Suomen urheilu 2008
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomen urheilu 2008 käsittelee vuoden 2008 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.
Vuoden urheilija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:
| Sija | Urheilija | Urheilumuoto |
|---|---|---|
| 1. | Satu Mäkelä-Nummela | Ampumaurheilu |
| 2. | Sanna Stén / Minna Nieminen | Soutu |
| 3. | Tero Pitkämäki | Yleisurheilu |
| 4. | Virpi Kuitunen | Maastohiihto |
| 5. | Minna Kauppi | Suunnistus |
| 6. | Janne Ahonen | Mäkihyppy |
| 7. | Henri Häkkinen | Ampumaurheilu |
| 8. | Hanna-Maria Seppälä | Uinti |
| 9. | Leo-Pekka Tähti | Yleisurheilu |
| 10. | Valtteri Filppula | Jääkiekko |
| Lähde: [1] | ||
Vuoden naisurheilijaksi valittiin ampumaurheilija Satu Mäkelä-Nummela ja vuoden valmentajaksi jalkapallovalmentaja Markku Kanerva.[1]
Olympialaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pekingin kesäolympialaisissa 8.–24.8. Suomi sai yhden kultamitalin, yhden hopean ja kaksi pronssia sekä kahdeksan pistesijaa.[2]
- Pekingin kesäparalympialaisissa 6.–17.9. Suomi sai kaksi kultamitalia, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia.[3]
Aerobic
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- FISAF-liiton maailmanmestaruuskilpailuissa 2.–7.12. Dubnassa, Venäjällä Rita Niemi saavutti naisten kilpailussa hopeaa ja Juuso Väisänen miesten puolella pronssia. Naisten kilpailussa Irina Matilainen sijoittui viidenneksi.[4]
- FISAF-liiton Euroopan-mestaruuskilpailut käytiin 10.–14.9. Helsingissä. Miesten kilpailussa Jouni Viitanen voitti kultaa, Juuso Väisänen sijoittui neljänneksi ja Tero Haapasalmi oli kuudes. Naisten kilpailussa Rita Niemi voitti kultaa ja Irina Matilainen sijoittui neljänneksi.[5]
Alppihiihto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmancupissa 2007–2008 Tanja Poutiainen sijoittui pujottelu- ja suurpujottelucupissa neljänneksi sekä kokonaiscupissa kahdeksanneksi.[6] Hän voitti 15.2. Zagrebin pujottelukilpailun.[7]
Ammunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pekingin kesäolympialaisissa Satu Mäkelä-Nummela voitti trapissa kultaa ja Henri Häkkinen saavutti ilmakiväärillä pronssia. Kuudensissa olympiakisoissaan kilpaillut Juha Hirvi sijoittui seitsemänneksi pienoiskiväärin makuukilpailussa ja Mira Nevansuu ilmapistoolikilpailussa.[8]
Ampumahiihto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 8.–17.2. Östersundissa, Ruotsissa parhaat suomalaissijoitukset olivat henkilökohtaisilla matkoilla Kaisa Mäkäräisen 15. sija yhteislähtökilpailussa ja Suomen joukkueen kymmenes sija sekaviestissä.[9]
- Maailmancupissa 2007–2008 Kaisa Mäkäräinen sijoittui yhteispisteissä 13:nneksi.[10]
Autourheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rallin maailmanmestaruussarjassa Fordilla ajanut Mikko Hirvonen sijoittui toiseksi ja saman tallin Jari-Matti Latvala neljänneksi. Latvala voitti helmikuussa Ruotsin rallin ja hänestä tuli 22 vuoden ja 313 päivän ikäisenä kaikkien aikojen nuorin MM-rallin voittaja. Hirvonen voitti huhtikuussa Jordanian rallin, kesäkuussa Turkin rallin ja loka-marraskuussa Japanin rallin.[11]
