Skottman
Skottman -sukuun on kuulunut ja kuuluu merkittäviä henkilöitä ja aatelisia muun muassa Ruotsista, Skotlannista, Suomesta ja Venäjältä. Skottmanien sukua tutkineiden[1] selvitysten mukaan kaikki Skottmanit, Sehottmanit, Shottmanit ja Schottmannit ovat samaa sukua, vain nimen kirjoitusasu vaihtelee. Nimi tarkoittaa skotlantilaista, mutta sen alkuperä on mysteeri. Eräs epätoivoinen selitysyritys on, että aikoinaan mm. Ruotsin armeijassa oli skotlantilaisia palkkasotilaita ja komentokielenä oli myös saksa: skotti on schottman. (On kirjattu myös muodossa Sehottman Hiskissä[2])
Ensimmäiset juuri sukunimeä Skottman kantavat, ovat paikannettu tämän hetkisen tiedon mukaan 1700-luvun alkuun. Kyseessä on siis vanha suku.
Karoliina (Carolina) Gustava Skottman[3] syntyi 9.8.1803 Kiteellä ja kuoli 4.4.1882 Nilsiässä. Karoliina Skottmanin ja puolisonsa Adolf Christerssonin[4] perheessä mainitaan asuvaksi myös käly (svägerska) Ulrika Winter (1793).
Karoliinan äiti oli Helena Margareta Winter[5][6] (2.1.1760 Kitee - 1.5.1821) ja isä Carl Gustav Skottman[7][8] (Schottman, 25.4.1753 Joroinen - 4.5.1808 Kitee)[9]. Carl Gustav oli entinen Rantasalmen tullisyökäri, Kiteen siltavouti ja neljännesmies sekä varanimismies. He asuttivat Karoliinan syntymän aikaan Skottkulla -nimistä tilaa Kiteen Kiteenlahdessa.
Carl Gustav kuoli 4.5.1808 53 vuoden ikäisenä ja leski Helena Margareta Skottman (os. Winter) muutti pienine lapsineen Kaaville. Siellä Karoliinan vanhempi sisar Margareta Lovisa Skottman[10] oli naimisissa Kaavin pitkäaikaisen nimismiehen ja teologin Johan Henrik Gustavssonin[11] kanssa. Tämäkin oli aikaisemmin ollut Kiteellä neljännesmiehenä, mutta muutti Kaaville 1804. Hän kunnostautui esimerkiksi viljajyvästön talouden kohentamisessa. Helena Margareta Skottman (os. Winter) muutti pienine lapsineen Gustavssonien talouteen.
Skottmanien esi-isiä esimerkiksi olivat Anders Rundeel[12][13], aatelinen Olavinlinnan komentaja ja kuuluisa Winterin[14][15] pappis- ja aatelissuku (~1600-), johon kuului myös valtiopäivämiehiä, esimerkiksi senaattori ja hovioikeudenneuvos Johan Petter Winter (1788-1872)[16] ja kenraali Henrik Anders Winter (1812-1888). [17] Rundeelit aateloitiin vuonna 1650, ja suku kirjoitettiin Ruotsin ritarihuoneeseen numerolla 632.[18] Karoliina Gustava Skottmanin veljen pojanpoika Alexander Schottmann[19][20] oli vaikutusvaltainen poliitikko, ammattivallankumouksellinen ja Leninin läheinen työtoveri. Alexander Schottmann polveutui savolais-karjalaisesta pappissuvusta. Hänen isoisänsä oli nimismies ja isä William Schottmann, joka muutti Pietariin 1860-luvun lopussa. Alexander oli mm. Karjalan tasavallan ensimmäinen päämies ja Tallinnan eli Räävelin suurlähettiläs ja kuului Neuvostoliiton toimeenpanevan keskuskomiteaan eli oli Neuvostoliiton johtohenkilöitä. Hänellä on patsas ja katu Petroskoissa ja muistolaatta Maneshnaja 9:n seinällä Moskovassa Kremlin muurin vieressä. Alexander teloitettiin Stalinin vainoissa. Koska oli kyse kuitenkin merkkihenkilöstä, omaiset saivat "kunnianosoituksena" pitää ruumiin. Hänet on haudattu Moskovaan Vvdonskojen hautausmaalle hautaan numero 1. Alexander Schottman rehabilitoitiin Nikita Hruštšovin aikana ja muistolaatta on ripustettu Maneshnajan kotitalon seinään joskus 1980-luvulla.
Skottmanien suku on vielä tänäkin päivänä eloisa[21], ja sukunimellä on lukuisia kantajia niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Skottmanin suku Möykkyset. Viitattu 24.5.2020.[vanhentunut linkki]
- ↑ HisKi - Historiakirjat hiski.genealogia.fi. Viitattu 24.5.2020.
- ↑ Karoliina Gustava (Carolina Carlsdotter) Skottman (Schottman):n sukupuu Geneanet. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ Adolf (Gustaf Adolf) Christersson Möykkynen (Möyhyn, Möykkyin):n sukupuu Geneanet. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ Margareta Lovisa Gustavsson geni_family_tree. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ Helena Margareta Schottman (Skottman):n sukupuu Geneanet. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ Carl Gustav Schottman (Skottman) geni_family_tree. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ SKOTTMAN: Sukunimen alkuperä ja sukututkimus Geneanet. Viitattu 24.5.2020.
- ↑ Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ Margareta Lovisa Gustavsson:n sukupuu Geneanet. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 24.5.2020.
- ↑ Rundeel nr 632 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 24.5.2020.
- ↑ Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1640-1852 ylioppilasmatrikkeli.fi. Viitattu 24.5.2020.
- ↑ Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 29.5.2020.
- ↑ Martin Rörby: Uttryck för makt och framtidsanda – de höga husen i Stockholms stadsbild. Konsthistorisk Tidskrift/Journal of Art History, 2008-03, nro 1-2, s. 126–135. doi:10.1080/00233600802065736 ISSN 0023-3609 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Aleksanteri Schottmann - fi.LinkFang.org fi.linkfang.org. Viitattu 24.5.2020.[vanhentunut linkki]
- ↑ Aleksander Edmund Schottman (Skottman) geni_family_tree. Viitattu 24.5.2020.
- ↑ Pirkanmaan palkinnon saivat tänä vuonna Silmäryhmän johtaja, professori Heli Skottman ja tutkijatohtori Anni Mörö Pirkanmaa. Viitattu 24.5.2020.[vanhentunut linkki]
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- (Shottman, A.) Vanhan bolshevikin muistelmia. Petroskoi–Leningrad: Kirja, 1931.
- (Shottman, A.V.) Kuinka kipinästä syttyi tuli: Vanhan bolshevikin muistelmia. Leningrad: Kirja, 1936.
- (Šotman, A.V.) Zapiski starogo bolševika. 4-je izd. Leningrad, 1983.
- Bondarevskaja, T.P. A.V. Šotman. Moskva, 1963.
- Kondratjev, N.D. Zasluživajuštši absoljutnogo doverija. Leningrad, 1980.Bondarevskaja, T.P. A.V. Šotman. Moskva, 1963.
- Kondratjev, N.D. Zasluživajuštši absoljutnogo doverija. Leningrad, 1980.