Ruissalon perhoslajisto
Ruissalon perhoslajisto on monimuotoinen ja Suomessa ainutlaatuinen. Pelkästään Ruissalon tammissa elää yli 50 erilaista perhoslajia. Ruissalon runsas ja monipuolinen kasvillisuus luo erilaisille perhoslajeille hyvät edellytykset lisääntyä. Pääosan Ruissalon perhoslajistosta muodostavat koko Lounais-Suomen rannikolla yleisinä esiintyvät lajit. Vuodenajan vaihtelut vaikuttavat tiettyjen perhoslajien näkyvyyteen tiettyyn vuodenaikaan.
Keväällä huhti-toukokuussa yleisimpiä lajeja ovat Ruissalossa etenkin erilaiset mittarit. Kevään perhosia ovat lisäksi erilaiset yökköset kuten raitayökköset ja piiloyökköset. Kesäkuussa monien tammissa elävien lajien toukat kuoriutuvat. Ruissalon suurilukuisimpia toukkia ovat tammikääriäisen toukat, jotka joinain vuosina syövät Ruissalon tammia kokonaan paljaaksi. Heinäkuun lopussa on mahdollista nähdä muun muassa ohdakkeilla tavallisempien lajien ohella myös tammi- ja ruostenopsasiipiä.[1]
Harvinaisempia kesän perhosia ovat Ruissalossa esimerkiksi kampasarvinen juuriperhonen, erilaiset allaskehrääjät sekä useat harvinaisemmat mittarit ja yökköset. Etenkin elokuussa öiseen aikaan liikkuvia lajeja ovat muun muassa tammiritariyökkönen sekä hämypensasyökkönen, jotka viihtyvät samankaltaisilla elinalueilla ja jotka ovat harvinaisia Ruissalon ulkopuolella.
Loppukesän ja alkusyksyn perhoslajistoon kuuluvat Ruissalossa etenkin tammilovimittari, sinipunaruskea lovimittari sekä nahkankeltainen mäkiyökkönen. Kaikkein myöhäisimpiä lajeja ennen talvea ovat vasta ensimmäisten yöpakkasten laukaisemina kuoriutuvat lajit. Näitä ovat esimerkiksi kookkaat kehrääjämittari ja pakkasmittari.
Myös pikkuperhosten lajisto on saaressa monipuolinen ja useita lajeja tavataan Suomessa ainoastaan Ruissalossa. Suurimpia harvinaisuuksia ovat esimerkiksi tammen sokkelokäävällä elävä sokkelokääpäkoi, sekä vaahteran siemenissä elävä vaahterakiiltokääriäinen.
Ruissalossa tavattuja perhoslajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruissalossa on tavattu lähes kuusisataa erilaista perhoslajia. Alla on listattu niistä vain muutamia
- Herukkaperhonen
- Amiraali
- Häiveperhonen
- Karttaperhonen
- Keisarinviitta
- Kirjoverkkoperhonen
- Metsänokiperhonen
- Neitoperhonen
- Nokkosperhonen
- Ohdakeperhonen
- Ratamoverkkoperhonen
- Tesmaperhonen
- Tummahäränsilmä
- Riikinkukkokehrääjä
- Mansikkakirjosiipi
- Suruvaippa
- Keltatäplähiipijä
- Lauhahiipijä
- Piippopaksupää
- Valkotäpläpaksupää
- Auroraperhonen
- Lanttuperhonen
- Sitruunaperhonen
- Virnaperhonen
- Isoapollo
- Ritariperhonen
- Loistokultasiipi
- Pikkukultasiipi
- Kangasperhonen
- Ruostenopsasiipi
- Tamminopsasiipi
- Kangassinisiipi
- Niittysinisiipi
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Paavo Kallio: Ruissalo, luontoa ja kulttuuria. Otava, 1979. ISBN 951-1-05368-X
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto: Perhosia Ruissalon kukkakedoilla 5.turku.fi. Viitattu 19. huhtikuuta 2008.[vanhentunut linkki]