- Formula 1:n maailmanmestaruussarjassa Ferrariilla ajanut Kimi Räikkönen sijoittui kolmanneksi ja McLaren-kuljettaja Heikki Kovalainen seitsemänneksi. Räikkönen voitti 23.3. Malesian Grand Prix'n ja 27.4. Espanjan Grand Prix'n. Kovalainen saavutti F1-uransa ensimmäisen voiton 3.8. Unkarin Grand Prix'ssä.[12]
Curling
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sekaparien maailmanmestaruuskilpailut pelattiin 8.–16.3. Heinolan Vierumäellä. Suomalaispari Jussi Uusipaavalniemi / Anne Malmi saavutti hopeaa.[13]
Hiihtosuunnistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 14.–20.1. S-chanfissa, Sveitsissä Suomi sai kuusi mitalia. Hannele Valkonen, Mervi Pesu ja Liisa Anttila voittivat kultaa naisten viestissä. Hopealle sijoittuivat Anttila sprintissä ja pitkällä matkalla, Matti Keskinarkaus sprintissä sekä Teemu Köngäs, Keskinarkaus ja Staffan Tunis miesten viestissä. Pesu sai pronssia pitkällä matkalla.[14]
Jalkapallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Markku Kanervan valmentama Suomen alle 21-vuotiaiden maajoukkue selviytyi vuoden 2009 EM-kilpailuihin oltuaan lohkonsa ykkönen ja voitettaan 14.10. jatkokarsinnassa Itävallan.[15]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti turkulainen FC Inter, hopeaa sai espoolainen FC Honka ja pronssille sijoittui FC Lahti. Mestaruus oli FC Interille ensimmäinen.[16]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti FC Honka, hopeaa sai Helsingin Jalkapalloklubi ja pronssille sijoittui Kuopion MimmiFutis.[17]
Judo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pekingin kesäparalympialaisissa Jani Kallunki saavutti pronssia vaikeasti heikkonäköisten alle 66-kiloisten sarjassa.[18]
Jääkiekko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Naisten maailmanmestaruuskilpailuissa 4.–12.4. Harbinissa, Kiinassa Suomi saavutti pronssia hävittyään välierissä Kanadalle 2–4 ja voitettuaan pronssiottelussa Sveitsin 4–1. Alkusarjassa Suomi voitti ensi kertaa MM-kisojen historiassa Yhdysvallat; maalit olivat jatkoajan jälkeen 1–0. Suomen maalivahti Noora Räty valittiin kisojen arvokkaimmaksi pelaajaksi.[19]
- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 2.–18.5. Quebecissä ja Halifaxissa, Kanadassa kanadalaisen Doug Sheddenin valmentama Suomi saavutti pronssia voitettuaan puolivälierissä Yhdysvallat jatkoajalla 3–2, hävittyään välierissä Venäjälle 0–4 ja voitettuaan pronssiottelussa Ruotsin 4–0.[20]
- Valtteri Filppula voitti seitsemäntenä suomalaisena Stanley Cupin, kun Detroit Red Wings voitti 4.6. ratkaisevaksi jääneessä kuudennessa loppuottelussa Pittsburgh Penguinsin. Loppuottelut hävinneessä joukkueessa pelasi Jarkko Ruutu.[21]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Oulun Kärpät, hopeaa sai espoolainen Blues ja pronssille sijoittui Tampereen Tappara.[22]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti espoolainen Blues, hopeaa sai Tampereen Ilves ja pronssille sijoittui Oulun Kärpät.[23]
Jääpallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 27.1.–3.2. Moskovassa, Venäjällä Suomi saavutti pronssia hävittyään välierissä Venäjälle 1–9 ja voitettuaan pronssiottelussa Kazakstanin 8–3.[24]
- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Oulun Luistinseura, joka voitti 15.3. Helsingissä pelatussa loppuottelussa Tornion Palloveikot rangaistuslaukauskilpailun jälkeen. Pronssille sijoittui Warkauden Pallo -35.[25]
Keilailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 20.–31.8. Bangkokissa, Thaimaassa pronssia saavuttivat Osku Palermaa mastersissa, Petteri Salonen ja Pasi Uotila parikilpailussa sekä Palermaa, Salonen, Uotila, Mika Koivuniemi ja Lasse Lintilä joukkuekilpailussa.[26]
- Naisten Euroopan-mestaruuskilpailuissa 6.–15.6. Odensessa, Tanskassa Suomi saavutti hopeaa joukkuekilpailussa. Krista Pöllänen sijoittui all eventsissä seitsemänneksi.[27]
Koripallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten Suomen-mestariksi nousi runkosarjan neljänneltä sijalta Espoon Honka, hopeaa sai neljästä loppuottelusta vain yhden voittanut kouvolalainen Kouvot ja pronssille sijoittui runkosarjan voittanut Lappeenrannan NMKY.[28] Maineikas NBA-pelaaja Scottie Pippen pelasi tammikuussa kaksi ottelua Torpan Poikien joukkueessa.[29][30][31]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti kotkalainen Peli-Karhut, hopeaa sai lappeenrantalainen Catz ja pronssille sijoittui Helsingin NMKY.[32]
Käsipallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten Suomen-mestaruuden voitti Riihimäen Cocks, hopeaa sai kauniaislainen HC West ja pronssille sijoittui Sjundeå IF.[33]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti helsinkiläinen HIFK/Comets, hopeaa sai Sjundeå IF ja pronssille sijoittui karjaalainen BK-46.[34]
- Pekingin olympialaisissa kultaa voittaneessa Norjan naisten joukkueessa pelasi Suomenkin maajoukkueessa aikanaan pelannut Katja Nyberg.[35][36]
Lentopallo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kesä-heinäkuussa pelatussa maailmanliigan alkulohkossa Suomen miesten maajoukkue voitti 12 ottelustaan neljä: Espanjan kahdesti kotikentällä sekä Bulgarian kerran koti- ja kerran vieraskentällä. Yhdysvalloille Suomi hävisi kaikki neljä otteluaan.[37]
- Miesten Suomen-mestaruuden vei rovaniemeläinen Santasport, joka voitti loppuotteluissa runkosarjan voittaneen Pielaveden Sammon otteluvoitoin 3–2. Pronssille sijoittui Vammalan Lentopallo.[38]
- Naisten Suomen-mestaruuden voitti hämeenlinnalainen Vanajan Racing Club, hopeaa sai Oriveden Ponnistus ja pronssille sijoittui Salon Viesti.[39]
Melonta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pekingin kesäolympialaisissa Anne Rikala ja Jenni Mikkonen sijoittui kajakkikaksikoiden 500 metrillä seitsemänneksi.[40]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 15.–18.5. Milanossa, Italiassa Anne Rikala ja Jenni Mikkonen saavuttivat kajakkikaksikoiden 500 metrillä hopeaa.[41]
Moottoripyöräily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Enduron maailmanmestaruussarjassa Mika Ahola voitti kultaa Enduro 1 -luokassa ja Samuli Aro Enduro 3 -luokassa.[42]
- Ratamoottoripyöräilyn maailmanmestaruussarjan sivuvaunuluokassa Pekka Päivärinta ja Timo Karttiala voittivat maailmanmestaruuden. Alle 250-kuutioisten luokassa Mika Kallio saavutti MM-pronssia.[43]
Moottoriveneily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- F1-veneiden maailmanmestaruussarjassa Sami Seliö saavutti hopeaa.[44] Lahdessa ajettiin MM-osakilpailu kesäkuussa.[45]
Paini
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pekingin kesäolympialaisissa Suomen ainoa painija oli Jarkko Ala-Huikku, joka sijoittui kreikkalais-roomalaisen painin alle 60-kiloisten sarjassa 18:nneksi.[46]
