Noora Räty

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Noora Räty
Noora Räty Suomen maalilla vuoden 2007 MM-kisoissa.
Noora Räty Suomen maalilla vuoden 2007 MM-kisoissa.
Henkilötiedot
Syntynyt29. toukokuuta 1989 (ikä 35)
Espoo
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Pelipaikka maalivahti
Hanska vasen
Pituus 165[1] cm
Seura
Seura Metropolitan Riveters
Sarja PHF
Seurat Espoon Blues (Naisten SM)
Minnesotan yliopisto (WCHA)
Kiekko-Vantaa (Mestis)
KJT (Suomi-sarja)
Kunlun Red Star (CWHL), (ZHL)
HPK (Naisten SM)
Mitalit
Naisten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Vancouver 2010 jääkiekko
Pronssia Pronssia Pyeongchang 2018 jääkiekko
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Suomi 2019 jääkiekko
Pronssia Pronssia Harbin 2008 jääkiekko
Pronssia Pronssia Hämeenlinna 2009 jääkiekko
Pronssia Pronssia Sveitsi 2011 jääkiekko
Pronssia Pronssia Yhdysvallat 2017 jääkiekko

Noora Helena [2] Räty (s. 29. toukokuuta 1989 Espoo) on suomalainen jääkiekkomaalivahti.[3] Hän on kaksinkertainen olympia- ja viisinkertainen MM-mitalisti. Hän edustaa yhdysvaltalaista Metropolitan Riveters -seuraa, joka pelaa Pohjois-Amerikan naisten ammattilaisliigassa PHF:ssä.[4] Rätyä pidetään Suomen menestyneimpänä naismaalivahtina.[5]

Rädystä ilmestyi vuoden 2022 lokakuussa WSOY:n kustantama, Marika Lehdon kirjoittama kirja Leijonakuningatar.[6]

Pelaajaura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rädyn kasvattajaseura on Espoon Palloseura, jonka kiekkokoulussa hän aloitti pelaamisen viisivuotiaana.lähde? Hän aloitti SM-sarjauransa Espoo Bluesissa 2005−2009[7], ja voitti Suomen mestaruuden vuosina 2007, 2008 ja 2009.[8] Hänet valittiin SM-sarjan parhaaksi maalivahdiksi ja All stars -pelaajaksi 2007 sekä pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi 2008 ja 2009.[7]

Räty pelasi vuosina 2009–2013 Minnesotan yliopiston Golden Gophers -joukkueessa.[9] Hän voitti sarjan mestaruuden 2012 ja 2013. Hänet nimettiin yliopistovuosinaan myös useita kertoja erilaisiin tähdistökentällisiin.[7] Tammikuussa 2014 hän teki kuuden ottelun mittaisen sopimuksen venäläisen SKIF Nižni Novgorod -seuran kanssa. Seura voitti Venäjän-mestaruuden.[7] Hän pelasi samalla kaudella myös kaksi ottelua Tampereen Ilveksessä.[3]

Räty pelasi kaudella 2014–2015 miesten Mestiksessä Kiekko-Vantaan joukkueessa kahdeksassa ottelussa torjuntaprosentilla 89,34.[10] Hän pelasi kauden aikana myös Suomi-sarjaa Bewe TuusKissa.[3][11]

Räty solmi lokakuussa 2015 kaksivuotisen sopimuksen miesten Suomi-sarjan joukkueen KJT:n kanssa kausiksi 2015–2016 ja 2016–2017.[12] Kaudella 2016–2017 Räty pelasi jouluun asti KJT:ssä kunnes vaihtoi Nokian Pyryyn.

Kaudella 2017–2018 Räty kuului Kanadan naisten ammattilaissarjassa pelanneen kiinalaisjoukkue Kunlun Red Starin kokoonpanoon.[13] Vaikka hän kuului pelaavaan kokoonpanoon, oli hän työsopimuksensa mukaan lähettiläs. Hänen tehtävänään oli siis levittää naisjääkiekkoilua Kiinassa ja auttaa kiinalaisia naismaalivahteja.[14] Hänet nimettiin CWHL:n kauden parhaaksi maalivahdiksi. Seuraavasta kaudesta lähtien hän on edustanut toista kiinalaisjoukkuetta Shenzhen KRS Vanke Raysia, joka pelasi kauden 2018–2019 niin ikään Kanadan ammattilaissarjassa, minkä jälkeen siirtyi Venäjän liigaan. Hän voitti seurassa Venäjän-mestaruuden 2020.[7] Räty palasi joukkueeseen kesken kauden 2022 ja oli mukana voittamassa mestaruutta toistamiseen.[15]

