Serbian kieli
| Serbia | |
|---|---|
 Maat/alueet, joissa serbia on virallinen kieli Maat/alueet, joissa serbia on virallinen vähemmistökieli |
|
| Oma nimi | srpski, српски |
| Tiedot | |
| Alue | entinen Jugoslavia |
| Virallinen kieli |
 Serbia  Bosnia ja Hertsegovina Montenegro Kosovo |
| Puhujia | 12 miljoonaa[1] |
| Kirjaimisto | kyrillinen ja latinalainen |
| Kielenhuolto | Serbian standardisointilautakunta[2] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
baltoslaavilaiset kielet – slaavilaiset kielet – eteläslaavilaiset kielet – läntiset[3] |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | sr |
| ISO 639-2 | scc (B), srp (T) |
| ISO 639-3 | srp |
Serbian kieli (serb. српски језик, srpski jezik) eli serbia (serb. српски, srpski) on eteläslaavilaisten kielten läntiseen haaraan kuuluvan serbokroaatin kielen Serbiassa käytettävä standardisoitu muoto. Saman kielen muita standardeja ovat kroatian kieli, bosnian kieli ja montenegron kieli. Kaikki nämä muodot perustuvat läntisen eteläslaavin štokaaviseen murteeseen, joka jakautuu ekaavin, jekaavin ja ikaavin äänneryhmiin.
Serbiassa käytetään sekä latinalaisia että kyrillisiä kirjaimia.
Muodot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Balkanin läntinen eteläslaavi jaetaan kolmeen päämurteeseen: štokaavi, kajkaavi ja čakaavi. Näistä štokaavi, nimenomaisesti sen itähertsegovinalainen muoto, valittiin Wienin kirjallisuussopimuksessa 1850 kroaatin ja serbian yhteisen kirjakielen pohjaksi.
Štokaavissa on lisäksi kolme erillistä lausuntatapaa (izgovor), jotka johtuvat muinaisslaavilaisen jat-kirjaimella merkityn äänteen muuttumisesta. Ekaavissa (ekavica) jat on muuntunut e-äänteeksi ja (i)jekaavissa (ijekavica) (i)je-äänteeksi, mistä näiden nimitykset myöskin tulevat. Erot eivät estä keskinäistä ymmärtämistä, vaan ovat lähinnä verrattavissa esimerkiksi suomen murteinen eroihin tyyliin "ilman" ja "iliman" (pohjalaisittain). Kolmas lausuntapa ikaavi (ikavica) esiintyy lähinnä Kroatiassa.
Serbian kirjakieli eli Belgradin standardi on ekaavista, mutta esimerkiksi Etelä-Serbian ja Bosnian serbit puhuvat jekaavia. Muuten serbokroaatin eli keskisen eteläslaavin muut muodot (kroatia, bosnia, montenegro) ovat jekaavisia. Aiemmin montenegrossa puhuttua keskistä eteläslaavia on pidetty jekaavisena (tai ijekaavisena) serbiana, mutta itsenäistymisen myötä (2006) on alettu käyttää nimitystä montenegron kieli, jolle kehitetään omaa standardia. Vuoden 2013 Montenegron sisäisessä selvityksessä noin 40 prosenttia montenegrolaisista katsoi puhuvansa serbiaa.[4]
| ekaaviksi | jekaaviksi | suomeksi |
|---|---|---|
| dete | dijete | lapsi |
| belo | bijelo | valkoinen |
| celo | cijelo | kaikki |
| ne | nije | ei |
| vreme | vrijeme | aika |
| lep | lijep | kaunis |
| veran | vjeran | tosi |
| grejati | grijati | lämmittää |
| devojka | đevojka | tyttö |
| svet | svijet | maailma |
Jekaavinen tunnetaan myös nimellä ijekaavinen, varsinkin jos halutaan korostaa ääntämyseroa. Yleensä jekaavissa -ije ääntyy -je, mutta esimerkiksi montenegrossa svijete ei äännykään svje-te, vaan svi-je-te.
Aakkoset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Serbian kyrilliset ja latinalaiset aakkoset:
| Kyrillinen | Latinalainen | Kirjaimen nimi | ISO 9 | Ääntäminen | Kyrillinen | Latinalainen | Kirjaimen nimi | ISO 9 | Ääntäminen | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| А а | A a | а, a | a | [a] | Н н | N n | не, ne | n | [n] | |
| Б б | B b | бе, be | b | [b] | Њ њ | Nj nj | ње, nje | n̂ | [ɲ] | |
| В в | V v | ве, ve | v | [v] | О о | O o | о, o | o | [o] | |
| Г г | G g | ге, ge | g | [g] | П п | P p | пе, pe | p | [p] | |
| Д д | D d | де, de | d | [d] | Р р | R r | ре, re | r | [r] | |
| Ђ ђ | Đ đ | ђе, đe | đ | [dʒ] | С с | S s | се, se | s | [s] | |
| Е е | E e | е, e | e | [e] | Т т | T t | те, te | t | [t] | |
| Ж ж | Ž ž | же, že | ž | [ʒ] | Ћ ћ | Ć ć | ће, će | ć | [tʃʲ] | |
| З з | Z z | зе, ze | z | [z] | У у | U u | у, u | u | [u] | |
| И и | I i | и, i | i | [i] | Ф ф | F f | фе, fe | f | [f] | |
| Ј ј | J j | је, je | ǰ | [j] | Х х | H h | ха, ha | h | [x/h] | |
| К к | K k | ка, ka | k | [k] | Ц ц | C c | це, ce | c | [ts] | |
| Л л | L l | ле, le | l | [l] | Ч ч | Č č | че, če | č | [tʃ] | |
| Љ љ | Lj lj | ље, lje | l̂ | [ʎ] | Џ џ | Dž, dž | џе, dže | d̂ | [dʒʲ] | |
| М м | M m | ме, me | m | [m] | Ш ш | Š š | ша, ša | š | [ʃ] |
Kielinäyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Latinalaisin aakkosin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]»Sva ljudska bića rađaju se slobodna i jednaka u dostojanstvu i pravima. Ona su obdarena razumom i svešću i treba jedni prema drugima da postupaju u duhu bratstva.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [5]
Kyrillisin aakkosin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]»Cвa људскa бићa рaђajу сe слoбoднa и jeднaкa у дoстojaнству и прaвимa. Oнa су oбдaрeнa рaзумoм и свeшћу и трeбa jeдни прeмa другимa дa пoступajу у духу брaтствa.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.rts.rs/page/stories/sr/story/125/Dru%C5%A1tvo/45760/Srpski+jezik+govori+12+miliona+ljudi+.html
- ↑ rastko.rs Board for Standardization of the Serbian Language. Viitattu 3.3.2012.
- ↑ Eberhard, David M., Gary F. Simons, and Charles D. Fennig (toim.): Indo-European Ethnologue: Languages of the World. 2024. Dallas, Texas: SIL International. Viitattu 24.2.2024. (englanniksi)
- ↑ http://www.maticacrnogorska.me/files/Istrazivanje%20javnog%20mnjenja.pdf
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
