Tšekin kieli

Wikipediasta
3 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 6. lokakuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tšekki
Oma nimi čeština tai český jazyk
Muu nimi tshekki (jos kirjainta š ei teknisistä syistä voi kirjoittaa) tai tsekki
Tiedot
Alue Tšekki Tšekki
Virallinen kieli  Tšekki
 Slovakia (vähemmistökieli)
Euroopan unioni Euroopan unioni
Puhujia 13,4 miljoonaa
Sija 86.
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto Ústav pro jazyk česka[1]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä slaavilaiset kielet
länsislaavilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 cs
ISO 639-2 cze
ISO 639-3 ces
Puhuttua tšekkiä

Tšekki (omakielinen nimi: čeština) on länsislaavilainen kieli, jota puhutaan pääasiallisesti Tšekissä.[2] Kieltä puhuvat pääasiassa tšekit. Läheisintä sukua kieli on slovakille, hieman kaukaisempaa puolalle, ylä- ja alasorbille, kašubille sekä jo kuolleelle slovintsille.[3]

Tšekillä on tunnustetun vähemmistökielen asema Slovakiassa, mutta se on myös Slovakian vuoden 1995 kielilain mukaan "kieli, jolla voi saavuttaa yleisen valtion virallisen kielen ymmärrettävyyden". Millään toisella kielellä ei ole vastaavaa asemaa Slovakiassa.[4]

Puhujamäärä ja status

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšekin kielellä on yhteensä hieman vajaa 13,4 miljoonaa puhujaa, joista 10,7 miljoonaa on äidinkielisiä puhujia. Tämä tekee tšekistä maailman 86. puhutuimman kielen.[5] Kielen ei katsota olevan uhanalainen.[3]

Kielellä on virallisen kielen asema Tšekissä, jossa se on maan perustuslain mukaan ainoa virallinen kieli.[6] Tätä kautta tšekki on virallinen kieli myös Euroopan unionissa vuodesta 2004 alkaen, jolloin Tšekki liittyi unioniin.[7] Vuonna 2012 julkaistun selvityksen mukaan 98 % Tšekin kansalaisista puhu tšekkiä.[8]

Historia ja murteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikaisemmin kielestä käytettiin myös nimitystä böömi, joka viittaa Böömin kuningaskuntaan. Vanhimmat kirjalliset todisteet tšekin kielestä ovat peräisin 1100-luvulta latinan- ja saksankielisistä lähteistä. Uskonpuhdistuksen myötävaikutuksesta tšekin kielelle alkoi kehittyä standardoitu kirjakieli. Tähän puolestaan vaikutti uskonpuhdistaja Jan Hus. Tämän jälkeen Prahan murteesta alkoi kehittyä nykytšekin pohja.[9] Raamattu käännettiin ensimmäisen kerran kokonaisuudessaan tšekiksi vuonna 1380. Viimeisin kokonainen käännös on vuodelta 2009.[10]

Tšekin kuuluessa Habsburgien valtakuntaan tšekin kielen asema etenkin kirjakielenä laski, koska valtaapitävien kieli oli ensisijaisesti saksa, josta otettiin paljon vaikutteita tšekin kieleen. 1800-luvulla kieli alkoi kuitenkin nousemaan ja yksi näkyvä symbolinen virstanpylväs oli Tšekin kansallisteatterin perustaminen. Kylmän sodan aikana kommunistihallinto painotti kielen samanlaisuuksia venäjän kanssa. Samettivallankumouksen jälkeen kieleen on otettu yhä enenevissä määrin lainasanoja englannista.[11]

Puhuttu tšekki jakautuu kolmeen suureen murreryhmään: böömiläisiin, määriläisiin ja sleesialaisiin, joiden välillä ei ole suuria eroja.[9] Murrerajat noudattavat pääsääntöisesti tšekin historiallisten alueiden rajoja, mutta esim. böömiläis-länsimääriläiset murteet lasketaan yhdeksi murteeksi.[3]

Päämurteista selkeästi yleisin on Böömin alueella puhuttava niin sanottu yleistšekki (obecná čeština), joka on levinnyt laajalle historiallisen ydinalueensa ulkopuolelle ja muodostunut jonkinlaiseksi yleispuhekieleksi.[9] Se poikkeaa kirjakielestä jonkin verran niin kielioppinsa kuin ääntämyksensäkin suhteen. Yleisesti ottaen Böömin murteessa sijataivutus on yksinkertaistunut: erityisesti instrumentaalin monikossa yleensä unohdetaan monimuotoinen taivutus suvussa ja taivutetaan kaikkia sanoja samalla tavalla. Myös ääntämys on jonkin verran avoimempaa Böömissä kuin Määrin alueella; vokaalien avoimuuden sanotaan olevan erityisesti prahalaisten puheen ominaispiirre.[12] Yleisesti kuitenkin Böömissä puhuttu kieli on melko yhtenäistä eikä eroa eri kylien ja alueiden kesken juurikaan ilmene.

Toinen kolmesta suuresta murteesta on Määrin alueella puhuttu tšekki, joka eroaa kirjakielestä kielioppinsa ja ääntämyksensä sekä muita murteita enemmän myös sanastonsa puolesta: Esimerkiksi Brnon raitiovaunuista käytetään saksalaisperäistä sanaa šalina eikä yleiskielen sanaa tramvaj.[12] Toisin kuin Böömissä, Määrin murteessa on myös hyvin paljon paikallisia eroavaisuuksia. Nykypäivän Määrissä kuitenkin arkikieli on yhä useammin sekoitus eri paikkakuntien murteita, vanhoja paikallisia murteen ominaispiirteitä, kirjakieltä ja nykyään myös Böömin alueen murretta. Kirjakielen käyttö arkipäivän tilanteissa on Määrissä yleisempää kuin Böömissä.

Kolmas suuri murre on Tšekille kuuluvassa pienessä osassa Sleesiaa, Ostravan kaupungin ympäristössä puhuttu murre. Murteen ominaispirrteet ovat samankaltaisuudet puolan kielen kanssa sekä lyhyet vokaalit.[12]

Keskinäinen ymmärrettävyys slovakin kanssa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinkin iäkkäämmät tšekit ja slovakit ymmärtävät toisiaan erinomaisesti, koska ovat kuulleet toistensa kieltä television kautta Tšekkoslovakian aikana eikä Tšekissä ole perinteisesti käännetty slovakinkielisiä ohjelmia Tšekkoslovakian hajoamisen jälkeenkään.[13] Nuoremmilla voi olla jonkin verran vaikeuksia ymmärtää toisiaan: nuoret tšekin puhujat eivät ymmärrä slovakkia yhtä hyvin kuin päinvastoin.[14]

Fonologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšekin ääntämistä pidetään yleisesti vaikeana ulkomaalaisille, toisaalta kielelle ominaisen ř-kirjaimen kuvaaman äänteen, toisaalta vokaalien vähyyden takia. Suomalaisille tšekin ääntäminen ei kuitenkaan ole erityisen hankalaa, koska esimerkiksi painotus ja vokaalit muistuttavat pitkälti suomea.[15] Tšekissä on kuitenkin useita pelkistä konsonanteista koostuvia sanoja, ja on jopa mahdollista muodostaa lauseita ilman ainuttakaan vokaalia, joskin useimmat sellaiset ovat melko väkinäisiä (Strč prst skrz krk, ”työnnä sormi kaulan läpi”, StrcPrstSkrzKrk.ogg kuuntele (ohje)).

Vokaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etiset Keskiset Takaiset
Suppeat ɪ, iː u, uː
Puolisuppeat ɛ, ɛː o, oː
Väljät a, aː

Lähde:[16]

Tšekin kielessä on 13 vokaalifoneemia: monoftongit /a aː ɛ ɛː ɪ iː o oː u uː/ ja diftongit /o͡u a͡u ɛ͡u/, joista ainoastaan /o͡u/ esiintyy kotoperäisissä tšekkiläisissä sanoissa.[17] Yleisesti ottaen tšekin vokaalit ääntyvät kuten suomessa. Oikeinkirjoituksesta pitää huomata, että nousevalla aksenttimerkillä ´ merkitään vokaalin pituutta, ei siis sanapainoa, joka on tšekissä aivan kuten suomessakin aina ensimmäisellä tavulla. Diftongit ääntyvät kuten ne kirjoitetaan.

Konsonantit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Biabiaali Labio-

dentaali

Alveolaari Post-

alveolaari

Palataali Velaari Glottaali
Klusiilit p b t d c ɟ k g
Affrikaatat t͡s t͡ʃ d͡ʒ
Nasaalit m n ɲ
Frikatiivit f v s z ʃ ʒ x ɦ
Tremulantit Norm. r
Frik. r̝
Approksimantit j
Lateraalit l

Lähde:[16][17]

Tšekin konsonantit voidaan jakaa niin sanottuihin pehmeisiin, neutraaleihin ja koviin konsonantteihin. Kovia konsonantteja ovat h, ch, k, g, r, d, t ja n, neutraaleja b, f, l, m, p, s, v ja z, sekä pehmeitä ž, š, č, ř, c, j, ď, ť ja ň, joista tosin vain ť, ď ja ň äännetään pehmeinä eli liudentuneina. Konsonantin kovuusaste vaikuttaa pieneen, mutta tärkeään oikeinkirjoitukselliseen ja sanojen taivutukseen liittyvään seikkaan: kovien ja neutraalien konsonanttien jälkeinen [i]-äänne kirjoitetaan kirjaimella y, pehmeiden jälkeinen kirjaimella i. Kouluissa opetellaan kovat ja neutraalit konsonantit loruina ulkoa, ja muutenkin asian opettamiseen käytetään paljon aikaa.lähde? Aikuiset kielenkäyttäjät osaavatkin oikeinkirjoitusasian jo ”automaattisesti”, eivätkä tarvitse loruja avukseen. Vokaalifoneemien lisäksi myös konsonanttifoneemit /r/, /l/ ja /m/ voivat muodostaa tšekin kielessä tavujen ytimiä. Tämän takia tšekissä esiintyy sanoja, joissa ei ole vokaalifoneemeja, kuten krk (suom. kaula) ja osm (suom. kahdeksan).[18]

Kirjaimisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Tšekin kielen aakkoset

Tšekkiä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla[19] lisättynä joukolla erikoismerkkejä. Kirjaimet Č, Ch, Ř, Š ja Ž aakkostetaan omiksi kirjaimikseen (Ch tulee H:n jälkeen), muut erikoismerkein varustetut kirjaimet aakkostuvat peruskirjaimen mukaan. Ohessa tšekin kielen aakkosjärjestys kokonaisuudessaan (suluissa olevat eivät aakkostu omiksi kirjaimikseen):

A, (Á), B, C, Č, D, (Ď), E, (É), (Ě), F, G, H, Ch, I, (Í), J, K, L, M, N, (Ň), O, (Ó), P, Q, R, Ř, S, Š, T, (Ť), U, (Ú), (Ů), V, W, X, Y, (Ý), Z, Ž.

  • g-kirjain ei kuulu tšekin oikeinkirjoitukseen ja esiintyy vain uudehkoissa lainasanoissa (agent, alergie, gramatika, program). Muinaisslaavilainen [g] on tšekissä muuttunut h-äänteeksi (esim. sana hvězda ’tähti’ << *gvězda. Omaperäisissä sanoissa 'kde' ja 'kdo', joissa äänne esiintyy, se kirjoitetaan k-kirjaimella.
  • kirjain Ů lausutaan pitkänä uu:na, samoin kuin Ú. Sitä käytetään vain sanoissa, joissa on historiallisesti ollut pitkä oo-äänne, joka on aluksi muuttunut uo-diftongiksi, joka on myöhemmin alettu lausua pitkänä uu:na. (esim. kůň, ”hevonen”, vrt. venäjän конь tai suomen lainasana ”koni”).

Kielioppi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšekissä on muiden slaavilaisten kielten tavoin runsaasti taivutusmuotoja. Kolmeen sukuun (maskuliineihin, feminiineihin ja neutreihin sekä näistä lisäksi elollisiin ja elottomiin maskuliineihin) jakautuvat substantiivit taipuvat seitsemässä sijamuodossa yksikössä ja monikossa. Sijamuodot ovat nominatiivi, genetiivi, akkusatiivi, datiivi, vokatiivi, lokatiivi ja instrumentaali. Myös muilla sanaluokilla on rikas taivutusjärjestelmä, ja oma lukunsa on slaavikielille ominainen verbien jakautuminen kahteen tekemisen tapaan eli aspektiin.[20][21]

Verbit taipuvat kolmessa aikamuodossa: preesensissä, futuurissa ja preteritissä. Lisäksi verbit taipuvat persoonan ja luvun mukaan. Kielteinen lause muodostetaan usein lisäämällä verbin eteen prefiksi ne-.[22] Verbeille on ominaista myös slaavilaisille kielille tyypillinen taipuminen aspektimuodoissa, joita on kaksi: imperfektinen aspekti kuvaa päättymätöntä tai toistuvaa toimintaa, perfektinen taas loppuun asti suoritettua toimintaa.

