Arvonimet Suomessa

Arvonimi on Suomessa kansalaiselle myönnetty julkisen arvonannon osoitus tämän yhteiskunnan hyväksi tekemästä työstä.

Arvonimiä on käytössä noin sata. Arvonimeen ei liity oikeuksia eikä velvollisuuksia. Arvonimestä on maksettava vero.

Arvonimien myöntäminen

Arvonimet myöntää tasavallan presidentti. Arvonimilautakunta antaa arvonimiasioista lausuntonsa presidentille. Arvonimilautakunnan puheenjohtajana toimii pääministeri, ja hänen lisäkseen lautakuntaan kuuluu seitsemän jäsentä, jotka nimitetään kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Arvonimilautakunnan jäsenten tulee edustaa yhteiskunnallisten asioiden, kulttuurin ja elinkeinoelämän erityisen hyvää asiantuntemusta. Lautakunnan jäseneksi ei voida nimittää henkilöä, joka on nimityshetkellä täyttänyt 66 vuotta.

Suoranaisena jatkona suuriruhtinaskunnan ajan arvonimikäytännölle Suomessa tasavallan presidentti voi jakaa erilaisia arvonimiä ”todellisen viran niitä seuraamatta”. Tämä perustuu nykyään julkisista arvonannon osoituksista annettuun lakiin (1215/1999) ja sen nojalla annettuun asetukseen arvonimistä (381/2000). Kaiken kaikkiaan arvonimiä on myönnetty itsenäisyyden aikana (vuodesta 1918 lähtien) noin 13 000.

Arvonimeä haetaan tasavallan presidentiltä kirjallisesti perustellulla hakemuksella. Hakijana voivat olla yksityiset henkilöt tai organisaatiot, jotka maksavat myös veron arvonimestä. Henkilölle haetun arvonimen tulee mahdollisuuksien mukaan kuvata hänen elämäntyötään.

Muuta tietoa

Perinnöllisiä aatelin arvonimiä ei enää Suomessa myönnetä, mutta suvut, jotka on aikaisemmin aateloitu, voivat edelleen käyttää arvonimiään. Mitään erioikeuksia aatelilla ei Suomessa eikä muualla Euroopassa enää ole lukuun ottamatta Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenttia, jossa ylähuoneen pääreillä edelleen on hieman lainsäädäntövaltaa.

Tuomarinkoulutuslautakunta myöntää auskultoinnin hyväksytysti suorittaneelle juristille varatuomarin arvonimen. Käräjäoikeuden lautamiehistä annetun lain (675/2016) nojalla laamanni (käräjäoikeuden päällikkötuomari) voi myöntää lautamiehelle tunnustukseksi pitkästä ja ansiokkaasta (käytännössä ainakin kahdeksan tai yhdeksän vuotta kestäneestä) toiminnasta herastuomarin arvonimen.

Suomen hallintobyrokratiassa ministeriöiden korkeita virkamiehiä kutsutaan myös neuvoksiksi, ja tällöin on kyseessä virkanimike eikä arvonimi. Tällaisia virkanimikkeitä ovat muun muassa finanssineuvos, hallitusneuvos, maatalousneuvos ja teollisuusneuvos. Suomen evankelisluterilaisen kirkon korkeiden viranhaltijoiden virkanimike on kirkkoneuvos.

Joidenkin perinteisten kestävyysurheilutapahtumien järjestäjät kutsuvat urheiluun liittyvissä yhteyksissä tapahtumaan toistuvasti osallistuneita kuntourheilijoita neuvoksiksi. Siten Finlandia-hiihdon 15 kertaa suorittanut hiihtäjä on hiihtoneuvos ja Helsinki City Marathonin 10 kertaa juossut maratoonari on maratonneuvos. Nämä eivät ole varsinaisia arvonimiä.

Käytössä olevat suomalaiset arvonimet

Suluissa olevat summat tarkoittavat arvonimestä maksettavan veron määrää. Jälkimmäinen summa osoittaa veron määrän silloin, kun arvonimen saaja on päätoimisessa virka- tai työsuhteessa taikka muussa siihen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon, kuntaan tai kirkkoon. Muussa tapauksessa veroa maksetaan edellisen summan mukaan. Veron maksaa arvonimeä esittänyt taho, ei arvonimen saaja itse.

