 21.5.2023. Yle. Viitattu 6.7.2023.
- ↑ Arkko, Simo: Tähän ei ole yksikään pystynyt! Jukolan viesti huipentui historiallisiin ruotsalaisjuhliin 28.5.2023. Yle. Viitattu 6.7.2023.
- ↑ Rautiainen, Reima: Ruotsin kieli oli valttia Porvoossa – IFK Göteborg uusi Venlojen viestin voiton Etelä-Suomen Sanomat. 17.6.2023. Viitattu 6.7.2023.
- ↑ Suomelle kolme mitalia boogie woogien MM-kisoista Sveitsistä – Masi Saurén päätti upean uransa maailmanmestaruuteen – Suomen Tanssiurheiluliitto ry dancesport.fi. Viitattu 23.5.2024.
- ↑ Juulia Turkkila ja Matthias Versluis sijalle 9 MM-jäillä Japanissa Skatingfinland. 25.3.2023. Suomen Taitoluisteluliitto. Viitattu 19.4.2023.
- ↑ Janna Jyrkinen MM-kilpailuissa sijalle 21 Skatingfinland. 24.3.2023. Suomen Taitoluisteluliitto. Viitattu 19.4.2023.
- ↑ Hirvonen, Hinni & Hyyppä, Emma: Juulia Turkkila ja Matthias Versluis nappasivat harvinaisen EM-mitalin kotiyleisön edessä! Uskomaton esitys sai Ylen selostamon kyynelehtimään 28.1.2023. Yle. Viitattu 29.1.2023.
- ↑ Sippola, Joel & Hyyppä, Emma: Janna Jyrkisen arvokisadebyytti oli kaatumista vaille täydellinen – valmentaja paljastaa 15-vuotiaan suomalaisen selkeän vahvuuden 28.1.2023. Yle. Viitattu 29.1.2023.
- ↑ Ikonen, Petteri: Valtter Virtanen koki EM-jäällä yhden pitkän uransa tunteikkaimmista hetkistä – "Kun kuha alkaa kutemaan, voi alkaa miettiä ensi kautta ja mitä tapahtuu" Keski-Uusimaa. 27.1.2023. Viitattu 30.1.2023.
- ↑ Suomeen kaksi MM-mitalia Yhdysvalloista 2.4.2023. Mtv. Viitattu 2.5.2023.
- ↑ Niemeläinen, Jonne: Harri Heliövaaralle uran neljäs ATP-turnausvoitto – ”Tämä tarkoittaa, että olen ihan maailman kärjessä” 8.1.2023. Yle. Viitattu 8.1.2023.
- ↑ Harri Heliövaara voitti Yhdysvaltain avoimet! Finaalissa kaatui ”maailman rikkain tennispelaaja” Ilta-Sanomat. 9.9.2023. Viitattu 2.10.2023.
- ↑ Hirvonen, Hinni & Sarlin, Christer: Suomalaista tennishistoriaa! ”Ihan maaginen fiilis” – Emil Ruusuvuoren pitkä uurastus siivitti Suomen Davis Cupin finaaliturnaukseen 5.2.2023. Yle. Viitattu 9.2.2023.
- ↑ Lappalainen, Pertti: Suomen tennismiehet tekivät sensaatiomaista historiaa! Yhdysvallat kaatui Davis Cupissa Otto Virtasen ja Emil Ruusuvuoren ansiosta 17.9.2023. Yle. Viitattu 14.1.2024.
- ↑ Mikkonen, Topias: "Ei oikein löydy sanoja" – Suomi löi välieriin tenniksen Davis Cupissa Savon Sanomat. 21.11.2023. Viitattu 14.1.2024.
- ↑ Ahola, Harri: Suomen Davis Cup -unelma päättyi välieriin, eikä pelikuntoon parsittu Emil Ruusuvuorikaan kyennyt ihmeeseen Turun Sanomat. 24.11.2023. Viitattu 14.1.2024.
- ↑ Triathlonin puolimatkan MM-kilpailut Lahdessa on Suomen kansainvälisin suurtapahtuma vuosiin Lahti.fi. 5.5.2023. Lahden kaupunki. Viitattu 5.5.2024.
- ↑ Moilanen, Mika: Kilpailija kuoli Ironman-sarjan MM-kisojen uintiosuudella Lahdessa Helsingin Sanomat. 26.8.2023. Viitattu 5.5.2024.
- ↑ Saksalle kolmoisvoitto Lahden MM-triathlonin Ironman-kilpailusta Helsingin Sanomat. 27.8.2023. Viitattu 5.5.2024.
- ↑ Hauhia, Matias: Henrik Goeschille EM-pronssia Turun Sanomat. 6.8.2023. Viitattu 5.5.2024.
- ↑ Results 2023 Ironman 70.3 Tallinn, IRONMAN 70.3 European Championship Triatlon Noticias. 6.8.2023. Viitattu 5.5.2024.
- ↑ Mikkonen, Topias: Suomi ui surkeat MM-kisat Japanissa Ilta-Sanomat. 29.7.2023. Viitattu 6.5.2024.
- ↑ Kallioniemi, Esko: Matti Mattssonin kausi päättyi MM-kisojen pettymykseen: ”Pakko antaa kropalle pieni huili” Aamulehti. 27.7.2023. Viitattu 6.5.2024.
- ↑ Laura Lahtinen ui EM-mitalin tuntumaan – Fanny Teijonsalo yhdeksäs, Ronny Brännkärr ennätyksellään finaaliin Lapin Kansa. 7.12.2023. Yle. Viitattu 6.5.2024.
- ↑ Kivirinta päätti lyhyen radan EM-uinnit viidenteen ja Brännkärr kahdeksanteen sijaan Etelä-Suomen Sanomat. 10.12.2023. Yle. Viitattu 6.5.2024.
- ↑ Gynther, Mikko: Minettien ”testiohjelma” riehaannutti kotiyleisön ja sai kultaisen päätöksen – "Suorituksen aikana aisti, että nyt menee hyvin” Aamulehti. 28.5.2023. Viitattu 6.7.2023.
- ↑ Suomelle paras tulos yleisurheilun MM-kisoissa 18 vuoteen, katso tästä jokaisen sijoitus ja tulos – USA täysin dominoiva mitalitaulukossa 28.8.2023. Yle. Viitattu 16.1.2024.
- ↑ Suomi tasokkaalla 21 urheilijan joukkueella yleisurheilun EM-halleihin Yleisurheilu.fi. 22.2.2023. Suomen urheiluliitto. Viitattu 6.3.2023.
- ↑ Reetta Hurske voitti Euroopan mestaruuden! 5.3.2023. Mtv. Viitattu 6.3.2023.
- ↑ Yleisurheilun EM-hallikisoissa jysähti maailmanennätys – Saga Vanninen päätti urakkansa mallikkaasti 3.3.2023. Mtv. Viitattu 6.3.2023.
- ↑ Rautiainen, Reima & Teiskonlahti, Kirsi: Alanen säväytti EM-kentällä nuorten keihäsennätyksellään: ”Jäi hyvä fiilis” Aamulehti. 25.6.2023. Viitattu 6.7.2023.
- ↑ Rautiainen, Reima: Murto seivästi Suomelle ensimmäisen lajivoiton yleisurheilun EM-joukkuekilpailussa – "Kisa meni yllättävän hyvin" Lapin Kansa. 24.6.2023. Viitattu 6.7.2023.
- ↑ Rautiainen, Reima: Silja Kosonen jysäytti toiseksi Puolassa – tämä on Suomen joukkueen tilanne ensimmäisen kisapäivän jälkeen Ilta-Sanomat. 23.6.2023. Viitattu 6.7.2023.
- ↑ Saga Andersson taivutti seiväsennätyksensä PM-Kööpenhaminassa – "Tunsin, että tänään menee ainakin 450" Etelä-Suomen Sanomat. 27.5.2023. Viitattu 6.7.2023.
- ↑ Rautiainen, Reima: Suomi saalisti yleisurheilun PM-kisojen päätöspäivänä kuusi Pohjolan mestaruutta Etelä-Suomen Sanomat. 28.5.2023. Viitattu 6.7.2023.
- ↑ Hakanen, Saara: 17 nuorta urheilijaa Euroopan 10 parhaan joukossa – Suomelta kovatasoinen joukkue EM-kotikisoihin Helsingin Sanomat. 4.7.2023. Viitattu 19.7.2023.
- ↑ Ranta, Jesse: Mitalisadetta kotikisoissa Vakka-Suomen Sanomat. 18.7.2023. Viitattu 19.7.2023.
- ↑ Henderson, Jason: Britain tops Euro U23 Champs medals table Athletics Weekly. 17.7.2023. Viitattu 19.7.2023. (englanniksi)
- ↑ Kujanpäälle seipään Universiadin voitto tuloksella 555: ”En heti ymmärrä tämän voiton merkitystä” Yleisurheilu.fi. 5.8.2023. Suomen Urheiluliitto. Viitattu 7.5.2024.
- ↑ Laine ja Pulkkanen pokkasivat pronssimitalit Chengdun sadekelissä – Junnila neljäs – Helander seitsemäs Yleisurheilu.fi. 6.8.2023. Suomen Urheiluliitto. Viitattu 7.5.2024.
- ↑ Karttunen, Anu & Sirkkiä, Sari: Suomen jokainen MM-parayleisurheilija ylsi kahdeksan parhaan joukkoon – menestyslaji ratakelauksen tulevaisuudessa aukko, sanoo asiantuntija 18.7.2023. Yle. Viitattu 19.7.2023.