Suomen Rautatiemuseo
| Suomen Rautatiemuseo | |
|---|---|
 Rautatiemuseon sisäänkäynti vuonna 2013 |
|
| Tyyppi | rautatiemuseo |
| Osoite | Hyvinkäänkatu 9, 05800 Hyvinkää |
| Sijainti | Hyvinkää |
| Perustettu | 1898 |
| Ylläpitäjä | Rautatiemuseon Säätiö |
| Johtaja | Tiina Lehtinen |
| Kotisivut | rautatiemuseo.fi |
| Koordinaatit | |
 Suomen Rautatiemuseo |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Suomen Rautatiemuseo on Hyvinkäällä sijaitseva rautatieliikenteen valtakunnallinen vastuumuseo. Museo perustettiin vuonna 1898, ja se sijaitsi aluksi Helsingissä, kunnes se siirrettiin Hyvinkäälle vuosina 1973–1974.[2]
Rautatiemuseo sijaitsee Hyvinkään rautatieaseman läheisyydessä Hanko–Hyvinkää-radan entisellä asema- ja varikkoalueella. Alue on suojeltu ja peräisin 1870-luvulta, mutta siellä on myös kaksi modernia kalustohallia. Alueella on asemarakennuksen lisäksi veturitalli ja asuinrakennuksia.
Museossa on näyttelyalaa noin 5 000 neliömetriä kolmen hehtaarin alueella. Pysyvään näyttelyyn kuuluvat muun muassa historialliset Venäjän keisarin vaunut ja Suomen presidentin salonkivaunut. Höyryvetureita on esillä kymmenen, muun muassa Suomen vanhin säilynyt veturi vuodelta 1868 sekä useita suomalaisvalmisteisia vetureita. Lisäksi museossa on vuosittain vaihtuvia näyttelyitä. Museon pihalla on raideleveydeltään 184 millimetrin puistorata, jolla liikennöidään kesäisin ja erityisinä tapahtumapäivinä. Puistoradalla käytetään museon ja harrastajien 1:8-mittakaavan kalustoa.
Rautatiemuseon esinekokoelmassa on noin 20 000 esinettä vetureista virkalakkeihin, ja valokuvakokoelmassa on yli 200 000 kuvaa. Museossa on myös kattava piirustusarkisto, jossa on esimerkiksi kalustopiirustuksia ja asemien puistosuunnitelmia. Käsikirjastosta löytyy yli 16 000 nidettä.
Museon henkilökunta käsitti kymmenen vakituista ja useita tuntityöntekijöitä vuonna 2014. Rautatiemuseota ylläpitää Rautatiemuseon säätiö ja toimintaa tukee Rautatiemuseon ystävät r.y.
Kalusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rautatiemuseon hallussa on seuraavaa kalustoa:
Vetokalusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Henkilöliikenneveturi A5 nro 58, Lankkihattu
- Vaihtoveturi B1 nro 9, Pässi, vanhin säilynyt veturi Suomessa.
- Tavaraliikenneveturi C1 nro 21, Bristollari, toiseksi vanhin Suomessa säilynyt veturi
- Tavaraliikenneveturi C5 nro 110, Bliksti
- Moottorivaunu Dm7 nro 4020, Lättähattu
- Dieselsähköinen linjaveturi Dr13 nro 2349, Ahlstom, Kymen huru
- Dieselveturi Dv16 nro 2026, Vemppu
- Diesellinjaveturi Hr11, nro 1950, Pullahuru (varastoitu)
- Moottorivaunu Ds1, Puumotti
- Paikallisliikenneveturi F1 nro 132, Felix
- Sekajunaveturi G1 nro 124, Pikkurusko
- Henkilöliikenneveturi Hv1 nro 555, Heikki/Prinsessa
- Paikallisliikenneveturi Vk3 I3 nro 489, Iita
- Pienveturi Otso 2
- Paikallisliikenneveturi Pr1 nro 776, Paikku
- Kapearaideveturi Rro 2
- Sekajunaveturi Sk3 nro 400, Mummo
- Tavaraliikenneveturi Tr1 nro 1033, Risto
- Tavaraliikenneveturi Tr1 nro 1096, Risto (varastoitu)
- Tavaraliikenneveturi Tr2 nro 1319, Truman
- Kevyt vaihtoveturi Vk4 Nro 68 , ”Leena” Vanhin ajokuntoinen leveäraideveturi Suomessa [3]
- Moottoriveturi Vk11 nro 101
- Vaihtoveturi Vr1 nro 669, Kana
- Vaihtoveturi Vr3 nro 755 Kukko (varastoitu)
- Ratakuorma-auto Tka nro 281
- Dieselveturi Dr12 nro 2241, Huru
Vaunut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Virkavaunu A 30, Presidentin vaunu
- 1. ja 2. luokan päivävaunu C nro 80
- 2. luokan päivävaunu D nro 242
- 3. luokan päivävaunu E nro 857
- Yleisvaunu G nro 4033
- Yleisvaunu Gd nro 38'965
- Matkatavaravaunu Ge nro 3845
- Postivaunu P nro 9950
- Konduktöörinvaunu Fo 22537
- Konduktöörinvaunu F 3277
- Vankivaunu Not
- Vankivaunu, puukorinen
- Diskoteekkivaunu Eikd 22348
- Umpitavaravaunu Gg 33140
- Halkovaunu, XL
Muut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Moottoriresiina Tre-Rto 9
- Raidetraktori Trr nro 378, Kisko-Kalle
- Raidetraktori Trr nro 989, Kisko-Kalle
- Rata-auto Fiat
- Rata-auto Cadillac
Junat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Keisarin juna (kolme vaunua kuudesta säilynyt)
- Perinnejuna Valtteri
Laitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vanha tasoristeys valurautaisilla kelloilla ja hehkulampullisilla valoilla, lisäksi paikalle on lähiaikoinamilloin? tulossa vanhat opastimet (vanhan aseman päässä)
- Vanha junaopastin (museon etupihalla)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Museotilasto - Tilastohaku (Valitse tilastotieto* -kohdasta valittu museoksi Suomen valokuvataiteen museo, näytettäväksi taustatiedoksi Museotyyppi ja näytettäviksi muuttujiksi Kaikki käynnit yhteensä, Ilmaiskäynnit yhteensä ja Maksetut käynnit yhteensä) Museoviraston museotilasto, museotilasto.fi. Viitattu 11.6.2020.
- ↑ Rautatiemuseon historia Suomen Rautatiemuseo. Viitattu 9.3.2013.
- ↑ Leena on pieni, hidas ja tehoton. Yle Uutiset. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 30.7.2010.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen Rautatiemuseo Wikimedia Commonsissa
- Suomen Rautatiemuseo
- Käynti Rautatiemuseossa, Suomen Kuvalehti, 18.03.1922, nro 11, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Keisariajan muistoja, Suomen Kuvalehti, 05.01.1924, nro 1, s. 27, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Kaipiaisten ihme : Keisarin "silkkijuna", Suomen Kuvalehti, 11.05.1935, nro 19, s. 24, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot