San Theodoros
| República de San Theodoros San Theodorosin tasavalta |
|
|---|---|
 San Theodorosin lippu |
|
| Valtiomuoto | tasavalta |
| Virallinen kieli | espanja |
| Hallitsija | vuorotellen kenraali Alcazar tai kenraali Tapioca |
| Pääkaupunki | Alcazaropolis (aiemmin Tapiocapolis, Las Dopicos) |
| Sijainti | Latinalainen Amerikka |
San Theodoros on belgialaisen sarjakuvataiteilijan Hergén piirtämissä ja käsikirjoittamissa Tintti-sarjakuvissa esiintyvä kuvitteellinen valtio. Maa esitetään satiirisena parodiana tyypillisestä Latinalaisen Amerikan banaanitasavallasta: ulkovallat sekaantuvat maan sisäisiin asioihin, vallankaappaukset ovat jokapäiväisiä ja sotilaat vaihtavat jatkuvasti puolia.
San Theodoros esiintyy Tintti-albumeissa Särkynyt korva ja Tintti ja Picarot, joskin maahan myös viitataan albumeissa Seitsemän kristallipalloa ja Seikkailu Punaisella merellä.
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]San Theodorosin tasavalta sijaitsee Etelä-Amerikassa, ja maan ainoat tunnetut rajanaapurit ovat Kolumbia ja toinen Hergén keksimä fiktiivinen valtio, Nuevo Rico. Suurin osa San Theodorosin pinta-alasta on nähtävästi tiheiden sademetsien peitossa, mutta maassa on myös savanneja ja vuoristoja.
San Theodorosin halki virtaa useita jokia, kuten Särkyneessä korvassa mainitut Badurajal- ja Arumbajoet. Badurajal virtaa San Theodorosin ja Nuevo Ricon välisen rajan läheisyydessä, ja joen varrella on vähintäänkin yksi korkea vesiputous. Arumbajoki sijaitsee San Theodorosin keskiosissa, ja se virtaa maan sademetsien läpi. Särkyneessä korvassa ja Tintti ja Picaroissa nähtyihin sademetsien eläimiin kuuluvat muiden muassa anakondat, kaimaanit, piraijat ja sähköankeriaat.
Pääkaupunki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]San Theodorosin pääkaupunki on Las Dopicos, jonka sijainnista on ristiriitaista tietoa: Särkyneessä korvassa se esiintyy vilkkaana satamakaupunkina, mutta tarinassa Tintti ja Picarot sen viitataan sijaitsevan sisämaassa. On kuitenkin mahdollista, että kaupunki on maantieteellisesti samankaltainen kuin Venezuelan pääkaupunki Caracas, missä rannikon esikaupunkialueen ja keskustan erottaa toisistaan pienehkö vuorijono. Sekä Särkyneessä korvassa että Tintti Picaroissa taustalla etäisesti näkyvät vuoret tukevat kyseistä teoriaa.
Särkyneessä korvassa Las Dopicosin arkkitehtuuri koostuu lähinnä matalista ja kulmikkaista rakennuksista, ja kävelykatuja reunustavat istutetut palmupuut. Tintti ja Picaroissa Las Dopicos kuitenkin esitetään stereotyyppisenä kolmannen maailman suurkaupunkina: Las Dopicosissa on vauraita, turistien suosimia kaupunginosia, joihin on rakennettu nykyaikaista arkkitehtuuria edustavia rakennuksia; toisaalta kaupungissa on myös köyhiä, ränsistyneitä ja saastuneita slummeja, joissa partioivat hallituksen sotilaspoliisit.
Tintti ja Picarojen mukaan Las Dopicosissa järjestetään jokavuotiset karnevaalit, jotka tarinassa nähtyjen julisteiden mukaan pidetään 22.–24. helmikuuta.
Asevoimat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Särkyneessä korvassa San Theodorosin asevoimain kalustosta nähdään sotilaiden käytössä oleva, konekiväärillä aseistettu avoauto, jollainen jahtaa Las Dopicosista pakenevaa Tinttiä. Univormut ovat sotilailla oliivinvihreitä ja korkea-arvoisilla upseereilla tummanvihreitä. Samassa tarinassa myös mainitaan, että San Theodorosin armeijassa on 3 487 everstiä mutta vain 49 korpraalia, mikä viittaa maan diktaattorien tapaan nimittää korkeisiin asemiin henkilökohtaisia ystäviään.