Räty siirtyi keväällä 2023 Yhdysvaltoihin newjerseyläiseen Metropolitan Riveters -seuraan, joka pelaa Pohjois-Amerikan naisten ammattilaisliigassa PHF:ssä.[16]

Maajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räty on osallistunut neljiin olympialaisiin. Vuonna 2006 hän oli 16-vuotiaana mukana Torinon talviolympialaisissa, joissa Suomi sijoittui neljänneksi. Vancouverin olympialaisissa 2010 joukkue voitti pronssia. Sotšin olympialaisissa 2014 naisten maajoukkue putosi puolivälierissä Ruotsia vastaan ja sijoittui viidenneksi. Räty ilmoitti lopettavansa maajoukkueuransa[17] mutta palasi myöhemmin maajoukkueeseen. Pyeongchangin olympialaisissa 2018 hän oli Suomen ykkösmaalivahti ja saavutti pronssia.[18] Hänet valittiin myös turnauksen tähdistökentälliseen.[19]

MM-kilpailuissa Räty on pelannut yhdeksän kertaa. Kotikisoissa 2005 hän pelasi yhden ottelun. Vuonna 2007 Winnipegissa hänet valittiin kisojen parhaaksi maalivahdiksi.[7] Vuonna 2008 Harbinissa hän saavutti ensimmäisen arvokisamitalinsa, MM-pronssin ja hänet valittiin kisojen parhaaksi pelaajaksi, parhaaksi maalivahdiksi ja All Stars -maalivahdiksi.[7][20] Myös Hämeenlinnan MM-kisoissa vuonna 2009 joukkue sai pronssia.[21] Sveitsin MM-kilpailuissa 2011 joukkue sai jälleen pronssia[22] ja Räty valittiin turnauksen parhaaksi maalivahdiksi.[23] Räty oli joukkueessa myös Yhdysvaltain 2012 ja Kanadan 2013 MM-kilpailuissa Suomen sijoittuessa neljänneksi. Vuoden 2013 kisoissa hänet valittiin All Stars -maalivahdiksi. Hän kuului Suomen pronssijoukkueeseen Yhdysvaltojen MM-kilpailuissa 2017, joissa hänet valittiin sekä turnauksen parhaaksi maalivahdiksi että All Stars -maalivahdiksi.[7] Suomen MM-kilpailuissa 2019 hän oli saavuttamassa Suomen ensimmäistä MM-hopeaa[24][25] ja hänet valittiin tähdistökentälliseen sekä parhaaksi maalivahdiksi.[26]

Maaliskuun 2021 loppuun mennessä Räty on pelannut 217 naisten maaottelua.[27][7]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Räty kihlautui kesällä 2019 yhdysvaltalaisen jääkiekkovalmentaja Karel Popperin kanssa.[28] Räty osallistui Nelonen-tv-kanavan tosi-tv-ohjelmaan Selviytyjät Suomi keväällä 2019[29] ja saman kanavan tosi-tv-ohjelmaan Farmi keväällä 2020.[30] Hän voitti Farmin ja ilmoitti antavansa voitetut 30 000 euroa hyväntekeväisyyteen, lasten ja nuorten urheilun tukemiseen.[31]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Torvinen, Jukka (vt. päätoim.): Jääkiekkokirja 2007–2008, s. 213, 234. Egmont Kustannus Oy Ab, 2007. ISBN 952-469-617-7

