Jarl Vallikari
| Jarl "Jalle" Vallikari | |
|---|---|
 Jalle Vallikari voittoisan Suomi-Viro -maaottelun jälkeen kesäkuussa 1939. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. kesäkuuta 1915 |
| Kuollut | 24. marraskuuta 1992 (77 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Uran tiedot | |
| Lempinimi | Jalle |
| Laji | keskimatkojen juoksu |
| Seura |
Hangon Hyrskyt (-1937) Voikkaan Urheilu-Veikot (1938–1943) Helsingin Kisa-Veikot (1944–) |
| Kilpauran kesto | –1946 |
| Saavutukset | |
| Ennätykset |
200 m 23,2 (1938) 400 m 50,2 (1939) 800 m 1.54,3 (1939) 1 500 m 4.07,2 (1939) (SE) 400 m aidat 59,8 (1938) |
Jarl "Jalle" Fredrik Vallikari (29. kesäkuuta 1915 – 24. marraskuuta 1992 Helsinki[1]) oli suomalainen keskimatkojen juoksija, joka joutui lopettamaan urheilu-uransa sodanajan vaikeaan haavoittumiseen. Uransa jälkeen hän toimi aktiivisti urheilujärjestötoiminnassa ja mainosalan yrittäjänä.
Urheilu-ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jalle Vallikari nousi kansalliseen kärkeen 400 ja 800 metrin juoksuissa juuri ennen talvisotaa. Kesällä 1938 hän ei vielä saavuttanut menestystä, mutta kesän 1939 alussa hän voitti Kouvolassa Suomi–Viro -maaottelun 800 metrin juoksukilpailun. Syksyn Ruotsi–Suomi maaottelussa Tukholmassa hän sijoittui 800 metrillä neljänneksi. Kesän 1939 Kalevan kisoissa hän sijoittui 400 metrillä kolmanneksi.[1] Elokuussa ennen Kalevan kisoja hän osallistui yhdessä Jaakko Vakkurin kanssa ylioppilasuniversiaideihin Wienissä sijoittuen viidenneksi. Hän ehti ulkomaanmatkaltaan Kalevan kisoihin vain 400 metriln kilpailuun, eli hän ei päässyt juoksemaan päämatkaansa 800 metriä.[2] Kesän 1939 tulosten perusteella Vallikari olisi ollut varteenotettava ehdokas Suomen edustajaksi 800 metrillä suunnitteilla olleisiin Helsingin vuoden 1940 kesäolympialaisiin, joiden valmistelut toinen maailmansota keskeytti.[1]
Talvisodan jälkeen kesällä 1940 Vallikari jatkoi urheilu-uraansa ja kesän Kalevan kisoissa hän sijoittui toiseksi Aarne Kainlaurin voittaessa. Jalle Vallikari oli mukana syyskuussa 1940 käydyssä Ruotsi–Suomi-B-maaottelussa Tukholmassa, jossa sijoittui 800 metrin juoksukilpailussa neljänneksi.[1] Kesällä 1941 käynnistyneessä jatkosodassa luutnantti Vallikari haavoittui vakavasti molempiin jalkoihin Viipurin lähellä elokuussa 1941. Toivuttuaan haavoittumisestaan hän toimi kotirintamalla useiden urheilujärjestöjen, kuten painonnostoliiton, painiliiton, pesäpalloliiton ja Jääkiekkoliiton väliaikaisena sihteerinä.[3] Aktiiviurheiluun Vallikari palasi vielä sodan loputtua vuonna 1944 sijoittuen Kalevan kisojen 800 metrin kilpailussa kuudenneksi. Seuratasolla Vallikari edusti aluksi kotiseutunsa Hangon Hyrskyjä ja menestysvuosinaan Voikkaan Urheilu-Veikkoja ja lopuksi HKV:tä.[1]
Urheilu-uran jälkeinen aika – mukana urheilun järjestötoiminnassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jalle Vallikari valmistui kesällä 1938 liikuntaneuvojaksi Vierumäeltä Suomen urheiluopiston toiselta kurssilta.[4] Urheilun järjestötehtäviä hän hoiti toivuttuaan haavoittumisestaan vuosina 1942–1946. Hän oli perustanut sodan loputtua oman mainostoimiston, jonka johtajana hän toimi. Urheilun järjestötehtävissä hän oli kuitenkin edelleen muun muassa Suomen jääkiekkomaajoukkueen johtotehtävissä ja vuoden 1948 Painiliiton puheenjohtajana. Sodan jälkeen vuonna 1945 Vallikari kirjoitti yhdessä silloisen suurjuoksija Viljo Heinon kanssa valmennusoppaan urheilun harrastajille.[5]
Jalle Vallikari suoritti valtiotieteen maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1961.[6] Omassa mainostoimistossa työskentelyn jälkeen hän toimi 1960-luvulla Pellervo-seuran markkinatutkimuslaitoksessa.
Muina järjestötehtävinä Vallinkarilla oli Suomen liikuntaneuvojien liiton puheenjohtajuus sotien jälkeen vuosina 1947–1951.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Jarl Vallikari Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
- ↑ Vallikari Wienissä 800 m 1.57,2. Uusi Suomi, 28.8.1939, s. 10. Uusi Suomi. Viitattu 18.9.2021.
- ↑ Viikon veikkaaja - Jalle Vallikari. Helsingin Sanomat, 18.10.1942, s. 13. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 18.9.2021.
- ↑ N. 30 liikuntakasvatusneuvojaa valmistunut Vierumäellä. Uusi Suomi, 6.12.1997, s. 13. Uusi Suomi. Viitattu 18.9.2021.
- ↑ WSOY:n uutuuksia - Jalle Vallikari-Viljo Heino: Juokse nopeammin. Helsingin Sanomat, 23.4.1945, s. 3. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 18.9.2021.
- ↑ Helsingin yliopisto - Valtiotieteen kandidaatin tutkinto. Helsingin Sanomat, 5.10.1961, s. 19. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 18.9.2021.
- ↑ Suomen Liikuntaneuvojat 20-vuotias. Helsingin Sanomat, 19.11.1960, s. 21. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 18.9.2021.