Tintti ja Picaroissa sekä upseerit, sotilaat ja sotilaspoliisit ovat pukeutuneet tummanvihreisiin univormuihin, ja heille on tunnuksena Plekzy-Gladzin viikset. Samassa tarinassa maan asevoimain kalustosta nähdään panssarintorjuntatykki sekä helikopteri, joka lähetetään paikallistamaan Tintti, kapteeni Haddock ja professori Tuhatkauno.
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arumbajoen läheisyydessä asuu paikallinen arumbaja-intiaaniheimo, jota Särkyneen korvan mukaan pidetään Etelä-Amerikan julmimpana alkuperäiskansana. Arumbajojen perinteisiä vihollisia ovat bibarot. Molemmat intiaaniheimot viettävät alkukantaista ja ulkomaailmasta eristynyttä elämää elinkeinonaan metsästys. Särkynyt korva myös esittelee molempien heimojen taikauskoisia perinteitä: bibaroilla on tapana kutistaa tappamiensa vihollisten päät, ja arumbajat harjoittavat eläinuhrausta ja tämän vuoksi yrittävät epäonnistuneesti tappaa Miloun.
Tintti ja Picaroiden mukaan San Theodorosin virallinen lentoyhtiö on nimeltään SANTAERO ja valtion pankkilaitoksen nimi Banco de la Nación.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]San Theodorosin alueella eli aikoinaan muinainen pazteekki-intiaaniheimo, joiden kehittynyt korkeakulttuuri rakensi Trenxcoatlin kaupunkiin mayojen tapaisia suuria pyramideja.
San Theodorosin valtio itsenäistyi oletettavasti vuoden 1805 tienoilla. Kenraali Olivaro oli maan itsenäistymisen kannalta merkittävä sotilashenkilö ja häntä alettiin myöhemmin kutsumaan vapaustaistelija Simón Bolívarin tavoin nimellä Libertador eli "Vapauttaja". Itsenäistymisen jälkeen maa kuitenkin koki useita, väkivaltaisia sotilasvallankaappauksia, kunnes maassa lopulta kehkeytyi "kansanperinne", jonka mukaan vallankaappauksen tehnyt henkilö teloittaa edellisen, syrjäytetyksi joutuneen hallitsijan.
1930-luvun tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1935 aikoihin, albumissa Särkynyt korva, San Theodorosin presidentti oli kenraali Tapioca, jonka syöksivät vallasta kenraali Alcazarin johtamat vallankumoukselliset. Hetken kuluttua Tapioca kuitenkin käynnisti oman vastavallankumouksen, jolloin kapina kukistui ja kenraali Alcazar menetti valtansa. Puoli tuntia myöhemmin Alcazarin joukot valtasivat Las Dopicosin ja Tapioca joutui jälleen pakenemaan Alcazarin joukkojen miehittämästä pääkaupungista. Kun Alcazarista oli tullut San Theodorosin valtionpäämies, hän nimitti lehtimies Tintin everstiksi ja henkilökohtaiseksi adjutantikseen, jolloin edellinen adjutantti, eversti Diaz, liittyi Alcazarin hallintoa vastustaviin salaliittolaisiin ja yritti muutamia kertoja epäonnistuneesti salamurhata Alcazarin ja Tintin.
Alcazarin valtaannousun jälkeen yhdysvaltalaisen öljy-yhtiö General American Oilin edustaja, herra Chicklet, onnistui houkuttelemaan kenraalin julistamaan sodan Nuevo Ricon tasavallalle, koska General American Oil halusi saada haltuunsa Gran Chapo -nimisen öljyrikkaan maa-alueen, joka sijaitsi osittain San Theodorosin ja osittain Nuevo Ricon puolella. Tintti kuitenkin vastusti Chickletin suunnitelmia, joten hänet lavastettiin vakoojaksi ja hänelle annettiin kuolemantuomio. Tintti kuitenkin onnistui pakenemaan vankilasta ennen teloitusta ja pakeni santheodoroslaisilta sotilailta varastamallaan autolla Nuevo Ricon puolelle. Nuevoricolaiset kuitenkin erheellisesti luulivat, että kyseessä oli San Theodorosin hyökkäys maahan, jolloin kenraali Mogadorin johtama Nuevo Rico julisti San Theodorosille sodan. Sodan aikana San Theodorosia tuki General American Oil ja Nuevo Ricoa Etelä-Amerikan englantilainen öljy-yhtiö, mutta lopulta sota päättyi San Theodorosin ja Nuevo Ricon solmimaan aselepoon, kun Gran Chapossa vieraillut tutkimusryhmä sai selville ettei Gran Chapossa ollutkaan öljyä.