Sanajärjestys on suhteellisen vapaa, mutta perusmuodoltaan se on subjekti–verbi–objekti. Sanajärjestyksen vapautta käytetään suomen tavoin merkitsemään muun muassa eri näkökulmia: Češi udělali revoluci (Tšekit tekivät vallankumouksen), Revoluci udělali Češi (Vallankumouksen tekivät tšekit), Češi revoluci udělali (Tekivät tšekit vallankumouksen).[21]

Sanasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukusanat 1–10 tšekiksi:[23]

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
jedna dva tři čtyři pět šest sedm osm devět deset

Kielinäyte

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

»Všichni lidé rodí se svobodní a sobě rovní co do důstojnosti a práv. Jsou nadáni rozumem a svědomím a mají spolu jednat v duchu bratrství.»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [24]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ ujc.cas.cz Ústav pro jazyk český. Viitattu 3.3.2012.
  2. ↑ Czech Ethnologue. 2023. Viitattu 28.9.2023. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Glottolog 4.8 - Czech glottolog.org. Viitattu 28.9.2023.
  4. ↑ Czech and Slovak: languages or dialects? Radio Prague International. 5.1.2023. Viitattu 28.9.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Ghosh, Iman: Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World visualcapitalist.com. 15.2.2020. Viitattu 28.9.2023. (englanniksi)
  6. ↑ Beginner’s guide to the Czech Language Czech Universities. 2023. Viitattu 28.9.2023. (englanniksi)
  7. ↑ Languages, multilingualism, language rules European Union. 2023. Viitattu 28.9.2023. (englanniksi)
  8. ↑ What Languages Are Spoken in the Czech Republic? WorldAtlas. 2.8.2017. Viitattu 28.9.2023. (englanti)
  9. ↑ a b c Czech language | Slavic origin, official language, Czech Republic Encyclopædia Britannica. 4.8.2023. Viitattu 28.9.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Czech in Czechia Joshua Project. 2023. Viitattu 28.9.2023. (englanniksi)
  11. ↑ A quick history of the Czech language. Radio Prague International. 1.1.1998. Viitattu 28.9.2023. (englanniksi)
  12. ↑ a b c Dialects of the Czech language Czech-American TV. 21.7.2017. Viitattu 28.9.2023. (englanti)
  13. ↑ Do you speak Slovak? Radio Prague International. 20.2.2007. Viitattu 17.10.2020. (englanniksi)
  14. ↑ Czech vs Slovak: Learn One Speak the Other, Too? news.expats.cz. 3.1.2018. Arkistoitu 20.10.2020. Viitattu 17.10.2020. (englanniksi)
  15. ↑ TŠEKIN KIELI Prague Tourist Guide. Viitattu 17.10.2020.
  16. ↑ a b Sound Patterns of Czech Institute of Phonetics. 2023. Viitattu 28.9.2023. (englanniksi)
  17. ↑ a b Šárka Šimáčková, Václav Jonáš Podlipský & Kateřina Chládková: Czech spoken in Bohemia and Moravia Journal of the International Phonetic Association. 5.8.2012. Viitattu 5.12.2023. (englanniksi)
  18. ↑ Janda, Laura & Townsend, Charles: Czech, s. 7. Lincom Europa, 2002.
  19. ↑ Czech written with Latin script ScriptSource. 2023. Viitattu 28.9.2023. (englanniksi)
  20. ↑ Naughton (2005): s. 16
  21. ↑ a b Czech Language - Structure, Writing & Alphabet MustGo. 2023. Viitattu 28.9.2023. (englanti)
  22. ↑ Naughton (2005): s. 131–133
  23. ↑ Ulrich, Alexis: Czech numbers Of Languages and Numbers. 2023. Viitattu 28.9.2023. (englanniksi)
  24. ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tšekin kieli.
Tšekinkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja
Slaavilaiset kielet
Euroopan unionin lippu
Euroopan unionin viralliset kielet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tšekin_kieli&oldid=22918764”