Hämypensasyökkönen
| Hämypensasyökkönen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Pensasyökköset Amphipyrinae |
| Suku: | Amphipyra |
| Laji: | berbera |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Amphipyra berbera |
|
| Katso myös | |
Hämypensasyökkönen (Amphipyra berbera) on yleisehkö loppukesän yöperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hämypensasyökkönen on suhteellisen kookas, tummanruskea yöperhonen, jonka siipien pinta on melko kiiltävä. Etusiivet ovat pohjaväriltään tummanruskeat. Rengastäplä ja ulompi poikkiviiru ovat vaaleat ja erottuvat selvästi. Sisempi poikkiviiru on sävyltään ruskeampi, ja mutkittelustaan huolimatta se on siiven etureunassa lähes suora. Poikkiviirut eivät ole yhdensuuntaiset, vaan niiden väliin jäävä alue on siiven takareunassa huomattavasti kapeampi kuin siiven etureunassa, eikä siiven keskivaiheilla näkyvä tumma varjostuma kosketa ulompaa poikkiviirua. Takasiivet ovat etureunastaan ruskeat, mutta muuten kuparinruskeat. Etureunan väri sulautuu siipeen ilman selvää rajaa, ja siipisuonet näkyvät takasiivissä yleensä muuta siipeä tummempina. Imukärsän sivuilla sijaitsevat huulirihmat ovat tummat ja niissä on vaalea kärki. Siipiväli on 47–52 mm.[2] [3][4]
Hämypensasyökkönen muistuttaa huomattavan paljon yleisempää hohtopensasyökköstä (Amphipyra pyramidea), josta se tunnistettiin omaksi lajikseen vasta vuonna 1968. Joskus lajin varmistamiseksi perhosen genitaalien tutkiminen voi olla tarpeen.[4]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lajin levinneisyysalue ulottuu Pohjois-Afrikasta Keski-Euroopan poikki Baltiaan ja eteläiseen Skandinaviaan. Suomessa hämypensasyökkönen on etelärannikon ja Lounais-Suomen laji, josta ei ole juurikaan havaintoja Pori–Kouvola-linjan pohjoispuolelta. Perhosia voi tavata heinäkuun lopulta syyskuun lopulle.[5]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laji on kosteapohjaisten, erityisesti tammea kasvavien lehto- ja sekametsien asukki. Sitä tavataan yleensä yksitellen, mutta voi olla sopivalla paikalla runsaskin. Perhoset lentävät hämärässä ja tulevat valolle, mutta huomattavasti helpommin syötille. Täysikasvuinen toukka koteloituu kotelokopan sisään maahan. Muna talvehtii.[4]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukka elää erityisesti tammilla (Quercus), mutta kelpuuttaa ravinnokseen myös muita lehtipuita.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Hämypensasyökkönen – Amphipyra berbera Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/a/amphipyra_berbera.html
- ↑ http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=2298
- ↑ a b c Mikkola K, Jalas I. Suomen perhoset. Yökköset 2. Suomen Perhostutkijain Seura. Otava 1979. ISBN 951-1-04297-1 s. 53
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Noctuidae/Amphipyra/berbera/Amphipyra%20berbera.htm[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- lepiforum.de (saksaksi)
- ohjeita lajien A. pyramidea ja A. berbera erottamiseen (saksaksi)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)