- Euroopan-mestaruuskilpailut järjestettiin 1.–6.4. Tampereella. Jarkko Ala-Huikku voitti kultaa kreikkalais-roomalaisen painin alle 60-kiloisten sarjassa ja Tiina Ylinen saavutti pronssia vapaapainin alle 51-kiloisissa.[47]
Pikaluistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sprinttimaailmanmestaruuskilpailuissa 19.–20.1. Heerenveenissä, Alankomaissa Mika Poutala sijoittui yhteispisteissä kuudenneksi. Reisivammasta kärsinyt Pekka Koskela keskeytti ensimmäisen päivän jälkeen.[48]
- Matkakohtaisissa maailmanmestaruuskilpailuissa 6.–9.3. Naganossa, Japanissa Mika Poutala sijoittui 500 metrillä seitsemänneksi ja 1 000 metrillä yhdeksänneksi. Pekka Koskelan paras sijoitus oli 11. sija 1 000 metrillä. Risto Rosendahl sijoittui 1 500 metrillä 19:nneksi.[49]
- Maailmancupissa Mika Poutala sijoittui yhteispisteissä 100 metrillä toiseksi, 500 metrillä viidenneksi ja 1 000 metrillä kymmenenneksi.[50]
Pohjoismaiset hiihtolajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lentomäen maailmanmestaruuskilpailuissa 22.–24.2. Oberstdorfissa, Saksassa Janne Ahonen saavutti henkilökohtaisessa kilpailussa pronssia, Janne Happonen sijoittui viidenneksi ja Harri Olli oli kuudes. Joukkuekilpailussa, jossa neljäntenä miehenä oli Matti Hautamäki, Suomi saavutti hopeaa.[51]
- Maastohiihdon maailmancupissa 2007–2008 Virpi Kuitunen voitti kokonaiskilpailun. Aino-Kaisa Saarinen sijoittui yhdeksänneksi.[52]
- Mäkihypyn maailmancupissa 2007–2008 Janne Ahonen sijoittui kolmanneksi ja Janne Happonen kahdeksanneksi.[52]
- Yhdistetyn maailmancupissa 2007–2008 Anssi Koivuranta sijoittui kokonaiskilpailussa 11:nneksi. Cupissa 14:nneksi sijoittunut Hannu Manninen ilmoitti lopettavansa uransa.[53]
- Tour de Skillä 2007–2008 Virpi Kuitunen sijoittui toiseksi ja Riitta-Liisa Roponen kymmenenneksi.[54]
- Keski-Euroopan mäkiviikolla 2007–2008 Janne Ahonen voitti kokonaiskilpailun ennätyksellisesti viidennen kerran. Janne Happonen sijoittui kymmenenneksi.[55]
Purjehdus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laser Radial -luokan Euroopan-mestaruuskilpailuissa heinäkuussa Nieuwpoortissa, Belgiassa Sari Multala voitti kultaa. Pekingin kesäolympialaisiin oli Suomen edustajaksi hänen sijastaan valittu toukokuussa nuori Tuula Tenkanen, mikä herätti jo silloin kohua.[56]
Pyöräily
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maastomaratonpyöräilyn maailmanmestaruuskilpailuissa 5.7. Niederdorfissa, Italiassa Pia Sundstedt saavutti pronssia.[57]
- Maastomaratonpyöräilyn Euroopan-mestaruuskilpailuissa 15.6. Albstadtissa, Saksassa Pia Sundstedt saavutti hopeaa.[58]
- Pekingin kesäparalympialaisissa Jarmo Ollanketo, pilottinaan Marko Törmänen, saavutti hopeaa näkövammaisten tandempyöräilyn 96,8 kilometrin maantieajossa.[59]
Ratsastus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pekingin kesäolympialaisissa kuudensissa olympiakisoissaan kilpaillut Kyra Kyrklund sijoittui Max-hevosellaan kouluratsastuksessa kahdeksanneksi.[60]
Salibandy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miesten maailmanmestaruuskilpailuissa 6.–14.12. Ostravassa ja Prahassa, Tšekissä Suomi voitti ensimmäisen kerran kultaa kukistamalla loppuottelussa Ruotsin jatkoajalla 7–6. Voittomaalin teki Tero Tiitu. Maalivahti Henri Toivoniemi ja hyökkääjä Santtu Manner valittiin kisojen tähdistöjoukkueeseen. Joukkueen valmentaja oli Petteri Nykky.[61]
Soutu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pekingin kesäolympialaisissa Sanna Stén ja Minna Nieminen saavuttivat kevyessä pariairokaksikossa hopeaa.[62]
Suunnistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 12.–20.7. Olomoucissa, Tšekissä Minna Kauppi voitti kultaa keskimatkalla ja viestissä, jossa muut suunnistajat olivat Katri Lindeqvist ja Merja Rantanen. Sprintissä Kauppi saavutti hopeaa.[63]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 25.5.–1.6. Ventspilsissä, Latviassa Heli Jukkola, Merja Rantanen ja Minna Kauppi ottivat keskimatkalla kolmoisvoiton. Jukkola sai hopeaa sprintissä sekä Katri Lindeqvist, Rantanen ja Kauppi pronssia viestissä. Pasi Ikonen saavutti pronssia keskimatkalla sekä Jarkko Huovilan ja Mats Haldinin kanssa viestissä.[64]
Taitoluistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailmanmestaruuskilpailuissa 17.–23.3. Göteborgissa, Ruotsissa Laura Lepistö sijoittui kahdeksanneksi ja lyhytohjelman jälkeen neljäntenä ollut Kiira Korpi yhdeksänneksi naisten yksinluistelussa. Mikko Minkkinen oli miesten yksinluistelussa 31:s.[65]
- Euroopan-mestaruuskilpailuissa 21.–27.1. Zagrebissa, Kroatiassa Laura Lepistö saavutti pronssia, Kiira Korpi sijoittui viidenneksi ja Jenni Vähämaa oli kymmenes naisten yksinluistelussa. Mikko Minkkinen sijoittui miesten kilpailussa 27:nneksi.[66]
Tennis
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jarkko Nieminen ylsi tammikuussa Adelaiden ATP-turnauksessa loppuotteluun mutta hävisi sen ranskalaiselle Michaël Llodralle lukemin 3–6, 4–6. Pari viikkoa myöhemmin Australian avoimessa turnauksessa Nieminen ylsi puolivälieriin voitettuaan muun muassa yhdysvaltalaisen Mardy Fishin ja saksalaisen Philipp Kohlschreiberin mutta putosi jatkosta hävittyään espanjalaiselle Rafael Nadalille 5–7, 3–6, 1–6.[67] Ranskan avoimissa ja Yhdysvaltain avoimissa Nieminen ylsi kolmannelle kierrokselle sekä Wimbledonissa toiselle kierrokselle.[68]
Uinti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pekingin kesäolympialaisissa Hanna-Maria Seppälä sijoittui 100 metrin vapaauinnissa neljänneksi. Alkuerissä hän ui Suomen-ennätyksen 53,60.[69]
- Lyhyen radan maailmanmestaruuskilpailuissa 9.–13.4. Manchesterissa, Isossa-Britanniassa Hanna-Maria Seppälä saavutti hopeaa 100 metrin sekauinnissa Euroopan-ennätyksellä 59,62 ja pronssia 100 metrin vapaauinnissa Suomen-ennätyksellä 52,94.[70]
- Pitkän radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 18.–24.3. Eindhovenissa, Alankomaissa Joona Puhakka saavutti hopeaa yhden metrin ponnahduslautahypyissä ja pronssia kolmen metrin kilpailussa. Hanna-Maria Seppälä saavutti hopeaa 100 metrin vapaauinnissa.[71]
- Lyhyen radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 11.–14.12. Rijekassa, Kroatiassa Hanna-Maria Seppälä voitti syntymäpäivänään kultaa 100 metrin sekauinnissa.[72]
Yleisurheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pekingin kesäolympialaisissa Tero Pitkämäki saavutti keihäänheitossa pronssia, ja samassa lajissa Tero Järvenpää sijoittui neljänneksi ja Teemu Wirkkala viidenneksi. Olli-Pekka Karjalainen oli moukarinheitossa kuudes.[73]
