Snellman (suku)
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Snellman on suomalainen sivistyssuku. Suvun kuuluisin jäsen on ollut filosofi, kirjailija ja senaattori Johan Vilhelm Snellman (1806–1881), joka aateloitiin vuonna 1866. Hän säilytti aateloitaessa sukunimensä ja muodostaa jälkeläisineen suomalaisen aatelissuvun numero 241[1], johon siis kuitenkin kuuluu vain osa jo aikaisemmin laajan Snellman-suvun jäsenistä. Perimätiedon mukaan suku polveutuu Virkkunen-nimisestä savolaisesta talonpojasta, mutta tästä ei ole todisteita. Suvun vanhin tunnettu kantaisä on 1600-luvulla mahdollisesti Ruotsista Kristiinankaupunkiin tullut räätälimestari Olof Jönsinpoika Snellman (n. 1630–1700), joka toimi myöhemmin Uudessakaupungissa kauppiaana, raatimiehenä ja valtiopäiväedustajana.[2] Osa Snellman-suvun jäsenistä suomensi sukunimensä Virkkuseksi oletetun esi-isänsä mukaan, etenkin vuoden 1906 suuren nimenmuuton yhteydessä. Teoria Virkkunen-nimisestä talonpojasta suvun kantaisänä osoittautui tosin vääräksi jo 1900-luvulla, sillä sukututkimusten perusteella Snellman-suvun juuret vievät Suomen nykyisten rajojen ulkopuolelle.[3]
Suomessa on myös jonkin verran muita Snellman-nimisiä henkilöitä, jotka eivät kuulu kyseiseen sukuun.[2] Aateloidun Snellman-suvun tunnuslause kuuluu Ne ipse maculato, alii non poterunt (latinaa, suom. ”Älä itse likaa [vaakunaasi], muut eivät sitä tee”).[1]
Tunnettuja sukuun kuuluvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aatelisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Johan Vilhelm Snellman (1806–1881), kirjailija ja filosofi, senaattori[2]
- Anders Henrik Snellman (1848–1911), senaattori, J. V. Snellmanin poika[2]
- Anna Snellman-Kaila (1882–1962), taidemaalari, Anders Herman Snellmanin tytär, Eino Kailan puoliso[2]
- Johan Wilhelm Snellman (1888–1968), jääkärimajuri, toimitusjohtaja, Anders Henrik Snellmanin poika[4]
- Johan Ludvig Snellman (1850–1909), senaatin esittelijäsihteeri, valtiopäivämies, J. V. Snellmanin poika[5]
- Eero Snellman (1890–1951), taiteilija, Johan Ludvig Snellmanin poika[2]
- Christina Snellman (s. 1928), kuvataiteilija, Eero Snellmanin tytär[6]
- Clara Snellman-Borenius (1895–1990), kirjailija, suomentaja, Johan Ludvig Snellmanin tytär[7]
- Eero Snellman (1890–1951), taiteilija, Johan Ludvig Snellmanin poika[2]
- Wilhelm Snellman, (1851–1933), lääkintöneuvos, J. V. Snellmanin poika[2]
- Aarne Snellman (1894–1942), jääkärikenraalimajuri, Wilhelm Snellmanin poika[2]
- Karl Snellman (1855–1928), TVH:n pääjohtaja ja todellinen valtioneuvos, J. V. Snellmanin poika[2]
- Teo Snellman (1894–1977), lähetystöneuvos, suomalainen kansallissosialisti, Karl Snellmanin poika[2]
- Klaus Snellman (1924–2003), suurlähettiläs, Teo Snellmanin poika[2]
- Laila Snellman (s. 1956), mallitoimiston johtaja, Klaus Snellmanin tytär[8]
- Klaus Snellman (1924–2003), suurlähettiläs, Teo Snellmanin poika[2]
- Teo Snellman (1894–1977), lähetystöneuvos, suomalainen kansallissosialisti, Karl Snellmanin poika[2]
- Anders Henrik Snellman (1848–1911), senaattori, J. V. Snellmanin poika[2]