1. ryhmä (vero 48 400 euroa tai 12 100 euroa)

valtioneuvos

vuorineuvos

2. ryhmä (vero 33 300 euroa tai 8 300 euroa)

energianeuvos erikoislähettiläs kauppaneuvos liikenneneuvos maanviljelysneuvos matkailuneuvos merenkulkuneuvos

metsäneuvos ministeri rahoitusneuvos teollisuusneuvos valtiopäiväneuvos viestintäneuvos ylipormestari

3. ryhmä (vero 24 200 euroa tai 6 000 euroa)

apteekkineuvos

insinöörineuvos

vakuutusneuvos

yrittäjäneuvos

4. ryhmä (vero 19 300 euroa tai 4 800 euroa)

kaupunginjohtaja

kaupunkineuvos

5. ryhmä (vero 16 400 euroa tai 4 100 euroa)

arkkiatri

laamanni

maaneuvos

patenttineuvos

rakennusneuvos

ylisosiaalineuvos

6. ryhmä (vero 12 000 euroa tai 3 000 euroa)

kanslianeuvos

lehdistöneuvos

maakuntaneuvos

professori

sairaalaneuvos

7. ryhmä (vero 8 700 euroa tai 2 200 euroa)

budjettineuvos  eläinlääkintöneuvos eräneuvos hallitusneuvos kalastusneuvos kenttäpiispa kulttuurineuvos

kunnallisneuvos liikuntaneuvos lääkintöneuvos maanmittausneuvos metsätalousneuvos museoneuvos nuorisoasiainneuvos

poliisineuvos pääkonsuli satamaneuvos työsuojeluneuvos verotusneuvos ympäristöneuvos

8. ryhmä (vero 6 200 euroa tai 1 550 euroa)

ammattikasvatusneuvos balettineuvos elokuvaneuvos järjestöneuvos kalatalousneuvos kamarineuvos kaupallinen neuvos

kihlakunnanneuvos kiinteistöneuvos kirjapainoneuvos kirjastoneuvos korkeakouluneuvos kotiseutuneuvos kotitalousneuvos

kotiteollisuusneuvos kouluneuvos kunnanjohtaja käsityöneuvos luotsineuvos lähetystöneuvos musiikkineuvos

opetusneuvos pitäjänneuvos pormestari puutarhaneuvos revisioneuvos seurakuntaneuvos sosiaalineuvos

taideneuvos talousneuvos teatterineuvos terveydenhuoltoneuvos uittoneuvos

9. ryhmä (vero 4 250 euroa tai 1 100 euroa)

yliagronomi

yliarkkitehti

yli-insinööri

yli-intendentti

ylimetsänhoitaja

10. ryhmä (vero 3 300 euroa tai 820 euroa)

konsuli

lähetystösihteeri

taloustirehtööri

ylikamreeri

ylirakennusmestari

11. ryhmä (vero 2 700 euroa tai 680 euroa)

rehtori

varakonsuli

12. ryhmä (vero 1 100 euroa tai 270 euroa)

yliopettaja

13. ryhmä (vero 770 euroa tai 200 euroa)

asessori

eläinlääkintöasessori

lehtori

14. ryhmä (vero 640 euroa tai 160 euroa)

intendentti

kamreeri

postimestari

rovasti

sotakamreeri

15. ryhmä (vero 330 euroa tai 80 euroa)

lentokapteeni

16. ryhmä (vero 70 euroa tai 50 euroa)

director cantus

director musices

---

Viimeksi arvonimiluetteloa on muutettu tasavallan presidentin asetuksella syyskuussa 2017. Tätä välittömästi edeltänyt muutos luetteloon tehtiin tammikuussa 2012.

Vuonna 2024 valtioneuvosto esittää arvonimiksi kahdeksaa uutta neuvosnimikettä: eurooppaneuvos, hyvinvointineuvos, hyvinvointipalveluneuvos, kansainvälisen yhteistyön neuvos, lääkehuoltoneuvos, pelastusneuvos, tapahtumaneuvos ja varhaiskasvatusneuvos.

Katso myös

• Luettelo Suomessa itsenäisyyden aikana myönnetyistä arvonimistä

Kirjallisuutta

• Aho, Seppo (toim.): Vuoden 1918 ja valtionhoitajan sekä tasavallan presidenttien 1918–2005 myöntämät arvonimet arvonimikohtaisessa aakkosjärjestyksessä. Alavus: Aholis, 2006. ISBN 952-91-9535-4
• Segercrantz, Stig-Göran & Martin, Timo & Flinkkilä, Jouni: Arvonimet Suomessa 1917–1985. Helsinki: Uusi Suomi, 1986. ISBN 951-9434-18-6
• Strömberg John & Nuorteva Jussi & Forssell Christina (toim.): Valtio palkitsee – Staten belönar. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-964-7 (suomeksi) & (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

• Laki julkisen arvonannon osoituksista (23.12.1999/1215). Finlex.
• Tasavallan presidentin asetus arvonimistä (20.4.2000/381). Finlex.