Aarne Snellman

Aarne Snellman

Aarne Snellman (27. joulukuuta 1894 Hanko – 28. huhtikuuta 1942 Helsinki) oli suomalainen jääkärikenraalimajuri.

Perhe ja opinnot

Snellmanin vanhemmat olivat piirilääkäri Wilhelm Snellman ja Alexandra Sittkoff. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1927 Hildegund von Numersin kanssa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Savonlinnan reaalilyseosta vuonna 1912 ja liittyi Savolaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi vuosina 1912–1914 Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan maanviljelys-taloudellisella osastolla ja suoritti metsänhoidolliset alkututkinnot. Sotilasopintoja hän suoritti Suojeluskuntain komentajakurssilla vuonna 1926 ja Sotakorkeakoulun yleisen osaston hän kävi vuosina 1926–1927. Lisäksi hän kävi Ranskan Sotilaslentäjäkoulun (Ecole d'aviation Istres) vuonna 1920 ja hänelle myönnettiin sen jälkeen Suomen lentomerkki vuonna 1921.

Jääkärikausi

Snellman liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 25. helmikuuta 1915 ja sijoitettiin joukon 2. komppaniaan. Myöhemmin 27. Jääkäripataljoonan perustamisen jälkeen hänet liitettiin sen 2. komppaniaan. Snellman valittiin jääkäripataljoonaan perustettuun tykistöön yhtenä niistä 26 miehestä, jotka jääkäripataljoonan komentaja majuri Bayer valitsi haastattelunsa perusteella. Hänet siirrettiin virallisesti haupitsijaokseen 17. maaliskuuta 1916, minkä päivämäärän voidaan katsoa olevan jääkäritykistön virallinen perustamispäivä. Snellman osallistui taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella, Ekkau-Kekkaussa ja Aa-joella. Saksassa hän suoritti Libaussa vuonna 1917 järjestetyn sotakoulun A-kurssin. Hänet palkittiin Saksassa ollessaan rautaristillä (Gruppenführer JP27 patteri 26.1.1917).

Sisällissota

Jääkärikapteeni Snellman oli Suomen sisällissodan aikana valkoisten itäarmeijan jääkäritykistöprikaatin 3. jääkäripatteriston komentaja.

Sisällissodan jälkeinen aika

Snellman osallistui 1919 Viron vapaussotaan patteriston komentajana Pohjan Poikain rykmentissä sekä tykistöupseerina Aunuksen retkikunnassa. Hänet siirrettiin tykistöstä 1921 ilmavoimiin, jossa oli pulaa upseereista ja toimi ilmailupataljoonan komentajana 1922-1923. Hän joutui kuitenkin riitaan ilmavoimien komentajan Arne Somersalon kanssa, minkä johdosta Snellman siirrettiin lopulta takaisin tykistöön ja Somersalo erosi Puolustusvoimien palveluksesta kokonaan. Hän oli patteriston komentajana kenttätykistörykmentti 1:ssä (KTR 1) 1923-1924. tämän jälkeen hän siirtyi suojeluskuntaan moottorijoukkojen tarkastajaksi 1924-1927 sekä osastopäälliköksi 1927-1931. Yleisesikunnan ilmapuolustusupseerina hän palveli 1931-1933 ja ilmavoimien esikuntapäällikkönä 1932-1934. Vuosina 1934-1938 hänet sijoitettiin Suomen sotilasasiamieheksi Saksaan. Palattuaan Suomeen hän oli kenttätykistörykmentti 3:n komentajana 1938-1939.

Talvi- ja jatkosota

Talvisodassa eversti Snellman toimi IV. armeijakunnan tykistökomentajana. Välirauhan aikana Snellman komensi Karjaan sotilaslääniä 1940-1941. Jatkosodassa Snellman oli 17. divisioonan komentaja. Ennen sodan alkua hänen komennettavakseen annettiin lisäksi Hangon rintamalla ollut Hangon ryhmä.

Snellman haavoittui kuolettavasti ilmapommituksessa 12. huhtikuuta 1942 Syvärillä. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi 26. huhtikuuta 1942. Hän kuoli vammoihinsa 28. huhtikuuta 1942 53. sotasairaalassa Helsingissä.

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Hilfsgruppenführer 2. syyskuuta 1915 Gruppenführer 8. joulukuuta 1915 Zugführer 31. toukokuuta 1917 Kapteeni 11. helmikuuta 1918 Majuri 6. joulukuuta 1920 Everstiluutnantti 6. joulukuuta 1927 Yleisesikuntaupseerin arvonimi 30. joulukuuta 1927 Eversti 16. toukokuuta 1937 Kenraalimajuri 26. huhtikuuta 1942		Vapaudenristi 1. lk. Vapaudenristi 2. lk. Vapaudenristi 3. lk. Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. lk. ritarimerkki Suojeluskuntain rautainen ansioristi Vapaussodan muistomitali soljen kera Talvisodan muistomitali Jääkärimerkki Suomen lentomerkki Karjalan Vapaussodan muistomitali Preussin 2. lk. Rautaristi Saksan Kotkan ritarikunnan ansioristi Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi Viron Vapaudenristi II/3 Viron Kotkaristin ritarikunnan 3. lk. kunniamerkki tammenlehvien kera Viron Vapaussodan muistomitali Unkarin Ansioritarikunan 2. lk. kunniamerkki Latvian vapaussodan muistomitali Ruotsin Maanpuolustusyhdistysten keskusliiton hopeinen ansiomerkki

Julkaisuja

Nimellä A. Snellman:

• Ilmapuolustuskysymyksen selvittelyä. Tiede ja ase 2/1934

Lähteet

• Jatkosodan pikkujättiläinen; WSOY 2005. (kirjassa on hakemisto)
• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
• Toim. L. Harvila, M. Alajoki, M. O. Rintanen ja M. Vanonen, Tykkimies 1960, Suomen kenttätykistön säätiön vuosikirja n:o 3, Kirjapaino Vaasa Oy, Vaasa 1960.
• Mikko Uola: Snellman, Aarne (1894 - 1942) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006 (päivitetty 15.12.2006). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kirjallisuus

Mustonen, Harri: Jääkärikenraali Aarne Snellmanin soturielämä. Ketterät Kirjat (2023). ISBN 978-952-7518-11-3.