- Raimo Snellman, kultaajamestari[9]
- Susanna Snellman (s. 1976 tai 1977), näyttelijä ja kulttuurituottaja[10]
- Milo Snellman (s. 2005), näyttelijä
- Susanna Snellman (s. 1976 tai 1977), näyttelijä ja kulttuurituottaja[10]
Aatelittomia Snellman-nimisiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Johan Snellman (k. 1759), tullitarkastaja
- Johan Snellman (1711–1738), triviaalikoulun johtaja, joka kirjoitti varhaisimman Oulun historian[2]
- Petter Snellman (1713–1785), pappi
- Johan Snellman (1736–1802), Hyrynsalmen kirkkoherra
- Erik Johan Snellman (1780–1852), Laihian kirkkoherra
- Gustaf Adolf Snellman (1827–1896), kirkkoherra ja lääninrovasti
- Artturi Snellman (1864–1924), Uuden Suomen päätoimittaja, Turun yliopiston rehtori ja historian professori, Walter Snellmanin ja Paavo Virkkusen veli[2]
- Walter J. Snellman (1866–1951), opettaja ja kirjailija, Artturi ja Paavo Virkkusen veli[2]
- Paavo Snellman (1874–1959), pappi ja poliitikko[2]
- Gustaf Adolf Snellman (1827–1896), kirkkoherra ja lääninrovasti
- Adolf Snellman (1783–1843), Tervolan kappalainen
- Petter Vilhelm Snellman (1834–1900), oululainen kauppias ja kunnallisneuvos[2]
- Petter Wilhelm Snellman (1876–1955), sisäministeriön kansliapäällikkö, P. V. Snellmannin poika[2]
- Anton Erik Snellman (1836–1899), Oulun tyttökoulun opettaja ja Tervolan meijerikoulun perustaja
- Petter Vilhelm Snellman (1834–1900), oululainen kauppias ja kunnallisneuvos[2]
- Erik Johan Snellman (1780–1852), Laihian kirkkoherra
- Johan Snellman (1736–1802), Hyrynsalmen kirkkoherra
- Nils Snellman (1716–1762), Kokkolan kappalainen vuodesta 1752
- Johan Snellman (1741–1800), kirkkoherra
- Henrik Snellman (1780–1835), kirkkoherra ja teologian professori
- Niklas Henrik Snellman (1817–1851), kapteeni
- Frans Arvid Snellman (1818–1873), Helsingin kirkkoherra, valtiopäivämies[2]
- Jakob Snellman (1784–1832), tullilaitoksen johtaja, varamaaherra[2]
- John Snellman (1815–1883), oikeusosaston senaattori, Viipurin hovioikeuden presidentti, Jakob Snellmanin poika[2]
- Gustaf Robert Snellman (1864–1922), tilastotieteilijä, John Snellmanin poika[2]
- John Snellman (1815–1883), oikeusosaston senaattori, Viipurin hovioikeuden presidentti, Jakob Snellmanin poika[2]
- Henrik Snellman (1780–1835), kirkkoherra ja teologian professori
- Johan Snellman (1741–1800), kirkkoherra
- Gerhard Johansson Snellman (1724–1771), Tervolan kappalainen vuodesta 1747
- Gerhard Snellman (1748–1771), Tyrnävän kappalainen
- Johan Gerhard Snellman (1769–1821), kappalainen
- Petter Reinhold Snellman
- J. W. Snellman G:son (1809–1881), oululainen tervaporvari, Snellmanin kauppahuoneen perustaja[2]
- Albert Oskar Snellman (1844–1894), kauppaneuvos, valtiopäivämies, isänsä J. W. Snellman G:son seuraaja kauppahuoneen johdossa[2] Kemi Oy:n toimitusjohtaja[11]
- Lina Snellman (1846–1924), diakonissalaitoksen johtaja, J. W. Snellman G:ssonin tytär[2]
- Henrik Wilhelm Snellman (1848–1902), merikapteeni ja rautakauppias, J. W. Snellman G:sonin poika
- Karl August Snellman (1849–1920), kauppaneuvos, valtiopäivämies, veljensä Albert Oskar Snellmanin seuraaja kauppahuoneen johdossa,[2] Kemi Oy:n toimitusjohtaja[11]