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Noora Räty (Arkistoitu – Internet Archive) Sochi2014.com (englanniksi). Viitattu 13.3.2014
  2. ↑ https://www.finder.fi/Liikuntapalvelut/Nooraty+Sports+Oy/Espoo/yhteystiedot/3173050
  3. ↑ a b c Noora Räty eurohockey.com. Viitattu 16.4.2015. (englanniksi)
  4. ↑ Sasha Huttunen: Noora Räty siirtyi Yhdysvaltoihin – tienaa messevän summan Ilta-Sanomat. 29.5.2023. Viitattu 29.5.2023.
  5. ↑ Noora Räty KJT:n riveihin jatkoaika.com. Viitattu 2.12.2015.
  6. ↑ Noora Räty kertoo olympialaisten Tinder-hurjastelusta – ”Otitteko läpsystä vaihdon?” www.iltalehti.fi. Viitattu 13.10.2022.
  7. ↑ a b c d e f g h i Noora Räty eliteprospects.com. Viitattu 14.4.2017. (englanniksi)
  8. ↑ Bluesin kiekkonaiset saivat jälleen "Tytön" juhlakalukseen Helsingin Sanomat. 19.3.2009. Arkistoitu 25.12.2014. Viitattu 12.7.2020.
  9. ↑ Noora Räty Bio gophersports.com. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 19.2.2014. (englanniksi)
  10. ↑ SJL Tilastot Maalivahdit SJL. Viitattu 16.4.2015.
  11. ↑ Noora Räty teki sopimuksen Mestis-seuran kanssa yle.fi. 9.3.2014. Viitattu 16.4.2015.
  12. ↑ Noora Räty palaa miesten peleihin – uusi seura julkistettiin Iltalehti. 12.10.2015. Viitattu 14.10.2015.
  13. ↑ Suomen maajoukkueen tähti Noora Räty ammattilaiseksi Kiinaan – KHL:n nousukasseuran huimat satsaukset jatkuvat yle.fi. Viitattu 4.6.2017.
  14. ↑ Mattila, Noora: Nainen jääkiekon ammattilaisena X - Veikkauksen kanta-asiakaslehti. 9.2.2018. Viitattu 10.3.2018.
  15. ↑ Karjalainen, Anssi: Noora Räty ja maajoukkuetähdet jäivät sodan alettua Venäjälle – voittivat mestaruuden www.iltalehti.fi. Viitattu 31.8.2022.
  16. ↑ Sasha Huttunen: Noora Räty siirtyi Yhdysvaltoihin – tienaa messevän summan Ilta-Sanomat. 29.5.2023. Viitattu 29.5.2023.
  17. ↑ Shokkitappio oli liikaa – 24-vuotias Noora Räty lopettaa uransa MTV Sport. 15.2.2014. Arkistoitu 26.2.2014. Viitattu 19.2.2014.
  18. ↑ Parkkinen, Jaakko: Naisleijonat taisteli pronssia! Rädyn päälle ajettiin, Hiirikoski sai mailasta päähän 21.2.2018. Yle. Viitattu 21.2.2018.
  19. ↑ Daoust named MVP 22.2.2018. IIHF. Arkistoitu 22.2.2018. Viitattu 23.2.2018. (englanniksi)
  20. ↑ Best players selected by the directorate IIHF World Womens Championship. 12.4.2008. IIHF. Viitattu 19.2.2014. (englanniksi)
  21. ↑ IIHF World Womens Championship: Final Ranking 12.4.2009. IIHF. Viitattu 19.2.2014. (englanniksi)
  22. ↑ Joukkueenjohtajan peliraportti: Suomelle riemastuttavasti MM-pronssia (Internet Archive) leijonat.fi. 25.4.2011. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 19.2.2014.
  23. ↑ Noora Räty naisten MM-turnauksen paras maalivahti, Michelle Karvinen All Star -hyökkääjä (Internet Archive) leijonat.fi. 26.4.2011. Arkistoitu 15.8.2011. Viitattu 19.2.2014.
  24. ↑ Finland IIHF. Viitattu 14.4.2019. (englanniksi)
  25. ↑ Vainikka, Jussi: Yle seurasi hetki hetkeltä: Naisleijonien ennenaikaiset voitonjuhlat vaihtuivat katkeraan tappioon, Yhdysvallat vei maailmanmestaruuden uskomattomien käänteiden jälkeen Yle. Viitattu 14.4.2019.
  26. ↑ Aykroyd, Lucas: Hiirikoski named MVP 14.4.2019. IIHF. Viitattu 16.4.2019. (englanniksi)
  27. ↑ Kallioniemi, Riku (vt. päätoim.): Jääkiekkokirja 2018, s. 351. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017. ISSN 0784-3321
  28. ↑ Noora Räty meni kihloihin jenkkirakkaansa kanssa – julkaisi kuvan timanttisormuksesta Me Naiset. 5.6.2019. Viitattu 20.5.2020.
  29. ↑ Noora Räty juonittiin tylysti ulos Selviytyjistä – kohtalokas virhe johti katkeraan tilitykseen: ”Miten voi olla niin tyhmä?” Ilta Sanomat. 24.2.2019. Viitattu 20.5.2020.
  30. ↑ Noora Räty ei lähtisi enää mukaan Farmi-ohjelmaan – paljastaa blogissaan saaneensa järkyttävää somepalautetta www.iltalehti.fi. Viitattu 20.5.2020.
  31. ↑ Teiskonlahti, Riku: Jääkiekkoilija Noora Räty voitti tv-ohjelmasta 30 000 euroa: aikoo käyttää hyväntekeväisyyteen Helsingin Sanomat. 22.5.2020. Viitattu 11.2.2022.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Noora_Räty&oldid=22852662”