HisKi-projekti
HisKi eli Historiakirjat-tietokanta on yksi Suomen Sukututkimusseuran verkkopalveluista, joka on hakutietokanta seurakuntien historiakirjojen eli syntyneiden ja kastettujen, vihittyjen ja kuolleiden ja haudattujen luetteloiden tietoihin.[1] HisKin vaiheet alkavat 1990-luvulta ja nykyinen tietokanta on ollut käytössä vuodesta 1996.[2] Aluksi tietoja tietokantaan tallennettiin sukututkimusseuran 1920–1940-luvuila teettämistä seurakuntien historiakirjojen käsin kirjoitetuista kopioista eli niin kutsutuista mustista kirjoista, mutta nykyään tietokantaa täydennetään suoraan digitoiduista alkuperäisistä kirkonkirjoista erillisen HisKi-tallennusalustan kautta.[1]
Tietokanta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikanaan tallennusprojektin ensimmäisessä vaiheessa tallennus pyrittiin ulottamaan koko Suomen osalta vuoteen 1850. Myöhemmin tietokantaa on täydennetty ja osasta seurakuntia tietoja on tallennettu jo 1900-luvun alkupuolelle saakka, mutta useista seurakunnista tietoja on syötetty hajanaisesti. Tietokannassa on haettavana yhteensä yli 11 miljoonaa tietuetta.[2]
HisKin tiedot ovat usein seurausta kolmivaiheisesta kopiointiprosessista, minkä vuoksi tietokannassa esiintyy myös virheitä. Nämä virheet johtuvat patsi pappien aikanaan tekemistä virheellisistä kirjauksista ja mainittujen mustien kirjojen kopiointityöstä, myös tietojen tallennusvaiheessa tapahtuneista virheistä. Tämän vuoksi HisKistä saatuja tietoja tulee tarkastella kriittisesti, käyttää tietokantaa vain apuvälineenä ja varmistaa kaikki tiedot alkuperäisistä lähteistä.
Parhaimmillaan HisKi toimii sukututkimuksen apuvälineenä, jonka avulla voidaan tehdä nopea peruskartoitus tutkittavan perheen kokoonpanosta, selvittää missä päin maata tietyt suku- tai talonnimet esiintyvät, tai etsiä lähteistä kadonnutta henkilöä esimerkiksi naapuriseurakunnista. Sukututkimuksen lisäksi HisKin-tietokantaa on käytetty lähdeaineistona myös muussa tieteellisessä tutkimuksessa, kuten evoluutiobiologi Virpi Lummaan tutkimushankkeessa, jossa tutkittiin isoäitien läsnäolon vaikutusta lastenlasten selviytymisessä lapsuuden infektioita vastaan.[3]
Hakeminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]HisKi on joustava hakutietokanta, sillä hakuun voi valita yhden tai useampia seurakuntia. Laajennettu haku mahdollistaa halutun merkkijonon etsimisen mistä tahansa valitun aineistoryhmän sisältä. Hakuja tehdessä on huomioita vanhojen kirkonkirjojen horjuva ortografia, mikä tarkoittaa sitä, että henkilö- ja paikannimet voivat esiintyä useissa eri kirjoitusasuissa.[4]
HisKissä etunimet on normalisoitu, eli haku löytää nimien eri kirjoitusasut (esim. Heikki, Henrik, Henricus), mutta suku- ja paikannimien osalta normalisointi on puutteellista. Erikoismerkit, kuten katkaisumerkkinä toimiva asteriski (*), auttavat optimoimaan hakutuloksia. HisKi olettaa automaattisesti jokaisen hakusanan loppuvan asteriskiin, joten tarkempiin hakuihin voi käyttää pistettä.[4]
Hakuja HisKissä ei kannata rajata liikaa. Esimerkiksi etsiessä Henrik Anderssonin ja Maria Mattsdotterin lapsia vanhempien nimillä, osa hakutuloksista voi jäädä löytymättä, sillä aina äidin nimeä ei ole kirjattu alkuperäiseen kirkonkirjaan, joten se ei myöskään esiinny HisKissä.[4] Hakuja on suositeltavaa tehdä eri hakuehdoilla.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b HisKi | Suomen Sukututkimusseura www.genealogia.fi. 13.5.2024. Viitattu 17.5.2024.
- ↑ a b HisKi: Hakutietokannan koon kehitys hiski.genealogia.fi. Viitattu 17.5.2024.
- ↑ Susanna Ukonaho, Simon N. Chapman, Michael Briga, Virpi Lummaa: Grandmother presence improved grandchild survival against childhood infections but not vaccination coverage in historical Finns. Proceedings of the Royal Society B: Biological Sciences, 31.5.2023, 290. vsk, nro 1999. PubMed:37253424 doi:10.1098/rspb.2023.0690 ISSN 0962-8452 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ a b c Hakutietokannat | Digitaalisen sukututkimuksen opas www.genealogia.fi. 6.3.2023. Viitattu 17.5.2024.