- August Vilhelm Snellman (1876-1947), toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Kemi Oy:ssä, Karl August Snellmanin poika,[12]
- Signe Alma Sofia Snellman (1880-1963), Walter J. Snellmanin puoliso
- Gustaf Ferdinand Snellman (1851–1903), lääkäri ja valtiopäivämies, J. W. Snellman G:sonin poika
- Kristian Henrik Snellman (1777–1855), merikapteeni
- Johan Vilhelm Snellman (1806–1881), kirjailija ja filosofi, senaattori (aateloitu 1866)[2]
- Johan Gerhard Snellman (1769–1821), kappalainen
- Gerhard Snellman (1748–1771), Tyrnävän kappalainen
- Hannes Snellman, varatuomari, samannimisen asianajotoimiston perustaja[13]
- Juho Snellman (1866–1926), kansanedustaja[2]
- Jaakko Snellman (1912–1998), toimittaja ja aktivisti (Myöh. Virkkunen)
- Jussi Snellman (1879–1969), näyttelijä[2]
- Frans Emil Snellman (1860–1924), asianajaja
- Aarno Snellman (1893–1964), neurokirurgian professori[2]
- Venny Snellman (1893–1966), sairaanhoitajakoulutuksen sekä hoitotyön kehittäjä[2]
- Aku Snellman (August Sampola; 1896–1961), kirjailija[14]
- Anita Snellman (1924–2006), taidemaalari ja taiteilijaprofessori
- Otto Gustaf Snellman (1900–1944), eversti, Walter Snellmanin sekä Artturi ja Paavo Virkkusen veljenpoika[2] (puoliso toimittaja Anne-Marie Snellman)[15]
- Hans Gustaf Snellman (1910–1997), asianajaja ja yritysjohtaja, Hannes Snellmanin poika[13]
- Nils Snellman (1925–2004), kauppaneuvos[2]
Virkkunen-nimisiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Artturi H. Virkkunen (1864–1924), Uuden Suomen päätoimittaja, Turun yliopiston rehtori ja historian professori, Walter Snellmanin ja Paavo Virkkusen veli[2]
- Paavo Virkkunen (1874–1959), pappi ja poliitikko[2]
- Väinö Virkkunen (1894–1953), jääkärieversti[16]
- Matti Virkkunen (1908–1980), pankinjohtaja, Paavo Virkkusen poika[2]
- Tapani Virkkunen (1906–1988), STK:n johtaja, Paavo Virkkusen poika[2]
- Jaakko Virkkunen (1912–1998), Sinimustat-järjestön aktivisti, Juho Snellmanin poika[17]
- Veli Virkkunen (1913–2001), toimittaja[18]
- Henrik Virkkunen (1917–1963), kauppakorkeakoulun rehtori[2]
- Kaisu Virkkunen (1919–1996), Paavo Virkkusen tytär[19]
- Sakari Virkkunen (1925–2000), kirjailija ja toimittaja[2]
- Juha Virkkunen (1941–2008), toimittaja[2]
- Janne Virkkunen (s. 1948), päätoimittaja, Jussi Snellmanin pojanpoika[2]
- Jussi Virkkunen (s. 1979), päätoimittaja, Janne Virkkusen poika[20]
Äitinsä puolelta sukuun kuuluneita ja kuuluvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Äitinsä puolelta sukuun kuuluneita ja kuuluvia:
- J. R. Aspelin (1842–1915), arkeologi[2]
- Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917), taidehistorioitsija[2]
- Juhani Aho, aik. Brofeldt (1861–1921), kirjailija, suomentaja, toimittaja, Karolina Fredrika Emelie Snellmanin poika[21]
- Kalle Aho aik. Brofeldt (1865–1936), päätoimittaja, näytelmäkirjailija, rehtori, Halla-yhtiön toimitusjohtajana Kotkassa[22], Karolina Fredrika Emelie Snellmanin poika[21]
- Reidar Wasenius (1967–), toimittaja, kirjailija, näyttelijä [23]