- Pekingin kesäparalympialaisissa Markku Niinimäki voitti kultaa F53/54-luokan keihäänheitossa ja saavutti hopeaa kuulantyönnössä. Leo-Pekka Tähti voitti kultaa ratakelauksen T54-luokan 100 metrillä ja saavutti pronssia 200 metrillä.[74]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 30. Minerva Kustannus Oy, 2009. ISBN 978-952-492-254-8
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Siukonen 2009, s. 17
- ↑ Siukonen 2009, s. 70–71
- ↑ Siukonen 2009, s. 16, 185, 190
- ↑ Siukonen 2009, s. 211, 219
- ↑ Siukonen 2009, s. 188, 219
- ↑ Siukonen 2009, s. 220
- ↑ Siukonen 2009, s. 103
- ↑ Siukonen 2009, s. 71, 82–83, 164–165, 168
- ↑ Siukonen 2009, s. 101–104, 222–223
- ↑ Siukonen 2009, s. 113, 223
- ↑ Siukonen 2009, s. 102, 127, 142, 204, 212, 276
- ↑ Siukonen 2009, s. 116, 126–127, 160–161, 275–276
- ↑ Siukonen 2009, s. 113, 230
- ↑ Siukonen 2009, s. 94–95, 239–240
- ↑ Siukonen 2009, s. 187, 200
- ↑ Siukonen 2009, s. 203, 244
- ↑ Siukonen 2009, s. 190, 245
- ↑ Siukonen 2009, s. 16, 187
- ↑ Siukonen 2009, s. 122–123, 254
- ↑ Siukonen 2009, s. 131, 134, 250–251
- ↑ Siukonen 2009, s. 136, 139, 251
- ↑ Siukonen 2009, s. 253
- ↑ Siukonen 2009, s. 255
- ↑ Siukonen 2009, s. 98–100, 256
- ↑ Siukonen 2009, s. 112, 257
- ↑ Siukonen 2009, s. 179, 181, 183, 260
- ↑ Siukonen 2009, s. 141, 260–261
- ↑ Siukonen 2009, s. 127, 264
- ↑ Siukonen 2009, s. 91
- ↑ Scottie Pippenin ToPo-pestille varmistus Basket.fi. 11.12.2007. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 14.11.2024.
- ↑ Pippen lämmitti Energia Areenan ja ToPon Basket.fi. 5.1.2008. Suomen Koripalloliitto. Viitattu 14.11.2024.
- ↑ Siukonen 2009, s. 123, 265
- ↑ Siukonen 2009, s. 126, 266
- ↑ Siukonen 2009, s. 267
- ↑ Siukonen 2009, s. 179
- ↑ Suomalaislähtöiselle Nybergille käsipallokultaa Norjan paidassa Kaleva. 23.8.2008. Viitattu 14.11.2024.
- ↑ Siukonen 2009, s. 10, 141, 143, 146, 148–149, 151, 153–154, 267–268
- ↑ Siukonen 2009, s. 122, 124, 268
- ↑ Siukonen 2009, s. 122–123, 268
- ↑ Siukonen 2009, s. 81–82, 179
- ↑ Siukonen 2009, s. 134–135, 272
- ↑ Siukonen 2009, s. 198–199, 278
- ↑ Siukonen 2009, s. 191, 202, 279
- ↑ Siukonen 2009, s. 213, 280
- ↑ Siukonen 2009, s. 140
- ↑ Siukonen 2009, s. 50, 78–79
- ↑ Siukonen 2009, s. 119–121, 283–284
- ↑ Siukonen 2009, s. 95, 288
- ↑ Siukonen 2009, s. 110, 289
- ↑ Siukonen 2009, s. 105–106, 289
- ↑ Siukonen 2009, s. 105–106, 235
- ↑ a b Siukonen 2009, s. 113, 235
- ↑ Siukonen 2009, s. 111, 137, 235
- ↑ Siukonen 2009, s. 92, 235
- ↑ Siukonen 2009, s. 92, 236
- ↑ Siukonen 2009, s. 135, 154, 292
- ↑ Siukonen 2009, s. 149, 293
- ↑ Siukonen 2009, s. 142, 294
- ↑ Siukonen 2009, s. 16, 188
- ↑ Siukonen 2009, s. 71, 83, 174
- ↑ Siukonen 2009, s. 213, 299–300
- ↑ Siukonen 2009, s. 81, 170
- ↑ Siukonen 2009, s. 151, 153–154, 306
- ↑ Siukonen 2009, s. 136–138, 306
- ↑ Siukonen 2009, s. 114, 311
- ↑ Siukonen 2009, s. 96, 98, 311
- ↑ Siukonen 2009, s. 92, 94–95, 314
- ↑ Siukonen 2009, s. 137, 144, 183, 314
- ↑ Siukonen 2009, s. 77, 166–168
- ↑ Siukonen 2009, s. 122–124, 317–318
- ↑ Siukonen 2009, s. 113–114, 116, 318–320
- ↑ Siukonen 2009, s. 213, 320
- ↑ Siukonen 2009, s. 74–76, 170, 178
- ↑ Siukonen 2009, s. 16, 188, 190