1940-luvulta 1970-luvulle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1943, albumissa Seitsemän kristallipalloa, kenraali Tapioca oli jälleen vallassa syöstyään kenraali Alcazarin, joka joutui lähtemään maanpakoon ja esiintyi veitsenheittäjänä taiteilijanimellä "Ramon Zarate". Myöhemmin vuonna 1958, albumissa Seikkailu Punaisella merellä, Alcazar onnistui jälleen syöksemään kenraali Tapiocan vallasta ja julistautui San Theodorosin presidentiksi.
Vuonna 1976, albumissa Tintti ja Picarot, kenraali Tapioca kuitenkin suoritti vallankaappauksensa ja kaatoi Alcazarin hallinnon marsalkka Plekszy-Gladzin johtaman Bordurian tukemana. Kun kenraali Tapiocasta oli tullut San Theodorosin valtionpäämies, hän perusti maahan uudenlaisen hallinnon, joka pohjautui Plekszy-Gladzin kehittämään kommunismia mukailevaan ideologiaan, viiksismiin. Viiksistisessä San Theodorosissa marsalkka Plezksy-Gladzin viiksistä muodostui Bordurian tavoin tärkeä hallinnollinen tunnus, ja kaikki maan asevoimien upseerit ja sotilaat olivat velvollisia kasvattamaan itselleen Plekszy-Gladzin ja Tapiocan kaltaiset viikset. Borduria kannatti Tapiocan hallintoa ja lähetti San Theodorosiin korkea-arvoisia sotilasalan asiantuntijoita, mukaan lukien Bordurian salaisen poliisin Zturpon päällikön Sponszin. San Theodorosin pääkaupunki Los Dopicosille annettiin uudeksi nimeksi "Tapiocapolis".
Kenraali Alcazar ryhtyi vastustamaan Tapiocan hallintoa ja perusti International Banana Companyn tukeman Picarot-sissiliikkeen, jonka tarkoituksena oli syrjäyttää Tapioca. Tapioca kuitenkin pudotti laskuvarjoilla San Theodorosin sademetsiin laatikoittain Loch Lomond -viskipulloja, minkä seurauksena Alcazarin miehet alkoholisoituivat. Näihin aikoihin eversti Sponsz kuitenkin lavasti Bianca Castafioren osalliseksi sepitteellistä "Tapiocan vastaista salaliittoa", jolloin San Theodorosin hallitus ryhtyi syyttämään Tinttiä, kapteeni Haddockia ja professori Tuhatkaunoa osallisuudesta samaiseen salaliittoon. Kun Haddock kiisti syytökset osallisuudesta salaliittoon, jolloin Tapioca kutsui hänet, Tintin ja Tuhatkaunon vierailulle San Theodorosiin "vaihtamaan näkemyksiä keskenään". San Theodorosissa Tintti ja hänen kumppaninsa kuitenkin liittyivät kenraali Alcazarin joukkoihin sekä avustivat Picaroita parantumaan alkoholismistaan ja syöksemään Tapiocan vallasta epätavallisen verettömän vallankaappauksen aikana.
Koska Alcazar oli vannonut Tintille, ettei hän saisi tappaa ketään vallankaappauksen aikana, vallasta syösty Tapioca sai lähteä maanpakoon. Vallankaappauksen jälkeen Alcazarista tuli San Theodorosin presidentti, mutta 1970-luvun jälkeen maan historiasta ei ole enää tietoa.
Tintti-sarjakuvien santheodoroslaisia hahmoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alcazar — kenraali ja San Theodorosin presidentti
- Alvarez — eversti
- Diaz — eversti
- Kaloma — arumbajojen päällikkö
- Pablo — palkkatappaja ja kaksoisagentti
- Tapioca — kenraali ja San Theodorosin presidentti