- Björn Weckman (1896–1978), toimitusjohtaja Ab Uleå Oy:ssä ja Oulu Oy:ssä, Albert Oskar Snellmanin tyttären Elin Johannan poika[24]
- Stig Weckman (1902–1956), toimitusjohtaja Kemi Oy:ssä, Albert Oskar Snellmanin tyttären Elin Johannan poika[24]
- Pentti Saarikoski (1937–1983), runoilija[25]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sakari Virtanen: Lapin leivän isä 100 vuotta – Kemiyhtiön historia. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 1993. ISBN 952-90-4372-4
- Veli Snellman: ”Snellmanit UPM-Kymmenen yritysryppäässä”, Metsäsnellmanit. Helsinki: Metsäkustannus Oy, 2013. ISBN 978-952-6612-15-7
- Laiho, Pertti (toim.): Snellman-suku: Olof Jönsson Snellmanin jälkeläiset. Helsinki: Snellmanien sukuyhdistys ry, 2013. ISBN 978-952-93-1535-2
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Snellman. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone. Viitattu 14.3.2021.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap Veli-Matti Autio: ”Snellman (1600 -)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 126–128. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Laiho 2013: s. 18–22
- ↑ Finlands ridderskaps och adels kalender, s. 429–432. Ritarihuone, 1956.
- ↑ Laiho, s. 668 (taulu 2185)
- ↑ Kemissä 1950- ja 60-luvulla vaikuttanut Christina Snellman jätti jälkensä kaupungin taide-elämään – Aineen taidemuseon pienoisnäyttely esittelee taiteilijan tuotantoa. Lapin Kansa, 18.7.2023. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Laiho, s. 669 (taulu 2188)
- ↑ Sari Sainio: Laila Snellman. Aamulehti, 6.10.2006. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.5.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ J.V. Snellmanin muistomerkin entisöinti vei viisi vuotta yle.fi. 12.5.2011. Viitattu 21.9.2024.
- ↑ Susanna Snellmanin Instagram Stories 21. syyskuuta 2024
- ↑ a b Virtanen, Sakari: Kemi Oy - historiikki, s.55
- ↑ Virtanen, Sakari: Kemi Oy - historiikki, s.143-144
- ↑ a b Johanna Forsström: Snellman, Hans Gustaf (1910 - 1997) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.3.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Laiho 2013: s. 851 (taulu 2863)
- ↑ Eero Saarenheimo: Kekkonen Italian ja rouva Snellmanin lumoissa. Suomen Kuvalehti 19/2012, s. 54.
- ↑ Laiho 2013: s. 734 (taulu 2438)
- ↑ Aapo Roselius, Oula Silvennoinen & Marko Tikka: Suomalaiset fasistit – mustan sarastuksen airuet. WSOY 2016.
- ↑ Laiho 2013: s. 310 (taulu 806)
- ↑ Laiho 2013: s. 296 (taulu 755)
- ↑ Vesa Sirén: Kansan Uutisten johtoon valittu Jussi Virkkunen on jo toisen polven päätoimittaja – kaikki muuttui kuuden vuoden takaisesta ”nollasopimuksesta” Helsingin Sanomat 2.3.2021. Viitattu 5.3.2021.
- ↑ a b Laiho 2013: s. 312 (taulu 814)
- ↑ Jyrki Vesikansa: Brofeldt, Kaarlo (1865 - 1936) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 17.2.2003.. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Laiho, s. 566 (taulu 1815)
- ↑ a b Snellman 2013: s.69
- ↑ Laiho, s. 239 (taulu 573)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Snellmanien sukuyhdistys ry:n verkkosivut (Arkistoitu – Internet Archive)